Nuoret kysyvät:

Mitä voin tehdä kun minulla on niin paljon läksyjä?

”Koulutyön näännyttävän paljouden” on sanottu olevan yleisimpiä syitä nuorten keskuudessa esiintyvään henkiseen paineeseen

”Ilman hyvää suunnitelmaa hukkaat paljon aikaa pelkästään sen miettimiseen, mitä aiot tehdä seuraavaksi”

”MEILLÄ ei ole tarpeeksi aikaa!” Näin valitti muuan lukiolaisten ryhmä. Mistä moinen ongelma johtuu? Koulutyön ja läksyjen paljoudesta. ”Menen kouluun kahdeksaksi ja pääsen pois puoli kuudelta”, kertoo nuori Véronique. ”Olen kotona vasta puoli seitsemän. Sellainen käy voimille. Vanhemmat luulevat, että koululaisen elämä on suurenmoista. He eivät tajua, että koulunkäynti on väsyttävää ja henkisesti rasittavaa ja että kotiin tultuamme alkaa läksyjenluku.” 17-vuotias Sandrine lisää: ”Teen läksyjä kahdesta kolmeen tuntia joka ilta sekä vielä viikonloppuisin.”

Véronique ja Sandrine asuvat Ranskassa, missä koululaisilla on melkeinpä koko Euroopan pisimmät koulupäivät. Monissa muissakin maissa koulua käyvät nuoret ovat kovan paineen alla, turhautuneita ja rasittuneita kaikkien niiden seikkojen vuoksi, jotka vaativat heidän aikaansa. ”Koulutyön näännyttävän paljouden” on sanottu olevan yleisimpiä syitä nuorten keskuudessa esiintyvään henkiseen paineeseen.

Monet nuoret pitävät koulutuksen hankkimista työelämään pääsemisen kannalta ratkaisevan tärkeänä, sillä työpaikan löytäminen on melkein kaikkialla maailmassa entistä vaikeampaa. Violaine-niminen lukiolainen sanookin: ”Koska nykyään on niin vaikea saada kunnollista työpaikkaa, nuoret tajuavat, että heillä on vain yksi vaihtoehto: OPISKELU!”

Liian vähän aikaako?

Koulussa hyvin menestyvät oppilaat tietävät kuitenkin, että koulunkäynti vie paljon aikaa ja voimia. Ja jos olet kristitty nuori, tarvitset aikaa vielä muuhunkin: kristillisissä kokouksissa käymiseen, Raamatun tutkimiseen ja uskostasi kertomiseen toisille (Johannes 17:3; Roomalaisille 10:10; Heprealaisille 10:24, 25). Lisäksi Raamatussa sanotaan, että on ”aika nauraa” ja aika pitää hauskaa (Saarnaaja 3:1, 4; 11:9). Useimpien nuorten tavoin haluat todennäköisesti käyttää ainakin jonkin verran aikaa virkistäytymiseen ja rentoutumiseen. Mutta koulutyöstä tuntuu ehkä kuitenkin jäävän sinulle vain vähän aikaa kaiken tarpeellisen tekemiseen – puhumattakaan siitä, mitä kaikkein mieluiten tekisit.

Kysymys ei usein ole kuitenkaan pelkästään aikapulasta. Tuoreen tutkimuksen mukaan kaksi pääsyytä siihen, miksi lukiolaisilla oli opiskeluun liittyviä ongelmia, olivat ”huono ajankäyttö” sekä ”järjestyksellisyyden puute”. Olivier-niminen nuori huomasi, että suunnitelmallisuuden puute voi vaikuttaa muuhunkin kuin arvosanoihin. Hän sanoo: ”Ilman hyvää suunnitelmaa hukkaat paljon aikaa pelkästään sen miettimiseen, mitä aiot tehdä seuraavaksi.” Miten sitten voit saada asiasi järjestykseen?

Tasapainoinen näkemys koulutyöstä

Ensiksikin sinun tulee katsoa koulutyötäsi oikeasta näkökulmasta. Raamatussa meitä kehotetaan varmistautumaan ”tärkeämmistä asioista” (Filippiläisille 1:10). Ja jos pohdit asiaa, niin minkä tulisi oikeastaan olla tärkeintä elämässäsi? Eikö hengellisten velvollisuuksiesi? Kehottihan Jeesuskin seuraajiaan: ”Näin ollen etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan.” (Matteus 6:33.) Se merkitsee kristillisten kokousten, rukouksen, tutkimisen ja toisille saarnaamisen asettamista etusijalle.

Tarkoittaako tämä sitten sitä, ettei koulutyö ole lainkaan tärkeää? Ei suinkaan. Mutta koska olet kristitty, opiskelusi motiivina ei tulisi olla jonkin maailmallisen uran tavoitteleminen vaan sellaisten taitojen hankkiminen, joista on sinulle hyötyä urallasi Jumalan palveluksessa. Samalla valmentaudut työssä käymiseen ja itsesi sekä ehkä jonain päivänä myös perheesi elättämiseen (1. Tessalonikalaisille 4:11, 12; 1. Timoteukselle 5:8). Tämän tietämisen pitäisi kannustaa sinua yrittämään koulussa parastasi. Samanaikaisesti sinun tulee ponnistella kohtuullisesti pysyäksesi hengellisesti vahvana.

”Sopivan ajan” ostaminen hengellisiä velvollisuuksia, kotiaskareita, virkistäytymistä ja läksyjenlukua varten voi olla todellinen haaste, mutta siinä voidaan onnistua (Efesolaisille 5:15, 16).

Tottumusten kehittämisen arvo

Yksi keino ostaa aikaa on se, että tehostat opiskelutapojasi. Kirjan Nuoret kysyvät – käytännöllisiä vastauksia 18. luvussa esitetään joitakin hyödyllisiä ehdotuksia.a Oletko esimerkiksi yrittänyt laatia läksyjenluvullesi aikataulun tai kehittää siitä tottumuksen? (Vrt. Filippiläisille 3:16.)

”Opiskelun yleisin vaikeus on epäilemättä siinä”, kirjoittaa Harry Maddox kirjassaan How to Study, ”ettei yksinkertaisesti käydä käsiksi säännölliseen työntekoon eikä keskitytä siihen.” Miten on sinun laitasi? Siirrätkö läksyjenlukua tuonnemmaksi, kunnes tulet sopivalle tuulelle tai kunnes tulee muuten suotuisa hetki? Saarnaajan 11:4:ssä varoitetaan: ”Joka tuulta tarkkaa, ei kylvä; ja joka pilviä pälyy, ei leikkaa.”

Harry Maddox huomauttaa lisäksi: ”On äärimmäisen helppo hukata paljon aikaa vähän kerrallaan. Jos et laadi itsellesi aikataulua, käytät hyvin todennäköisesti opiskeluun tarkoitetun ajan television katseluun, jonkin lehden lukemiseen, – – tai sadan muun sellaisen asian tekemiseen, joita huonot oppilaat tekevät mieluummin kuin ryhtyvät työhön. Jos olet laatinut aikataulun ja aiot pitää siitä kiinni, se on yhtä velvoittava kuin laki, jota ei saa rikkoa. Ajan oloon aikataulun noudattaminen ei vaadi sinulta enää lainkaan ponnistelua, ja alat pitää sitä luonnollisena osana elämääsi.”

Jos luet läksysi järjestyksellisellä ja kurinalaisella tavalla, käyttöösi jää luultavasti enemmän aikaa. Kun suunnittelet oman aikasi hyvin, ei myöskään kotitehtävien suorittamisen ja kristillisistä velvollisuuksista huolehtimisen, esimerkiksi seurakunnankokouksissa käymisen, välillä synny hankausta.

Suunnittele ajankäyttösi!

Entä ne muut toimet, jotka haluat ja jotka sinun pitää saada tehdyksi, esimerkiksi kotiaskareet? Tarvitaan jälleen suunnittelua. Kokeile seuraavia ehdotuksia:

Laadi luettelo hoidettavista asioista. Ajankäytön suunnittelun konsultantti Stephanie Winston suosittaa taskukokoisen muistikirjan pitämistä aina mukana. Kirjoita siihen muistiin ”jokainen idea, tehtävä, puhelu, hanke, työ tai asia – olipa se suuri tai pieni, tärkeä tai vähemmän tärkeä – heti sen tultua esille”. Ensi silmäyksellä luettelosi voi näyttää lannistavalta, mutta toimimalla seuraavien ehdotusten mukaan voit kutistaa sen helpommin käsiteltävään kokoon.

Pane asiat tärkeysjärjestykseen. Tämän ansiosta pystyt keskittymään niihin tehtäviin, jotka todella täytyy tehdä. Samalla voit pyyhkiä yli sellaiset tehtävät, jotka voivat odottaa tai joita sinulla ei kerta kaikkiaan ole aikaa tehdä.

Laadi aikataulu. Muunna luettelosi toimintasuunnitelmaksi, kirjalliseksi aikatauluksi. Taskukalenteri voi soveltua hyvin tähän tarkoitukseen. Tasapainoinen aikataulu ei suinkaan rajoita vapauttasi, vaan sen ansiosta voit valvoa paremmin ajankäyttöäsi.

Ole realistinen. Ota yrityksen ja erehdyksen kautta selville, milloin mikin asia kannattaa tehdä. Voit esimerkiksi havaita hyödylliseksi lukea läksysi pian koulun jälkeen, kun mielesi on vielä virkeä.

Ymmärrä kuitenkin, ettei sinun tarvitse suunnitella etukäteen jokaista hetkeä. Pidä aikataulusi joustavana, niin että siihen jää tilaa odottamattomille ja hetken mielijohteesta tehtäville asioille. Tee siihen tarpeellisia muutoksia, mutta noudata sitä mahdollisimman pitkälle. Huomaa: on tavallisesti parempi yliarvioida jonkin työn tekemiseen kuluva aika. Pystyt aina sopeutumaan tilanteeseen, jos saatkin työn aikaisemmin valmiiksi.

Aseta omat aikarajasi. Näin tekemällä sinun ei tule vetkuteltua aina viime minuuttiin asti. Jos sinun pitää palauttaa jokin kotitehtävä määräpäivänä, yritä asettaa itsellesi oma aikaraja, niin että tehtäväsi on valmis hyvissä ajoin ennen tuota määräpäivää.

Älä päästä itseäsi lipsumaan aikataulustasi. Voi olla houkuttelevaa mennä ystäväsi luokse juuri silloin, kun sinun pitäisi jäädä kotiin lukemaan kokeisiin. Mutta jos kylvät niukasti opiskelussa, niin niität ehkä myöhemmin huonoja arvosanoja (vrt. 2. Korinttolaisille 9:6). Sitä paitsi nautit tavallisesti enemmän vapaa-ajastasi, kun olet saanut työsi tehtyä. Tämä on hyödyllinen periaate: ensin työ, sitten huvi.

Aikataulun laatiminen ja ajankäyttösi suunnitteleminen vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä sekä melko lailla itsekuria, mutta kristittyjä kehotetaan noudattamaan itsehillintää kaikessa (1. Korinttolaisille 9:25). Tämän periaatteen soveltamista voi harjoitella opettelemalla pitämään kiinni aikataulusta. Palkaksi voit saada aikaansaamisesta tulevan tyydytyksen tunteen, elämäsi on paremmin hallinnassasi ja sinulle jää enemmän aikaa kaiken sen tekemiseen, mitä haluat ja mitä sinun täytyy tehdä.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 15]

Laadi opiskelua varten aikataulu ja pidä siitä kiinni