NUORET KYSYVÄT
Luominen vai evoluutio? Osa 3: Miksi uskoa luomiseen?
”Jos uskot luomiseen, ihmiset voivat pitää sinua typeränä tai ajatella, että pidät kiinni vanhempiesi opettamista lapsellisista näkemyksistä tai että uskonto on aivopessyt sinut.” (Jeanette)
Tuntuuko sinusta samalta kuin Jeanettesta? Jos tuntuu, saatat huomata, ettet olekaan varma, uskotko luomiseen. Eihän kukaan halua vaikuttaa tietämättömältä. Mikä voi auttaa?
Miksi jotkut eivät usko luomiseen?
1. Jos joku uskoo luomiseen, hänet leimataan tieteenvastaiseksi.
”Opettajan mielestä luomiseen uskovat ne, jotka ovat liian laiskoja ottamaan selvää siitä, miten kaikki oikein toimii.” (Maria)
Mitä olisi hyvä tietää? Tällaisten väitteiden esittäjät eivät ole perillä tosiasioista. Galileo Galilei, Isaac Newton ja jotkut muut tunnetut tiedemiehet uskoivat Luojaan. Heidän uskonsa ei vähentänyt heidän rakkauttaan tieteeseen. Nykyäänkin on tiedemiehiä, jotka eivät katso tieteen ja luomiseen uskomisen olevan ristiriidassa keskenään.
Ehdotus: Kirjoita Vartiotornin VERKKOKIRJASTON hakukenttään ”kertoo uskostaan” (myös lainausmerkit), niin löydät artikkeleita, joissa haastatellaan lääketieteen ja muiden tieteenalojen ammattilaisia, jotka uskovat luomiseen. Huomaa, mikä on saanut heidät uskomaan siihen.
Asian ydin: Usko luomiseen ei tee kenestäkään tieteenvastaista. Tiedon hankkiminen luonnosta voi pikemminkin lujittaa uskoa luomiseen (Roomalaisille 1:20).
2. Jos joku uskoo Raamatun luomiskertomukseen, hänet leimataan uskonnolliseksi fanaatikoksi.
”Monet pitävät uskoa luomiseen vitsinä. Heistä 1. Mooseksen kirjan kertomus on pelkkää satua.” (Jasmine)
Mitä olisi hyvä tietää? Ihmisillä on usein vääriä käsityksiä Raamatun luomiskertomuksesta. Jotkut kreationistit esimerkiksi väittävät, että maapallon luomisesta ei ole kovin kauan tai että elämä on luotu kuudessa 24-tuntisessa päivässä. Raamattu ei tue kumpaakaan näkemystä.
1. Mooseksen kirjan 1:1:ssä sanotaan yksinkertaisesti: ”Alussa Jumala loi taivaat ja maan.” Tämä ei ole ristiriidassa niiden tieteellisten todisteiden kanssa, joiden mukaan maapallo on miljardeja vuosia vanha.
1. Mooseksen kirjassa sana ”päivä” voi tarkoittaa pitkää ajanjaksoa. Esimerkiksi 1. Mooseksen kirjan 2:4:ssä sana ”päivä” tarkoittaa kaikkia kuutta luomispäivää yhteensä.
Asian ydin: Raamatun luomiskertomus on sopusoinnussa tieteellisten tosiseikkojen kanssa.
Mieti uskosi perusteita
Luomiseen uskominen ei edellytä ”sokeaa uskoa”. Sille on järkevät perusteet. Esimerkiksi:
Kokemuksesta tiedät, että jos on jotain, mikä on vaatinut suunnittelua, sillä on täytynyt olla suunnittelija. Kun näet kameran, lentokoneen tai talon, tiedät, että joku on suunnitellut sen. Miksi sama logiikka ei pitäisi paikkansa, kun on kyse ihmisen silmästä, taivaalla lentävästä linnusta tai maapallosta?
Mieti: Insinöörit hyödyntävät usein keksinnöissään havaintoja, joita he ovat tehneet luonnosta, ja odottavat aivan oikein tunnustusta työstään. Onko johdonmukaista antaa tunnustusta ihmiselle hänen keksinnöstään mutta jättää huomiotta Luoja ja hänen paljon vaikuttavammat työnsä?
Onko järkevää ajatella, että lentokoneella on suunnittelija mutta linnulla ei?
Apua todisteiden arviointiin
Luonnossa esiintyvien todisteiden tarkastelu voi vahvistaa uskoa luomiseen.
Ehdotus: Kirjoita Vartiotornin VERKKOKIRJASTON hakukenttään ”suunnittelun tulos” (myös lainausmerkit). Valitse muutamia Herätkää!-lehden ”Suunnittelun tulos?” -palstan otsikoita, jotka kiinnostavat sinua. Miksi artikkeleissa käsitellyt luonnon yksityiskohdat ovat mielestäsi merkittäviä? Miten ne vahvistavat uskoasi Suunnittelijan olemassaoloon?
Mieti todisteita tarkemmin: Tarkastele luomista puoltavia todisteita tarkemmin seuraavien kirjasten avulla.
Onko elämä luotu?
Maapallon sijainti on elämän kannalta ihanteellinen, ja se on täydellisesti varustettu ylläpitämään elämää (ks. sivut 4–10).
Luonnossa on nähtävissä esimerkkejä suunnittelusta (ks. sivut 11–17).
1. Mooseksen kirjan luomiskertomus on sopusoinnussa tieteen kanssa (ks. sivut 24–28).
Elämän alkuperä – viisi tärkeää kysymystä
Elämä ei olisi voinut alkaa itsestään elottomasta aineesta (ks. sivut 4–7).
Eliöt ovat liian monimutkaisia, jotta ne olisivat voineet kehittyä itsestään sattumanvaraisten tapahtumien seurauksena (ks. sivut 8–12).
DNA:n kyky tallentaa tietoa ylittää nykytekniikan mahdollisuudet (ks. sivut 13–21).
Kaikki elolliset eivät polveudu yhteisestä kantamuodosta. Fossiilisto puhuu sen puolesta, että eläinten pääryhmät ilmaantuivat äkisti, eivät asteittaisen kehittymisen kautta. (Ks. sivut 22–29.)
”Minusta vahvin todiste Jumalan olemassaolosta on luomakunta: maapallon eläimet, maailmankaikkeus ja kaikkeudessa vallitseva järjestys.” (Thomas)