päälle.” (Job 36:27, 28) Joissakin paikoissa sataa runsaammin kuin toisissa, mutta tämä kiertokulun jatkuvuus edistää elämämme ylläpitämistä.

Muita vaikutuksia ja muuta hyötyä

Aurinko antaa meille myös värimme, sillä väri syntyy auringon spektrin eriväristen valojen heijastumisesta kohteestaan. Ei myöskään sen psykologista vaikutusta tule aliarvioida. Eikö ihmisistä, joilla on kylmä, jotka ovat väsyneitä tai yksinäisiä, tunnukin paljon paremmalta lämpimänä, aurinkoisena päivänä?

Kuun ja tähtien ohella aurinko palvelee meitä suurena ajannäyttäjänä. (1. Moos. 1:14, 15) Aurinkovuorokausi määräytyy maan kierrosta akselinsa ympäri. Vuosi on aika, joka maapallolta kestää kiertää auringon ympäri. Ja auringon vaihteleva korkeus taivaalla ja sen ajan pituus, jonka se näkyy, ovat pääasiassa syynä ilmastossa ja luomakunnassa tapahtuviin vuodenaikojen mukaisiin muutoksiin.

Auringollamme on todella suunnaton vaikutus elämäämme. Luoja on varannut tämän suuren energianlähteen varmistaakseen sen, että meillä on valoa ja lämpöä sekä ilmaa hengittämiseen. Se synnyttää sadekuurot ja kevätkukkaset. Ja sen avulla me laskemme aikaa ja säännöstelemme elämämme.

Miten tärkeä aurinkomme onkaan maapallolle! Ilman sitä maa sinkoutuisi avaruuteen. Ilman sitä kuumme näyttäisi katoavan eikä enää heijastaisi auringosta saamaansa valoa. Tulisi hyvin kylmä, eikä maan päällä olisi yhtään ihmisiä elossa kaipaamassa loistavia auringonlaskuja.

Mutta auringon Luoja vakuuttaa meille, että päivän tähtemme paistaa jatkuvasti ja kautta ikuisuuden eikä koskaan lakkaa antamasta maapallollemme säteilevää lämpöään ja valoaan. – Ps. 89:37; 104:5; 1. Moos. 8:22.

Napaseudultako vettä?

● Kun olet kovin janoinen ja haluaisit juoda raikasta vettä, niin et luultavasti uneksisikaan meneväsi hakemaan sitä pohjoisnapaseudulta. Mutta entä jos pohjoisnapaseutu tuotaisiin luoksesi? Texasin teknillisen korkeakoulun professori Tinco van Hylckama kertoo ehdotuksesta tuoda vettä pohjoisnapaseudulta janoisiin kaupunkeihin.

Vuonna 1971 hän selitti eräässä kirjoituksessa, että keskikokoinen jäävuori Grönlannissa sisältää riittävästi makeaa vettä 60000 asukkaan kaupungin koko vuoden tarpeen täyttämiseksi, jos yksi noista jäävuorista voitaisiin hinata janoiseen kaupunkiin. Mutta hän lisää: ”Grönlannin jäävuoret ovat muodoltaan epäsäännöllisiä, ja niillä on tapana mennä toisinaan ylösalaisin, mikä tekee hinaamisen melko vaaralliseksi.”

Hän arvioi kuitenkin, että suurehko hinaaja voisi tuoda jykevän, litteän jäävuoren Etelämantereelta Australiaan. Matka voisi kestää 6–7 kuukautta ja tulisi maksamaan noin kuusi miljoonaa markkaa, ja puolet jäästä sulaisi. Professorin mukaan siinä voisi sittenkin olla riittävästi makeaa vettä neljän miljoonan ihmisen vuotuisen tarpeen täyttämiseksi. Johtojen, pumppujen ja muiden laitteiden rakentamisesta koituvista kuluista huolimatta ”sellainen vesi olisi silti paljon halvempaa kuin nyt käytössä olevissa tehokkaimmissakin suolanpoistolaitteissa käsitelty vesi”.