Alaviite
b Me luemme Jeremian 52:28:nnesta: ”Tämä on se kansa, jonka Nebukadnessar vei pakkosiirtolaisuuteen: seitsemäntenä vuotena kolmetuhatta kaksikymmentä kolme juutalaista.” Tämä ”seitsemäs vuosi” saattaa merkitä seitsemättä vuotta sen jälkeen, kun hän oli voittanut faarao Nekon Karkemiissa vuonna 625 eKr., sillä sen jälkeen kun Nebukadnessar oli voittanut tuossa paikassa, hänellä oli koko Palestiina armoillaan. Kertoen, mitä tämän jälkeen seurasi, 2. Kuningasten kirjan 24:7 sanoo: ”Egyptin kuningas ei enää lähtenyt maastansa, sillä Baabelin kuningas oli vallannut kaiken, mikä oli Egyptin kuninkaan omaa, Egyptin purosta aina Eufrat-virtaan saakka.”
Näin ollen voidaan Nebukadnessarin hallituksen Babylonian kuninkaana Jerusalemiin ja Juudaan kohdistuneeseen uhkaan katsoen laskea alkaneen vuonna 624 eKr. eli vuosi sen jälkeen, kun hän oli saanut voiton faarao Nekosta Karkemiissa. Tältä kannalta katsoen olisi Jeremian 52:28:nnessa mainittu ”seitsemäs vuosi” 618–617 eKr., mikä oli myös Jerusalemin kuninkaan Joojakimin yhdestoista vuosi. Mutta siitä, kun Nebukadnessar todella alkoi hallita Babyloniassa, 618–617 eKr. on hänen hallituksensa ”kahdeksas vuosi”. (2. Kun. 24:12) Hän vei siis todellisuudessa hallitessaan kahdeksatta vuottaan Babyloniassa pakkosiirtolaisuuteen edellä mainitut 3 023 juutalaista, ilmeisesti laskematta mukaan heidän vaimojaan ja perheitään, joihin kuului tuhansia. – 2. Kun. 24:14–16.
Edellisen mukaisesti olisi Jeremian 52:29:nnessä mainittu Nebukadnessarin ”kahdeksastoista vuosi” ”kahdeksastoista vuosi”, jona hän hallitsi Palestiinaa, mutta hänen koko Babylonian-hallintonsa ”yhdeksästoista vuosi”, kuten mainitaan 2. Kuningasten kirjan 25:8:nnessa.