Yhteiskapina Jumalaa vastaan kukistuu

 1. Mikä on nykyään yksi maailman yksimielisyyden huomattavista esteistä, ja onko se ollut aina olemassa?

EPÄVAKAISEN maailmantilan uhkaamina ovat maailman johtajat ilmaisseet tarkoituksenaan olevan maailman yhteishallituksen perustaminen. Mutta esteitä on paljon, niiden joukossa ne yli 2 700 eri kieltä, joita maailman kansat puhuvat. Ne muodostavat osaltaan kansallisaitauksia ja jakaumia, niin että on ollut mahdotonta saavuttaa mitään, mikä lähentelisi täydellistä yhteyttä. Oli kuitenkin aika, jolloin kaikki maan kansat pientä vähemmistöä lukuun ottamatta luottivat maailman yhteishallintoyritykseen. Ne antoivat sille täyden tukensa ajatuksillaan ja toiminnallaan. Oli kaksi voimakasta tekijää, joita ei ole nyt ja joiden avulla ne olisivat toden teolla voineet saavuttaa tarkoituksensa ihmiskunnan pitämiseksi yhdessä yhden ihmiskuninkaan hallinnossa. Nämä tekijät olivat ihmisten läheinen sukulaisuus ja varsinkin heidän yksi yhteinen kielensä.

 2. Miksi tämän yhdistettyyn maailmanhallintoon tähtäävän varhaisliikkeen tutkiminen hyödyttää meitä nykyään?

² Mutta tämä yhteisyritys ei onnistunut. Miksi ei? Eikö tällainen suunnitelma ollut kiitettävä? Eivätkö ne ihanteet ja periaatteet, joille se perustui, olisi tuottaneet menestystä ja koituneet kaikkien sellaista hallitusta tukevien hyödyksi? Mikä tuli väliin ja aiheutti sen epäonnistumisen? Kun tutkimme tämän yhteisyrityksen päämääriä, tarkoituksia ja periaatteita, niin voimme nähdä, miksi se epäonnistui perusteellisesti. Koska yritykset ovat nykyään samankaltaiset monin tavoin, niin meille on suureksi hyödyksi sen tutkiminen ja selville saaminen, miksi tämä suunnitelma epäonnistui.

 3. Kuka oli koko ihmisperheen pää siihen aikaan, ja miksi hän ei hyväksynyt sitä, että kukaan hänen pojistaan tai pojanpojistaan olisi kuningas?

³ On kiinnostava seikka, että tämä yhteisyritys ihmiskunnan hallitsemiseksi oli ensimmäinen ihmisten valtakunta, mistä historia kertoo. Nooa eli vielä tällöin. Hänen poikiensa jälkeläiset olivat lisääntyneet kovasti lukumäärältään ja muodostivat silloisen ihmisrodun. Oliko Nooa oleva tämän hallituksen kuningas? Ei. Tosiasia on, että hän ja hänen poikansa Seem olivat erityisesti tällaista vastaan. Nooa olisi asemansa perusteella parhaiten sopinut kuninkaaksi. Mutta Nooa palvoi Jumalaa Kuninkaana. On varmaa, että Jumala ei määrännyt Nooaa minkään ihmisperheen osan kuninkaaksi. Tästä syystä Nooa kieltäytyi sellaisesta menettelystä, mikä olisi merkinnyt kunnianhimoa, vallanhalua ja kapinaa Jehova Jumalan, Luojan, yksinvaltiutta vastaan. Eikä hän hyväksynyt sitäkään, että kukaan hänen pojistaan tai pojanpojistaan olisi kuningas. Kuitenkaan ei tuon suunnitelman kukistumista aiheuttanut Nooan ja Seemin vastustus. – 1. Moos. 6:9, 10; 10:32.

KAPINAN JOHTAJA

 4. Kuka asettui kuninkaaksi tässä maailmanhallintoyrityksessä, ja ketä vastaan hän oli todellisuudessa kapinassa?

⁴ Se, joka oli tämän yhteisyrityksen kuningas, oli Nimrod-niminen mies. Hän oli Nooan pojanpojan poika ja Kuusin poika. Nimrodin suunnitelma oli Jumalan uhmaamista. Se oli todellisuudessa kapinaa Jumalan kaikkeudenyksinvaltiutta vastaan. Nimrod ei ollut pysähtynyt Babylonissa olevaan paikalliseen kuninkuuteen. Hän laajensi kapinaansa suunnitellen maailmanhallintoa tunkeutumalla Seemin alueelle ja ulottamalla valtakuntansa Babyloniasta Assyriaan. – 1. Moos. 10:8–11.

 5. a) Mitä nimi ”Nimrod” saattaa merkitä? b) Miten targumit ja historioitsija Josephuksen kirjoitukset ilmaisevat ajatuksen, että Nimrod oli kapinoitsija?

⁵ Jotkut oppineet ymmärtävät nimen Nimrod johtuvan heprealaisesta sanasta marád. Nimi olisi monikon ensimmäisen persoonan käskymuoto verbistä marád ja merkitsi ’Me kapinoimme!’ tai: ’Kapinoikaamme!’ Jerusalemin targum, eräs juutalainen selittävä raamatunkäännös, sanoo Nimrodista: ”Hän oli voimakas metsästyksessä ja jumalattomuudessa Herran edessä, sillä hän oli ihmislasten metsästäjä, ja hän sanoi heille: ’Luopukaa Herran tuomiosta ja liittykää Nimrodin tuomioon!’” Sekä Joonatanin targum että historioitsija Flavius Josephus ovat samaa mieltä tästä, ja Josephus sanoo: ”Hän taivutti heidät olemaan lukematta sitä Jumalan ansioksi, . . . vaan uskomaan, että heidän oma rohkeutensa aikaansai heidän onnellisuutensa. Hän muutti myös vähitellen hallituksen tyranniaksi, . . . Nyt oli kansanjoukko hyvin altis seuraamaan Nimrodin päätöstä ja pitämään Jumalan tahtoon alistumista raukkamaisuutena; ja he rakensivat tornin.” – Antiquities of the Jews (Juutalaisten muinaisuus), 1. kirja, 4. luku, kappaleet 2, 3, engl. kääntänyt Wm. Whiston v. 1737, tarkistanut tri Sam. Burder.

BABYLON ASETTUI JUMALAA VASTAAN ALUSTA LÄHTIEN

 6. a) Jos Nimrodin nimi merkitsee sitä, että hän oli kapinoitsija, niin milloin hänen on täytynyt saada tämä nimi? b) Millaisen valtakunnan tyyssija Babylon oli siis, ja minkä Jehovan tuomion Jeremia lausui sille?

⁶ Jos tällä nimellä Nimrod on edellä mainittu merkitys, niin se on täytynyt antaa hänelle sen jälkeen, kun hän aloitti kapinallisen vaelluksensa eikä hänen syntyessään. Hänen pääkaupunkinsa, Babylon, oli Jumalan kaikkeudenyksinvaltiutta vastaan kapinassa olevan valtakunnan valtaistuimen tyyssija. Se oli aina muuttumattomasti Jumalaa vastaan koko historiansa ajan ja myöhemminkin, kun kaupunki oli ihmisperheen eri haaran valvonnassa. Noin 1 600 vuotta myöhemmin Jumala sanoi profeettansa Jeremian kautta Babylonista: ”Se on tehnyt syntiä Herraa vastaan. . . . Se on uhitellut Herraa.” Puhuen Babylonille hän sanoi: ”Herraa vastaan sinä ryhdyit taisteluun.” Sitten hän lisäsi: ”Katso, minä käyn sinun kimppuusi, sinä ylpeä, sanoo Herra, Herra Sebaot, sillä sinun päiväsi on tullut, sinun rangaistuksesi aika. Ylpeä kompastuu ja kaatuu, eikä ole hänen nostajaansa.” – Jer. 50:14, 29, 24, 31, 32.

 7. a) Missä Babylon sijaitsi, miksi maata alettiin kutsua ja miksi? b) Miksi nyt ei ollut kansan aika rakentaa kaupunkeja?

⁷ Babylon sijaitsi kahden virran, Eufratin ja Tigriin, välisellä tasangolla, Persian lahden kärjessä olevasta Uurista koilliseen. Tämä tasanko on suunnilleen 400 kilometriä pitkä ja 160 kilometriä leveimmältä kohdaltaan. Sitä ruvettiin kutsumaan Mesopotamiaksi, mikä merkitsee ’jokien välinen maa’. Se oli paikka, mikä sisälsi runsaasti asfalttia eli maapihkaa, jota voitiin käyttää laastina, ja siellä oli paljon savea tiilentekoa varten. Tälle tasangolle tulevat uudisasukkaat tunsivat hyvin Nooalle ja hänen perheelleen annetun määräyksen lisääntyä ja täyttää maa. He tiesivät, että heidän piti hajaantua ja levitä maan pinnalle Jehovan käskyn mukaan sekä tehdä hänen nimensä tunnetuksi lapsilleen, jotta Jehova Jumalan maine ja hänen palvontansa tulisivat tunnetuiksi kautta koko maan. Ei ollut ylikansoitusta, ei tarvinnut valloittaa enemmän elintilaa, ottaa toisen omistamaa aluetta. Eikä ihmisten ollut aika kätkeytyä kaupunkeihin ja kehittää materialistista, militaristista elintapaa ja osoittaa välinpitämättömyyttä Jumalan toimeksiantoa kohtaan. – 1. Moos. 9:1.

 8. Mitä kansa ryhtyi rakentamaan jättäen huomioon ottamatta Jumalan käskyn, ja kenen nimen kunnioittamisesta nuo rakentajat olivat kiinnostuneita?

⁸ Kiinnostiko näitä ihmisiä Jumalan käskyn noudattaminen? Ei. He sanoivat Nimrodin – joka halusi olla heidän kuninkaansa – johdolla: ”Tulkaa, tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne koviksi. . . . Tulkaa, rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen, ja tehkäämme itsellemme nimi, ettemme hajaantuisi yli kaiken maan.” Sen sijaan että he olisivat tehneet nimen Jumalalle, he halusivat tehdä nimen itselleen ajatellen olevansa kunnioitettavia, kun heidät tunnettaisiin tämän kaupungin asukkaina. He halusivat tehdä nimen ihmisille ja saada sankareita, joista huomattava oli Nimrod, jonka nimeä he halusivat ylistää. – 1. Moos. 11:3, 4.

JUMALA TOIMII TUOMITEN

 9. a) Miksi rakentajien ei tarvinnut torniaan rakentaessaan ottaa huomioon sitä, että pitäisi varata turva vedenpaisumuksen kaltaista toista tulvaa vastaan? b) Mikä tornin tarkoitus oli, ja miten se oli arkeologisten todisteitten mukaan rakennettu?

⁹ Mikä tämän tornin rakentamisen todellinen tarkoitus oli? Ei ainakaan tarvittu turvaa vedenpaisumukselta, sillä Jumala oli luvannut Nooalle ja hänen pojilleen: ”Vesi [ei] enää paisu tulvaksi hävittämään kaikkea lihaa.” (1. Moos. 9:15) Sitä paitsi he eivät voineet toivoa rakentavansa Sinearin alatasangolle kyllin korkeata tornia pelastuakseen sellaiselta tulvalta, mikä oli noussut lähes seitsemän metriä korkeimpien silloisten vuorten yläpuolelle. Ei, tämän tornin tarkoitus oli jokin muu. Sen piti olla uskonnollisen palvonnan torni, zikkurat. Arkeologiset todistukset osoittavat, ettei sen pitänyt olla pyöreä torni kierteisportaikkoineen, vaan sen sijaan poikkileikkaukseltaan nelikulmainen, pyramidimainen torni, jossa olisi useita tasanteita. Tornin piti suuren korkeutensa vuoksi hallita kaupunkia ja antaa erittäin huomattava sija uskonnolle. Sen piti kiinnittää huomio kaupungin pääjumalaan. Se oli oleva uskonnollinen kaupunki.

10. a) Mikä oli Luojan mielipide tästä aikeesta? b) Mistä syistä tämä oli paha teko?

¹⁰ Miten Luoja Jumala suhtautui tähän suunnitelmaan? Raamattu jatkaa sanoen: ”Niin Herra astui alas katsomaan kaupunkia ja tornia, jonka ihmislapset olivat rakentaneet. Ja Herra sanoi: ’Katso, he ovat yksi kansa, ja heillä kaikilla on yksi kieli, ja tämä on heidän ensimmäinen yrityksensä. Ja nyt ei heille ole mahdotonta mikään, mitä aikovatkin tehdä.’” Jumala ei ollut valtuuttanut kaupungin rakentamista maallisen hallitsijan asuinpaikaksi. Eikä hän suhtautunut keveästi tähän yhteisyritykseen eikä pitänyt sitä merkityksettömänä asiana, että he rakensivat väärän palvonnan tornia. Se oli kapinaa, rikollinen teko hänen kaikkeudenyksinvaltiuttaan kohtaan, luopumista, lankeamista pois Nooan Jumalan palvonnasta. Se oli myös tottelemattomuutta sitä Jumalan toimeksiantoa kohtaan, että maa piti täyttää Jehovaa Jumalanaan palvovilla. Se oli paha teko. – 1. Moos. 11:5, 6.

11. Miten voimme nyt ymmärtää seuraavan Jehovan lausunnon paikkansapitävyyden: ”Nyt ei heille ole mahdotonta mikään, mitä aikovatkin tehdä”?

¹¹ Miten pitkälle he jatkaisivat järjestettyä yritystään tässä pahassa työssä? Se olisi vain alkua. Heidän mieleensä tulisi kunnianhimoisesti seikka toisensa jälkeen, mikä voitaisiin saavuttaa väärällä tavalla, väärään suuntaan järjestetyllä yhteisponnistelulla. Tätä koskevasta Jehovan lausunnosta voimme ymmärtää, miten oikein hän puhui kyeten näkemään tulevaisuuteen. Nyt on kahden suuren valtaryhmittymän yhtyessä toisiaan vastaan niiden välinen aseistuskilpa saatettu paljon korkeammalle kuin tuo temppelitorni Eufratin varsilla, korkeammalle kuin Nooan ajan vesitulvan veden pinta, jopa korkealle lähiavaruuteen räjäyttämällä lämpöydinpommi 400 kilometriä maanpinnan yläpuolella ottamatta huomioon, mikä vaikutus sillä saattaa olla koko ihmiskunnan terveyteen ja hyvinvointiin. Me voimme siis nähdä, että itsekkäällä tavalla kunnianhimoisesti järjestetyllä alulla alkuperäisessä Babylonissa ei ole ollut suinkaan vähäisiä seurauksia. Jehova Jumala, ihmisen Luoja, tiesi sen jo silloin erittäin hyvin.

12. a) Minkä periaatteitten mukaan Babylon ja sen torni olivat rakennetut? b) Mihin toimenpiteisiin Jehova ryhtyi noihin rakentajiin ja heidän suunnitelmaansa nähden?

¹² Minkä periaatteitten mukaan Babylon ja sen torni rakennettiin? Nuo kapinoitsijat aikoivat perustaa väärän uskonnon yhdistettynä hallitukseen, joka kielsi Jumalan kuninkuuden. Sen piti myös estää Jehovan käskyn toteutuminen maan täyttämiseksi ja hänen nimensä tekemiseksi tunnetuksi kautta maailman. Sen piti tehdä nimi ihmisille kunnianhimon, itsekkyyden ja heidän Luojaansa kohtaan osoitetun tottelemattomuuden epävanhurskaitten periaatteitten pohjalla. He olivat luottaneet omiin suunnitelmiinsa ilman Jehovan valtuutta ja vastoin hänen käskyään. Nyt heidän oli tehtävä tili hänen kanssaan. Hän ryhtyi pikaisiin toimenpiteisiin sanoen: ”’Tulkaa, astukaamme alas ja sekoittakaamme siellä heidän kielensä, niin ettei toinen ymmärrä toisen kieltä.’ Ja niin Herra hajotti heidät sieltä yli kaiken maan, niin että he lakkasivat kaupunkia rakentamasta. Siitä tuli sen nimeksi Baabel, koska Herra siellä sekoitti kaiken maan kielen.” – 1. Moos. 11:7–9.

13. Miten Jehova pysähdytti rakentajien työn, ja millä tavalla tämä koitui ihmiskunnan hyväksi?

¹³ Juuri sen, mitä vastaan he yrittivät rakentaa, Jehova toteutti, nimittäin heidän hajottamisensa. Hän aiheutti heidän älyssään jonkin muutoksen, mikä pyyhki pois heidän aikaisemman yhden kielensä muistamisen. He alkoivat puhua upouusia kieliä, jokin ryhmä yhtä kieltä ja toinen toista, eikä kenellekään lahjoitettu kykyä tulkita toista kieltä toiseksi. Tämä ei ollut helluntain hengen vuodatusta, mikä toi kielilläpuhumisen lahjan Jumalan siunauksen ohella. Ei, vaan Jumala antoi heille uudet kielet, mutta ei suinkaan siunaten heidän vääriä yrityksiään. Se koitui kuitenkin hyväksi ihmiskunnalle, koska se ehkäisi ihmisten jumalattomat tarkoitukset ja pakotti toteuttamaan hänen päätöksensä. Koska he eivät enää ymmärtäneet työtovereitaan torninrakennuksella, niin he havaitsivat yhteistyöyrityksen pulmalliseksi. Vähitellen he hylkäsivät kaupungin rakentamisen. He hajaantuivat kukin omaan kieliryhmäänsä. Heidän ykseytensä kapinassa Jumalaa vastaan murtui.

BABYLON – HÄPEÄNIMI

14. Miten kaupunki sai nimensä, ja mitä tämä nimi merkitsee?

¹⁴ Kaupunki sai nyt nimen, mikä on tullut kuuluksi tähän päivään asti. Se ei ole se nimi, minkä ensimmäiset rakentajat halusivat tehdä itselleen kaupunkilaisina. Nooan ja hänen uskollisen poikansa Seemin kieltä ei sekoitettu. He puhuivat yhä Aadamin alkujaan puhumaa kieltä, mikä tunnettiin myöhemmin hepreana. Nimi, jolla he kutsuivat kaupunkia, ilmaisee Jumalan tuomion toimeenpanon sille. Tämä nimi johtuu heprealaisesta verbistä balál, mikä merkitsee ’hämmentää, sekoittaa, saattaa hämille, panna epäjärjestykseen’. Nimi lyhennettiin sanasta Balbél sanaksi Babél, mikä merkitsee ’Sekaannus’.

15. a) Mitä tapahtui Nimrodille kielten sekoituksen jälkeen Josephuksen mukaan? b) Miten paikallinen babylonilainen perimätieto yritti selittää kaupungin nimen alkuperää?

¹⁵ Josephus kuvaa kapinan kukistumisen. Hän sanoo: ’’Tämän jälkeen he hajaantuivat ympäri kieltensä eroavuuden tähden ja menivät ryhmäkunnittain kaikkialle; ja kukin ryhmäkunta otti haltuunsa sen maan, mihin Jumala sen johdatti, niin että koko manner täyttyi heistä, sekä sisämaa että rannikkomaat. . . . Mutta Nimrod, Kuusin poika, pysyi ja tyrannisoi Babylonissa, kuten olemme jo huomauttaneet.”a Babylonin kaupunkilaiset eivät pitäneet tähän nimeen liittyvästä merkityksestä, ja niin syntyi paikkakunnalla perimätieto, mikä väitti, että kaupungin nimi oli otettu kahdesta sanasta Bab, joka merkitsee ’portti’, ja El, joka merkitsee ’Jumala’, mikä teki siitä pyhän nimen. Muinaisaikoina tavattiin oikeudenistuntoja pitää tilavan kaupunginportin luona, minkä vuoksi ’porttia’ merkitsevä Bab on lähi-idässä hallitusistuimelle annettu nimitys. Babylonia sanottiin sen tähden sen asukkaille Jumalan hallitusistuimeksi, mikä ei luonnollisestikaan merkinnyt Jehovan istuinta.

16. Mitä meidän tulee oppia tästä Baabelin tornia koskevasta kertomuksesta?

¹⁶ Tästä Baabelin tornin esimerkistä voimme nähdä ihmisten valtakuntiin turvaamisen petollisuuden. Ne, jotka turvaavat ihmisiin heidän yrittäessään aikaansaada yhdistyneen maailman, joutuvat siihen ansaan, että he pitävät ihmisiä sankareina. He ryhtyvät todellisuudessa Baabelin kaltaiseen kapinaan Jumalaa vastaan eivätkä varmastikaan saa hänen siunaustaan. Tämä todellinen historiallinen esimerkki asettaa meille mallioppaan. Se auttaa meitä näkemään, ettei rauha lähimmäisemme kanssa ja ennen kaikkea Luojamme kanssa, jolla on nimenomainen määräpäätös maamme suhteen, tule noudattamalla ihmisten suunnitelmia maailman hallitsemiseksi, vaan Jumalan valtakunnan kautta. Hänen sanansa Raamattu antaa runsaasti tietoja osoittaen, miten meidän tulee nyt menetellä kannattaaksemme hänen Kristuksen alaisuudessa olevaa valtakuntaansa.

17. Vaikuttaako ihmisen epäonnistuminen Baabelissa meidän aikanamme eläviin?

¹⁷ Yhteiskapina Jumalan yksinvaltiutta vastaan kukistui, eikä Babylon onnistunut silloin pääsemään maailmanvallaksi. Se ei ole ainoastaan historiallinen esimerkki huonosta yrityksestä, vaan myös sen vaikutukset ovat ulottuneet meidän aikaamme asti hyvin ikävällä tavalla, mitä tarkastelemme seuraavassa Vartiotornin numerossa.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 341]

BAABELIN TORNIN ENNALLISTUS