Onnellisen perheen muodostaminen

 1. a) Miksi perhepiiri on ihmisyhteiskunnan perusyksikkö? b) Mitkä väkevät voimat ovat toiminnassa perhepiirin olemassaolon uhkana?

NIIN asiantuntijat kuin maallikotkin ovat sanoneet perheen olevan ihmisyhteiskunnan perusyksikkö. Perheistä tulee kyliä, kauppaloita, kaupunkeja, läänejä ja lopuksi kokonaisia kansoja. Yleensä myönnetään, että hyvät perheet muodostavat hyviä yhteiskuntia, ja kuitenkin perhe on sekä sisä- että ulkopuolelta sellaisessa puristuksessa, missä se ei ole ollut milloinkaan aikaisemmin. Väkevät voimat ovat toiminnassa uhaten perhe-elämän olemassaoloa. Teollisuuden vallankumous, kansallisuushengen nousu, riippumattomuushuuto, uudet sukupuolisuutta ja elämää koskevat katsantokannat vaativat kaikki veronsa perhepiiriltä. Se näyttää melkein olevan murskaantunut ihmisyhteiskunnan perustana.

 2. Kuvaile olosuhteet varhaisissa perhepiireissä.

² Maanviljelys oli varhaisihmiskunnan alkuperäinen elintapa. Isä oli perheensä pää ja hallitsija. Tinkimätön tottelevaisuus oli kodin ensimmäinen sääntö. Perheet kasvoivat yhdessä, elivät yhdessä, työskentelivät yhdessä ja taistelivat yhdessä. Koti oli uskonnonopetuksen keskus. Avioeroa paheksuttiin. Niiden, jotka erosivat, katsottiin rikkovan Jumalan lakia vastaan. Vaikka mitkään näistä seikoista eivät olekaan hävinneet tyystin perhe-elämästä, niin niiden yhteisvaikutus ei ole sama. Ajat ovat muuttuneet. Jotkut uskovat, että perhepiiri on häviämässä.

 3. Minkä tekijöiden eräät asiantuntijat uskovat vaikuttaneen varhaisten sivistysmuotojen kukistumiseen?

³ Monet historioitsijat myöntävät, että ensimmäinen tekijä Kreikan ja Rooman sivistyksen kukistumiseen oli perhepiirin rappeutuminen ja luhistuminen. Eräs huomattava yhteiskuntatieteilijä Harvardin yliopistossa kirjoitti lisäksi äskettäin: ”Moraalittomuus on jouduttanut monen suuren kansan kukistumista kuluneina vuosisatoina. Nyt se uhkaa Yhdysvaltojakin . . . Monet tiedemiehet arvelevat jo, onko olemassa yhteyttä sukupuolimoraalimme horjuvan tilan ja rikollisuuden, itsemurhien, nuorisorikollisuuden ja mielisairauden lisääntymisen välillä vai ei.” Mitä tarvitaan näiden havaintojen valossa perhepiirin pelastamiseksi ja sen ennallistamiseksi oikealle perustalleen ihmisyhteiskunnan perusyksikkönä? Miten pääasiallisesti voidaan tässä perusyksikössä saavuttaa onnellisuus? Miten perhe voidaan määritellä, ja mistä syystä perhepiiri järjestettiin?

 4. Miten sana ”perhe” voidaan määritellä?

⁴ Perhe on kuvailtu ”läheistä sukua olevien yksilöiden tai ryhmien joukoksi tai ryhmäksi, mikä käsittää välittömät sukulaiset, erityisesti vanhempien ja lasten muodostamaksi ryhmäksi”. Eräs määritelmä sanoo: ”Säännönmukainen yhtymä, mikä on perustettu tavan ja lain mukaan, mikä sitoo tiukasti avioliiton yhdistämät henkilöt, heille syntyneet lapset ja heidän ottolapsensa sekä kaikki muut henkilöt samaan huonekuntaan yleisesti tunnustetuilla ja voimaan asetetuilla oikeuksilla ja velvollisuuksilla.” Lapset ovat tavallisesti perheyksikön tärkeä puoli.

 5. a) Osoita, miten ensimmäinen ihmisperhepiiri syntyi. b) Mitä onnellisuus on, ja miten se on oleellinen kristilliselle perhepiirille?

⁵ Jehova Jumalan päätös oli alusta lähtien, että Aadam olisi uskollinen perheellinen mies. 1. Mooseksen kirjan kertomus sanoo: ”Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: ’Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet’.” (1. Moos. 1:28) Tästä Jumalan käskystä käy ilmi, että avioliiton perustarkoitus oli lasten synnyttäminen, koko perhepiirin aikaansaaminen. Ja koska näitä lapsia, jotka syntyvät avioliitosta, voidaan opettaa palvomaan Jumalaa ja antamaan ylistys hänelle heidän Luojanaan, mitä hän haluaa ja vaatii, niin voimme nähdä, miksi ihminen tarkoitettiin alkujaan elämään perheyksikössä onnessa. (2. Moos. 20:5) Mutta mitä onni on? Onni on määritelty hyvinvoinnin ja mieluisen tyydytyksen tilaksi. Tällaisessa miellyttävässä ilmapiirissä oli perhe-elämä johtava tyydytykseen, turvallisuuteen ja Jumalalle annettavaan ylistykseen.

 6. Minkä mukaan ihmisperhepiiri on muodostettu?

⁶ On sitä paitsi hyödyllistä palauttaa mieleen, että Jehova Jumalasta puhutaan kuvakielellä aviomiehenä, kaikkeuden käsittävän perhepiirinsä päänä. Hänen vaimonsa, hänen suunnattoman perheensä äiti, on jokaisen tässä yleisjärjestössä olevan äiti, ja lapset ovat hänen kuuliaisia alamaisiaan tästä liitosta. Jesaja sanoo: ”Hän, joka sinut teki, on sinun aviomiehesi, Herra Sebaot on hänen nimensä, sinun lunastajasi on Israelin Pyhä, hän joka kaiken maan Jumalaksi kutsutaan.” (Jes. 54:5) Näin ylevän ja menestyksellisen taivaassa vallitsevan järjestelyn mukaisesti muodostettu ihmisperhepiiri voi itse asiassa olla varma onnesta, jos vain noudatamme Jehovan Sanassaan Raamatussa esittämiä perhe-elämää koskevia periaatteita.

 7. a) Mikä kaksipuolinen vastuu kristityllä isällä on perhettään kohtaan? b) Miten hyvä isä katselee perhepiiriään?

⁷ Koska suuri Aviomies ja Luoja Jehova kantaa vastuutaakan perheestään, niin on täysin johdonmukaista, että meidän tulee odottaa näkevämme ihmisisässä tällainen esimerkki johtajasta. Mitä me kuitenkin näemme nykyään? Yhdysvaltain Notre Damen yliopiston yhteiskuntatieteen osaston johtaja, tri John J. Kane sanoi, että nykyään on ”isän tehtävä melkein yhtä vanhentunut kuin satulasepän tai tavallisen sepän ammatti”. Kuitenkin on tässä onnellisten perhepiirien alkukohta, sillä isän vastuu on kahdenlainen: perheen huolto sekä hengellisesti että aineellisesti. Hän haluaa tehdä tämän rakkaudessa. (1. Kor. 13:4–7) Miksi? Koska rakkaus ei ole tyly eikä hallitseva, mutta se ei ole myöskään liikatunteellinen. Hyvä isä ymmärtää, että perhepiiri on kuin herkkä kone, jonka osat toimivat kiinteästi yhdessä. Ilman öljyä se kuluu, ja siinä on kitkaa. Sen tähden ymmärtäväinen isä ottaa johdon rakkaudenöljyn varaamisessa, ja se pehmittää väärinymmärryksen ja erimielisyyksien iskut ja pitää perheen harrastukset oikeassa tasapainossa. Mutta miten tätä rakkautta ilmaistaan toden teolla? Parhaiten esimerkillä, sillä teot puhuvat äänekkäämmin kuin sanat. Kenties paras esimerkki on, kun isä osoittaa tarkkaa kiinnostusta sen suhteen, että hänen perheensä on Jumalaa ylistävien onnellinen perhe. Sanomme tässä yhteydessä, että onnellisia perheitä ei tule sattumalta – ne suunnitellaan ja muodostetaan yksityiskohtaisen huolellisesti.

 8. a) Minkä tutkimukset osoittavat tärkeäksi tekijäksi menestykselliselle avioliitolle? b) Miten sekä Mooses että apostoli Paavali tähdentävät vanhempien vastuuta lasten uskonnollisessa valmennuksessa?

⁸ On kiinnostavaa panna merkille, että suoritettujen tutkimusten mukaan tosiasiat osoittavat yleensä meidän sivistysmuodossamme uskonnollisen vakaumuksen liittyvän parempiin onnistumisen mahdollisuuksiin avioliitossa. Eräs tutkija sanoo onnellisista ja onnettomista naineista miehistä: ”Epäsuotuisa suhtautuminen uskontoon on enemmän onnettomien miesten tunnus. Onnellisessa avioliitossa olevat miehet ovat selvästi enemmistönä niiden joukossa . . . jotka pitävät tärkeänä, että lapsilla on uskonnon opetusta.” Tämä merkitsee kumminkin monille vanhemmille lastensa lähettämistä pyhäkouluun tai jumalanpalveluksiin, samalla kun he itse ehkä jäävät kotiin. Opettaako Raamattu näin? Päinvastoin, Jehovan käsky on esitetty 5. Mooseksen kirjan 6:6, 7:nnessä: ”Nämä sanat, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, painukoot sydämeesi. Ja teroita niitä lastesi mieleen ja puhu niistä kotona istuessasi ja tietä käydessäsi, maata pannessasi ja ylös noustessasi.” Vanhempien vastuu Jumalan sanasta annettavan uskonnonopetuksen ollessa kysymyksessä on näin ollen Jumalan määräämä. Huomaa, mitä apostoli Paavali kirjoitti tämän tähdentämiseksi: ”Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein. ’Kunnioita isääsi ja äitiäsi’ – tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus – ’että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä’. Ja te isät, älkää kiihoittako lapsianne vihaan, vaan kasvattakaa heitä Herran kurissa ja nuhteessa.” – Ef. 6:1–4.

 9. Mikä hyvä tapa kristittyjen vanhempien tulee muodostaa, ja miten siinä voidaan suorittaa opettamista?

⁹ Eräs hyvä tapa kristittyjen vanhempien muodostettavaksi on Raamatun tekstin tarkastelu joka päivä. Jehovan todistajat hyväksyvät tämän ajatuksen lukemalla tekstin ja selitykset, mitkä on määrätty kullekin päivälle Vartiotornissa. Jotkut vanhemmat ajattelevat, että se on vähäpätöinen pikkuseikka, mikä voidaan jättää huomioon ottamatta, mutta hyvät vanhemmat eivät voi sivuuttaa yksityiskohtia enempää kuin hyvät arkkitehditkaan. Huomion kiinnittäminen pienimpiinkin yksityiskohtiin aikaansaa laadun, ja etkö sinä halua lastesi antavan laadultaan parhainta ylistystä Jehovalle? Jollei ole mahdollista keskustella tästä raamatullisesta aiheesta joka päivä aamulla perhepiirissä, niin ehkä siihen voidaan varata aikaa illallisella. Kehottakaa lapsia lukemaan teksti ja selitykset joka päivä. Tehkää vuorotellen kysymyksiä, mitkä ovat yksinkertaisia ja asiallisia. Valmentakaa jokaista esittämään lyhyt selitys, ja isä voi tehdä sitten kiinnostavan yhteenvedon, mikä sisältää sopivan neuvon hänen perhepiirinsä rakentamiseksi hengellisellä tavalla. Jos raamatuntekstiä käsitellään täten päivittäin, niin sitä odotetaan kiinnostuneina, ja se muodostuu virkistäväksi opetushetkeksi joka päivä.

10. a) Miksi järjestelmällistä Raamatun tutkimista tulee suosia jo hyvin varhaisessa iässä? b) Mikä valaisee, miksi lapsille tulee opettaa itseluottamusta ja aloitekykyä varhaisesta iästä lähtien?

¹⁰ Sen lisäksi kuuluu kristityn isän vastuuseen tärkeänä osana säännöllisen ajan varaaminen järjestelmälliseen Raamatun tutkimiseen perheensä kanssa. Varhaisvuodet ovat kehitysvuosia. Jotkut vanhemmat saattavat olla hämmästyneitä, miten nuorella iällä heidän jälkeläisensä havaitsevat uusia asioita ja ympäristöolosuhteita. Lapsille voidaan opettaa hyvin nuorella iällä itseluottamusta ja aloitekykyä. Monet vanhemmat, varsinkaan sellaiset, joilla on ensimmäinen lapsi, eivät huomaa, kuinka varhaisessa iässä lapsen pyrkimys riippumattomuuteen saattaa ilmaantua. Esimerkiksi: Erään yhdeksän kuukautta vanhan lapsen äiti kamppaili päivällisen aikana korkeassa tuolissaan olevan lapsen kanssa. Joka kerta kun hän tarjosi pojalle ruokaa lusikalla, tämä heilautti kättään ja onnistui usein saamaan joko ruoan tai lusikan putoamaan lattialle. Äiti sanoi: ”En tiedä, miksi hän on ollut niin pahankurinen viime aikoina. Hänen syöttämisaikansa on kauheaa.” Eräs ystävä sanoi: ”Miksi et anna hänen itsensä suorittaa sitä? Kenties hän lennättää lusikan, koska hän haluaisi saada sen käsiinsä ja syöttää itse itseään, sen sijaan että sinä työnnät ravinnon hänen suuhunsa.” Äiti havaitsi pian vastalauseistaan huolimatta, että lapsi söikin itse tiputtelematta enempää kuin äidinkään yrittäessä syöttää häntä, ja hänen suuri tyytyväisyytensä kyetessään itse selviytymään riippumattomana ilmeni helposti siitä innosta, millä hän odotti ateria-aikaa. Niin, lapset ovat hyvin valppaita varhaisesta iästä lähtien, ja heitä voidaan auttaa oppimaan monia hyödyllisiä ja käytännöllisiä asioita.

11. Mitkä esimerkit osoittavat, että lapset pystyvät oppimaan paljon Raamatun tutkimisesta? Mitä hyötyä siitä on vanhemmille ja mitä lapsille?

¹¹ Jotkut vanhemmat saattavat väittää, että heidän lapsensa ovat liian nuoria hyötyäkseen paljonkaan raamatuntutkistelusta. Mutta jos 4- tai 5-vuotiaat voivat toistaa televisiomainoksia sana sanalta ja oppia mieleenjääviä lauseita tietyistä ohjelmista, niin he pystyvät varmasti myös oppimaan Raamatun periaatteita. Eräs nelivuotias osaa jo näyttää Vartiotorni-seuran julkaiseman raamatullisen opetusvälineen Kadotetusta paratiisista ennallistettuun paratiisiin yli kahdeksaakymmentä kuvaa ja kertoa, mitä mikin kuva esittää tai mikä kertomus liittyy kuhunkin henkilöön. Ajattelehan, millaista valmennusta tämä lapsi saa, ja ajattele myös, millaista hyötyä vanhemmat saavat. Miksi? Koska heiltä vaaditaan ahkeraa Raamatun tutkimista, jotta he voisivat valmistaa rakentavia tutkisteluja lapsilleen. Mikä voi olla seurauksena? Muista, mitä Sananlaskujen 22:6 sanoo: ”Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea.”

12. Miksi vanhempien tulee huolehtia oikeitten esimerkkien antamisesta palvonnassa?

¹² Vanhempien tulee olla kiinnostuneita myös perheen säännöllisestä kokoontumisesta paikkakunnan palvontapaikkaan. Lapset ovat synnynnäisiä jäljittelijöitä. Vanhemmat, annatteko te lapsillenne hyviä esimerkkejä jäljiteltäväksi? Vai odotatteko te lastenne menevän kokouksiin, vaikka itse jäätte kotiin katsomaan televisiota, tai suorittamaan joitakin taloustehtäviä? Muistakaa myös, että vastuullanne on hyvän esimerkin antaminen vastausten esittämisessä näissä kokouksissa, jotta lapsenne oppisivat nuorella iällä, että niin ei ole ainoastaan oikein tehdä, vaan että sitä myös odotetaan. – Hepr. 10:24, 25.

13. a) Miten tärkeätä on osoittaa asianmukaista huolta ja huomiota perhettä kohtaan? b) Mitkä raamatunpaikat todistavat, että perheen pelastuksen tulee olla vanhempien suurimpana huolena?

¹³ Ja kun eteen tulee nuorten lasten valmentaminen, heidän ohjaamisensa pelastuksen tielle, niin vanhempien opettamistaito joutuu kenties tiukimpaan kokeeseen. Vaikka monet vanhemmat pystyvätkin menestyksellisesti valmentamaan muita, niin millaisia tuloksia te saatte omien lastenne suhteen? Kristityt vanhemmat syventyvät useasti siinä määrin pelastustien neuvomiseen toisille, että he eivät kiinnitäkään asianmukaista huolta ja huomiota omaan perheeseensä. Muistakaa, että pelastuksen tie alkaa omasta perhepiiristä. Perheen huoltaminen ja valmentaminen on jumalallinen periaate. Paavali kirjoitti Timoteukselle: ”Mutta jos joku ei pidä huolta omaisistaan ja varsinkaan ei perhekuntalaisistaan, niin hän on kieltänyt uskon ja on uskotonta pahempi.” Paavali kirjoitti edelleen tästä asiasta: ”Harrasta näitä, elä näissä, että edistymisesi olisi kaikkien nähtävissä. Valvo itseäsi ja opetustasi, ole siinä kestävä; sillä jos sen teet, olet pelastava sekä itsesi että ne, jotka sinua kuulevat.” (1. Tim. 5:8; 4:15, 16) Vanhemmat, haluatteko te ”pelastaa” lapsenne? Täten valmennettuja lapsia voidaan auttaa valmentamaan toisia, kuten Paavali kirjoitti Timoteukselle 2. Timoteuksen kirjeen 2:1, 2:sessa: ”Vahvistu siis, poikani, siinä armossa, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Ja minkä olet kuullut minulta ja minkä monet ovat todistaneet, usko säe luotettaville miehille, jotka sitten ovat soveliaita muitakin opettamaan.” Tämä perheestä aloitettu valmennus leviää ulospäin ja laajenee sekä aikaansaa yhä lisää päteviä evankeliuminpalvelijoita viemään tätä Valtakunnan hyvää uutista toisille. – Matt. 24:14.

14. Miten lapsia voidaan valmentaa kristillisen palveluksen perusperiaatteissa, ja mikä siitä on seurauksena?

¹⁴ Monet vanhemmat ovat kokemuksesta oppineet, että paras tapa valmentaa heidän lapsiaan kristilliseen palvelukseen on saada heidät aloittamaan Vartiotornin ja Herätkää!-lehden levitys talosta taloon. (Apt. 20:20) Se on hyödyllistä työtä, mihin lapset voivat ryhtyä helposti ja mikä antaa yleensä hyvät tulokset auttaen vilpittömiä kyselijöitä tuntemaan Jumalan valtakuntaa. Vanhemmat, autatteko te lapsianne etsimään puheenaiheita joka lehdestä, jotta heidän esityksensä olisivat sekä tehokkaita että järkeviä? Niin, omien lasten opettaminen on vanhempien ensimmäinen vastuutehtävä, ja kummankin vanhemman tulee osallistua siihen täysin määrin. Tämä vanhempien opetus ja valmennus johtaa perheen kypsyyteen. – Ef. 4:13, 14.

15. a) Kuvaile vanhempien vastuu Raamatun periaatteitten sovellutuksen yhteydessä. b) Miten ojennus tulee antaa?

¹⁵ Joidenkin Raamatun periaatteitten tunteminen on kumminkin toista kuin sen ymmärtäminen, mihin ja miten niitä sovelletaan. Näin on varsinkin lasten ollessa kysymyksessä. Viisaat vanhemmat käsittävät sen tähden tämän ja auttavat alituisesti lapsiaan ymmärtämään syyt. Lapselle saatetaan esimerkiksi sanoa, ettei saa varastaa. Se ei merkitse paljoakaan poikaselle, jolla ei ole käsitystä omistusoikeudesta ja joka näkee jotain, mitä hän haluaisi. Vanhempien täytyy sen tähden istuutua selittämään, mitä varastaminen on ja että se alkoi Saatanasta ja koska me emme halua olla hänen kaltaisiaan emmekä päättää päiviämme hänen tavallaan, niin me emme tahdo myöskään tehdä sellaista, mikä on alkuisin hänestä. (Jes. 14:12–15) Kun väärä teko tapahtuu ja kun on annettava ojennusta, niin se tulee tehdä rakkaudessa ja sen mukaan, kuin kukin lapsi tarvitsee. Jotkut lapset tarvitsevat ainoastaan sanan, niin he ymmärtävät. Jotkut tarvitsevat lujempaa ojennusta kyllin pitkälle ja ankarasti. Toisiin vaikuttaa taas parhaiten, kun heiltä riistetään jotain, mistä he pitävät erittäin paljon. Viisaat vanhemmat oppivat tietämään, mikä lääke vaikuttaa parhaimmin, ja antavat sitten sitä oikeina annoksina ja oikeina aikoina. – Sananl. 23:13, 14.

16. a) Miten vanhempien tulee suhtautua 1. Korinttolaiskirjeen 15:33:nnessa oleviin Paavalin sanoihin? b) Miten kristityt vanhemmat voivat opastaa menestyksellisesti lapsensa läpi kouluvuosien?

¹⁶ Eräs toinen tarkastelemisen arvoinen seikka on se, että nyt on Raamatun mukaan lopun aika. (2. Tim. 3:1–5) Viisaat vanhemmat tarvitsevat sen tähden 1. Korinttolaiskirjeen 15:33:nnessa annettua Paavalin neuvoa: ”Älkää eksykö. ’Huono seura hyvät tavat turmelee.’” Vanhemmat, varjelkaa lapsianne sopimattomasta seurasta ja huonosta ajattelusta! Kun lapset aloittavat koulun, monet vanhemmat huomaavat muutoksen lastensa ajattelussa ja asenteessa. Jotkut tulevat vaikeammiksi hallita sen ympäristön takia, missä he nyt ovat. Toiset syventyvät siinä määrin opiskelemiseen, että heiltä liikenee vain vähän tai ei ollenkaan aikaa Raamatun tutkimiseen, palvelustoimintaan ja taloustehtäviin. Silloin on vanhempien aika opettaa tasapainoa. Kouluvuodet voivat olla rakentavia vuosia, mutta ne saattavat olla samalla vaikeita vuosia ilman vanhempien oikeaa valmennusta ja opastusta.

17. Miten vanhempien ja lasten tulee suhtautua koulutyön ulkopuolella suoritettuihin toimintoihin?

¹⁷ Esimerkiksi eräs seikka, missä useimmat lapset tarvitsevat ohjausta, on koulutyön ulkopuolella suoritettu toiminta. Urheilu ja muut harrastukset voivat viedä aikaa ja saada ajattelun pois tasapainostaan. Paavali kirjoitti Timoteukselle: ”Harjoita itseäsi jumalisuuteen. Sillä ruumiillisesta harjoituksesta on hyötyä vain vähään; mutta jumalisuudesta on hyötyä kaikkeen, koska sillä on elämän lupaus, sekä nykyisen että tulevaisen. Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen. Sillä siksi me vaivaa näemme ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten vapahtaja, varsinkin uskovien.” (1. Tim. 4:7–10) Kristityt vanhemmat auttavat sen tähden aina lapsiaan näkemään koulun oikeasta näkökulmasta, nimittäin tarvittavan valistuksen saamiskeinona. Uuden maailman yhteiskunnassa olevia lapsia katsellaan esimerkkeinä, ja heidän tulee pyrkiä näyttämään hyvä, terve esikuva koulunkäynnistä, koska se on itsessään suositus ja todistus. Heidän käytöstään tulee myös vartioida tarkkaan, jotta Jehovan nimelle ja järjestölle ei tuotettaisi häpeää.

18. Mitä virkistäytyminen on, ja miten perhepiirissä voidaan omaksua tasapainoinen näkemys virkistäytymisestä?

¹⁸ Tässä kohdassa on hyvä tarkastella virkistäytymiskysymystä. Mitä virkistäytyminen on, ja millaista se saattaa olla? Virkistäytyminen määritellään yleensä voiman ja mielen elvytykseksi eli virvoitukseksi uurastuksen jälkeen; vaihteluksi tai vaihtelukeinoksi. Pohjimmaltaan se merkitsee toimintatahdin muutosta, ja virkistäytyminen näyttää olevan tasapainoisen elämän olennainen tekijä. Kristityn on ratkaistava valistuneen omantuntonsa mukaan, millaista virkistäytymistä hänen tulee noudattaa. (2. Kor. 1:12) Osallistuminen erilaisiin leikkeihin on virkistystä joillekuille. Toisten mielestä lukeminen, kävely tai retkeily metsässä tai jokin harrastus ovat tervetulleita. Pääasia on, ettei salli tämän tulla suurimmaksi tekijäksi elämässä, vaan se tulee päinvastoin panna omalle sijalleen painon ollessa tärkeimmällä asialla, tämän Valtakunnan hyvän uutisen saarnaamisella. On kuitenkin tärkeätä, että vanhemmat ovat jonkin aikaa mukana lastensa kanssa virkistäytymistoiminnassa, ja tässä yhteydessä on sanottu: ”Tuskin yksikään poika olisi ongelmalapsi, jos hänen isänsä laskisi silloin tällöin jalkansa lapiolle pojan pidellessä matopurkkia.” Minkä luonteinen virkistys lieneekin, niin kauan kuin se on terve eikä loukkaa kristillisiä periaatteita, tasapainoiset kristityt arvostavat sen hyviä vaikutuksia.

19. a) Mitä vastaan vanhempien tulee vahvistaa lapsiaan? Valaise. b) Miten Paavali ilmaisi kristittyjen saavan kärsiä?

¹⁹ Eräs seikka, mitä kristittyjen vanhempien tulee huolellisesti harkita, on se, että nuoria täytyy vahvistaa toisten pilkalta. Lapset toivovat vielä enemmän kuin aikuiset, että heistä ajatellaan hyvää. Joidenkin lasten on tiedetty varastavan vain saadakseen riittävästi rahaa ja voidakseen pukeutua paremmin ja mennä jonnekin tovereittensa kanssa. Toisille lapsille on vaikeata seisoa painostusta vastaan, mitä harjoitetaan heidän joihinkin kysymyksiin ottamansa asenteen tähden. Tällöin tulee selittää kärsivällisesti ja rakkaudellisesti, että kristillinen elintapa on korkeampi ja noudattaa Kristuksen Jeesuksen ohjetta. Apostoli Paavalikin sanoi: ”Kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi.” Kristityt lapset voivat saada sen tähden kärsiä tai heistä voidaan ajatella pahaa, koska he eivät käy hillittömissä kutsuissa, eivät pidä tukkaansa eri tavalla, mukaudu tiettyihin pukumalleihin eivätkä ajele autolla hurjaa vauhtia. Onko paha, jos jostakusta ajatellaan huonosti? Ei. Jehovalta tuleva ylistys on parempi kuin yleisön suosio, ja hyvettä on haluttava enemmän kuin pahetta. – 2. Tim. 3:12.

20. Mikä raamatullinen neuvo annetaan väärän seuran suhteen?

²⁰ Onko myöskään väärin, jos vanhemmat antavat suorasukaista, mutta rakkaudellista neuvoa lapsilleen seurustelun salahaudoista ja muusta seuranpidosta niiden kanssa, joilla ei ole sama usko? Ei. Viisaat vanhemmat ymmärtävät, että Jehova käskee 5. Mooseksen kirjan 7:3:nnessa: ”Älä lankoudu heidän kanssansa; älä anna tyttäriäsi heidän pojillensa äläkä ota heidän tyttäriänsä pojillesi vaimoiksi.” Apostoli Paavalikin sanoi: Menkää avioliittoon ainoastaan Herrassa. (1. Kor. 7:39) Tätä Jumalan käskyä ei voida jättää huomioon ottamatta odottaen Jehovan mielisuosiota. Vanhemmat, teillä on raskas vastuu lastenne opastamisessa oikeaa tietä sekä kunniallisen että raamatullisesti oikean avioliiton ollessa kysymyksessä.

21. Miksi kristitty seurakunta voi oikeutetusti odottaa hyviä esimerkkejä kristityiltä isiltä?

²¹ Selittäessään sitäkin, ketkä kristityt isät ovat sopivia valvojiksi ja apulaispalvelijoiksi, Paavali kirjoitti Timoteukselle: Hänen täytyy olla mies, ”joka oman kotinsa hyvin hallitsee ja kaikella kunniallisuudella pitää lapsensa kuuliaisina; sillä jos joku ei osaa hallita omaa kotiansa, kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta?” (1. Tim. 3:1–7) Kristillinen seurakunta voi sen tähden odottaa oikeutetusti valvojilta ja apulaispalvelijoilta hyviä perhe-esimerkkejä. Kristityt isät, jotka eivät anna tällaisia esimerkkejä, voivat tuskin odottaa, että heitä pidetään valvonta-asemissa.