Vastausten löytäminen raamatullisiin kysymyksiisi

JOTKUT aarteitten etsijät hakevat kultaa tai hopeaa, toiset jalokiviä ja taas toiset kätkettyjä aarteita. Antoisempaa aarteenetsintää on Jumalan sanan, Pyhän Raamatun, tutkiminen saadaksesi täsmällistä tietoa, jotta omaisit tosi viisautta. Siksi meille sanotaankin Sananl. 2:4, 5:ssä: ”Jos haet sitä kuin hopeata ja etsit sitä kuin aarretta, silloin pääset ymmärtämään Herran pelon ja löydät Jumalan tuntemisen.”

”Jumalan tuntemisen” verrattomat aarteet ovat sellaisia varten, jotka hellittämättömän aarteiden etsijän tavalla ovat halukkaita etsimään niitä. Ahkeroitko sinä löytääksesi vastaukset raamatullisiin kysymyksiisi? Miten voit parantaa tehokkuuttasi sen tekemisessä?

Sinä voit aina kysyä joltakulta toiselta. Mutta tuleeko Raamatun tutkijan ajatella sitä ensiksi? Ei, sillä Jumalan sana sanoo, että meidän tulee ”etsiä jatkuvasti” (Um), ja se sanoo myös: ”Pyri osoittautumaan Jumalalle semmoiseksi, joka koetukset kestää, työntekijäksi, joka ei työtään häpeä, joka oikein jakelee totuuden sanaa.” (2. Tim. 2:15) Entä ne, jotka aina kyselevät toisilta? On epätodennäköistä, että he olisivat tehneet kaikkensa löytääkseen vastaukset ainakaan monissa tapauksissa. Tämän näyttää osoittavan se seikka, että Vartiotorni-seura saa usein tiedusteluja tietyiltä henkilöiltä monista kohdista, jota vastoin toiset kyselevät harvoin. Ponnistele siis kovasti löytääksesi vastaukset raamatullisiin kysymyksiisi. Mutta mitä voit tehdä ollaksesi varma menestyksestä etsiessäsi Jumalan sanasta tiedon aarteita?

LUE RAAMATUN KERTOMUS, TARKASTA TEKSTIYHTEYS

Yhtä tärkeimmistä vastausten löytämiskeinoista laiminlyödään eniten: siihen Raamatun kertomukseen syventymistä, mikä on saattanut herättää kysymyksen. Tutki se perusteellisesti, äläkä jätä lukematta tekstiyhteyttä, sitä ympäröivää aineistoa. Jos ihmiset tekisivät siten, he löytäisivät helposti vastauksen seuraavaan yleisesti tehtyyn raamatulliseen kysymykseen: Mistä Kain, Aadamin ja Eevan ensimmäinen poika, sai vaimonsa?

Miksi et kääntyisi Raamatun kertomuksen puoleen vastauksen saamiseksi? Tutki sitä, ei vain nopeasti lukien, vaan lue 1. Moos. 4. ja 5. luku. Huomaat 1. Moos. 4:16:n sanovan, että Kain ”asettui asumaan Noodin maahan”, mutta se ei sano hänen menneen sinne saadakseen vaimon. Seuraava jae sanoo: ”Ja Kain yhtyi vaimoonsa, ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti Hanokin.” Jos luet edelleen, tulet 1. Moos. 5:4:ään, joka sanoo: ”Ja hänelle [Aadamille] syntyi poikia ja tyttäriä.” Aadamille syntyi siis Eevasta tyttäriä yhtä hyvin kuin poikiakin. Ja koska Raamatun kertomus tekee selväksi, että Jumala loi ainoastaan yhden miehen ja yhden naisen, niin Kainin on täytynyt saada vaimonsa sisaristaan, kenties mennen naimisiin vanhimman sisarensa kanssa. Ihmisperhe oli tietysti lähellä täydellisyyttä siihen aikaan, eikä sellaisella liitolla ollut samanlaisia vahingollisia vaikutuksia silloin, kuin sillä olisi nyt. Jumala kielsikin myöhemmin israelilaisia solmimasta sellaisia avioliittoja. (3. Moos. 18:11) Joka tapauksessa näet, että lukemalla Raamatun kertomuksen tekstiyhteyksineen voit usein saada ainoan johdonmukaisen vastauksen raamatulliseen kysymykseesi.

Sitten on kysymys 1. Moos. 18:22:sta, joka koskee kolmea enkelivierailijaa, jotka näyttäytyivät miehinä ja kävivät Aabrahamin luona kertomassa hänelle, että hänen vaimonsa Saara synnyttäisi pojan. ”Ja miehet kääntyivät sieltä ja kulkivat Sodomaan päin, mutta Aabraham jäi vielä seisomaan Herran eteen.” Joku saattaisi kysyä: Miten Aabraham voi seisoa Herran edessä nyt enää, kun nuo miehet, enkelit, olivat lähteneet? Kun luet huolellisesti tekstiyhteyden, niin saat tietää, ettei siinä sanota kaikkien kolmen miehinä ilmestyneen enkelin lähteneen. Huomaat päinvastoin seuraavan luvun alussa sanotun: ”Ja ne kaksi enkeliä tulivat Sodomaan illalla.” Siis vain kaksi enkeliä lähti Aabrahamin luota ja meni Sodomaan, ei kolme. Johdonmukaisen vastauksen täytyy näin ollen olla, että yksi enkeli jäi seisomaan Aabrahamin eteen, ja tämä enkeli edusti Jehovaa. Jehovan enkeliedustaja ei ollut vielä poistunut eikä kadonnut Aabrahamin luota, vaan seisoi yhä hänen edessään, joten Aabraham saattoi nähdä hänet.

Vielä eräs esimerkki, joka valaisee tekstiyhteyden huolellisen lukemisen tärkeyttä, on kysymys: Ketkä myivät Joosefin Egyptiin? Jotkut ovat lukeneet pikaisesti 1. Moos. 37:28:n: ”Kun nyt midianilaiset kauppiaat menivät siitä ohitse, vetivät veljet [he, Väl; Vk; Um] Joosefin ylös kaivosta; ja he myivät Joosefin kahdestakymmenestä hopeasekelistä ismaelilaisille. Nämä veivät Joosefin Egyptiin.” Jotkut vanhempaa suomalaista käännöstä lukeneet ovat tehneet tästä kohdasta sen johtopäätöksen, että todellisuudessa midianilaiset kauppiaat vetivät Joosefin kaivosta ja että nämä kauppiaat myivät vuorostaan Joosefin toiselle joukolle, ismaelilaisille, jotka veivät hänet Egyptiin. Mutta onko se oikein?

Lukemalla tekstiyhteyden huolellisesti huomaat tämän luvun 27. jakeen sanovan, että Joosefin veljet päättivät myydä Joosefin ismaelilaisille. Kun luet nyt luvun viimeisen jakeen: ”Midianilaiset myivät hänet Egyptiin”, mihin johtopäätökseen sinä tulet? Joko midianilaisia kutsuttiin myös ismaelilaisiksi, tai midianilaiskauppiaat olivat ismaelilaiskaravaanissa matkustavia, ja Joosefin myivät heille hänen veljensä. Jos luet edelleen, saat lisävahvistuksen 1. Moos. 45:4, 5:sta, missä Joosef itse sanoo: ”Minä olen Joosef, teidän veljenne, jonka myitte Egyptiin.” Lukemalla koko kertomuksen saat siis oikean ajatuksen – nimittäin että midianilaiskauppiaat eivät siepanneet Joosefia ja sitten myyneet häntä ismaelilaisille, vaan että Joosefin veljet itse myivät hänet kauppiaille. Ismaelilaiset ja midianilaiset olivat sukulaisia keskenään esi-isänsä Aabrahamin kautta.

RAAMATUN SANAKIRJAT

Jos sinulla on kirjastossasi Raamatun sanakirja, niin voisit käyttää sitä varmistaaksesi vastauksen edellä mainittuun Joosefia koskevaan kysymykseen. Monet Raamatun sanakirjat kertovat sinulle esimerkiksi kohdassa ”Midianilaiset” tai ”Ismaelilaiset”, että näitä kahta nimeä käytetään toisinaan vaihtoehtoisesti. Tai jos katsot esim. ”Joosefia” Douglasin Uudesta Raamatun sanakirjasta (The New Bible Dictionary), niin löydät seuraavaa:

”Ketkä myivät Joosefin Egyptiin? . . . Karavaani oli ismaelilainen, mikä nimi sisältää midianilaiset eli medanilaiset; nimet sekaantuvat toisiinsa. Tämän nimien vaihtelun ilmaisee selvimmin Tuom. 8:24, missä sanotaan nimenomaan, että Gideonin voittamilla midianilaisilla oli ’kultaiset nenärenkaat, koska he olivat ismaelilaisia’.”

Raamatun sanakirjat voivat siis olla avuksi varsinkin tietojen koskiessa Raamatun kansoja, Raamatun historiaa, nimiä, maantietoa, kansojen jokapäiväistä elämää, ammatteja jne. Mutta niitä tulee käyttää varovasti erityisesti, kun ne käsittelevät Raamatun oppiasioita.

VIITTEET

Yksi erityisen hyödyllinen apukeino on Raamatun viitteet. Monissa Raamatuissa on sellaisia, mutta erityisen hyödyllinen on Pyhien kirjoitusten Uuden maailman käännöksen (engl.) suuritekstinen painos, jossa viitesymbolit on merkitty asianomaisten sanojen perään, mikä nopeuttaa hakemista. Viitteet auttavat sinua saamaan hyödyllisiä tietoja, kuten rinnakkaisteksteistä, maantieteellisistä ja elämäkerrallisista seikoista, lainatuista kohdista jne.

Käyttämällä siis näitä viitteitä sinä löydät usein hyödyllisiä tietoja. Juuri tässäkin Joosefia koskevassa kysymyksessä löydät viitteen sanojen ”midianilaiset kauppiaat” jälkeen Uuden maailman käännöksestä, ja se osoittaa lukijan 1. Moos. 25:2:een. Siitä saat tietää, että Midian oli yksi Keturan Aabrahamille synnyttämistä pojista. Näin huomaat ismaelilaisilla ja midianilaisilla olleen yhteinen esi-isä, nimittäin Aabraham; täten on ymmärrettävämpää, että he olivat läheisessä yhteydessä keskenään ja että näitä nimityksiä saatettiin käyttää vaihdellen.

Tällaisella viitteiden käytöllä voidaan saada tavattomasti tietoja. Voitaisiin kysyä, miksi Jeesus sanoi juuri ennen kuolemaansa: ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?” (Matt. 27:46) Jos kysyjä käyttää suomalaista raamatunkäännöstä, hän huomaa jakeen lopussa viitteen Ps. 22:2:een, ja lukemalla sen hän havaitsee, että tämä oli ennustettu psalmeissa. Jeesus lausui nämä sanat ennustuksen täyttymykseksi silloin, kun ulkonaisesti näytti siltä, että hän oli Jumalan hylkäämä.

HAKEMISTOT

Eräs apukeino vastausten löytämiseksi raamatullisiin kysymyksiisi on Raamatun hakemistot, aakkosellinen sanaluettelo. Se näyttää paikat joista haetut Raamatun tekstin sanat voidaan löytää. Jotkin niistä ovat suuria ja tyhjentäviä, toiset pieniä ja sisältävät ainoastaan pääsanat.

Raamatun hakemistoja voidaan käyttää monilla tavoilla. Otaksukaamme esim., että haluat tietoja aiheesta ”Usko”. Jos katsot tätä sanaa esim. Vuorelan Raamatun hakusanakirjasta, löydät joukon raamatunpaikkoja, kuten sen toisesta osasta esim. Hepr. 11:6:n: ”Ilman uskoa on mahdoton olla otollinen” Jumalalle, ja Jaak. 2:26:n (2:17:n jälkeen), jossa sanotaan: ”Usko ilman tekoja on kuollut.”

Muistanet Jeesuksen Kristuksen sanat: ”Kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat.” Mutta mistä kohdasta Raamattua se löytyy? Hakemisto tulee avuksesi. Esim. katsomalla sanaa ”Miekka” edellä mainitusta hakusanakirjasta voit löytää Raamatun viitteen. Se on Matt. 26:52. Käytä siis Raamatun hakemistoja, niin saat tosi hyötyä.

ASIA- JA RAAMATUNPAIKKAHAKEMISTOT

Kaikkein arvokkaimpiin apukeinoihin vastausten löytämiseksi raamatullisiin kysymyksiin kuuluvat Vartiotornin julkaisujen lopussa olevat asia- ja raamatunpaikkahakemistot. Englanniksi on lisäksi ilmestynyt Vartiotornin julkaisujen hakemisto 1930–1960 lisävihkoineen. Näissä hakemistoissa sinulla on arvokas kartta, mikä opastaa sinut tietorunsauteen vastaukseksi kysymyksiin.

Otaksukaamme, että luet Raamattua ja tulet 2. Aikak. 36:20, 21:een, missä puhutaan siitä 70-vuotisesta autionaolosta, mikä Juudan piti kokea, jotta toteutuisi ”Herran sana, jonka hän oli puhunut Jeremian suun kautta, kunnes maa oli saanut hyvityksen sapateistaan”. Voitaisiin kysyä: Miksi Jehova vaati 70 vuotta? Johtuiko se siitä, että Israel oli jättänyt viettämättä täsmälleen niin monta sapattivuotta, vai onko luku kuvaannollinen? Katsomalla kirjan ”Valtakunta on tullut lähelle” raamatunpaikkahakemistoa löydät kyseisen kohdan sivulta 169, josta alkaen sanotaan:

”Israelilaiset viettivät nämä maan sapatit asianmukaisesti niinä aikoina, joina he olivat uskollisia liitolleen. Miten monta niitä oli yhteensä, sitä ei ole ilmaistu. Mutta luku seitsemänkymmentä edustaa täydellisyyttä ollen 10:n ja 7:n tulo, 10:n ilmaistessa maallista täydellisyyttä ja 7:n henkistä [hengellistä] täydellisyyttä. Siksi Jehova Jumala antoi luvun 70 olla edustamassa yhteisesti kaikkia niitä maan sapattivuosilepoja, mitkä he olivat laiminlyöneet. Hän antoi silloin maan pakollisen autionaolon 70 vuoden korvata eli vastata kaikkia viettämättömiä sapattivuosia.”

Vaikka et englantia osaisikaan, niin Vartiotornin julkaisujen hakemiston (Watch Tower Publications Index) raamatunpaikkaluettelosta voi olla sinulle paljon hyötyä, varsinkin kun käytät apunasi lehtistä Ohjeita Indexin käytöstä suomenkielisen kirjallisuuden ohella. Joka tapauksessa saat siitä tietää, missä Vartiotornin vuosikerrassa tai kirjassa kyseistä raamatunkohtaa on käsitelty tai onko sitä käsitelty ensinkään.

Myös ne asiahakemistot, jotka ovat joka vuoden viimeisissä Vartiotorni- ja Herätkää!-lehtien numeroissa ja useimmissa Vartiotorni-seuran kirjoissa, auttavat sinua moniin kysymyksiisi vastaamisessa. Olettakaamme, että haluaisit tietää, miksi Uuden maailman käännös käyttää sanaa ”kidutuspaalu” eikä ”risti”, kuten esim. suomalainen käännös. Kun etsit sanaa ”risti” Vartiotornin asiahakemistosta, huomaat asiaa käsitellyn vuonna 1958 sivulla 526 ja vuonna 1960 sivulla 510. Näillä sivuilla osoitetaan, että ”risti” on käännetty kreikkalaisesta sanasta staurós, joka alun perin tarkoitti pystysuoraa paalua. Tätä vahvistaa se, että Paavali ja Pietari puhuivat siitä toisinaan vain puuna (kreikaksi xylon). Risti osoitetaan pakanalliseksi fallosvertauskuvaksi. Uuden maailman käännös on siis tässä asiassa lujalla pohjalla.

Vartiotornin julkaisuissa olevat hakemistot voivat täten ohjata sinua saamaan vastaukset moniin raamatullisiin kysymyksiisi. Säästä Vartiotorni- ja Herätkää!-lehtiesi numerot tai hanki sidotut vuosikerrat vuoden lopussa. Jos oma kirjastosi on epätäydellinen, niin melko varmasti löydät puuttuvat julkaisut lähinnä sinua olevan Jehovan todistajain Valtakunnansalin kirjastosta.

Käytä siis ahkerasti näitä monia tapoja löytääksesi ”Jumalan tuntemisen”. Älä unohda lukea tekstiyhteyttä, kun kysymys liittyy johonkin raamatunpaikkaan. Raamatun sanakirjat voivat auttaa sinua. Käytä Raamatun viitteitä ja hakemistoa, ja mikäli suinkin mahdollista, älä jätä koskaan tarkastamatta Vartiotornin julkaisuissa olevia hakemistoja. Jos käytät näitä apukeinoja, sinun tarvitsee harvoin kysyä toisilta. Lisäksi sinulla ei ole ainoastaan vastausta, vaan myös se tyydytys, että sinä tiedät, miten voit löytää vastaukset raamatullisiin kysymyksiisi. Ja lisäksi hengellinen kypsyytesi lisääntyy. Sinua odottavat ylen runsaat aarteet! Ole taitava etsijä ja rikastu!