Jumalan tuomiot ilmaisevat hänen persoonallisuutensa
PUHUUKO Raamattu ainoastaan yhdestä Jumalan tuomioajasta? Ei, Jehova Jumala on ihmiskunnan historian kuluessa useita kertoja julistanut erikoistuomioita. Näiden tuomioitten tutkiminen on hyvin valaisevaa. Se ilmaisee Jumalan, joka on äärettömän viisas ja oikeudenmukainen, sellainen joka tuntee syvällisesti huolta älyllisten luomustensa hyvinvoinnista.
Me voimme arvostaa paremmin Jehovan tuomioitten syitä, kun tarkastelemme niitä siinä valossa, mikä hänen tarkoituksensa on ihmiskunnan suhteen. Hän asetti ensimmäisen miehen ja naisen, Aadamin ja Eevan, eteen ikuisen maanpäällisen elämän odotteen. Eedenissä hän varasi heille kauniin kodin – ihanan puutarhan, joka oli täynnä erilaisia hedelmäpuita, joista he voivat syödä kyllikseen. Ilmoittaessaan heille tarkoituksensa Jehova sanoi: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet.” – 1. Moos. 1:28.
Nämä ensimmäisille ihmisille puhutut sanat osoittavat Jehovan tarkoituksen olleen, että koko maasta tulisi Eedenin puutarhan kaltainen ja että se olisi täynnä ihmisiä, jotka tekisivät hänen tahtonsa ja pitäisivät huolta eläinluomusten hyvinvoinnista. Mutta Aadam ja Eeva halveksivat Jumalan lakia ja menettivät siten etunsa osallistua Tekijänsä suurenmoisen tarkoituksen toteuttamiseen. Miten tämä tapahtui?
Se näkymätön henkipersoona, joka tuli myöhemmin tunnetuksi Saatana Panettelijana, käytti käärmettä välikappaleenaan ja petti Eevan ajattelemaan, että tottelemattomuus Jumalaa kohtaan olisi voiton saamiskeino. Eeva lankesi valheeseen, ja hänen onnistui jälkeenpäin houkutella miehensäkin tulemaan mukaan rikkomukseen.
Saatanan ja Aadamin ja Eevan kapina sai näyttämään siltä, että kaikkien älyllisten luomusten vaikuttimena oli todellisuudessa itsekkyys, vaikka he saattoivatkin näyttää halusta alistuvansa Jumalan valtaan. Tämähän olikin Saatanan väite, mikä ilmenee siitä, mitä hän sanoi vuosisatoja myöhemmin uskollisesta miehestä Jobista: ”Kaikki, mitä ihmisellä on, hän antaa hengestänsä. Mutta ojennapa kätesi ja koske hänen luihinsa ja lihaansa: varmaan hän kiroaa sinua vasten kasvojasi.” – Job 2:4, 5.
Kiistakysymys, jonka Saatana herätti, ei ollut sellainen, että se olisi voitu ratkaista hävittämällä heti hänet ja jokainen muukin, joka sen jälkeen saattaisi ilmaista samanlaisia ajatuksia ja vaikuttimia. Jos olisi tehty siten, niin olisi jäänyt kysymys: ’Olisiko Saatana voinut onnistua todistamaan väitteensä, jos hänelle olisi annettu kylliksi aikaa?’ Niin kauan kuin tällainen kysymys olisi olemassa, se voisi jäytää luottamusta Jumalan hallitusvaltaan, joka hänellä oli älyllisiin luomuksiinsa. Siitä syystä ovat Jumalan tuomiot siitä ajasta lähtien, jolloin ensimmäiset ihmiset kapinoivat, ottaneet huomioon sen kiistakysymyksen, joka oli herätetty, sekä hänen alkuperäisen tarkoituksensa maan ja siinä olevan ihmisen suhteen.
MAATA KOSKEVA KIROUS
Tarkastelkaamme Aadamille lausuttua tuomiota. Hänelle sanottiin: ”Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: ’Älä syö siitä’, niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi; orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi.” – 1. Moos. 3:17–19.
Tällä maata koskevalla kirouksella oli tarkoitus. Aadamhan oli syntiä tekemällä menettänyt oikeuden osallistua Eedenin puutarhan ulkopuolella olevan viljelemättömän maan muuttamiseen paratiisiksi. Sen tähden oli oikeudenmukaista, että Jumala teki Aadamille mahdottomaksi aikaansaada mitään tällaista ihastuttavaa paikkaa muistuttavaakaan.
Jehova Jumala ymmärsi sitä paitsi täysin sen vaikutuksen, mikä synnin tekemisellä oli oleva hänen älyllisiin luomuksiinsa. Hän tiesi, että jollei olisi ehkäiseviä tekijöitä, niin epätäydelliset ihmiset syöksyisivät nopeasti aina syvemmälle turmeltuneisuuteen. Maalle lausuttu kirous voi olla tässä yhteydessä hyvinkin omiaan hidastamaan ihmisen syntisiä taipumuksia kehittymästä nopeasti huippuunsa. Miten? Koska Aadamin olisi hankittava elatuksensa maasta vaivalloisella ja uuvuttavalla työllä, niin hänellä olisi varmasti vähemmän aikaa ja tarmoa käytettäväksi vahingollisiin toimiin.
Niin kauan kuin kirous painoi maata, Aadamin jälkeläiset tunsivat sen uuvuttavat vaikutukset kipeästi. Tämä ilmenee Lemekin profeetallisista sanoista, jotka hän lausui Nooan syntyessä: ”Tämä lohduttaa meitä työssämme ja kättemme vaivoissa viljellessämme maata, jonka Herra on kironnut.” – 1. Moos. 5:29.
LISÄKIROUS KAINILLE
Niin tuskalliset kuin tämän maata koskevan kirouksen vaikutukset olivatkin, ne eivät riittäneet hillitsemään Kainin, erään maanviljelijän, huonoja taipumuksia. Tämä Aadamin esikoispoika murhasi oman veljensä Aabelin suuressa vihan puuskassa. (1. Moos. 4:5, 8) Jumalan tuomio Kainia vastaan oli tästä syystä: ”Nyt ole kirottu ja karkoitettu pois tältä vainiolta, joka avasi suunsa ottamaan veljesi veren sinun kädestäsi. Kun maata viljelet, ei se ole enää sinulle satoansa antava; kulkija ja pakolainen pitää sinun oleman maan päällä.” – 1. Moos. 4:11, 12.
Jehova Jumala karkotti siten Kainin siitä maasta, jonka tämä oli saastuttanut Aabelin viattomalla verellä. Kun Kain joutui niiden vaikutusten alaiseksi, jotka aiheutuivat siitä, että veri saastutti maan, hänen oli siitä pitäen omistettava entistä enemmän aikaa ja tarmoa elatuksen hankkimiseen itselleen ja perheelleen. (1. Moos. 4:12–17) Tämä oli epäilemättä omiaan painamaan Kainin mieleen, miten paha hänen tekonsa oli.
VEDENPAISUMUS
Mutta kun vuosisadat kuluivat, väkivalta lisääntyi. Raamattu kertoo: ”Maa turmeltui Jumalan edessä, ja maa tuli täyteen väkivaltaa.” (1. Moos. 6:11) Niin paha kuin tilanne olikin, ei ollut vielä Jumalan määräaika maan puhdistamiselle ja sen tulemiselle paratiisiksi, jossa asuisi ihmisiä, jotka haluaisivat palvella Jehova Jumalaa. Luoja oli varannut useita vuosisatoja Saatanan ja ensimmäisten ihmisten kapinan herättämän kiistakysymyksen täydellistä ratkaisemista varten. Jehova Jumalalla oli kuitenkin viisaus käsitellä pulma, joka oli aiheutuva siitä, että väkivaltainen maailma ilmaantui niin pian Aadamin luomisen jälkeen. Sopusoinnussa oikeudenmukaisuuden kanssa hän ryhtyi toimimaan tätä jumalatonta maailmaa vastaan. Jehova Jumala hävitti maailmanlaajuisessa tulvassa pahat miehet ja naiset, joiden väkivaltaiset menettelytavat uhkasivat estää sen hänen tarkoituksensa asianmukaista täyttymistä, että oli oleva paratiisimaa, jossa asuisi hänen suvereenisuuttaan rakastavia ihmisiä. – 2. Piet. 3:5, 6.
Ainoastaan vanhurskas Nooa ja hänen perheensä seitsemän jäsentä säilyivät elossa vedenpaisumuksessa. Kun nämä vedenpaisumuksessa varjeltuneet olivat osoittaneet sydämensä halun palvella Jumalaa, niin heitä ei tarvinnut rangaista sillä uudella erikoiskirouksella, joka kohtasi maata. Vedenpaisumusta edeltänyt kirous otettiin pois Nooaa koskevien Lemekin profeetallisten sanojen täyttymykseksi. Ja ottaen huomioon vedenpaisumuksen jälkeisen lyhentyneen ihmisiän olisi maalle määrätystä kirouksesta aiheutunut vaiva ilmeisesti tehnyt elämän vaikeammaksi Nooan syntisille jälkeläisille.
KAPINA BAABELISSA
Jolloinkin niiden 350 vuoden aikana, jotka Nooa edelleen eli vedenpaisumuksen jälkeen, monet hänen jälkeläisistään halusivat kapinoida Jumalan heitä koskevaa tahtoa vastaan. Koska maan päällä oli suhteellisen vähäinen ihmisväestö, ei varmaan ollut tarpeellista ihmisten kerääntyä kaupunkeihin. Mutta monet Nooan jälkeläiset ajattelivat toisin. Vastoin heitä koskevaa Jumalan tahtoa, että heidän piti hajaantua maan pinnalle, he alkoivat rakentaa Baabelin kaupunkia ja korkeaa tornia. ”Tulkaa”, he sanoivat, ”rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen, ja tehkäämme itsellemme nimi, ettemme hajaantuisi yli kaiken maan.” (1. Moos. 11:4) Mutta Jehova, oikeudenmukaisuuden Jumala, teki lopun uhmaavasta suunnitelmasta kerääntyä yhteen hajaantumisen sijasta.
Esittäessään syyt siihen, että Jumala ryhtyi pikaiseen toimintaan Baabelin rakentajia vastaan, Raamattu sanoo: ”Katso, he ovat yksi kansa, ja heillä kaikilla on yksi kieli, ja tämä on heidän ensimmäinen yrityksensä. Ja nyt ei heille ole mahdotonta mikään, mitä aikovatkin tehdä.” (1. Moos. 11:6) Nämä sanat osoittavat, että kaikkiviisas Luoja tiesi ennalta, etteivät kapinalliset ihmiset häikäilisi toteuttaa uhmaavia suunnitelmiaan järjestetyin yhteisponnisteluin. Ajan mittaan tulisi heidän mieleensä väärä asia toisensa jälkeen. Sitten he paneutuisivat yhteistoimenpitein panemaan täytäntöön pahat tavoitteensa.
Jehova Jumala teki viisaasti jotakin pahaan tähtäävän yhteistoiminnan ehkäisemiseksi. Hän sekoitti Baabelin rakentajien kielen. Kun he eivät enää kyenneet ymmärtämään toisiaan, he lopettivat rakentamistoimintansa. Kielieste ehkäisi siitä pitäen liittymästä enää yhteen menestyksellisesti väärissä tarkoituksissa. – 1. Moos. 11:7.
Meidän pitäisi nykyään olla kiitollisia Jumalalle siitä, että hän ryhtyi sekoittamaan ihmisten kielen. Ajattelehan, mitä ihmiset ovat tehneet viime aikoina esimerkiksi joukkotuhoaseitten kehittämiseksi. Siitä huolimatta, että he ovat olleet jakautuneita ja työskennelleet toisistaan riippumattomina, he ovat muodostaneet asevaraston, joka voisi tehdä tämän maan autioksi erämaaksi. On järkyttävää kuvitella niitä suurempia äärimmäisyyksiä, joihin ihmiset olisivat voineet mennä, jollei olisi ollut kieliesteen aikaansaamia jakaumia. Ei ollut todellakaan liioittelua, kun Jumala sanoi Baabelin rakentamisen yhteydessä uhmaavista ihmisistä: ”Ei heille ole mahdotonta mikään, mitä aikovatkin tehdä.”
Jumalan muinaiset tuomiot ilmaisevat varmasti hänen oikeudenmukaisuutensa ja viisautensa. Ne osoittavat myös hänen hoitaneen asioita silmällä pitäen tarkoituksensa toteuttamista maan ja siinä olevan ihmisen suhteen. Tämä pitää erityisesti paikkansa nykyiseen jumalattomaan asiainjärjestelmään kohdistuvasta tulevasta Jumalan tuomiosta. Se tuomio merkitsee kaiken ehkäisemättömän pahuuden loppua ja raivaa tietä tämän maan tekemiselle paratiisiksi.
Jos haluat kuulua niihin, jotka pääsevät osallisiksi ihmistä ja maata koskevan Jumalan loistavan tarkoituksen toteutumisesta, niin sinun on elettävä sen mukaisesti nyt. Toisin kuin ne, jotka jättivät huomioon ottamatta Jumalan tarkoituksen ja saivat epäedullisen tuomion menneisyydessä, sinun tulee haluta olla vanhurskaan Nooan kaltainen sen tekemisessä, mikä miellyttää Luojaa. Vain silloin voit toivoa saavasi nähdä maan muuttamisen kauniiksi paratiisiksi ja pääseväsi osalliseksi siitä.