Miksi sanon aina jotain väärin?

”Joskus pystyn pitämään kieleni kurissa, mutta välillä tuntuu siltä, että suuni vain käy ilman ajatuksen häivääkään!” (James)

”Kun olen hermona, puhun mitä sattuu, ja kun on rento fiilis, puhun enemmän kuin pitäisi. Eli pieleen menee joka tapauksessa.” (Marie)

Raamattu sanoo, että ”kieli on tuli”. Se toteaa: ”Kuinka pieni tuli tarvitaankaan siihen, että suuri metsä syttyy palamaan!” (Jaakobin kirje 3:5, 6.) Ajaudutko usein tukaliin tilanteisiin sen vuoksi, mitä sanot? Siinä tapauksessa tästä kirjoituksesta voi olla sinulle apua.

• Miksi sanon aina jotain väärin?

• Miten kielen voi kesyttää?

• Mitä jotkut nuoret sanovat?

Epätäydellisyys. Raamattu sanoo: ”Me kaikki erehdymme monta kertaa. Jos joku ei erehdy puheessaan, hän on täydellinen.” (Jaakobin kirje 3:2.) Koska olemme epätäydellisiä, suustamme pääsee joskus sammakoita.

”Kun on epätäydelliset aivot ja kieli, olisi älytöntä edes kuvitella, että niitä voisi hallita täydellisesti.” (Anna)

Paljon puhetta. Raamattu sanoo: ”Sanojen paljous johtaa väistämättä virheisiin.” (Sananlaskut 10:19.) Ne, jotka puhuvat paljon eivätkä juuri kuuntele muita, loukkaavat helpommin toisia sanoillaan.

”Porukan fiksuimmat eivät välttämättä ole niitä, jotka ovat aina äänessä. Jeesus on älykkäin koskaan elänyt ihminen, mutta hänkin oli välillä hiljaa.” (Julia)

Sarkasmi. Raamattu sanoo: ”Ajattelemattomat sanat ovat kuin miekanpistoja.” (Sananlaskut 12:18.) Tällaisiin sanoihin kuuluu myös sarkasmi. Se on purevan ivallista puhetta, jolla halutaan vähätellä toisia. Sarkasmia viljelevät ihmiset saattavat sanoa, että he vain vitsailevat. Toisten nolaamisessa ei kuitenkaan ole mitään hauskaa. Raamatussa sanotaan, että meidän pitää hylätä ”herjaaminen sekä kaikki muu vahingollinen” (Efesolaisille 4:31).

”Olen sanavalmis ja tykkään saada toiset nauramaan. Siksi lipsun joskus sarkasmin puolelle, ja se tietää ikävyyksiä.” (Oksana)

Saattaa olla vaikeaa opetella pitämään kielensä kurissa, mutta Raamattu voi auttaa. Pohdi seuraavia periaatteita:

”Sanokaa sanottavanne itseksenne – – ja pysykää hiljaa.” (Psalmit 4:4.)

Joskus parasta, mitä voi sanoa, on olla sanomatta mitään. ”Jälkeenpäin asiat tuntuvat usein ihan erilaisilta kuin kiukunpuuskassa”, kertoo nuori nainen nimeltä Laura. ”Kun olen rauhoittunut, olen yleensä iloinen, etten sanonut sitä, mikä oli kielen päällä.” Joskus jo se, että hillitset itsesi edes hetkeksi, voi estää sinua sanomasta jotain, mitä myöhemmin kadut.

”Eikö korva koettele sanoja niin kuin kieli maistaa ruoan maun?” (Job 12:11.)

Voit säästää itsesi monelta murheelta, kun mietit seuraavia kysymyksiä ennen kuin avaat suusi:

• Onko se, mitä aion sanoa, totta? Onko se ystävällistä? Kannattaako sitä sanoa? (Roomalaisille 14:19.)

• Mitä jos minulle sanottaisiin samalla tavalla? (Matteus 7:12.)

• Osoitanko sanoillani, että kunnioitan toisen näkökulmaa? (Roomalaisille 12:10.)

• Onko nyt oikea hetki puhua asiasta? (Saarnaaja 3:7.)

”Pitäkää nöyrästi toisia itseänne parempina.” (Filippiläisille 2:3.)

Noudattamalla tätä neuvoa opit ajattelemaan toisista myönteisesti, mikä puolestaan auttaa sinua pitämään kielesi kurissa ja miettimään ennen kuin puhut. Ja vaikka olisitkin jo ehtinyt loukata jotakuta sanoillasi, nöyryys saa sinut pyytämään anteeksi – ja mahdollisimman nopeasti (Matteus 5:23, 24). Päätä sitten pitää kielesi jatkossa paremmin kurissa.