Kumpaan sinä uskot kehitysoppiin vai Raamattuun?

KYSYMYS: ”Kumpaan sinä uskot: kehitysoppiin vai Raamattuun?” ei ole suinkaan pelkästään teoreettinen. Vastaukseen liittyy kauaskantoisia seuraamuksia.

Jos kehitysoppi on oikeassa, silloin Raamattu on väärässä. Jos Raamattu, joka opettaa, ettei saa valehdella, itse syyllistyy valehteluun ihmisen alkuperän suhteen, niin miksi sitä, mitä se sanoo muista asioista, pitäisi kunnioittaa? Miksi uskoa sitä, ettei saa varastaa ja ettei saa tehdä aviorikosta? Miksi uskoa sen lupauksiin vanhurskaassa uudessa järjestyksessä saatavasta elämästä? Miksi uskoa selitystä, jonka se esittää ihmisen nykyisestä tilasta?

Jos taas Raamattu on oikeassa ihmisen alkuperän suhteen, silloin kehitysoppi on väärässä. Silloin on perusteita pitää Raamatun lausuntoja luotettavina.

Voisivatko molemmat olla oikeassa?

Eivätkö kehitysoppi ja Raamattu voisi molemmat olla oikeassa? Eikö Raamattu voisi pelkästään kertoa, että Jumala teki ihmisen, mutta että kehitys oli se keino, jota hän käytti?

Papit opettavat toisinaan niin. AP:n uutinen Mobilesta Alabamasta Yhdysvalloista kertoi huhtikuussa 1969: ”Yhdysvaltojen presbyteerisen kirkon 109. yleiskokous on tullut siihen johtopäätökseen, että Raamattu ja kehitysteoria eivät ole ristiriidassa.” The Catholic Encyclopedia -tietosanakirja (1967) toteaa: ”Alkuperää koskevien tieteellisten käsitysten ja 1. Mooseksen kirjan uskonnollisten oppien yhteen sovittaminen [on] mahdollista.”

Mutta onko sekä kehitysopin että Raamatun luomiskertomuksen vapaa vaihtaminen todella mahdollista, niin että toinen selittää toista? Ei! Miksi sanomme niin?

Olemme edellisistä kirjoituksista havainneet, että Raamattu opettaa ihmisen olevan Jumalan erillinen luomus. Eläin- ja kasviluomusten tavoin ihminen lisääntyy vain ”lajinsa mukaan”. Kehitysoppi sanoo, että ihminen kehittyi alemmista ”lajeista”, eläinkunnasta. Molemmat näkemykset eivät voi olla oikeita. – 1. Moos. 1:11, 12, 21, 24, 25.

Olemme myös havainneet Raamatun opettavan, että Jumala loi ensimmäisen ihmisen Aadamin noin 6000 vuotta sitten. Raamatussa on selvästi esitetty sukuluettelo Aadamista Jeesukseen Kristukseen. (1. Moos. 5:1–32; 1. Aikak. 1:1–27; Matt. 1:1–17; Luuk. 3:23–38) Mutta kehitysoppi sanoo ihmisen ilmaantuneen yli miljoona vuotta sitten useitten sitä edeltäneitten miljoonien vuosien kehittymisen jälkeen. Toisen opetuksen täytyy olla väärä.

Lisäksi Raamattu, jota kristikunnan papit väittävät kannattavansa, opettaa selvästi, että täydellinen mies Jeesus Kristus tuli maan päälle ”vastaaviksi lunnaiksi” sen ostamiseksi, minkä täydellinen ihminen Aadam menetti tekemällä syntiä. (Room. 5:12; 1. Tim. 2:5, 6, Um) Jos ihminen ei ole perinyt syntiä Aadamilta, kuten Raamattu opettaa, niin Jeesuksen uhri on mitätön ja kristityt ovat ”kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat”. (1. Kor. 15:19) Kukaan ei voi hyväksyä molempia. Vain toinen, kehitysoppi tai Raamattu, on oikeassa. Toinen on väärässä.

Ota vastaan edessäsi oleva haaste

Kaikkien totuutta rakastavien ihmisten edessä on sen tähden haaste. Heidän täytyy tutkia todisteet ja päättää itse, hyväksyvätkö he kehitysopin vai Raamatun. Kenenkään ei pitäisi sallia ratkaista tätä toisen puolesta.

Jotkut esimerkiksi hyväksyvät kehitysopin, koska monet kirkot uskovat nykyään siihen virallisesti tai epävirallisesti. Mutta voitaisiin kysyä, miksi kirkonmiehet, kuten ne, joiden sanoja edellä lainattiin, hyväksyvät kehitysopin.

Siksi, että sitä opetetaan yleisesti. Tämä on vain yksi lisäesimerkki siitä, miten kirkot yrittävät olla ystävällisissä väleissä maailman kanssa. Brittiläisessä Columbiassa Kanadassa ilmestyvässä Victoria Daily News -lehdessä todettiin: ”Kirkko on osa maailmaansa . . . Se on esiintynyt liian usein ja liian kauan ihmistekoisena, ihmisten johtamana laitoksena.”

Onhan ymmärrettävää, että ”ihmistekoinen, ihmisten johtama laitos” sortuisi siihen, mikä on suosittua maailman vaikutusvaltaisten ihmisten keskuudessa. Mutta miksi sinun pitäisi seurata niiden esimerkkiä, jotka sovittelevat Raamatun opetusten kannattamisessa, juuri sen kirjan, jota he väittävät edustavansa?

Toisia taivutetaan uskomaan kehitysoppiin, koska ’tiedemiehet sanovat sen olevan totta’. Mutta on monia arvossa pidettyjä tieteen harjoittajia, jotka eivät hyväksy kehitysoppia. Tiedemiehet, kuten muutkaan ihmiset, eivät ole yksimielisiä tästä aiheesta. Jos siis annat tiedemiesten tehdä ratkaisun puolestasi, niin minkä tiedemiehen valitsisit?

Todellisuudessa on lapsellista antaa kenenkään tehdä sellaista valintaa puolestasi. Raamattu esittää ikuisen totuuden sanoessaan: ”Täysi-ikäiset . . . ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta.” (Hepr. 5:14) Kypsä ihminen tekee todellakin tämän päätöksen ja toimii sen mukaan. Mutta miten voit tehdä sellaisen päätöksen?

Punnitse huolellisesti tässä lehdessä esitettyjä todisteita. Käytä apuna omaa kokemustasi. Vertaa Raamattuun uskovien lausuntoja ja kehitysoppiin uskovien lausuntoja siihen, mitä olet todellisuudessa kokenut elämässä. Sinua ei saa pyytää uskomaan uskomattomaan.

Valaisemme tätä: Jos kuuluisa katedraali rakennettiin useita vuosisatoja sitten, sinä et ollut henkilökohtaisesti paikkeilla todistamassa sen rakentamista. Mutta otaksukaamme, että joku kertoisi sinulle sen syntyneen itsestään – uskoisitko sen? Ilmeisesti et. Sellainen lausunto olisi vastoin kaikkea, mitä olet henkilökohtaisesti havainnut elämässäsi.

Samoin on ihmisen ’rakentamisen’ laita. Me emme olleet paikalla, kun ensimmäinen ihminen ilmaantui. Jos kehitysopin kannattajat pyytävät sinua uskomaan, että ihminen tuli olemassaoloon ilman Tekijää, vaikuttaisiko se sinusta johdonmukaiselta? Me kaikki tiedämme kokemuksen opettamina, että kaikella tehdyllä on tekijänsä.

Lisäksi tiedämme ihmiskunnan edessä olevan nykyään vaativia ongelmia. Kumpi parhaiten auttaa ihmisiä kohtaamaan nämä ongelmat – kehitysoppiin uskominen vai Raamattuun uskominen? Sen tietäminen voi auttaa meitä tietämään, kumpaan meidän tulisi uskoa.