Sveitsiläinen pappi ei pysty pelästyttämään todistajaa

Jehovan todistaja kävi aluksi huomaamatta erään papin kodissa. Tämä pappi aloitti heti hänelle ristikuulustelun, ikäänkuin hän olisi ollut yleinen syyttäjä.

Pappi sanoi: ”Kuka lähettää Teidät ovelta ovelle?” Tienraivaajasaarnaaja vastasi: ”Te tiedätte sen varmasti olevan Kristus, joka lähettää opetuslapsensa saarnaamaan Valtakuntaa!”

”Onko Teillä minkäänlaista lupaa?” kysyi pappi sitten.

”On toki”, vastasi todistaja, ”sama, minkä Jeesus antoi opetuslapsilleen saarnata hänen valtakuntaansa maan ääriin saakka!”

Nyt pappi siirtyi toiselle hyökkäyslinjalle. ”No”, hän sanoi, ”tunnustatteko Te pappisvallan?”

”Minkä pappisvallan?” todistaja kysyi vastaukseksi.

”Katolisen pappisvallan, tietysti”, pappi sanoi.

Jehovan todistaja sanoi tähän: ”Raamattu opettaa, että kirkko on rakennettu Kristukselle, joka on sen pää ja peruskulmakivi, ja hänen kanssaan on hänen kaksitoista apostoliaan. Mistään muusta pappisvallasta ei kerrota.”

Pappi jatkoi omahyväisesti ja luottavaisesti sanoen: ”Te ette luonnollisesti tunne Kirjoituksia. Eikö Jeesus Kristus sanonut Pietarille: ’Tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni’? Paavi on näin ollen apostoli Pietarin seuraaja, ja yksin katolinen pappisvalta on valtuutettu saarnaamaan.”

Tällainen todistelu ei hämmästyttänyt kumminkaan todistajaa, sillä hän vastasi nopeasti: ”Nämä sanat puhuttiin aramean eli syyrian kielellä. Ne tarkoittavat tällä kielellä, että se kivi, mistä Jeesus puhui, soveltui Jeesukseen itseensä eikä Pietariin. Pietari vahvistaa lisäksi tämän itsekin ensimmäisessä kirjeessään, 2. luvun 4. jakeessa, osoittaen Jeesuksen olevan tämä kivi. Mutta eikö keisari Konstantinus väittänyt neljännellä vuosisadalla Kristuksen jälkeen olevansa Pietarin seuraaja?”

Hämmästyneenä tästä pappi muutti jälleen toiselle hyökkäyslinjalle: ”Onko Teillä lupa kulkea ovelta ovelle? Minä soitan kaupungin pormestarille.”

”Hyvä”, todistaja sanoi, ”silloin Te toimitte juuri samoin kuin ne uskonnolliset johtajat, jotka ilmoittivat Jeesuksen Pilatukselle.”

Viikkoa myöhemmin tämä tienraivaajapalvelija palasi samaan kylään, ja useimmat ihmiset ilmoittivat hänelle, että pappi oli varoittanut heitä hänestä. Mutta toiset, jotka olivat halukkaita oppimaan, ottivat kirjallisuutta, ja he vapautuvat jo totuuden tuntemuksen kautta. Viisi säännöllistä Valtakunnan julistajaa on ilmaantunut tästä kylästä liittyen todistamistyöhön.

Lukijain kysymyksiä

● Miksi Nooa kirosi Kanaanin, kun Haam oli rikkoja? – E. M., Englanti.

Tämä kiroamistapaus on kerrottu 1. Mooseksen kirjan 9:20–27 (Ro): ”Ja Nooa rupesi maanviljelijäksi ja istutti viinitarhan ja joi viiniä ja juopui ja paljasti itsensä telttansa keskellä. Ja Haam, Kanaanin isä, näki isänsä häpeän ja kertoi kahdelle veljelleen ulkopuolella. Ja Seem ja Jaafet ottivat viitan ja panivat sen kumpikin hartioilleen ja menivät takaperin ja peittivät isänsä häpeän, mutta heidän kasvonsa olivat taaksepäin, eivätkä he nähneet isänsä häpeää. Ja Nooa heräsi humalastaan ja tuli tietämään, mitä hänen nuorin poikansa oli tehnyt hänelle. Ja hän sanoi: ’Kirottu olkoon Kanaan, palvelijain palvelija on hän oleva veljilleen!’ Ja hän sanoi: ’Siunattu olkoon Jahve, Seemin Jumala, ja olkoon Kanaan heidän palvelijansa; Jumala antakoon laajennuksen Jaafetille, mutta tehköön asumuksensa Seemin telttoihin, ja olkoon Kanaan heidän palvelijansa.’”

Kertomus tästä tapahtumasta on hyvin lyhyt ja jättää luultavasti pois yksityiskohtia, jotka valaisisivat asiaa. Monet Raamatun tuntijat uskovat, että Kanaan oli sekaantunut asiaan jollakin tavalla, mitä ei nimenomaan mainita. Kertomus osoittaa, että kun Nooa heräsi, niin hän ”tuli tietämään, mitä hänen nuorin poikansa oli tehnyt hänelle”. Rotherhamin käännöksessä on alaviite ”nuorimmasta pojasta”, ja se kuuluu näin: ”Epäilemättä Kanaan eikä Haam; Seem ja Jaafet saavat siunauksen hurskautensa tähden; Kanaan kirotaan jonkin mainitsemattoman alhaisen teon vuoksi; Haam jätetään huomioonottamatta laiminlyöntinsä takia.”

Juutalaiset uskonnolliset auktoriteetit katselevat asiaa samalla tavalla. J. H. Hertzin toimittama The Pentateuch and Haftorahs selittää: ”Tämä epämääräinen kertomus viittaa johonkin inhoittavaan tekoon, mihin Kanaan näyttää sekaantuneen. . . . Sen sijaan että Haam olisi osoittanut pojan kunnioitusta ja peittänyt isänsä, hän piti tilaisuutta naurun aiheena ja toisti pilkaten tapahtuman veljilleen.” Huomautettuaan, että heprealainen sana, mikä on käännetty ”pojaksi” 24. jakeessa, voi merkitä myöskin ”pojanpoikaa”, tämä lähdekirja sanoo: ”Tarkoittaa ilmeisesti Kanaania.” A. Cohenin toimittama The Soncino Chumash osoittaa joidenkuiden uskovan, että Kanaan ”antautui luonnottomaan himoon hänen kanssaan” ja että sanat ”nuorin poika” tarkoittavat Kanaania, joka oli Haamin nuorin poika. Että sanat ”näki isänsä hävyn” ovat saattaneet sisältää jotakin väärinkäytöstä tai luonnottomuutta tai alhaista himoa pikemmin kuin pelkästään alastomuuden paljastamista, on ilmeistä, kun muistetaan, että kun Raamattu puhuu jonkun hävyn paljastamisesta tai näkemisestä, niin silloin tarkoitetaan sukurutsausta tai muuta sukupuolisyntiä. – 3. Moos. 18:6–19; 20:17.