”Kansojen kuningas” – ainoa apumme

”Kuka ei sinua pelkäisi, sinä kansojen kuningas? Sillä siihen sinä olet arvollinen. Sillä kaikissa kansojen viisaissa ja kaikissa heidän valtakunnissansa ei ole yhtäkään sinun vertaistasi.” – Jer. 10:7.

 1. Ketkä huutavat apua kautta maailman ja miksi?

”APUA! APUA!” Näin huudetaan maapallon kaikilla kolkilla. Huudon esittäjät ovat ihmisiä, jotka havaitsevat maailman omaksuman suunnan ja sen, miten tuhoisiin seurauksiin se hyvin pian johtaa. Tulevaisuudennäkymä kauhistuttaa heitä ja tekee heidät hyvin surullisiksi. He ovat taipuvaisia sanomaan niin kuin profeetta Jeremia jonkin aikaa ennen Jerusalemin tuhoa, jonka hän ennusti: ”Oi, jospa minun pääni olisi silkkaa vettä ja minun silmäni kyynellähde, niin minä itkisin päivät ja yöt tyttären, minun kansani [Israelin], kaatuneita!” – Jer. 9:1.

 2. Minkä tulevaisuudennäkymän vuoksi myötätuntoinen ihminen saattaisi hyvinkin itkeä nykyään?

² Ja miksipä ei myötätuntoinen ihminen nykyään itkisi? Nythän on lähestymässä ihmiskuntaa se, mikä kauan sitten ennustettiin kansallisonnettomuudella, josta Jeremian käskettiin sanoa: ”Opettakaa tyttärillenne valitusvirsi ja toinen toisellenne itkuvirsi. Sillä kuolema on noussut sisään ikkunoistamme [koteihimme], on tullut meidän palatseihimme, tuhotakseen kadulta lapset, toreilta nuorukaiset. . . . Ihmisten ruumiita makaa maassa niinkuin [lannoitteeksi levitettyä] lantaa vainiolla, niinkuin lyhteitä leikkaajan jäljessä, eikä ole niitten korjaajaa.” – Jer. 9:20–22.

 3. Mistä tai keiltä ihmiset etsivät opastusta, koska maailman ahdinko on selvästi ennakolta nähtävissä?

³ Kuka ei pystyisi näkemään, että edessä on koko ihmishistorian pahin maailmanlaajuinen ahdinko? Meillä ei tarvitse olla vanhan ajan Jeremian profeetallista näkökykyä ymmärtääksemme tämän. Miten sitten kukaan meistä voi säilyä elossa siitä, mitä henkeyttämättömät maailmalliset tarkkailijatkin ovat nykyään valmiita ennustamaan? Tällaisen uhkaavan tulevaisuudennäkymän edessä uskonnosta piittaamattomatkin ovat pakotetut vasten tahtoaan odottamaan jonkin korkeamman ja yli-inhimillisen vaikuttajan puuttuvan asioihin ja pelastavan ihmissuvun. Poliittiset hallitsijat jopa kristikunnassakin etsivät kiihkeästi neuvoja meedioilta ja selvänäkijöiltä. Epävarmoina tekemään yhtään ainoaa tärkeää siirtoa he pyytävät astrologeja tutkimaan heidän horoskooppejaan ja tulkitsemaan taivaan merkkejä. Toiset kääntyvät jumaliensa puoleen, joiden patsaat on tehty puusta ja silattu hopealla ja kullalla ja jotka on koristettu upeilla käsin tai koneilla tehdyillä vaatteilla. Tällaisten suosittujen tapojen välitykselläkö meidän pitäisi etsiä apua nyt, kun maailman tilanne tulee entistä uhkaavammaksi ja ennakoi maailman katastrofia lähitulevaisuudessa? Ei! – Jer. 10:1–5.

 4. Miksi meidän ainoa apumme ei ole nyt jokin sokea, järjetön ”kaitselmus”, ja missä tosi apu on?

⁴ Missä on tosi apu? Mikä tai kuka on ainoa apumme? Se ei ole jokin sokea, järjetön ”kaitselmus”. Sen täytyy olla todellinen persoona, joka näkee sen tilanteen vaarat, jossa me olemme, yhtä hyvin kuin viisaat poliittiset ennustajamme, niin ja paremminkin kuin nuo erittäin älykkäät miehet. Varmaankaan mikään älyä vailla oleva ei voi antaa juuri sopivaa apua meidän kaltaisillemme älyllisille ihmisille. Ainoa apumme on Hän, joka oli kyllin älykäs tehdäkseen koko kaikkeuden, mukaan luettuina meidät älylliset luomukset. Hän hallitsee tilanteen. Häntä profeetta nimittää ”kansojen kuninkaaksi”.

 5. Miten profeetta kuvailee Jeremian 10:6–8:ssa meidän ainoan apumme?

⁵ Kysymmekö me, kuka Hän on? Hän on täysin vailla vertaistaan, sillä Jeremia sanoo: ”Ei ole ketään sinun vertaistasi, Herra; sinä olet suuri, ja suuri ja voimallinen on sinun nimesi. Kuka ei sinua pelkäisi, sinä kansojen kuningas? Sillä siihen [sellaiseen pelkäämiseen] sinä olet arvollinen. Sillä kaikissa kansojen viisaissa ja kaikissa heidän valtakunnissansa ei ole yhtäkään sinun vertaistasi. He [kansat ja niiden valtakunnat] ovat kaikki tyynni järjettömiä, tyhmiä. Turhain jumalien opettamista! Ne ovat puuta [puinen kuvapatsas, joka on päällystetty hopealla ja kullalla ja koristettu vaatteilla kuin jumala].” – Jer. 10:6–8.

 6. Mitkä olivat ensimmäiset kaksi Nooan ajan vedenpaisumuksen jälkeen mainittua valtakuntaa, ja mitä Raamattu ilmaisee siitä, oliko Jehova niiden Kuningas?

⁶ Millä tavalla Jehova Jumala oli ”kansojen kuningas” Jeremian aikana? Tunnustivatko ei-juutalaiset eli pakanakansat hänet Kuninkaakseen? Oliko hän perustanut niiden valtakunnat tai niiden kuningaskunnat? Antoiko hän niille hallitusmuodon ja lait tai tekikö hän liiton niiden kanssa saattaakseen ne siten sitovaan suhteeseen kanssaan? Ensimmäiset valtakunnat, jotka Raamattu mainitsee Nooan ajan vedenpaisumuksen jälkeen, ovat Babylonia (Baabel) ja Assyria. Onko meidän ymmärrettävä, että Jehova oli niiden Kuningas? Kuinka niin voisi olla? 1. Mooseksen kirjan 10:8–12 sanoo:

”Ja Kuusille [Nooan pojanpojalle] syntyi Nimrod. Hän oli ensimmäinen valtias maan päällä. Hän oli mahtava metsämies Herran edessä [Jehovaa vastaan, UM]. Siitä on sananparsi: ’Mahtava metsämies Herran edessä niinkuin Nimrod’. Ja hänen valtakuntansa alkuna olivat Baabel [Babylonia], Erek, Akkad ja Kalne Sinearin maassa. Siitä maasta hän lähti Assuriin ja rakensi Niiniven, Rehobot-Iirin ja Kelahin, sekä Resenin Niiniven ja Kelahin välille; se on tuo suuri kaupunki.” – Huom. 1. Moos. 2:14; 1. Aikak. 1:10.

 7. Mitkä muinaiset taustatiedot ilmaisevat, oliko Jehova Jeremian ajan uusbabylonialaisen valtakunnan Kuningas?

⁷ Kun Babylonian (Baabelin) rakentajat ryhtyivät valmistamaan ’Baabelin tornia’ eli zikkurratia uskonnollista palvontaa varten, niin mikä esti heitä saattamasta työtään päätökseen? Jehova teki niin, kun hän sanoi: ”Sekoittakaamme . . . heidän kielensä, niin ettei toinen ymmärrä toisen kieltä.” Mikä oli seurauksena? Muodostui eri kieliä puhuvia kansoja, sillä me luemme: ”Niin Herra hajotti heidät sieltä [Baabelista] yli kaiken maan, niin että he lakkasivat kaupunkia rakentamasta. Siitä tuli sen nimeksi Baabel [Sekaannus], koska Herra siellä sekoitti kaiken maan kielen.” (1. Moos. 11:7–9) Ilmeisesti siis Jehova ei ollut tämän ensimmäisen Babylonian valtakunnan Kuningas sen enempää kuin hän oli uusbabylonialaisenkaan valtakunnan Kuningas Jeremian aikana. Tämän uusbabylonialaisen valtakunnan jumala oli Beel eli Merodak (Marduk), jota valtakunnan hallitsija Nebukadnessar palvoi. (Jer. 50:1, 2) Jehova ei ollut babylonialainen jumala.

8, 9. a) Keitä muut pakanakansat palvoivat yli-inhimillisinä hallitsijoinaan? b) Miten Saatana ilmaisi Jeesukselle, että hän oli ”tämän maailman hallitsija”, niin kuin Jeesus kutsui häntä?

⁸ Muilla pakanakansoilla oli omat kansallisjumalansa, joita ne pitivät hallitsijoinaan ja joita edustamaan ne valmistivat epäjumalankuvia. Esimerkiksi ammonilaiset palvoivat väärää jumalaa, jota he kutsuivat Moolokiksi, mikä nimi tarkoittaa ’Hallitsevaa’ tai ’Kuningasta’. (3. Moos. 18:21; 20:2–5; 1. Kun. 11:7; Apt. 7:43) Tällaiset kansat palvoivat todellisuudessa demonihenkiä eli paholaisia. (1. Kor. 10:20) Kaikkien näiden näkymättömien demoneiden yläpuolella on Saatana Panettelija. 2. Korinttolaiskirjeen 4:4:ssä häntä sanotaan ”tämän asiainjärjestelmän jumalaksi”.

⁹ Väittäessään omaavansa kaikkien maailmallisten kansojen ylimmän kuninkuuden Saatana Panettelija yritti saattaa Jeesuksen Kristuksen kiusaukseen sanomalla: ”Minä annan sinulle kaiken tämän vallan ja niiden [asutun maan kaikkien valtakuntien] loiston, koska se on luovutettu minulle, ja minä annan sen kenelle tahdon. Jos sinä siis teet palvontateon minun edessäni, niin se kaikki on oleva sinun.” (Luuk. 4:5–7) Mutta Jeesus kieltäytyi tulemasta ihmiskuninkaaksi Jumalan suuren vastustajan alaisuuteen. Niinpä Jeesus sanoi vähän ennen kuolemaansa Saatana Panettelijaa ”tämän maailman hallitsijaksi”. (Joh. 12:31; 14:30; 16:11) Raamatun viimeinen kirja, joka on kirjoitettu 700 vuotta Jeremian ajan jälkeen, sanoo, että ”koko maa” palvoi Saatana Panettelijaa ja hänen näkyvää poliittista järjestöään, jota kuvataan seitsenpäisellä pedolla. – Ilm. 13:3, 4.

10. a) Millä perusteella Jehova oli vain Israelin kansan Kuningas siihen asti, kun se hylkäsi Messiaan? b) Mitä kansat kieltäytyvät tekemästä, vaikka ”maailman valtakunnasta” tuli Jehovan ja hänen Kristuksensa valtakunta vuonna 1914?

¹⁰ Muinoin israelilaiset tunnustivat Jehova Jumalan Herrakseen ja Kuninkaakseen. Sopusoinnussa tämän kanssa henkeytetty psalminkirjoittaja sanoi: ”Hän ilmoittaa sanansa Jaakobille, käskynsä ja oikeutensa Israelille. Niin hän ei ole tehnyt yhdellekään pakanakansalle, ja hänen oikeuksiansa ne eivät tunne. Halleluja [ylistäkää Jahia]!” (Ps. 147:5, 19, 20; 145:1, 12, 13) Maailmalliset pakanakansat eivät siis olleet Jehova Jumalan valtakuntia. Se teokraattinen hallitus, jonka hän perusti muinaiselle Israelille profeetta Mooseksen aikana, oli ainoa Jumalan maallinen valtakunta siihen saakka, kun Israelin kansa hylkäsi Jumalan Pojan Jeesuksen Kristuksen olemasta Jumalan lähettämä Messias. (2. Moos. 15:18–21; 5. Moos. 33:2–5; 1. Aikak. 29:11, 12, 23; Matt. 21:43) Vasta pakanain aikojen päätyttyä vuonna 1914 ”maailman valtakunnasta on tullut meidän Herramme ja hänen Kristuksensa valtakunta”; ja silti maailmalliset kansat edelleen kieltäytyvät pitämästä Jehovaa Kuninkaanaan. – Ilm. 11:15–18.

MITEN ”KANSOJEN KUNINGAS”?

11. Miltä näkökannalta Jeremia sanoi Jehovaa ”kansojen kuninkaaksi”?

¹¹ Miltä näkökannalta sitten Jeremia voi sanoa Jehovaa ”kansojen kuninkaaksi”? Siltä näkökannalta, että kaikkien kansojen kuninkaitten joukossa, joilla siten oli kuninkuus, Hän oli silmiinpistävä Kuningas. Hän hallitsi kuninkaitten Kuninkaana, Korkeimpana Kuninkaana, joka on kaikkien muitten kuninkaiden yläpuolella. ”Sillä”, sanoi Mooses Israelille vuonna 1473 eaa., ”Herra, teidän Jumalanne, on jumalain Jumala ja herrain Herra, suuri, voimallinen ja peljättävä Jumala.” (5. Moos. 10:17) Myöhemmin henkeytetty psalminkirjoittaja sanoi Jehovan kansalle: ”Kiittäkää jumalien Jumalaa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. Kiittäkää herrain Herraa, . . . häntä, joka voitti suuret kuninkaat, . . . ja surmasi mahtavat kuninkaat, . . . Siihonin, amorilaisten kuninkaan, . . . ja Oogin, Baasanin kuninkaan, . . . ja antoi heidän maansa perintöosaksi, . . . perintöosaksi palvelijallensa Israelille.” (Ps. 136:2, 3, 17–22) Tällä tavalla hän oli ”kaikkien pakanakansojen” yläpuolella huolimatta siitä, että niillä oli omat demoni- ja ihmiskuninkaansa. – Jer. 9:25, 26.

12. Miten Jehova valaisi ja selvitti Jeremialle, että Hän oli ”kansojen kuningas”?

¹² Jehova voi siis sanoa Jeremialle: ”Katso, minä asetan sinut tänä päivänä yli kansojen ja valtakuntain.” (Jer. 1:10) Jehova esitti Jeremialle valaisevan esimerkin siitä, että hänen oli oikein sanoa häntä ”kansojen kuninkaaksi”. Jehova käski hänen mennä savenvalajan huoneeseen. Sen jälkeen kun savenvalaja oli tehnyt astian, joka meni pilalle, ja muovasi saven sitten uudelleen astiaksi, joka sai hänen hyväksymyksensä, Jehova sanoi:

”Enkö minä vei tehdä teille, te Israelin heimo, niinkuin tekee tuo savenvalaja, . . . Katso, niinkuin savi on savenvalajan kädessä, niin te olette minun kädessäni, te Israelin heimo. Yhden kerran minä uhkaan temmata pois, hajottaa ja hävittää kansan ja valtakunnan; mutta jos se kansa kääntyy pois pahuudestaan, josta minä sitä uhkasin, niin minä kadun sitä pahaa, jota ajattelin tehdä sille. Toisen kerran taas minä lupaan rakentaa ja istuttaa kansan ja valtakunnan; mutta jos se tekee sitä, mikä on pahaa minun silmissäni, eikä kuule minun ääntäni, niin minä kadun sitä hyvää, jota olin luvannut tehdä sille.” – Jer. 18:1–10; huom, myös Jer. 1:10.

13. Miten Jehova, Suuri Savenvalaja, noudatti samaa esittämäänsä toimintasääntöä muinaisen Egyptin ja Israelin suhteen?

¹³ Satoja vuosia ennen tämän lausunnon esittämistä Jehova oli antanut suosionsa Egyptin maalle aikana, jolloin Joosefista, Jaakobin pojasta, tehtiin sen elintarvikkeiden jakelija. Mutta jonkin aikaa Joosefin kuoleman jälkeen, kun Egyptin faaraot alkoivat sortaa Joosefin kansaa, Jaakobin (eli Israelin) jälkeläisiä, ja yrittivät jopa pyyhkäistä heidät pois olemassaolosta, Jehova puuttui asiaan. Hän lähetti vitsauksia Egyptin maalle ja tuhosi faaraon ja hänen sotajoukkonsa ja vapautti valitun kansansa, israelilaiset. (Ps. 136:10–16; Room. 9:17, 18, 21–24) Saman toimintasäännön mukaan silloin, kun Juudan valtakunta kapinoi Jumalaa vastaan, jonka kanssa se oli tehnyt liiton, ja pysyi itsepintaisesti pahoilla teillään, Jehova, Suuri Savenvalaja, päätti tehdä lopun Israelin valtakunnasta. (Jer. 18:11–17) Nuo kapinoitsijat jopa kostivat Jehovan profeetalle Jeremialle pahalla sen hyvän, mitä hän yritti tehdä heille. He tekivät jopa suunnitelmia Jeremian tappamiseksi. (Jer. 18:18–20, 23) Niinpä Jeremia lopulta hyväksyi Jehovan epäsuotuisten tuomioitten täytäntöön panemisen näille kapinallisille. – Jer. 18:21, 22.

14. Miksi meidän nykyään pitäisi yksilöinä suhtautua vakavasti noihin historiallisiin esimerkkeihin Suuren Savenvalajan toimenpiteistä?

¹⁴ Kaikkien kansojen, varsinkin kristikunnan kansojen, tulisi suhtautua vakavasti näihin historiallisiin esimerkkeihin nykyään. Ainakin meidän tavallisten ihmisten yksilöinä pitäisi tehdä siten. Jehova, Suuri Savenvalaja, on edelleen korkein. Hän on osoittamaisillaan koko ihmiskunnalle, että hän on yhä ”kansojen kuningas”. Seuraavat Jeremian sanat pitävät nykyään paikkansa paremmin kuin koskaan aikaisemmin:

”Mutta [juuri tätä ennen kuvailtujen väärien jumalien vastakohtana] Herra [Jehova, UM] on totinen Jumala; hän on elävä Jumala ja iankaikkinen kuningas. Hänen vihastansa vapisee maa, ja kansat eivät kestä hänen suuttumustansa. Sanokaa heille [kansoille] näin: Jumalat, jotka eivät ole tehneet taivasta eikä maata, ne katoavat maan päältä ja taivaan alta.a Hän on tehnyt maan voimallansa, vahvistanut maanpiirin viisaudellansa ja levittänyt taivaat taidollansa.” – Jer. 10:10–12.

15. Miksi Jehovalla on täysi syy olla närkästynyt kansoihin, ja kuinka hän ilmaisee sen?

¹⁵ Onko Jehova Jumalalla, Luojalla, tosi syytä olla vihainen tai närkästynyt nykyään? Ajatelkaamme vain hänen lakiensa laajakantoista halveksuntaa, hänen nimensä väheksymistä, rikollisuutta, sitä että rakastetaan nautintoja ennemmin kuin Jumalaa, moraalittomuutta, uskonnollista ulkokultaisuutta, niiden vainoamista, jotka muodostavat nykyisen Jeremia-luokan, kansojen kieltäytymistä alistumasta Kristuksen johdossa olevan Jehovan valtakunnan alaisuuteen. Kaiken tämän huomioon ottaen Jehova Jumalalla, Suurella Savenvalajalla, on varmasti täysi syy olla närkästynyt. Pian hän ilmaisee sen, aivan niin kuin hän teki Jeremian aikana tuhoamalla Jerusalemin ja Juudan valtakunnan.

16. Miksi jumalattomat kansat ”eivät kestä” Jehovan ilmaiseman tuomion alaisina?

¹⁶ Kirjoitetussa sanassaan Raamatussa Jehova on tuominnut kaiken jumalattomuuden. Pian hän tekee lopun siitä, minkä hän on tuominnut. ”Kansat eivät kestä”, kun hän ilmaisee tuomionsa. Niiden ”jumalat”, se mitä ne ovat palvoneet ja epäjumaloineet, tulevat osoittautumaan avuttomiksi ja katoavat. Niiden palvojat katoavat niiden mukana.

17. Ketkä huutavat avukseen meidän ainoaa Apuamme ja miksi?

¹⁷ Johdonmukaisesti ajatellen meidän ainoa apumme on elävä tosi Jumala, ”kansojen kuningas”. Häneltä huudetaan apua joka puolella, sitä huutavat ne, jotka Jeremian tavoin surevat jumalattomia olosuhteita, ja kaikki muutkin, jotka ”huokaavat ja valittavat kaikkia kauhistuksia, mitä . . . tehdään” varsinkin ulkokultaisessa kristikunnassa. (Hes. 9:4) Heidän sydäntään raastaa ”vamma”, jollaisen Jeremia kuvaili uhkaavan kaikkia kansoja siksi, etteivät niiden hallitsijat ole etsineet Jehovaa, ainoaa apuamme. (Jer. 10:19–22) Niiden Yhdistyneiden Kansakuntien järjestö tulee epäonnistumaan maailman rauhan ja turvallisuuden aikaansaajana. Kaikki ihmisten suunnitelmat historian kulun ohjaamiseksi ja Suuren Savenvalajan kädestä tulevan tuhon torjumiseksi tulevat olemaan turhia.

18, 19. Miten poliittiset hallitsijat yrittävät ohjata virallisia askeleitaan, ja miten käy ilmi, ettei heidän vaelluksensa ole heidän vallassaan?

¹⁸ Tutkittuamme historian varoittavia esimerkkejä meidän on oltava yhtä mieltä Jeremian kanssa, kun hän sanoi: ”Minä tiedän, Herra, ettei ihmisen tie ole hänen vallassansa, eikä miehen vallassa, kuinka hän vaeltaa ja askeleensa ohjaa.” – Jer. 10:23.

¹⁹ Koska ihminen osaa kävellä, hän saattaa ajatella, että hän voi kävellä mitä tietä tahansa hän haluaa ja silti saavuttaa päämääränsä. Hän voi ajatella, ettei Jehova Jumalalla ole mitään tekemistä asian kanssa. Niinpä poliittiset hallitsijat yrittävät ohjailla valtioiden asioita kiinnittämättä huomiota Raamatun historian opetuksiin. He pilkkaavat nykyajan Jeremia-luokkaa siitä, että se ennustaa maailmaa kohtaavan onnettomuuden ”suuressa ahdistuksessa”. (Matt. 24:3, 21, 22) He eivät kiinnitä vähääkään huomiota Raamatun ennustuksiin ja ajattelevat, että he voivat määrätä lopputuloksen asioissa ja ohjata askeleensa kohti kestävää rauhaa ja hyvinvointia. Mutta vaikka he vaeltavat poliittisesti, taloudellisesti ja uskonnollisesti niin kuin haluavat, Jehova ”kansojen kuninkaana” panee heidät kompastumaan ennustettuun tuhoon väistämättömän ”suuren ahdistuksen” aikana.

20. Missä määrin ja miksi haluamme oikaisua rukoillessamme sitä Jehovalta Jeremian tavoin?

²⁰ Me kaikki tarvitsemme Jumalalta tulevaa oikaisua. Siksi me haluamme rukoilla Jeremian tavoin, jottemme joutuisi olemattomuuteen ihmiskunnan mukana: ”Kurita [oikaise, UM] minua, Herra, mutta kohtuudella [ts. sen mukaan kuin tarvitsen], äläkä vihassasi [suuren ahdistuksen aikana], ettet minua ylen vähäiseksi tekisi. Vuodata vihasi pakanain ylitse, jotka eivät sinua tunne [tai: jotka ovat jättäneet sinut huomioon ottamatta, UM], ja sukukuntain ylitse, jotka eivät sinun nimeäsi avuksensa huuda. Sillä he [babylonialaiset ja heidän liittolaisensa] ovat syöneet Jaakobin, ovat hänet syöneet ja lopettaneet, ja tehneet autioksi hänen asuinsijansa.” – Jer. 10:24, 25; Ps. 79:6, 7.

21. Kenen asiaksi me voimme jättää vanhurskaan tuomion täytäntöön panemisen niille, jotka yrittävät tuhota meidät menettelytapamme vuoksi?

²¹ Tämä rukous on osoitettu ”kansojen kuninkaalle”. Me voimme jättää hänen asiakseen hänen vanhurskaan tuomionsa täytäntöön panemisen niille, jotka jättävät hänet huomioon ottamatta ja kostonhimoisesti yrittävät tuhota kaikki, jotka tunnustavat hänen kaikkeudensuvereenisuutensa ja uskollisesti kannattavat sitä. Me huudamme tueksemme häntä, joka on meidän ainoa apumme.

”Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus on asuva.” – 2. Piet. 3:13.

[Alaviitteet]