Ryhdy määrätietoisiin toimiin jatkuvan edistymisen hyväksi
1 Tähän mennessä useimmat meistä ovat lukeneet vuoden 1992 Vuosikirjan. Tieto siitä, että 211 maassa toimivien Valtakunnan julistajien maailmanlaajuinen huippu oli vuonna 1991 yli 4250000 – 6,5 prosentin lisäys – kosketti varmasti sydäntämme! Nyt ympäri maailmaa käynnissä oleva Valtakunnan kasvu antaa tosiaan vaikuttavan todisteen Jesajan 2:2–4:n ja Miikan 4:1–4:n täyttymyksestä.
2 Vaikka palvelusvuoden 1992 raportti ei ole vielä valmis, tosiasiat osoittavat selvästi, että Jehova palkitsee tämän palvelusvuoden merkittävällä kasvulla. Kutsu liittyä suureen kansainväliseen veljesseuraamme etenee edelleen. Muistonvieton ja piirikonventtien läsnäolijamäärät osoittavat, että miljoonat ihmiset kuuntelevat Valtakunnan sanomaa. Kaikissa kansakunnissa he ottavat vastaan henkeytetyn kutsun, joka kuuluu: ”Tulkaa, nouskaamme Herran [”Jehovan”, UM] vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa.”
3 Päätä edistyä: Jehovan järjestö on liikkeellä. Koska niin monet uudet virtaavat Jehovan tosi palvonnan vuorelle, on tärkeää, että me kaikki ryhdymme määrätietoisiin toimiin edistyäksemme edelleen hengellisesti ja sitten pyrimme myös auttamaan meitä uudempia edistymään. Tällaisen edistymisen tarve ilmenee siitä, että ne jotka ottavat vastaan kutsun tulla Jehovan vuorelle, sanovat toisille: ”Tulkaa.” Apostoli Johannes kertoi Ilmestyksen 22:17:ssä jotakin samankaltaista: ”Ja henki ja morsian sanovat jatkuvasti: ’Tule!’ Ja joka kuulee, sanokoon: ’Tule!’”
4 Jeesus osoitti, miten tätä kutsua on esitettävä. Kun ihmiset osoittivat vastakaikua hänen opetukselleen, hän pyysi heitä osallistumaan hänen kanssaan palvelukseen ja opetti heille, miten tätä työtä tehdään. (Matt. 4:19; 10:5–7, 11–14.) Hänen opetuslapsensa oppivat hänen käyttämänsä tehokkaat menetelmät olemalla hänen mukanaan ja tarkkailemalla sitä, miten hän toimi. Sen jälkeen he suorittivat palvelustaan hänen mallinsa mukaan. He oppivat hänen menettelytapansa niin hyvin, että heidän rohkea todistamisensa kiinnitti vastustajien huomion, ja nämä tunnistivat heidät selvästi Jeesuksen opetuslapsiksi. Apostolien tekojen 4:13:ssa kerrotaan: ”Kun he nyt näkivät Pietarin ja Johanneksen suorapuheisuuden – –, he alkoivat tuntea heidät niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa.”
5 Ennen palaamistaan taivaaseen Jeesus antoi opetuslapsilleen käskyn, että hänen opetuslastensa tulisi pitää yllä kristillistä palvelusta tekemällä uusia opetuslapsia ja opettamalla heitä aivan niin kuin heitä itseään oli opetettu. Matteuksen 28:19, 20:ssa Jeesus käski: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä – – ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” Ja osoittaakseen, että hän tarkoitti sen jatkuvan meidän aikaamme asti, hän antoi tämän lisävakuutuksen: ”Katso, minä olen teidän kanssanne kaikkina päivinä asiainjärjestelmän päättymiseen asti.”
6 Jeesuksen Kristuksen tosi opetuslapset eivät ole jättäneet tottelematta hänen määräystään opettaa uusille opetuslapsille kaikki hänen käskynsä. Jehovan todistajien maailmanlaajuisen seurakunnan merkittävä kasvu edellyttää kuitenkin sitä, että me otamme huomioon ne erikoistarpeet, joita on sekä seurakunnan vastakastetuilla jäsenillä ja kastamattomilla julistajilla että niillä, jotka tutkivat Raamattua kanssamme ja ovat ehkä alkamassa käydä jotakuinkin säännöllisesti seurakunnan kokouksissa.
7 Palvelusvuoden 1992 alkaessa noin joka yhdeksäs julistaja oli toiminut palveluksessa vasta vuoden. Lisäksi joka kuudes oli ollut julistajana kolme vuotta tai vähemmän, ja joka neljäs ei ollut osallistunut palvelukseen viittä vuotta kauempaa. Vaikka monet uudet ovat edistyneet erinomaisella tavalla siitä, kun he tulivat seurakunnan jäseniksi, lisäavun saaminen joissakin piirteissä nopeuttaisi epäilemättä heidän hengellistä edistymistään.
8 Heprealaisille 6:1 kannustaa kaikkia ”pyrkimään kypsyyteen”. Kristillinen kypsyys on paljon enemmän kuin palvelusraportin jättämistä. Siihen liittyy edistyminen henkilökohtaisessa tutkimisessa, säännöllinen kokouksissa käyminen ja innokas osallistuminen kenttäpalvelukseen. Kypsyyteen liittyy myös toisten auttaminen tulemaan totuuden tuntemukseen, jotta he pelastuisivat. Meidän täytyy työskennellä parantaaksemme kykyjämme puhua perustellen käyttäen Raamatun kirjoituksia (Apt. 17:2). Kypsyyteen kasvaminen vaatii aikaa, ja se riippuu suurelta osin jumalisesta antaumuksestamme ja kentällä saamastamme käytännön kokemuksesta. Vaikka jumalisen antaumuksemme syvyys onkin omassa vallassamme, on viisasta, että annamme muiden kypsien veljien ja sisarten auttaa meitä saamaan käytännön kokemusta. Voimme oppia heidän kokemuksestaan, varsinkin kenttäpalveluksessa. Meidän ei tarvitse oppia kaikkea omin päin yrityksen ja erehdyksen kautta.
9 Apua niille joilta puuttuu kokemusta: Avun antamisesta annettiin malli kristillisen seurakunnan alussa. Jeesus opetti opetuslapsiaan (Mark. 3:14; Luuk. 9:1; 10:1). He vuorostaan opettivat toisia. Timoteus sai erikoisrohkaisua ja apua apostoli Paavalilta, ja opetuslapsi Apollos edistyi saadessaan henkilökohtaista apua häntä kokeneemmilta Akylaalta ja Priskillalta (Apt. 18:24–27; 1. Kor. 4:17). Kristillisen seurakunnan kypsät jäsenet seuraavat nykyään näitä esimerkkejä opettaen ja kannustaen kokemattomampia, varsinkin uusia ja nuoria. Roomalaiskirjeen 15:1, 2:ssa sanotaan: ”Meidän, jotka olemme vahvoja, pitää kantaa niiden heikkouksia, jotka eivät ole vahvoja.”
10 Vanhemmilla on vastuu ryhtyä määrätietoisiin toimiin auttaakseen lapsiaan edistymään hengellisesti. Tähän liittyy perhetutkistelu, henkilökohtaisen tutkimisen opettaminen lapsille, säännöllinen kokouksissa käyminen ja niissä osallistuminen ja kokemus oppimansa soveltamisesta. (Ef. 6:4; 1. Tim. 5:8.) Seurakunnan kirjantutkistelunjohtajien tulisi erityisesti ottaa johto järjestelyjen tekemisessä kaikkien kirjantutkistelu- ja palvelusryhmäänsä kuuluvien auttamiseksi edistymään hengellisesti. Sekä palvelusvalvoja ja muut vanhimmat että avustavat palvelijat ja toiset seurakunnan jäsenet voivat myös auttaa.
11 Anna sitä mitä tarvitaan: Apua saatetaan tarvita vain tietyssä kristillisen toiminnan piirteessä, esimerkiksi henkilökohtaisessa tutkimisessa. Joku saattaa tarvita ehdotuksia käytännöllisen tutkimisaikataulun laatimiseksi. Joku muu saattaa tarvita apua vastausten tai puhetehtävien valmistamisessa. Toisten on ehkä opittava, miten tutkia raamatullisia aiheita.
12 Monet uudet tarvitsevat apua kenttäpalveluksessa. Joku julistaja saattaa haluta tulla tehokkaammaksi talosta-taloon-työssä, uusintakäyntien tekemisessä tai raamatuntutkistelujen aloittamisessa ja johtamisessa. Muutama kerta, jolloin harjoitellaan Puhu perustellen -kirjassa tai Valtakunnan Palveluksessamme ehdotettuja johdantoja ja esityksiä, saattaa riittää. Toisinaan ehdotukset käytännöllisen kenttäpalvelusaikataulun laatimiseksi ja apu sen noudattamisessa voivat olla se mitä tarvitaan. Se että tehdään selvät järjestelyt tukea tarvitsevan julistajan kanssa työskentelemiseksi, auttaa häntä edistymään nimenomaisten tavoitteiden saavuttamisessa.
13 Jumalan sana kannustaa meitä antamaan oman hengellisen edistymisemme olla ilmeistä toisille. Tämän neuvon Paavali kirjoitti työtoverilleen Timoteukselle. (1. Tim. 4:15.) Sopusoinussa tuon kannustuksen kanssa apostoli korosti tarvetta valmentaa itseämme ikään kuin urheilukilpailua tai menestyksellistä hengellistä sodankäyntiä varten (1. Kor. 9:24–27; 2. Kor. 10:5, 6). Meidän tulisi olla nopeita soveltamaan kaikkea sitä, mitä saamme tietää Jumalan tahdosta, niin että tarkkailijat näkevät meissä elävän esimerkin tosi kristillisestä uskosta. Samoin meidän tulisi parantaa taitoamme opettaa toisia tulemaan Jeesuksen Kristuksen vihkiytyneiksi opetuslapsiksi. (Jaak. 1:22–25; 1. Tim. 4:12–16.)
14 Edistymiseen liittyy koetusten kestäminen: Jeesus Kristuskin oppi arvokkaita asioita siitä, mitä hän kärsi (Hepr. 5:8). Sama pätee meihin. Vastaavalla tavalla hengellinen edistymisemme voimistuu, kun meillä on Jaakobin 1:2, 3:ssa suositeltu myönteinen suhtautumistapa: ”Pitäkää sitä kaikkea ilona, veljeni, kun kohtaatte monenlaisia koettelemuksia, koska tiedätte, että tämä uskonne koeteltu laatu saa aikaan kestävyyttä.” Täytyypä meidän siis selviytyä kroonisen taudin, taloudellisten ongelmien, jakautuneessa huonekunnassa elämisen, alueella kohtaamamme vastustuksen tai minkä tahansa muiden hankalien olosuhteiden muodostamasta haasteesta, meillä on Jehovan vakuutus siitä, että hänen avullaan voimme voittaa ja edistyä jatkuvasti hänen palvonnassaan (1. Kor. 10:13; 2. Kor. 12:9; 1. Piet. 5:8–11). Järkähtämättömyys kaikissa olosuhteissa tuo menestyksen, kun puhumme Jumalan pyhiä julistuksia ja palvelemme riippuvaisina siitä voimasta, jonka Jumala varaa, jotta Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta (1. Piet. 4:11).
15 Ota vastaan apu edistyäksesi edelleen: Jos olet yksi niistä, jotka tarvitsevat apua edistyäkseen edelleen hengellisesti, ota halukkaasti vastaan apua joltakulta seurakunnan kokeneemmalta jäseneltä. Vaikkei sinua olisi tarjouduttukaan auttamaan, sinun ei tule antaa ujouden viedä sinulta tilaisuutta saada apua. Pyydä sitä. Tunne olevasi vapaa etsimään apua keneltä tahansa seurakunnan kokeneelta jäseneltä. Tai voit pyytää seurakunnan kirjantutkistelunjohtajaltasi, palvelusvalvojalta tai keneltä muulta vanhimmalta tahansa tarvittavaa apua. (Vrt. 1. Mooseksen kirja 32:26; Matteus 7:7, 8.)
16 On varmasti suurenmoinen etu kuulua alati kasvavaan kansainväliseen ”suureen joukkoon”, joka virtaa Jehovan puhtaan palvonnan vuorelle (Ilm. 7:9). On myös etu kutsua toisia nousemaan kanssamme sinne. Tuntien sydämestä lähtevää arvostusta toimikaamme edelleen määrätietoisesti edistymisen hyväksi rakentamalla hengellisyyttä itsessämme ja tekemällä voitavamme auttaaksemme toisia edistymään kanssamme Jehovan palveluksessa.