7. luku

Onnellisen kodin valmistaminen ihmiskunnalle

 1. Mitä Jehova on antanut ihmiselle kodiksi, ja miten meidän tulisi arvostaa sitä? (Heprealaisille 3:4)

JOS joku suunnittelisi ja rakentaisi sinulle miellyttävän kodin kauniiseen ympäristöön ja antaisi sen sinulle lahjaksi, niin etkö kiittäisi häntä siitä? Tietenkin kiittäisit. Sinun tulisi olla myös todella kiitollinen tämän kiertotähti Maan suurelle Suunnittelijalle ja Rakentajalle, sillä Raamattu kertoo meille, että Jehova, ”joka on tehnyt taivaan ja maan”, on antanut maan ”ihmisten lapsille”. (Psalmi 115:15, 16) Miten ystävällinen lahja! Ja kun me tarkastelemme, miten Jehova Jumala valmisti tämän maan ihmisen asuttavaksi, meidän täytyy todella ihmetellä sitä viisautta ja voimaa, jota hän osoitti Jumalallisena Arkkitehtinä ja Mestarirakentajana.

”ALUSSA”

 2. Mitkä todistavat Jumalan luomakunnan suurenmoisuudesta? (Psalmi 8:4, 5)

² Jos katsomme aivan ensimmäisiä Raamatun sanoja, niin luemme: ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan.” (1. Mooseksen kirja 1:1) Jumala suoritti tämän suunnattoman luomisteon epäilemättä miljardeja vuosia sitten, ja vaikka jotkut tiedemiehet esittävät ristiriitaisia teorioita siitä, miten tämä tapahtui, loistavat taivaat ja ihastuttava maa todistavat jatkuvasti Jumalan luomakunnan suurenmoisuudesta.

 3. Miten Jumala osoitti viisautta varatessaan maapallolle runsaasti vettä? (Psalmi 104:1, 5, 6)

³ Millaista viisautta ja kaukonäköisyyttä Jehova osoittikaan kootessaan maailmankaikkeuden rakennusaineita! Ottakaamme esimerkiksi vesi – yleisin hyödyke täällä maan päällä. Toisin kuin muilla nesteillä, sillä on epätavallinen ominaisuus keventyä sen lämpötilan laskiessa lähelle jäätymispistettä, joten kylmempi vesi nousee pinnalle ja muodostaa suojelevan jääkerroksen järvien ja merien katteeksi. Jos jää olisi vettä raskaampaa, niin maapallo olisi kauan sitten pakastunut tilaan, missä mikään elämä ei olisi voinut säilyä. Nykyään vesi toimii liuottimena, maan kastelijana ja sähköenergian lähteenä – onpa kaksi kolmasosaa ruumiistammekin vettä. Me emme voisi elää ilman vettä. Viisas Luoja näki etukäteen tämän kaiken peittäessään maan ”vesisyvyydellä”. – 1. Mooseksen kirja 1:2, UM.

 4. Miten maan asema aurinkoon ja kuuhun nähden korostaa Jumalan viisautta? (Job 26:7, 14)

⁴ Tässä Jumalan luomistyössä maan suhde taivaisiin on myös tavattoman kiinnostava. Jumala kallisti maan akselin 23¹/2 astetta sen kiertoradan tasoon nähden, niin että sen vuotuisen matkan aikana auringon ympäri kumpikin pallonpuolisko kokee perättäisesti kevään, kesän, syksyn ja talven. Maan etäisyys auringosta on juuri sopiva elämän ylläpitämiseksi. Jos se olisi paljon lähempänä, maapallo olisi liian kuuma elämälle; jos se olisi kauempana, se olisi ikijäässä. Kuu sijoitettiin siten, että sen vetovoima aiheuttaa vuorovesien hellävaraisen nousun ja laskun maapallon rannikoitten huuhtelemiseksi. Ajatellessamme tätä meidän pitäisi totisesti haluta ’ylistää Jumalaa . . . hänen voimallisista teoistansa’! – Psalmi 150:1, 2.

LUOMISPÄIVÄT

 5, 6. Miten voimme saada selville luomispäivien pituuden? (Heprealaisille 4:3–5)

⁵ Lukemattomia ajanjaksoja pimeys peitti elottoman maan. Mutta ”Jumalan toimiva voima liikehti edestakaisin vetten pinnan päällä”. (1. Mooseksen kirja 1:1, 2, UM) Mikä oli seurauksena?

⁶ Me tulemme nyt seitsemään luomispäivään. Miten pitkiä nämä ”päivät” olivat? Paljon pitempiä kuin 24 tuntia! Raamattu ilmaisee meille, että ”yksi päivä on Jehovan edessä kuin tuhat vuotta”. (2. Pietari 3:8) Mutta jokaisen näistä luomispäivistä täytyy olla vielä sitäkin pitempiä. Mistä me tiedämme sen? 1. Mooseksen kirjan 2:2 sanoo, että kuuden luomispäivän jälkeen Jumala ”lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt”. Raamattu osoittaa Jehovan ’lepopäivän’ jatkuvan yhä, sillä apostoli Paavali kirjoittaa, että kristittyjen tulisi uskon ja tottelevaisuuden avulla ’tehdä kaikkensa päästäkseen siihen lepoon’. (Heprealaisille 4:9–11) Raamatun ajanlasku osoittaa, että nyt on kulunut lähes kuusituhatta vuotta siitä, kun Jumala alkoi ’levätä’ maata koskevista luomistöistään. Aivan edessämme on Kristuksen tuhatvuotishallitus, jonka loppuun mennessä Jumalan tarkoitus maan täyttämisestä onnellisella ihmisperheellä on täyttynyt. Silloin Jumalan ’lepopäivä’ päättyy. Tämä osoittaisi tuon ’lepopäivän’ olevan seitsemäntuhatta vuotta pitkä. (1. Mooseksen kirja 1:28; Ilmestys 20:4) On järkevää päätellä, että jokainen kuudesta aikaisemmasta luomispäivästä olisi samanpituinen. Niiden jokaisen aikana Jehova suoritti asteittaisesti valmisteluja tehdäkseen maan ihmisen tulevaksi kodiksi. Kun me nyt katsomme, miten Hän sen teki, meidän tulisi vilpittömästi arvostaa seuraavien psalmistan sanojen sisältöä: ”Kuinka suuret ovat sinun tekosi, Herra! Sinun ajatuksesi ovat ylen syvät.” – Psalmi 92:6.

”TULKOON VALKEUS”

 7. Miten ’valkeus tuli’? (Jesaja 45:7)

⁷ Kymmeniätuhansia vuosia sitten Jehova sanoi: ”Tulkoon valkeus.” Se merkitsi ensimmäisen luomispäivän alkua. Tuon pitkän ”päivän” loppuun mennessä Jumala oli selvittänyt tien auringonvalolle, niin että se pääsi paistamaan maapalloa ympäröivän ”vesisyvyyden pinnalle”. (UM) Enää ei paksu pimeyden verho estänyt päivän ja yön erottamista toisistaan maan päällä. Tämän ”päivän” valon ansiosta ihminen saattoi aikanaan työskennellä ja nauttia ympärillään olevasta luonnonkauneudesta, ja ”yö” auttoi häntä elvyttämään voimansa makealla unella. – 1. Mooseksen kirja 1:3–5.

”TULKOON TAIVAANVAHVUUS”

 8. Millaista kaukonäköisyyttä Jehova osoitti tehdessään ”taivaanvahvuuden”?

⁸ Toisena luomispäivänä Jumala jakoi nämä vedet vesiin, jotka jäivät maan pinnalle, ja vesiin, jotka jäivät suuren katoksen lailla riippumaan maapallomme ympärille. Näiden suurten vetten välistä avaruutta, ”taivaanvahvuutta”, hän kutsui ”taivaaksi”. Siihen sisältyi meidän ilmakehämme. Siihen Jumala varasi täsmälleen oikeassa suhteessa kaasuja, pääasiassa typpeä ja happea, jotta kasvit ja hengittävät luomukset, jotka hän tuottaisi myöhemmin, voisivat elää. Hän teki tämän ilmakehän juuri sellaiseksi kuin miellyttävä elämä vaati sekä suojaksi meteoreja ja vahingollista säteilyä vastaan. Jumala on todella viisas ja rakkaudellinen Luoja! – 1. Mooseksen kirja 1:6–8.

MAAN, MEREN JA KASVILLISUUDEN TUOTTAMINEN

 9. Mitä Jumalan mielessä oli, kun hän tuotti ”maan” ja ”meren”? (Jesaja 45:18)

⁹ Jumalan toimiva voima eli henki liikehti edelleen edestakaisin maapallon pinnan päällä. Nyt, kolmantena luomispäivänä, hän ryhtyi nostamaan kuivaa maata ”vesistä, jotka olivat taivaanvahvuuden alla”. Epäilemättä tapahtui suuria mullistuksia, kun maamassat työntyivät esiin ja meret kerääntyivät vajonneisiin altaisiinsa. Jumalan viisaus ja rakkaus ilmenevät tässä jälleen selvästi. Kun eläinten ja ihmisen luomisen aika koitti, ne saattoivat tehdä kotinsa kuivalle maalle. Merissä vilisisi vesieläimiä, ja suunnattomilla valtamerillä olisi tasoittava vaikutus lämpötiloihin niiden ehkäistessä äärimmäisen kuumuuden ja kylmyyden muodostumisen maan päällä. – 1. Mooseksen kirja 1:9, 10.

10. a) Mikä ilmaantui ensimmäisen kerran ”kolmantena päivänä” ja missä muodoissa? b) Miten se hyödyttäisi ihmiskuntaa? (1. Mooseksen kirja 1:29, 30; Psalmi 104:14)

¹⁰ Mutta ”kolmantena päivänä” oli ilmaantuva muutakin. Ensimmäisen kerran elämää! Raamattu kertoo siitä seuraavasti:

”Ja Jumala sanoi: ’Kasvakoon maa vihantaa, ruohoja, jotka tekevät siementä, ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on.’” (1. Mooseksen kirja 1:11)

Niin Jumala tuotti hämmästyttäviä solurakennelmia, jotka lisääntyivät jokaiseen yksityiseen soluun suljetun ”piirustuksen” mukaisesti. Joistakin ”lajeista” tuli mahtavia puita, jotka antoivat varjoa ja sitoivat maaperää. Toiset ”lajit” olivat pienempiä puita ja pensaita, jotka tuottivat hedelmiä, pähkinöitä ja marjoja ja varasivat siten yhdessä vihannesten kanssa herkullista ja vaihtelevaa ravintoa. Jumala valmisti loistavan kukkaismeren kaunistamaan ja somistamaan maata. Kukin kasvikunnan ”laji” saattoi lisätä ainoastaan omaa ”lajiaan”, vaikka niiden värit ja muodot vaihtelivat ihastuttavalla tavalla – kuten on laita esimerkiksi erilaisissa hienoissa ruusulajikkeissa. – 1. Mooseksen kirja 1:12, 13.

11. Miten Jumala huolehti siitä, että maa tulisi tuottamaan ravintoa? (Jeremia 10:12)

¹¹ Jumala pani kasvien vihreisiin osiin ainetta, jota sanotaan lehtivihreäksi. Tämän monimutkaisen aineen vaikutuksesta auringonvalo saa ilman hiilidioksidin yhtymään maaperästä tulevaan veteen ja muodostamaan sokereita. Niitä valmistuu 150 miljardia tonnia vuosittain ympäri maapalloa, ja samalla vapautuu happea ilman puhdistamiseksi. Kasvit käyttävät nämä sokerit kasvamiseen ja muuttavat ne erilaisiksi ravintoaineiksi, joita me syömme. Näin kaikki energia, joka ylläpitää suunnattoman moninaista elämää maan päällä, on peräisin tästä ihmeellisestä tapahtumasarjasta, jossa ovat mukana auringonvalo, ilma ja vesi, eikä ihminen vieläkään tunne tämän prosessin salaisuutta! Miten todet ovatkaan seuraavat sanat: ”Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi.” – Psalmi 104:24.

VALOT ILMAANTUVAT TAIVAALLE

12. a) Miksi 1. Mooseksen kirjan 1:1:n ja 1:16:n välillä ei ole ristiriitaa? b) Mitä ilmeisesti tapahtui ”neljäntenä päivänä”? (Psalmi 136:1, 7–9)

¹² ”Neljäntenä päivänä” Jumala teki ”kaksi suurta valoa, suuremman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä, sekä tähdet”. (1. Mooseksen kirja 1:14–19) Mutta eikö Jumala ollut luonut nämä taivaankappaleet jo aiemmin, ”alussa”? Oli kyllä. Huomaa kuitenkin, että 1. Mooseksen kirjan 1:1:ssä oleva verbi ”loi” (hepreaksi bará) ja 1. Mooseksen kirjan 1:16:ssa oleva verbi ”teki” (hepreaksi ‘asah) ovat eri sanoja. ”Neljäntenä päivänä” tapahtui ilmeisesti niin, että auringon, kuun ja tähtien ääriviivat voitiin ensi kerran nähdä maan pinnalta todennäköisesti siksi, että ilmakehässä tapahtui selkiintymistä. Säteilevä aurinko palveli nyt ”valona” valaisten päivää ja luoden miellyttävää lämpöä. Mutta entä kuu? Avaruustutkijat ovat selittäneet, että yli 50 prosenttia kuun pinnasta muodostuu lasihiukkasista, jotka soveltuvat erinomaisesti auringon säteitten heijastamiseen. Ihaillessamme kuun valaisemaa maisemaa voimme aina pysähtyä ajattelemaan Jumalan viisautta ja rakkautta, kun hän varasi tämän ”pienemmän valon” loistamaan yöllä!

13. a) Mitä ihminen voi mitata näiden valojen avulla? (Saarnaaja 3:1) b) Miksi ”ehtoo” on sijoitettu ennen ”aamua”? (Sananlaskut 4:18)

¹³ Aikanaan ihminen voisi mitata aikaa näiden valojen avulla. Mikä tahansa ihmistekoinen ajannäyttäjä olisi kuitenkin aina näitä taivaankappaleita heikompi ja niiden hallitsema. Suuri Ajoittaja, Jehova Jumala, oli pannut ne kiertämään täsmällisen aikataulun mukaan ihmisen hyödyksi. Tänä neljäntenä luomispäivänä, kuten jokaisena muunakin ”päivänä”, Jumalan työt alkoivat ”ehtoolla”, jolloin hänen toimintansa hämärät ääriviivat alkoivat näkyä, ja jatkuivat ”aamuun”, jolloin koko hänen loistava aikaansaannoksensa oli selvästi nähtävissä.

14. Miksi meillä on syytä olla kiitollisia siitä, mitä Jumala on tehnyt? (Ilmestys 4:11)

¹⁴ Suoritettuaan loppuun suuret työnsä sekä kolmantena että neljäntenä ”päivänä” Jumala näki, että se oli ”hyvää”. (1. Mooseksen kirja 1:12, 18) Mutta edessä oli vielä kaksi sykähdyttävää luomistyön ”päivää” sekä ’lepopäivä’. Suuri Luoja oli jatkava rakkaudellisten valmistelujen tekemistä ihmisen kotia varten hänen tulevaa onnellisuuttaan silmällä pitäen. Meidän kaikkien tulisi olla siitä kiitollisia kuningas Daavidin tavoin, joka sanoi:

”Herra, minun Jumalani, suuret ovat sinun ihmetekosi ja sinun aivoituksesi meitä kohtaan. Ei ole ketään sinun vertaistasi. Niitä minä tahdon julistaa, niistä puhua, niitten paljous on suurempi, kuin luetella taidan.” – Psalmi 40:6.

[Kuva s. 63]

Luoja suunnitteli kasvit ihmeellisellä tavalla, niin että ne käyttävät auringonvaloa, ilmaa ja vettä ravinnon valmistamiseen