Lasarus herätetään kuolleista

Jeesus on tavannut Martan ja myöhemmin myös Marian Betanian lähellä. Nyt he menevät yhdessä Lasaruksen haudalle. Hauta on luola, jonka suulle on asetettu kivi. Jeesus käskee: ”Ottakaa kivi pois.” Martta vastustelee, koska hän ei ymmärrä, mitä Jeesuksella on mielessään. Martta sanoo: ”Herra, hänen täytyy jo haista, sillä on neljäs päivä hänen kuolemastaan.” Jeesus kuitenkin vastaa: ”Enkö sanonut sinulle, että jos uskoisit, näkisit Jumalan suuruuden?” (Johannes 11:39, 40.)

Niinpä kivi siirretään pois. Jeesus nostaa katseensa taivasta kohti ja rukoilee: ”Isä, minä kiitän sinua siitä, että olet kuullut minua. Minä kyllä tiedän, että sinä aina kuulet minua, mutta puhun ympärillä seisovan ihmisjoukon vuoksi, jotta he uskoisivat, että sinä olet lähettänyt minut.” Jeesuksen julkinen rukous osoittaa kaikille, että se, mitä hän tekee, tapahtuu Jumalan voiman avulla. Sitten Jeesus huutaa kovalla äänellä: ”Lasarus, tule ulos!” Silloin Lasarus tulee ulos haudasta. Hänen kätensä ja jalkansa ovat vielä käärinliinoissa, ja myös hänen kasvoillaan on liina. Jeesus sanoo: ”Poistakaa häneltä kääreet ja antakaa hänen mennä.” (Johannes 11:41–44.)

Nähdessään tämän ihmeen monet juutalaiset, jotka ovat tulleet lohduttamaan Mariaa ja Marttaa, alkavat uskoa Jeesukseen. Jotkut kuitenkin menevät kertomaan tapahtuneesta fariseuksille. Fariseukset ja ylipapit kutsuvat koolle juutalaisten ylimmän tuomioistuimen, sanhedrinin, johon kuuluu myös ylimmäinen pappi Kaifas. Jotkut heistä valittavat: ”Mitä meidän pitää tehdä, sillä tämä mies tekee monia ihmeitä? Jos annamme hänen jatkaa tällä tavoin, kohta kaikki uskovat häneen, ja roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä pois sekä temppelimme että kansamme.” (Johannes 11:47, 48.) Vaikka he ovat kuulleet silminnäkijöiltä Jeesuksen monista ihmeistä, he eivät iloitse siitä, mitä Jumala tekee hänen kauttaan. He ovat kiinnostuneita lähinnä omasta asemastaan ja vaikutusvallastaan.

Lasaruksen herättäminen kuolleista on kova isku saddukeuksille, jotka eivät usko ylösnousemukseen. Kaifas, joka on saddukeus, ryhtyy puhumaan: ”Te ette ymmärrä mitään ettekä ole tajunneet, että teille on parempi, että yksi ihminen kuolee kansan puolesta kuin että koko kansakunta tuhoutuu.” (Johannes 11:49, 50; Apostolien teot 5:17; 23:8.)

Kaifas ei sano tätä omasta aloitteestaan, vaan koska hän on ylimmäinen pappi, Jumala saa hänet sanomaan näin. Kaifas tarkoittaa, että Jeesus pitäisi tappaa, jottei hän enää heikentäisi juutalaisten uskonnollisten johtajien vaikutusvaltaa. Kaifaan profetiaan sisältyy kuitenkin se totuus, että kuolemalla Jeesus antaisi lunnaat paitsi juutalaisten myös kaikkien ”hajallaan olevien Jumalan lasten” puolesta. (Johannes 11:51, 52.)

Kaifas onnistuu vaikuttamaan sanhedriniin niin että se alkaa suunnitella Jeesuksen tappamista. Jeesus saa ehkä kuulla suunnitelmasta Nikodemokselta, sanhedrinin jäseneltä, joka suhtautuu häneen ystävällisesti. Joka tapauksessa Jeesus poistuu Jerusalemin läheisyydestä. Näin hän välttyy siltä, että kuolisi ennen Jumalan asettamaa aikaa.