7. luku
”Siemeneen” johtavan sukuhaaran seuraaminen
1. Miksi Aabelin, Hanokin ja Nooan tapaukset olivat saaneet Saatanan entistä epätoivoisemmaksi pyrkimyksessään ”siemenen” tuhoamiseksi?
JUMALAN ”ikuinen tarkoitus” kohdistuu ”siemeneen”, jonka Jumalan ”vaimo” on tuottava. Kamppailu, joka alkoi Eedenin puutarhassa Saatanan ja Jumalan välillä, keskittyy tähän salaperäiseen ”siemeneen”. Näin täytyi olla, koska tuo ”siemen” täytyi tuoda esiin määräaikana Suuren Käärmeen pään murskaamiseksi, ja Saatana tiesi, että ”pää”, jota tarkoitettiin, oli hänen omansa. (1. Moos. 3:15) Saatana oli päättänyt murtaa tulevan ”siemenen” nuhteettomuuden ja tehdä hänet siten soveltumattomaksi Jumalan tarkoitukseen. Vedenpaisumus päätti Saatanan ja Jumalan välisen kamppailun ensimmäisen erän Saatanan häviöksi. Hänen ei ollut onnistunut murtaa ainakaan kolmen sellaisen miehen nuhteettomuutta, jotka polveutuivat ensimmäisestä miehestä ja naisesta, joiden nuhteettomuuden hän oli juonen avulla turmellut. Aabel, Hanok ja Nooa olivat heikentäneet Saatanan itsevarmaa asennetta ja saaneet hänet entistä epätoivoisemmaksi pyrkimyksessään ”siemenen” tuhoamiseksi.
2. Minkälaisen alun antamisesta vedenpaisumuksen jälkeiselle elämälle ihmiskunnan pitäisi nykyään olla kiitollinen Nooalle? Miksi niin?
2 Vedenpaisumuksen päättymistä seuranneet 658 vuotta osoittautuisivat erittäin paljastaviksi Jumalan ”vaimon” ”siementä” koskevien yksityiskohtien suhteen. Vedenpaisumuksen jälkeen koko ihmiskunta tähän päivään asti saattoi laskea polveutumisensa Nooasta, joka rakensi vedenpaisumuksen yli säilyneen arkin. Nyt ihmismaailmalle annettiin siis vanhurskas alku, sillä Nooa ”vaelsi [tosi, Um] Jumalan yhteydessä”. (1. Moos. 6:9) Vaikka hän olikin perinyt epätäydellisyyden, hän oli moraalisesti nuhteeton ja moitteeton Jumalan edessä. Miten kiitollisia meidän, hänen jälkeläistensä, pitäisikään olla siitä! Heti lähdettyään arkista ja astuttuaan Araratinvuorelle Nooa johti ihmiskuntaa ihmiskunnan Varjelijan, Jehova Jumalan, palvonnassa.
”Ja Nooa rakensi alttarin Herralle ja otti kaikkia puhtaita karjaeläimiä ja kaikkia puhtaita lintuja ja uhrasi polttouhreja alttarilla. Ja Herra tunsi suloisen [rauhaisan, Um] tuoksun ja sanoi sydämessänsä: ’En minä koskaan enää kiroa maata ihmisen tähden; sillä ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka. Enkä minä koskaan enää tuhoa kaikkea, mikä elää, niinkuin nyt olen tehnyt. Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylväminen eikä leikkaaminen, ei vilu eikä helle, ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö.’” – 1. Moos. 8:20–22; vrt. Jes. 54:9.
3. Miten ennustus, jonka Lemek oli esittänyt Nooan syntymän aikaan, osoittautui todeksi, ja minkä vertauskuva sateenkaaresta tuli?
3 Ennustus, jonka Nooan isä Lemek oli lausunut hänestä hänen syntyessään, osoittautui oikeaksi. (1. Moos. 5:29) Jumalan kirous, joka lausuttiin Eedenin puutarhan ulkopuolella olevalle maalle Aadamin rikkomuksen jälkeen, poistettiin, ja Nooa (jonka nimi merkitsee ’Lepoa’) kohotti rauhaisan tuoksun polttouhristaan Jumalalle, mikä sai Jumalan lupaamaan ihmiskunnalle levon kirotun maan viljelemisen raadannasta. Jumala pani myös ensimmäisen muistiinmerkityn sateenkaaren ilmaantumaan auringonvalossa, kun aurinko nyt paistoi suoraan maan päälle vesikatoksen poistamisen tähden. Jehova osoitti tuon sateenkaaren olevan takuun merkki ja lupasi, että ”vesi [ei] enää paisu tulvaksi hävittämään kaikkea lihaa”. Enää ei tule olemaan vedenpaisumusta. – 1. Moos. 9:8–15.
4. Mikä kysymys nyt heräsi luvatun ”siemenen” suhteen Nooan kolmen pojan ja heidän vaimojensa jäätyä eloon vedenpaisumuksessa Nooan kanssa?
4 Nooan kolme poikaa, Seem, Haam ja Jaafet, sekä heidän vaimonsa säilyivät elossa hänen ja hänen vaimonsa kanssa. Kuka näistä kolmesta pojasta oli nyt oleva se, jonka sukuhaaran kautta Jumalan ”vaimon” ”siemenen” maallinen ilmaantuminen tapahtuisi? Tehtävä valinta vaikuttaisi eri tavalla niihin kolmeen rotuun, jotka polveutuisivat kolmesta patriarkasta, Seemistä, Haamista ja Jaafetista. Ennustus, jonka Jumala henkeytti Nooan lausumaan kolmesta pojastaan eräässä ratkaisevassa tilanteessa, osoitti, kehen Jumalan suosio ja siunaus kohdistuisi. Mikä oli valinnan perusteena?
5. Mikä sai Nooan lausumaan kirouksen Haamin pojalle Kanaanille?
5 Tottelevaisena Jumalan käskylle, jonka mukaan Nooan poikien oli oltava hedelmällisiä maan päällä, Seemistä tuli Arpaksadin isä kaksi vuotta vedenpaisumuksen alkamisen jälkeen. (1. Moos. 11:10) Aikanaan Haamille syntyi Kanaan. (1. Moos. 9:18; 10:6) Jonkin aikaa Kanaanin syntymän jälkeen sattui, että Nooa jostakin mainitsemattomasta syystä juopui viinitarhansa viinistä. Haam meni Nooan telttaan ja näki hänen makaavan paljaana, alastomana, mutta hän ei tehnyt mitään peittääkseen isänsä alastomuutta. Sen sijaan hän kerskaili siitä Seemille ja Jaafetille. Osoittaen asianmukaista kunnioitusta isäänsä kohtaan Seem ja Jaafet kieltäytyivät katselemasta Nooan alastomuutta, lähestyivät isäänsä selkä edellä ja levittivät vaatteen hänen päälleen. He eivät halunneet hyötyä isänsä alastomuudesta vaan ilmaisivat jatkuvasti syvää kunnioitusta häntä kohtaan isänään ja Jehovan profeettana.
”Kun Nooa heräsi päihtymyksestänsä ja sai tietää, mitä hänen nuorin poikansa oli hänelle tehnyt, niin hän sanoi: ’Kirottu olkoon Kanaan, olkoon hän veljiensä orjain orja’. Vielä hän sanoi: ’Kiitetty olkoon Herra [Jehova, Um], Seemin Jumala, ja olkoon Kanaan heidän orjansa. Jumala laajentakoon Jaafetin, ja asukoon hän Seemin majoissa, ja Kanaan olkoon heidän orjansa.’” – 1. Moos. 9:20–27.
6. Minkä pojan kautta Messias oli polveutuva Nooan ennustuksen mukaan?
6 Nooa oli raitis lausuessaan nuo sanat. Hän ei kironnut koko Haamista polveutuvaa heimoa siksi, että Haamilta puuttui kunnioitusta erityisesti Jumalan profeettaa kohtaan. Niinpä Jumala henkeytti Nooan kiroamaan ainoastaan yhden Haamin pojan, nimittäin Kanaanin, jonka jälkeläiset asettuivat asumaan Kanaanin maahan Palestiinaan. Kanaanilaisista tuli todellakin Seemin jälkeläisten orjia, kun Jumala toi israelilaiset Kanaanin maahan heprealaiselle Aabrahamille antamansa lupauksen mukaisesti. Seem eli 502 vuotta vedenpaisumuksen alkamisen jälkeen, niin että hän eli 150 vuotta samanaikaisesti Aabrahamin kanssa. (1. Moos. 11:10, 11) Nooa julisti Jehovan olevan Seemin Jumala. Jehova oli oleva siunattu, koska Hänen pelkonsa sai Seemin ilmaisemaan asianmukaista kunnioitusta Nooaa kohtaan Jumalan profeettana. Jaafetia oli kohdeltava Seemin teltoissa kuin vierailijaa eikä orjana Kanaanin tavoin. Koska Seemin oli siten toimittava veljensä Jaafetin isäntänä, ennustuksen sanamuoto osoitti Seemin veljeään ylemmäksi. Tämän mukaisesti Seemin sukuhaara oli johtava Messiaaseen.
BABYLONIN PERUSTAMINEN
7. Kuka Haamin pojanpoika perusti ensimmäisen Babylonian valtakunnan ja miten?
7 Toinen Haamin jälkeläinen, jonka ei käynyt hyvin, oli hänen pojanpoikansa Nimrod. Nooa, joka eli 350 vuotta vedenpaisumuksen alkamisen jälkeen, näki tämän pojanpojanpoikansa nousun ja epäilemättä myös hänen kukistumisensa. (1. Moos. 9:28, 29) Nimrod perusti järjestön, joka toimi Suuren Käärmeen, Saatanan, näkyvän ”siemenen” osan tavoin. 1. Moos. 10:8–12 sanoo: ”Ja Kuusille syntyi Nimrod. Hän oli ensimmäinen valtias maan päällä. Hän oli mahtava metsämies Herran edessä [Jehovaa vastaan, Um]. Siitä on sananparsi: ’Mahtava metsämies Herran edessä [Jehovaa vastaan, Um] niinkuin Nimrod’. Ja hänen valtakuntansa alkuna olivat Baabel, Erek, Akkad ja Kalne Sinearin maassa. Siitä maasta hän lähti Assuriin ja rakensi Niiniven, Rehobot-Iirin ja Kelahin, sekä Resenin Niiniven ja Kelahin välille; se on tuo suuri kaupunki.” Tämän mukaan Nimrod perusti ensimmäisen Babylonian valtakunnan.
8, 9. a) Miksi Jehova ei valinnut Baabelia kaupungiksi, johon hän pani nimensä? b) Keiden kieltä ei muutettu Baabelissa?
8 Baabelissa (jota kreikkaa puhuvat juutalaiset kutsuivat Babyloniksi) tapahtui ihmiskunnan kielen sekoittaminen, kun Jehova Jumala ilmaisi epäsuosionsa kaupungin ja sen väärän uskonnollisen tornin rakentamista kohtaan, koska rakentajien tarkoituksena oli tehdä itselleen kuuluisa nimi ja pysytellä ’hajaantumatta yli kaiken maan’. He eivät nähneet ennalta nykyään tapahtuvaa kaupunkien rappeutumista. (1. Moos. 11:1–9) Ensimmäisestä maanpäällisestä valtakunnasta, tästä Nimrodin perustamasta Babylonian valtakunnasta, ei kuitenkaan tullut Raamatun historian ensimmäistä maailmanvaltaa. Se tuli muinaisesta Egyptistä. Baabelin poliittinen valta heikkeni, koska Jehova pani sen rakentajat, joita eri kielet nyt erottivat, hajaantumaan yli koko maan.
9 Jehova Jumala ei valinnut Babylonia kaupungiksi, johon hän panisi nimensä. Nooalla ja hänen siunaamallaan pojalla Seemillä ei ollut osaa Baabelin ja sen väärän uskonnon tornin rakentamisessa, eikä heidän kieltään sekoitettu.
10, 11. a) Kehen Seemin jälkeläiseen luvatun ”siemenen” sukuhaara rajoitettiin Seemin päivinä? b) Millä paljastuksella tämä osoitettiin ja kenelle?
10 Kaksi vuotta Nooan kuoleman jälkeen, vuonna 2020 eaa., vielä elossa olevan Seemin sukuun syntyi Aabraham. Tämä jälkeläinen osoittautui Seemin Jumalan Jehovan palvojaksi. Seem on saattanut tuntea suurta tyydytystä kuullessaan sykähdyttävästä paljastuksesta, jonka Jehova teki Aabrahamille. Se osoitti, että Jehova piti kiinni ’ikuisesta tarkoituksestaan’, jonka hän oli muodostanut Eedenin puutarhassa Eevan ja Aadamin rikkomuksen jälkeen. Se rajoitti Jumalan ”vaimon” ”siemenen” tulon kaikista Seemin jälkeläisistä Aabrahamin sukuun. Mutta mikä se paljastus oli, jonka Jumala esitti Aabrahamille, jota tuohon aikaan kutsuttiin Abramiksi?
11 Abram (Aabraham) oli Mesopotamiassa kaldealaisten Uurin kaupungissa lähellä Babylonia (Baabelia) saadessaan paljastuksen. 1. Moos. 12:1–3 kertoo: ”Ja Herra sanoi Abramille: ’Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. Niin minä teen sinusta suuren kansan, siunaan sinut ja teen sinun nimesi suureksi, ja sinä olet tuleva siunaukseksi. Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä.’”
12. Keille tuo paljastus oli ”hyvä uutinen”, ja minkä ajanjakson voidaan sanoa alkaneen tuosta paljastuksesta?
12 ”Kaikki sukukunnat maan päällä” – sehän sisältää meidänkin sukumme nykyään tällä 20. vuosisadalla! Meidän sukumme jäsenet voivat saada siunauksen tämän muinaisen Abramin (Aabrahamin) välityksellä! Se on tosiaan hyvä uutinen! Ja se esitettiin yllättäen vedenpaisumuksen jälkeiselle ihmismaailmalle tuolloin 20. vuosisadalla eaa. Sen merkityksestä mainittiin myöhemmin näissä henkeytetyissä sanoissa: ”Tietäkää siis, että ne, jotka uskoon perustautuvat, ovat Aabrahamin lapsia. Ja koska Raamattu edeltäpäin näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, julisti se Aabrahamille edeltäpäin tämän hyvän sanoman: ’Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi’.” (Gal. 3:7, 8) Sen valossa voidaan oikein sanoa, että hyvän uutisen aikakausi (evankelinen ajanjakso, kuten jotkut saattaisivat haluta sitä kutsua) alkoi tuolloin vähän ennen kuin Aabraham totteli Jumalan käskyä.
13. a) Mikä oli Aabrahamin lihan tila Jumalan käskyn tullessa hänelle, ja millä siis oli merkitystä Jumalalle? b) Milloin Aabraham ylitti Eufratin?
13 Tässä yhteydessä on myös hyvä todeta, että aikana, jolloin Jumala valitsi Aabrahamin kanavaksi, jonka kautta siunaus tulisi kaikille suvuille ja kansoille, Aabrahamia ei ollut ympärileikattu lihassa. Jumala käski häntä ympärileikkaamaan itsensä ja perhekuntansa miespuoliset jäsenet vasta ainakin 24 vuotta myöhemmin, vuotta ennen hänen poikansa Iisakin syntymää (1918 eaa.). Jos Aabrahamin lihallisella tilalla ei ollut merkitystä, niin millä sitten oli merkitystä Jumalalle? Aabrahamin uskolla. Jehova Jumala tiesi, että Aabrahamilla oli uskoa Häneen. Hän ei käskenyt Aabrahamia turhaan lähtemään kotimaastaan. Aabraham lähti heti matkaan ja siirtyi perheineen luoteeseen Harraniin, ja isänsä Terahin kuoltua Harranissa hän ylitti Eufratin ja kulki kohti maata, jonka Jumala aikoi osoittaa hänelle. Hän ylitti Eufratin niisankuun 14. päivänä keväällä vuonna 1943 eaa., eli 430 vuotta ennen kuin Aabrahamin jälkeläiset viettivät ensimmäistä pääsiäistä Egyptissä. – 2. Moos. 12:40–42; Gal. 3:17.
14. Mitä Jehova sanoi Aabrahamille Kanaanin maassa, ja mitä Aabraham sen jälkeen teki?
14 Profeetta Mooses kirjoitti tästä muistiin seuraavaa: ”Niin Abram lähti, niinkuin Herra oli hänelle puhunut, ja Loot meni hänen kanssansa. Abram oli Harranista lähtiessänsä seitsemänkymmenen viiden vuoden vanha. Ja Abram otti vaimonsa Saarain ja veljensä pojan Lootin sekä kaiken omaisuuden, jonka he olivat koonneet, ja ne palvelijat, jotka he olivat hankkineet Harranissa, ja he lähtivät menemään Kanaanin maahan. Ja he tulivat Kanaanin maahan. Ja Abram kulki maan läpi aina Sikemin paikkakunnalle, Mooren tammelle asti. Ja siihen aikaan kanaanilaiset asuivat siinä maassa. Silloin Herra ilmestyi Abramille ja sanoi: ’Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan’. Niin hän rakensi sinne alttarin Herralle, joka oli hänelle ilmestynyt.” – 1. Moos. 12:4–7; Apt. 7:4, 5.
15. Miksi se, että Jumala lupasi Aabrahamille ”siemenen”, vaati ihmettä, ja mikä vielä suurempi ihme siihen liittyi?
15 Niinpä vaikka tuohon aikaan 75-vuotiaalla Abramilla ei ollut yhtään lapsia eikä lasta hänen 65-vuotiaasta vaimostaan Saaraista, kuitenkin Jehova lupasi, että Abram saisi siemenen eli jälkeläisen, jolle Jehova antaisi Kanaanin maan. Aabraham otti vastaan tuon Jumalan lupauksen uskossa. Sillä kun otetaan huomioon naisten lisääntymiskyky siihen aikaan tuolla seudulla, kysymys oli jo melkein Jumalan lupaamasta ihmeestä. Kun Aabraham 24 vuotta myöhemmin kuuli, että hän oli saava pojan vaimostaan Saarasta, hän nauroi ja sanoi sydämessään: ”Voiko satavuotiaalle syntyä poika, ja voiko Saara, joka on yhdeksänkymmenen vuoden vanha, vielä synnyttää?” (1. Moos. 17:17; 18:12–14) Jos se oli ”tavallisuudesta poikkeavaa” (Um), vielä hämmästyttävämpi olisi se ihme, joka täyttäisi 1. Moos. 3:15:ssä olevan Jumalan ennustuksen. Näin siksi, että Jumalan ”vaimo” oli taivaallinen ja hänen luvattu ”siemenensä” olisi taivaallinen ja kuitenkin tuo ”siemen” liittyisi Aabrahamin maalliseen sukuhaaraan. Näin tätä Jumalan ”vaimon” ”siementä” voitaisiin kutsua ”Aabrahamin siemeneksi”, niin, ”Aabrahamin pojaksi”.
16. Mitä ”siementä” koskevia kysymyksiä se Jumalan lupaus herätti, että hän tuottaisi Aabrahamista ja Saarasta kansoja ja kuninkaita?
16 Kun Jumala enkelinsä välityksellä vakuutti Aabrahamille, että tämä oli saava vaimostaan Saarasta pojan, jolle oli annettava nimi Iisak, Jumala sanoi Aabrahamille: ”Minä teen sinut sangen hedelmälliseksi ja annan sinusta tulla kansoja, ja sinusta on polveutuva kuninkaita. . . . minä siunaan häntä [Saaraa] ja annan hänestäkin sinulle pojan; niin, minä siunaan häntä ja hänestä tulee kansakuntia, polveutuu kansojen kuninkaita.” (1. Moos. 17:6, 16) Mikä sitten noista ”kansakunnista” olisi Jehovan suosima kansa? Olisiko sillä kuningasta? Tulisiko Jumalan ”vaimon” ”siemenestä” tuo kuningas? On vain luonnollista kysyä sellaista.
MELKISEDEK
17. Mikä oli huomattavin kosketus Kanaanin maan kuninkaisiin Aabrahamin elämän aikana, ja miksi Aabraham maksoi hänelle kymmenykset?
17 Tätä ennen Aabraham oli ollut kosketuksissa maallisiin kuninkaisiin. Merkittävin sellainen tapahtuma oli, kun hän kohtasi Kanaanin maan huomattavan kuninkaan. Aabrahamin oli juuri täytynyt pelastaa veljenpoikansa Loot neljän kuninkaan käsistä, jotka olivat hyökänneet Kanaanin maahan ja kukistaneet viisi sen kuningasta ja vieneet vankien mukana pois myös Lootin. Palattuaan kukistamasta noita neljää rosvokuningasta Aabraham tuli lähelle Saalemin kaupunkia, joka sijaitsi vuoristossa Kuolleestamerestä länteen. ”Ja Melkisedek, Saalemin kuningas, toi leipää ja viiniä; hän oli Jumalan, Korkeimman, pappi’. Ja hän siunasi hänet sanoen: ’Siunatkoon Abramia Jumala, Korkein, taivaan ja maan luoja. Ja kiitetty olkoon Jumala, Korkein, joka antoi vihollisesi sinun käsiisi.’ Ja Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta.” (1. Moos. 14:18–20) Koska, kuten Melkisedek sanoi Aabrahamille, Korkein Jumala oli antanut Aabrahamin viholliset hänen käsiinsä, oli ainoastaan sopivaa, että Aabraham antoi kymmenykset kaikesta sotasaaliista Korkeimman Jumalan papille Melkisedekille.
18. Miksi Melkisedekin Aabrahamille lausuma siunaus ei ollut mikään tyhjänarvoinen lausunto, ja miten Daavid osoitti tuon kuninkaan tärkeyden Jumalan tarkoituksessa?
18 Melkisedekin Aabrahamille esittämä siunaus ei ollut mikään tyhjänarvoinen lausunto. Se merkitsi jotakin, ja se oli sopusoinnussa Jehovan oman lupauksen kanssa, että Aabraham olisi siunaukseksi kaikille maan suvuille – että kaikki suvut saisivat siunauksen hänen välityksellään. (1. Moos. 12:3) Vaikka tästä salaperäisestä kuningas-papista Melkisedekistä esitetään historiassa näin lyhyt maininta, häntä ei kadotettu näkyvistä. Yhdeksänsataa vuotta myöhemmin Korkein Jumala henkeytti toisen Saalemin kuninkaan, Jerusalemin kuninkaan Daavidin, ennustamaan ja osoittamaan, miten merkittävä Melkisedek oli ollut Korkeimman Jumalan tarkoituksessa. Tämän mukaisesti Melkisedek esikuvasi vielä suurempaa kuningasta, jopa Daavidia suurempaa kuningasta, jota Daavidinkin olisi kutsuttava ”minun herrakseni”. Tämä esikuvattu kuningas ei voisi olla kukaan muu kuin Messias, Jumalan ”vaimon” ”siemen”. Niinpä Daavid kirjoitti Jumalan pyhän hengen voimalla Psalmissa 110:1–4:
”Herra [Jehova, Um] sanoi minun herralleni: ’Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi’. Herra [Jehova, Um] ojentaa sinun valtasi [voimasi, Um] valtikan Siionista; hallitse vihollistesi keskellä. Altis on sinun kansasi sinun sotaanlähtösi päivänä: pyhässä asussa sinun nuori väkesi nousee eteesi, niinkuin kaste aamuruskon helmasta. Herra [Jehova, Um] on vannonut eikä sitä kadu: ’Sinä olet pappi iankaikkisesti, Melkisedekin järjestyksen mukaan’.”
19. Kenen jälkeläinen sen oli oltava, jonka ennustettiin käyttävän voiman valtikkaa Siioninvuorella, ja miksi Daavid ei ennustanut Salomosta Sidkiaan hallinneista kuninkaista?
19 Huomaa, mitä nuo henkeytetyt sanat merkitsevät. Se, että kuningas Daavid sanoi Jehovan lähettävän Kuninkaan voiman valtikan Siionista, ilmaisee, että Kuningas olisi Daavidin lihallinen jälkeläinen. Sen liiton mukaisesti, jonka Jehova teki Daavidin kanssa iankaikkisesta valtakunnasta, kukaan muu kuin Daavidin lihallinen jälkeläinen ei istuisi kuninkaana Siioninvuorella ja käyttäisi voiman sauvankaltaista valtikkaa. (2. Sam. 7:8–16) Näin ollen tätä, jonka voiman valtikka lähetettäisiin Siionista, kutsuttaisiin ”Daavidin pojaksi”. Mutta tässä tapauksessa Daavid ei viitannut profeetallisesti poikaansa kuningas Salomoon, Daavidin suvun loistoisimpaan kuninkaaseen, jonka valtaistuin oli Siioninvuorella ja joka hallitsi kansansa kaikkia kahtatoista sukukuntaa. Daavid ei koskaan puhutellut poikaansa Salomoa ”minun herrakseni”, eikä hän nimittänyt siten keitään muitakaan Siioninvuorella hallinneita kuninkaita, jotka seurasivat Salomoa aina kuningas Sidkiaan asti. Lisäksi ei Salomo eikä kukaan häntä Siioninvuorella seurannut kuningas ollut samanaikaisesti pappi ja kuningas Melkisedekin tavoin. – 2. Aikak. 26:16–23.
20. Miten tämä ennustettu kuningas olisi Daavidin poika ja kuitenkin Daavidin ”herra”?
20 Mutta koska tämän luvatun hallitsijan oli määrä olla kuningas Daavidin ”poika”, miksi Daavid kutsui häntä ”minun herrakseni”? Tämä johtui siitä, että tämä huomattava ”Daavidin poika” olisi Daavidia paljon korkeampi kuningas. Vaikka Daavid istui ”Jehovan valtaistuimella” maallisella Siioninvuorella, hän ei koskaan, ei edes kuollessaan, noussut taivaaseen istumaan Jehovan ”oikealle puolelle”. Mutta se, josta tulisi Daavidin ”herra”, toimisi siten. Hänen kuninkaallista asemaansa Jehovan oikealla puolella taivaassa voitaisiin sanoa taivaalliseksi Siioninvuoreksi, koska sitä kuvattiin maallisella Siioninvuorella, joka oli aikaisemmin, vaikkakaan ei nykyään, Jerusalemin muurien sisäpuolella. Jehova itse sanoikin Messiaasta Psalmissa 89:28: ”Ja minä asetan hänet esikoiseksi, maan kuninkaista korkeimmaksi.” Hän ei olisi ainoastaan Daavidia korkeampi Herra ja Kuningas, vaan hän olisi myös ikuisesti Korkeimman Jumalan ”pappi” Melkisedekin, muinaisen Saalemin kuninkaan, tavoin. – Ps. 76:3; 110:4.
21. Miksi näin ollen Aabrahamin nimi tulisi suureksi?
21 Tuskin patriarkka Aabraham tajusi tuolloin 20. vuosisadalla eaa., että niihin ”kuninkaisiin”, joiden esivanhemmiksi hänen ja hänen vaimonsa Saaran oli määrä tulla, sisältyisi messiaaninen Kuningas, jota esikuvattiin Melkisedekillä, jolle Aabraham maksoi kymmenykset kaikesta voittosaaliistaan. Ei ihme, että Aabrahamin nimi oli tuleva suureksi sen tähden, että se liittyi sellaiseen Kuningas-Pappiin! Ei ihme, että tämän Melkisedekin kaltaisen Pappi-Kuninkaan välityksellä kaikki maan suvut tulisivat siunatuiksi eli saisivat siunauksen Aabrahamin välityksellä! – 1. Moos. 12:3.
JUMALAN ”YSTÄVÄ”
22. Miten Jumala valaisi sitä, että Hänen valittu kansansa tulisi Aabrahamin luonnollisen pojan ja perillisen kautta?
22 Sen jälkeen kun Aabraham oli voittanut taistelun neljää maahan hyökännyttä kuningasta vastaan, Jumala lupasi Aabrahamille tarvittavan suojelun ja myös sen, että hänen ’perillisensä’ olisi hänen luonnollinen poikansa. Jumala vakuutti Aabrahamille kuvauksen välityksellä, että Jumalan valittu kansa tulisi tämän pojan ja perillisen kautta: ”Ja hän vei hänet ulos ja sanoi: ’Katso taivaalle ja lue tähdet, jos ne taidat lukea’. Ja hän sanoi hänelle: ’Niin paljon on sinulla oleva jälkeläisiä’. Ja Abram uskoi Herraan, ja Herra luki sen hänelle vanhurskaudeksi.” – 1. Moos. 15:1–6.
23. Millä perusteella Aabraham luettiin vanhurskaaksi, ja mihin asemaan hänet oikeutettiin?
23 Älkäämme unohtako, että tähän aikaan Aabraham oli yhä ympärileikkaamaton heprealainen. Näin ollen vanhurskautta ei voitu lukea Aabrahamille sen tähden, että hän olisi ollut ympärileikattu lihassa; se luettiin hänelle siksi, että hän uskoi Jehovaan, joka paljasti osan tarkoituksestaan Aabrahamille. Näin Aabraham luettiin vanhurskaaksi Jumalan edessä; siten hänet oikeutettiin Jehova Jumalan ystäväksi. Vuosisatoja myöhemmin Jerusalemin kuningas Joosafat kutsui Aabrahamia Jehovan ”ystäväksi”. Vielä myöhemmin Jehova puhui profeetta Jesajan kautta hänestä ”Aabrahamina, minun ystävänäni”. (2. Aikak. 20:7; Jes. 41:8) Tämä todistaa, miten arvokas, miten elintärkeä usko Jehovaan hänen ”siemenensä” yhteydessä todella on.
24. Miten Aabrahamista tuli Ismaelin isä ja miten sitten Iisakin isä?
24 Vuonna 1932 eaa. Aabraham sai hedelmättömän, iäkkään vaimonsa Saaran ehdotuksen perusteella pojan Saaran egyptiläisestä orjatytöstä Haagarista ja antoi hänelle nimen Ismael. (1. Moos. 16:1–16) Kolmetoista vuotta myöhemmin, vuonna 1919 eaa., Jehova kertoi Aabrahamille, ettei Ismael ollut toimiva tosi ”siemenenä”, vaan hänen todellisen vaimonsa Saaran poika olisi valittu ”siemen”. Se olisi oleva vapaan vaimon poika. Niinpä seuraavana vuonna syntyi Iisak Saaran ollessa 90-vuotias. ”Aabraham oli sadan vuoden vanha, kun hänen poikansa Iisak syntyi hänelle.” Elämänsä kahdeksantena päivänä Iisak ympärileikattiin, samoin kuin hänen isänsä Aabraham oli ympärileikattu edellisenä vuonna. – 1. Moos. 21:1–5.
25. Mitä kertomus osoittaa siitä, tekikö Jehova kansan Aabrahamin kaikista luonnollisista pojista?
25 On kiinnostavaa todeta, että Jumala ei nyt tehnyt kansaa hänen kahdesta pojastaan, esikoisesta Ismaelista ja Iisakista, kaksisukukuntaista kansakuntaa. Ei, vaan viisi vuotta myöhemmin Aabraham vaimonsa Saaran hartaasta pyynnöstä lähetti pois Haagarin ja tämän pojan Ismaelin huonekunnastaan suoriutumaan omin neuvoin, menemään minne halusivat. (1. Moos. 21:8–21) Myöhemminkään, Saaran kuoltua vuonna 1881 eaa., Jumala ei tehnyt kansakuntaa Iisakista ja muista pojista, jotka Aabraham sai sivuvaimon, Keturan, välityksellä, seitsensukukuntaista kansaa. ”Ja Aabraham antoi kaiken omaisuutensa Iisakille. Mutta sivuvaimojensa pojille Aabraham antoi lahjoja; ja hän lähetti heidät vielä eläessänsä pois poikansa Iisakin luota itään päin, Itäiselle maalle.” – 1. Moos. 25:1–6.
26. Minkä ihailtavan uskonnäytteen tähden Aabraham sai erityissiunauksen Moorian maassa, ja mitä siinä sanottiin?
26 Aabrahamin uskon eräs erittäin ihailtava näyte tuotti suuren siunauksen tälle Jehovan ”ystävälle”. Se tuli sen jälkeen, kun Aabrahamin usko ja kuuliaisuus Korkeinta Jumalaa kohtaan oli koeteltu perusteellisesti. Jumalan hyväksymyksen siunaus ilmaistiin eräällä vuorenhuipulla Moorian maassa, monien mielestä samalla paikalla, jolle kuningas Salomo vuosisatoja myöhemmin rakensi Jehovan suurenmoisen temppelin. (2. Aikak. 3:1) Siellä Jehovan määräämässä paikassa ja vasta rakennetulle kivialttarille ladottujen puitten päällä makasi nuorukainen. Tuo poika oli Iisak. Alttarin vieressä seisoi hänen isänsä Aabraham teurastusveitsi kädessään. Hän oli juuri toteuttamaisillaan Jumalan käskyn surmata Iisak uhraamistarkoituksessa ja esittää hänet polttouhrina Jumalalle, joka oli antanut hänelle pojan ihmeen välityksellä. Silloin
”Herran enkeli huusi hänelle taivaasta sanoen: ’Aabraham, Aabraham! . . . Älä satuta kättäsi poikaan äläkä tee hänelle mitään, sillä nyt minä tiedän, että sinä pelkäät Jumalaa, kun et kieltänyt minulta ainokaista poikaasi’. . . . ja Herran enkeli huusi Aabrahamille toistamiseen taivaasta ja sanoi: ’Minä vannon itse kauttani, sanoo Herra: Sentähden että tämän teit etkä kieltänyt minulta ainokaista poikaasi, minä runsaasti siunaan sinua ja teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet ja hiekka, joka on meren rannalla, ja sinun jälkeläisesi valtaavat vihollistensa portit. Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, sentähden että olit minun äänelleni kuuliainen.’” – 1. Moos. 22:1–18.
27. Mitä tämä Jumalan lausunto osoitti ”siemenen” valinnasta ja siunauksen saamisesta sen välityksellä?
27 Tämä merkitsi sitä, että luvattu ”siemen”, jonka välityksellä kaikki kansakunnat saisivat siunauksen, tulisi Iisakin sukuhaaran kautta. Siten Jehova Jumala osoitti, että Hän valitsi sukuhaaran ja että kenelläkään Iisakin velipuolista ei olisi mitään osaa tuon ”siemenen” tuottamisessa. Kuitenkin Iisakin velipuolista polveutuvat kansat voisivat saada itselleen siunauksen tuon ”siemenen” välityksellä. Kaikki nykyiset kansat, ts. kaikkiin nykyisiin kansallisuuksiin kuuluvat ihmiset, voivat samaten saada siunauksen Aabrahamin ”siemenen” välityksellä.
28. Mistä sukuhaaraansa liittyvistä tapahtumista Seem sai tietää ennen kuolemaansa?
28 Patriarkka Seem, joka säilyi elossa koko maapallolle ulottuneessa vedenpaisumuksessa, eli kyllin kauan saadakseen tietää Aabrahamille lausutusta Jumalan siunauksesta; itse asiassa Seem eli kyllin kauan saadakseen tietää Iisakin avioliitosta Harranista Mesopotamiasta olevan kauniin Rebekan kanssa. Seem eli vuoteen 1868 eaa. asti, kymmenen vuotta tuon avioliiton solmimisen jälkeen, mutta hän ei elänyt nähdäkseen tuosta avioliitosta syntyneitä jälkeläisiä. Mutta Aabraham eli niin kauan. – 1. Moos. 11:11; 25:7.