Jumala toimii rakkaudellisesti

Meidän Jumalaa pelkääviä lukijoitamme kiinnostaa huomata, että kaikki tässä kirjoituksessa käytetyt raamatunpaikat on otettu Pyhien Kirjoitusten katolisista käännöksistä. Parhaimmin tunnettu englanninkielinen katolinen painos on Douayn-Rheimsin käännös, minkä piispa R. Challoner tarkisti ja julkaisi katolisen kirkon hyväksynnällä. Toinen nykyään enemmän suosiota saava ja nykyisellä englanninkielellä kirjoitettu käännös on Monsignor Ronald A. Knoxin tekemä. Nämä ovat ne kaksi tunnustettua katolista Pyhän Raamatun käännöstä, joista lainaukset on otettu tähän.

Sinä olet tyytyväinen havaitessasi, miten näistä Jumalan Sanan kahdesta käännöksestä osoitetaan Jumalan ihmeelliset työt, jotka todistavat, että ”Jumala toimii rakkaudellisesti”, ja sinä näet, mitkä siunaukset on varattu uskolliselle ihmiskunnalle Jumalan järjestelyjen kautta. Jos sinulla on Pyhät Kirjoitukset, niin lue ne kädessäsi tähän painettu puhe, minkä Vartiotorni-Seuran presidentti piti eräässä ilmoitetussa yleisessä esitelmässä ja mikä lähetettiin samalla erään hyvin tunnetun New Yorkin radioaseman kautta.

”Jumala on rakkaus.” – 1. Joh. 4:16, Knox.

 1. a) Kuka oli Jumalan Lupaama? b) Koska hän syntyi niin kauan sitten, niin minkä kysymyksen ihmiset tekevät nykyään?

KORKEIN Jumala, joka loi ihmiskunnan, antoi meille kirjoitetun Sanansa, Pyhät Kirjoitukset, ja esitti siinä monta lupausta. Nämä ennustukset edeltäkertoivat, että aikanaan oli syntyvä Pyhä siunaamaan kaikki maan sukukunnat. Tämä Luvattu oli Jeesus Kristus. Ihmiskunta, joka on siinnyt vääryydessä ja synneissä, ihmettelee nyt, miksi on niin paljon vaikeuksia, miksi niin paljon tuskaa, sairautta ja surua ihmisten keskuudessa, miksi niin paljon itsekkyyttä ja tyytymättömyyttä tässä maailmassa vielä näin kauan senkin jälkeen, kun tämä Luvattu, Jeesus Kristus, syntyi. Ja he kysyvät: ”Jos Jeesus Kristus on Jumalan luvattu Siemen ja jos hänen piti tuoda siunaukset, mitkä koskevat kaikkiin kansoihin kuuluvia ihmisiä, niin miksi ei nyt tehdä sitten mitään sen hyväksi?” Ole hyvä ja lue edelleen ja ymmärrä syy siihen Pyhistä Kirjoituksista.

 2, 3. a) Missä ja miten tämä Luvattu syntyi? b) Miten neitsyt Maria tiesi, että hän synnyttäisi Siemenen?

² Jeesus Kristus syntyi Beetlehemissä yli 1900 vuotta sitten. Hän syntyi eräästä Jumalan suuresti suosimasta vaimosta, neitsyt Mariasta. Tämä ihme, neitsyestä syntynyt poikalapsi, oli eräs hämmästyttävimmistä tapauksista, mitä maan päällä on koskaan sattunut. Taivaassa oleva Kaikkivaltias Jumala siirsi pyhän henkensä avulla taivaallisen Poikansa elämän tuon neitsyen kohtuun, ja niin syntyi aikanaan luvattu Siemen. Jumalan profeetta Jesaja oli ennustanut tämän: ”Sentähden on Herra itse antava teille merkin. Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänen nimekseen on pantava Immanuel.” (Jes. 7:14, Dy) Jeesuksen äiti kuului kuningas Daavidin sukuhaaraan, joten hän voi synnyttää hänen kuninkaallisen perillisensä. Tämä oli luvatun Siemenen synnyttäjäksi valittu neitsyt. Hän tiesi tämän, koska Herran enkeli Gabriel tuli puhumaan hänelle siitä, kuten Pyhän Raamatun kertomus sanoo:

³ ”Sitten sanoi enkeli hänelle, Marialle: ’Älä pelkää, sinä olet löytänyt suosion Jumalan silmissä. Ja katso, sinä tulet raskaaksi kohdussasi ja synnytät pojan ja sinun on nimitettävä hänet Jeesukseksi. Hän on oleva suuri, ja ihmiset tulevat tuntemaan hänet Korkeimman Pojaksi; Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen, ja hän on hallitseva Jaakobin huonetta iankaikkisesti; hänen valtakunnallaan ei ole oleva koskaan loppua.’ Mutta Maria sanoi enkelille: ’Miten se on mahdollista, koska minä en tiedä miehestä mitään?’ Ja enkeli vastasi hänelle: ’Pyhä Henki tulee sinun yllesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut. Siten se pyhä, mikä sinusta on syntyvä, tunnetaan Jumalan Pojaksi.’” – Luuk. 1:30–35, Knox.

 4. Mitä kahta tarkoitusta varten Jeesus syntyi tällä tavalla?

⁴ Tämä hämmästyttävä ihme tapahtui Jumalan lupauksen täyttymykseksi: neitsyt synnytti Jumalan Pojan; ja hänen muukin lupauksensa on täyttyvä: ”Hänen valtakunnallaan ei ole koskaan loppua oleva.” Miksi Jumalan Poika syntyi sitten tällä tavalla? Ensi sijassa tehdäkseen Korkeimman Jumalan, taivaan Isänsä, nimen, Sanan ja valtakunnan tunnetuksi. Jeesus itse sanoi meille palvelustyössään juuri näin: ”Kukaan ihminen ei ole koskaan nähnyt Jumalaa, mutta nyt on hänen ainoasyntyinen Poikansa, joka pysyy Isän helmassa, itse tuonut meille selvän sanoman.” (Joh. 1:18, Knox) Tämä Poika, joka oli ollut Isänsä kanssa ennen ihmiseksi tuloaan, siirrettiin siis taivaasta maan päälle ja tehtiin ”vähän vähemmäksi enkeleitä” antaakseen meille selvän sanoman Isältään. Hän tunsi Isänsä, ja me tulemme tuntemaan Isän, koska Poika oli Isän luona. Sillä Poika sanoi rukoillessaan Isää: ”Minä olen korottanut sinun kirkkautesi maan päällä suorittamalla sen tehtävän, minkä sinä annoit minun tehtäväkseni; korota sinä, Isä, nyt minut omalle sivullesi siihen kirkkauteen, mikä minulla oli sinun luonasi ennen maailman alkua. Minä olen tehnyt sinun nimesi tunnetuksi niille ihmisille, jotka sinä olet uskonut minulle, valinnut maailmasta.” (Joh. 17:4–6. Knox) Jeesuksen pääasiallinen tarkoitus tämän maan päällä oli näin ollen Isänsä nimen, Sanan ja valtakunnan tunnetuksitekeminen. Hänen toisarvoinen tarkoituksensa oli varata lunastusuhri ihmiskunnan edestä.

 5. Minkä suuren ominaisuuden Jumala on täten ilmaissut ihmiskunnalle?

⁵ Nämä Jeesuksen toteuttamat kaksi tarkoitusta ovat suuret siunaukset, mitkä vaikuttavat meihin kaikkiin. Tämä Jumalan lahja, hänen Poikansa lähettäminen maailmaan näitä tarkoituksia varten, osoittaa näin ollen sen suuren rakkauden, mitä Jumala tuntee meitä kohtaan, ja todistaa, että Jumala toimii rakkaudellisesti. Hän on ilmaissut kerran toisensa jälkeen rakkautensa ihmiskuntaa kohtaan, ja hän valmistautuu alinomaa siunaamaan sitä, vaikka ihminen ajatteleekin nykyään, että Jumala hidastelee sen tekemisessä. Mutta olemmeko me kyllin kärsivällisiä huomataksemme vielä, mitä Jumala on tehnyt, tekee ja tulee vielä tekemään hyväksemme? Lukekaamme siis edelleen.

 6. Millainen on siis Jumalan toimintatapa, ja miten me osoitamme tuntevamme Jumalan?

⁶ Vaeltaessaan Jeesuksen Kristuksen kanssa apostoli Johannes sanoo meille johtopäätöksenään, että ”Jumala on rakkaus”, mikä merkitsee sitä, että Hän toimii rakkaudellisesti ohjatessaan ihmiskuntaa ja ollessaan tekemisissä sen kanssa. ”Kuinka voi ihmisellä, jolla ei ole rakkautta, olla lainkaan Jumalan tuntemusta, koska Jumala on rakkaus? Jumalan rakkauden meihin nähden on paljastanut se, että hän lähetti ainoasyntyisen Poikansa maailmaan, jotta me saisimme elämän hänen kauttaan. Tämä rakkaus ei ole siinä, että me osoittaisimme rakkautta Jumalaan, vaan siinä, että hän osoitti ensin rakkautta meihin, kun lähetti Poikansa syntiemme sovitukseksi. Rakkaat, jos Jumala on osoittanut sellaista rakkautta meille, niin meidänkin on rakastettava toisiamme. Kukaan ihminen ei ole koskaan nähnyt Jumalaa, mutta jos me rakastamme toisiamme, niin silloin Jumala asuu meissä, ja Jumalan rakkaus on saavuttanut täyden kasvunsa meidän elämässämme.” – 1. Joh. 4:8–13, Knox.

 7. Mitkä kysymykset tulevat mieleemme ottaen huomioon sen, mitä ihmiset opettavat Jumalasta vastoin sitä, mitä hänen Sanansa opettaa?

⁷ Kun me näemme, mitä Jumala on tehnyt Kirjoituksissa olevien omien ennustustensa täyttämiseksi lähettämällä ainoasyntyisen Poikansa maailmaan auttamaan ihmistä ymmärtämään Luojaansa ja tutustumaan häneen, niin meidän täytyy totisesti sanoa, että Jumala on rakkaus. Siitä tavasta, millä Jeesus opetti meitä, ja siitä tavasta, millä henkeytetyt Pyhät Kirjoitukset opettavat meitä, voimme todeta, että Jumala on RAKKAUS. Mutta mikä ero onkaan sillä, mitä ihmiset opettavat meille nykyään Jumalasta! Kun otamme huomioon nuo ihmisten opetukset ja näemme, että Jumala on tehnyt niin paljon meidän ikuinen siunauksemme mielessään, niin johdumme kysymään: Jos Jumala on rakkaus, niin miten voisi olla iankaikkisen vaivan paikka, mitä sanotaan helvetiksi ja mihin miljardien Jumalan kuviksi luotujen ihmisten sanotaan joutuvan ruumiin kuoltua? Tulen ja tulikiven sanotaan palavan siellä ikuisesti ja tuomittujen sielujen kerrotaan jäävän sinne pääsemättä vapaiksi, kitumaan tietoisuudessa. Kuinka voisi olla edes sellaistakaan paikkaa kuin ”kiirastuli”, missä sielujen sanotaan kärsivän kiduttavia tuskia odottaessaan vapautustaan ja taivaaseen ottamistaan? Miksi Jumalan tahto olisi antaa suurimman osan ihmisistä elää ja kärsiä sellaisessa kurjuudessa ja ahdistuksessa, että monet ihmiset sanovat ihmisen helvetin olevan jo täällä maan päällä? Miten se, että Jumala on rakkaus, voi olla sopusoinnussa tällaisten ihmisten ajatusten ja opetusten kanssa. Kun apostoli Paavali opetti Berean Jumalaa pelkääville ihmisille eräitä asioita, niin he kävivät ”joka päivä tutkimaan kirjoituksia, oliko tämä niin”. (Apt. 17:11, Dy) Me voimme olla aivan yhtä jaloja kuin nuo berealaiset tekemällä samaten.

 8, 9. a) Mitä kysymyksiä me teemme ihmisen tulevaisuuden suhteen hänen nykyisen kurjuutensa takia? b) Miten Jumala rakastaisi enemmän puuta kuin ihmistä?

⁸ Ihmiskunta on surkuteltava nykyisessä tilassaan. Kuka ihminen ei ole murheellinen? Hän elää muutamia vuosia ja menee sitten kuolemaan. Jos hän ei ole ollut hyvä ihminen, niin hänen täytyy mennä sen jälkeen helvetin tulen ikuiseen kidutukseen eräiden tämän maailman opetusten mukaan. Kärsivällinen Job, mies, joka rakasti ja palveli Jumalaa, sanoi näin: ”Ihminen, vaimosta syntynyt, joka elää lyhyen ajan, on monien surkeuksien täyttämä.” (Job 14:1, Dy) Eikö näytä siltä, että ihmisellä on kylliksi ahdistusta maan päällä, ilman että hänen tarvitsee mennä iankaikkisen kidutuksen paikkaan kuoltuaan kokemaan enemmän ja pahempaa kurjuutta? Me kuuntelemme sentähden kiinnostuneina, mitä Jobilla on sanottavana edelleen: ”Puulla on toivoa. Jos se katkaistaan, niin se kasvaa vihreäksi jälleen, ja sen oksat versovat. Jos sen juuret ovat vanhat maassa ja sen runko kuollut tomussa, niin veden tuoksusta se versoo ja kasvaa lehtiä, niinkuin silloin kun se ensiksi istutettiin. Mutta kun ihminen on kuollut ja riisuttu ja hävinnyt, niin minä kysyn vakavasti teiltä: Missä hän on?” (Job 14:7–10, Dy) Puu on kaunis, se on Jumalan luoma, mutta se ei ole älyllinen.

⁹ Ihminen on älyllinen, Jumalan kuva. Onko meidän nyt uskottava Jumalan rakastavan puuta enemmän kuin ihmistä: että kun puu on kaadettu, niin se versoo jälleen, mutta ihminen ei, ja että vaikka hän on elänyt täällä kurjuudessaan, niin Jumala kiduttaa häntä vielä enemmän kuoleman jälkeen? Kukaan meistä ei pidä kuolemasta. Me haluaisimme versoa uudelleen niinkuin vihreä puu ja haluaisimme elää kauniissa ympäristössä, jos vain tietäisimme, miten se on mahdollista. Mutta missä ihminen on kuoleman jälkeen? Job kysyi. Uskoiko Job hänen olevan palavassa helvetissä, tulisessa kiirastulessa tai edes limbuksessa?

10. Mitä Job rukoili helvetin suhteen ja miksi?

¹⁰ Mitä Job tiesi tästä ”helvetti”-kysymyksestä? Job oli siihen aikaan paiseitten peittämä, mitkä johtuivat Saatana Perkeleen hänelle aiheuttamasta sairaudesta. Hän oli tosiaan kurjuudessa elävä ihminen maan päällä. Eikö ole näin ollen outoa – ottaen huomioon yleiset opetukset ”helvetistä” – että Job sanoi Jumalalle täten: ”Kuka suo minulle tämän, että sinä suojelisit minua helvetissä ja kätkisit minut, kunnes vihasi menisi ohitse, ja määräisit minulle ajan, jolloin muistat minua?” (Job 14:13, Dy) Job rukoilee tässä kurjuudessaan taivaan Jumalaa kätkemään hänet helvettiin. Voitko kuvitella hänen haluavan mennä sinne, jos helvetti on paikka, missä kidutetaan kauheasti tietoisuustilassa? Jobilla oli varmasti kylliksi ahdistusta, eikä hän halunnut hypätä ojasta allikkoon. Totisesti ei. Jotkut ovat kuvitelleet tämän näennäisen ristiriitaisuuden välttämiseksi, että helvetissä täytyy olla osasto, mikä on autuaallinen, ja toinen osasto kidutusta varten. Mutta Job rukoili päinvastoin täten, koska hän tiesi Jumalan järjestelyt ja sen, mitä Pyhissä Kirjoituksissa ilmenevä ”helvetti” merkitsee. Hän tiesi, että Jumala muistaa joskus tulevaisuudessa kaikkia, jotka ovat menneet tähän Raamatun ”helvettiin”, ja antaa heille tilaisuuden uudessa maailmassa, ”missä oikeus asustaa”. (2. Piet. 3:13. Dy) Mikä ”helvetti” se on sitten?

11. Ketkä pannaan kuin lampaat helvettiin, ja mitä toivoa heillä on?

¹¹ Eräällä Psalmien kirjoittajalla oli sanottavana siitä seuraavaa: ”Kuulkaa näitä, te kaikki kansat, kallistakaa korvanne, te kaikki maailman asukkaat. Kaikki te, jotka olette maasta syntyneitä, ja te ihmisten lapset, sekä rikkaat että köyhät yhdessä. Heidät pannaan helvettiin kuin lampaat, kuolema saa heistä ravintonsa. Ja oikeamieliset vallitsevat heitä aamulla, ja heidän apunsa häviää helvetissä heidän kunniastaan.” (Ps. 48:2, 3, 15, Dy) Lampaat eivät ole helvetissä, mutta lampaita teurastetaan miljoonittain. Ihmisetkin kuolevat näin suurilukuisin määrin ja menevät Raamatun ”helvettiin”. Psalminkirjoittaja sanoo kuoleman saavan heistä ravintonsa ja heidän apunsa häviävän, mutta lisää: ”Mutta Jumala lunastaa minun sieluni helvetin kädestä, kun hän ottaa minut vastaan.” – Ps. 48:16, Dy.

12. a) Miksi ihmisten on ollut pakko nähdä kuolema? b) Miksi se, että he menevät helvettiin, ei merkitse sitä, että heidän sielujaan kidutettaisiin?

¹² Eräs toinen Psalmien kirjoittaja sanoo: ”Kuka on se ihminen, joka elää eikä näe kuolemaa, joka vapauttaa sielunsa helvetin kädestä?” (Ps. 88:49, Dy) Yksikään nykyään maan päällä elävä ihminen ei voi pelastua Raamatun ”helvetistä” omin eikä kenenkään toisenkaan ihmisen inhimillisin keinoin. Ihmisen on ollut pakko nähdä kuolema, koska hän on syntynyt syntisenä ensimmäisten vanhempiemme Aadamin ja Eevan ”mielihyvän paratiisissa” tekemän synnin johdosta. ”Synnin palkka on kuolema. Mutta Jumalan armo iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” (Room. 6:23, Dy) Koska kaikkien on ollut pakko mennä Raamatun ”helvettiin”, niin onko se tapahtunut sitä varten, että heidän sielujansa kidutettaisiin jollakin tavalla? Miten se voisi tapahtua syntisille sieluille, kun Jumala sanoo Hesekielin 18:4:nnessä (Dy) näin: ”Katso, kaikki sielut ovat minun; niinkuin isän sielu, niin myös pojan sielu on minun. Se sielu, joka tekee syntiä, on kuoleva”? Pyhistä Kirjoituksista päättäen ihminen menee siis pois olemassaolosta mennessään ”helvettiin”, koska hänen sielunsa kuolee, mikä tekee mahdottomaksi sen, että hänen sieluaan kidutettaisiin vähääkään aikaa tai iankaikkisesti.

13. a) Jos helvetti merkitsee kidutusta, niin mitä meidän täytyy päätellä Jeesuksesta? b) Miten Douayn ja Knoxin käännösten vertailu osoittaa, mikä helvetti on?

¹³ Jos ken haluaa väittää, että helvetti on tietoisessa tilassa tapahtuvan kidutuksen tulinen paikka, niin hänen täytyy tehdä myöskin se johtopäätös, että Kristus Jeesus, Jumalan Poika, tämä neitsyt Mariasta syntynyt, meni niin ikään sielun kidutuspaikkaan syntisen ihmiskunnan sijasta. Puhuessaan Jeesuksen ylösnousemuksesta apostoli Paavali sanoi: ”Sillä Daavid sanoo hänestä: ’. . . Koska sinä et jätä minun sieluani helvettiin etkä kärsi Pyhäsi nähdä turmelusta. . . . hän puhui Kristuksen ylösnousemuksesta. Sillä häntä ei jätetty helvettiin, eikä hänen lihansa nähnyt turmelusta.” (Apt. 2:25–31, Dy) Se Raamatun helvetti, missä Jeesus oli osia kolmesta päivästä, on ihmiskunnan yhteinen hauta, ja juuri tästä haudasta hänen taivaallinen Isänsä herätti hänet kolmantena päivänä. Tämän todistukseksi ei Mgr. Knoxin Apostolien tekojen 2:27, 31:sestä tekemä käännös käytä sanaa ”helvetti”, niinkuin Douay-käännös tekee, vaan se kuuluu näin: ”Sinä et jätä minun sieluani kuoleman paikkaan etkä salli uskollisen palvelijasi nähdä turmelusta. Hän sanoi Kristuksesta, edeltänähden hänen ylösnousemuksensa, että häntä ei jätetty kuoleman paikkaan ja että hänen ruumiinsa ei nähnyt turmelusta.”

14. Miten katoliset asiantuntijat osoittavat, että ”helvetti” on yhteinen hauta?

¹⁴ Pyhät Kirjoitukset puhuvat kuolleista nukkuvina eikä tietoisessa tilassa kärsivinä. Kuolleita ei voitaisi kiduttaa siksi, että ne menevät Raamatun ”helvettiin”, koska tämä sana on käännetty Vanhoissa Kirjoituksissa olevasta heprealaisesta sanasta sheol ja Uusissa Kirjoituksissa olevasta kreikkalaisesta sanasta hades. Douay-käännös kääntää heprealaisen sheol-sanan niistä 65:stä kerrasta, mitkä se esiintyy, 63 kertaa ”helvetiksi” ja kerran ”kuiluksi” ja kerran ”kuolemaksi”. (Job 17:16; Hoosea 13:14, Dy) Mutta Mgr. Knox kääntää edellä (§ 10) lainaamassamme Jobin 14:13:nnessa sheolin ”haudaksi” eikä ”helvetiksi”, ja hän kääntää sen ”haudaksi” ”helvetin” sijasta muissakin kohdissa. (1. Moos. 37:35; 42:38, Knox) Katoliset oppineet tunnustavat täten, että Raamatun ”helvetti” on ihmiskunnan yhteinen hauta.

15. Tunteeko kukaan mitään helvetissä? Mitä Kirjoitukset osoittavat?

¹⁵ Kun joku kuolee ja menee helvettiin, niin tunteeko hän siis siellä mitään? Onko hänellä mitään aisteja, mitkä tekisivät hänet alttiiksi millekään vaivoille? Jumalan Sana, ei ihmisen, vastaa: ”Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä enää mitään. Eikä heillä ole enää palkkaa, sillä heidän muistonsa on unohdettu. Mitä sinun kätesi pystyneekin tekemään, tee se innokkaasti, sillä ei ole työtä, ei ymmärrystä, ei viisautta, ei tietoa helvetissä, minne olet kiiruhtamassa.” (Saarn. 9:5, 10, Dy) Mgr. Knox kääntää sheolin ”haudaksi” eikä ”helvetiksi” tässä raamatunkohdassa. Jos joku olisi elossa kiirastulessa tai helvetissä, niin hänellä täytyisi olla varmasti jonkinverran ymmärrystä, tietoa, aisteja, jotta hän voisi tuntea sitä kidutusta ja tuskaa, mitä eräät opettajat sanovat ihmisen kärsivän siellä kuoleman jälkeen. Mutta meille sanotaan päinvastoin nimenomaan Psalmissa 145:4 (Dy): ”Hänen henkensä lähtee, ja hän palaa multaansa; sinä päivänä kaikki heidän ajatuksensa häviävät.” Ja Psalmissa 6:6 (Dy): ”Sillä kuolemassa ei ole ketään, joka muistaisi sinua; ja kuka esittää sinulle tunnustuksia helvetissä?” Kun ihminen kuolee, niin hän lakkaa Raamatun mukaan ajattelemasta ja tuntemasta; hän menee ”helvettiin”, Raamatun helvettiin, mikä on yhteinen hauta, ja hän nukkuu siellä ylösnousemukseen asti. Hän ei nauti siellä lainkaan tietoisena levosta.

16. Mitä Jeesuksen kuolleista herättämän Lasaruksen kokemus osoitti helvetissä olevista?

¹⁶ Jeesuksen ystävä Lasarus oli kuolleena haudassa neljä päivää. Kun Jeesus puhui opetuslapsilleen Lasaruksen kuolemasta, niin hän sanoi tämän nukkuvan. Jeesuksen opetuslapset ajattelivat hänen tarkoittaneen, ettei Lasarus ollut vielä kuollut, vaan lepäsi vain. Johanneksen 11:11–15 (Knox) kertoo: ”Hän sanoi heille: ’Ystävämme Lasarus on nyt levossa; minä menen sinne herättämään hänet’. ’Mutta, Herra’, sanoivat opetuslapset hänelle, ’jos hän on levossa, niin hänen elämänsä pelastuu.’ Jeesus oli puhunut heille hänen kuolemastaan, mutta he otaksuivat hänen tarkoittavan sitä lepoa, mikä tulee unen mukana. Sentähden Jeesus sanoikin heille avoimesti: ’Lasarus on kuollut. Ja minä olen teidän takianne iloinen, etten ollut siellä; se auttaa teitä uskomaan. Mutta tulkaa, menkäämme hänen luokseen.’” Jeesuksella oli tässä ihmeellinen tilaisuus osoittaa, mitä ylösnousemus oli merkitsevä uudessa maailmassa, tuomalla eloon Lasaruksen, joka oli todellisesti kuollut ja haudassa. Jeesuksen saavuttua sanoi Lasaruksen sisar Martta hänelle: ”Jos sinä olisit ollut täällä, ei minun veljeni olisi kuollut.” Jeesus herätti myöhemmin Lasaruksen haudasta, mutta Pyhissä Kirjoituksissa ei mikään osoita Lasaruksen sanoneen mitään sellaista, että hän olisi ollut helvetin tulessa kidutettavana tai kiirastulessakaan neljä päivää tai limbuksessa, enempää kuin että hän olisi ollut taivaassakaan pyhien enkelten kanssa. Jos Lasarus olisi ollut jossakin muussa paikassa kuin haudassa ja jos hänen sielunsa olisi mennyt elävänä johonkin paikkaan, niin hän olisi tiennyt sen varmasti palatessaan kotikaupunkiinsa Betaniaan. Hän olisi kertonut siitä apostoli Johannekselle, ja apostoli Johannes olisi maininnut sen sitten pyhässä evankeliumissaan. Mutta hän ei tehnyt sitä. Lasarus koki näin ollen vain sen, mitä Saarnaajan 9:10 sanoo: ettei ole viisautta, tietoa, tuntoa eikä toimintaa helvetissä eli haudassa, mihin ihminen menee kuollessaan.

17. Miksi Jumala ei ole voinut koskaan ajatella sellaista kuin sielujen kiduttamista kuoleman jälkeen?

¹⁷ Jumala ei olisi koskaan voinut harkita mitään sellaista kuin kiirastuli tai iankaikkinen helvetin vaiva. Se ei voisi tulla hänen mieleensäkään. Todistus siitä, ettei Jumala ole koskaan ajatellut sellaista, on esitetty hänen Pyhässä Raamatussaan, missä hän panee vastalauseen sellaiselle sanoen: ”He ovat rakentaneet Toofetin korkeat paikat, joka on Hinnomin pojan laaksossa, polttaakseen poikiaan ja tyttäriään tulessa, mitä minä en ole käskenyt enkä ajatellut sydämessäni.” Jumalalla ei ollut koskaan sellaista ajatusta luomustensa suhteen, ja kuitenkin otti hänen luopiokansansa poikiaan ja tyttäriään ja poltti heitä tulessa epäjumalille ja väärien jumalien kuville. Jumala sanoi tästä: ”Täällä täytyy maaseudun jumalilla olla kukkula-alttarinsa, ja lapsia täytyy polttaa uhrina niiden kunniaksi, mikä ei ole minun määräämäni eikä säätämäni eikä kuvittelemani meno.” (Jer. 7:31, Dy; ja 19:5, Knox) Rakastava Jumala ei voinut koskaan kuvitella kiduttavansa kuvakseen tekemiään luomuksia panemalla ihmisiä elävinä tuleen uhrina. Vielä vähemmän voi hänen rakkautensa sallia hänen ajatella sellaista oppia, että ihmissieluja kidutettaisiin kuoleman jälkeen iankaikkisesti tai vaivattaisiin kiirastulessakaan.

18. Mitä tuli ilmaisee Pyhissä Kirjoituksissa, kuten 2. Tessalonikalaiskirjeen 1:7–9?

¹⁸ Kun Pyhissä Kirjoituksissa mainitaan tuli, niin se ilmaisee täydellistä tuhoa, ei iankaikkista kidutusta, kuten esim. 2. Tessalonikalaiskirjeen 1:7–9 (Dy): ”Ja teille, jotka olette ahdistuksessa, levon kanssamme, kun Herra Jeesus saatetaan ilmi taivaasta voimansa enkelien kanssa tulen liekissä kostaen niille, jotka eivät tunne Jumalaa ja jotka eivät tottele Herramme Jeesuksen Kristuksen evankeliumia. Jotka kärsivät ikuisen rangaistuksen tuhossa Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta.” Tässä ei ”tuho” merkitse riistämistä eikä vahingoittamista. Kun Jumala tuhoaa tai polttaa jotakin, niin hän poistaa sen kokonaan olemassaolosta.

19. Keitä Jumala vihaa ja keille hän osoittaa armoa?

¹⁹ Jumala ei siunaa niitä, jotka vihaavat häntä. Psalmi 144:20 (Dy) sanoo: ”Herra varjelee kaikki, jotka rakastavat häntä, mutta kaikki jumalattomat hän tuhoaa.” Jumala ei ilmaise rakkauttaan niille, jotka ovat hänen vihaajiaan, mutta niille, jotka rakastavat häntä, hän osoittaa armoaan: ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi, mahtava, kiivas, ja minä kostan isien pahat teot lapsille niiden kolmanteen ja neljänteen sukupolveen, jotka vihaavat minua, ja osoitan armoa tuhansille sellaisille, jotka rakastavat minua ja pitävät minun käskyni.” (2. Moos. 20:5, 6, Dy) Sinä huomaat, että Jumala osoittaa vihansa vain niitä kohtaan, jotka vihaavat häntä. Hän ei ilmaise vihamielisyyttä ihmisiä kohtaan vain siksi, että he ovat syntyneet eräistä syntisessä tilassa olevista isistä. Jokainen täysikasvuinen ihminen on siveellisesti vapaa luomus. Hän voi itse ratkaista, ketä hän haluaa palvella. Jumala ei rakasta niitä, jotka vihaavat häntä ja hylkäävät hänet. Hän osoittaa armoaan tuhansille sellaisille, jotka rakastavat häntä. Kannattaa pelätä Jumalaa ja osoittaa rakkautta häntä kohtaan. Se varjelee meidät jumalattomiin kohdistuvalta Jumalan tulituholta.

RAKKAUDEN ILMAISUJA

20. Miten meidän elämässä olemisemme on Jumalan rakkauden ilmaus?

²⁰ Kaikki, mitä Jumala on tehnyt ja mitä hän tulee tekemään tulevaisuudessa, johtuu rakkauden vaikutuksesta. Muuten ei voisi olla, koska ”Jumala on rakkaus”. Jo meidän olemassaolomme on hänen rakkautensa ilmaus. Hän loi meidät antaen meille elämän. ”Sillä sinun tykönäsi on elämän lähde.” (Ps. 35:10, Dy) Hän on Itsestäänoleva. Ei hyödytä yrittää kuvitella, milloin hän alkoi olla olemassa, koska hänellä ei ole ollut alkua lainkaan: hän on ilman alkua samoin kuin ilman loppuakin. Hän oli yksin, ennenkuin hän aloitti luoda. Mutta hän tunsi suurta iloa ja onnea saattaessaan olemaan kaikenlaisia luomuksia, niin että me näemme nyt ympärillämme hänen luomistyönsä ihmeitä. Kaikki hänen tekemänsä tuottaa ylistystä ja kunniaa hänelle ollessaan tottelevainen hänen säädöksilleen, ja niin tulisi ollakin. Hän on valmistanut älyllisten maallisten luomusten, ihmisluomusten, rodun. Heillä on luonnostaan halu elää, koska Jumala antoi heille elämän ja halun säilyttää sen. Pelkästään eläminen ei ole täydellistä itsessään, vaan eläminen onnessa ylistäen Luojaa tuo täydellisen ilon ihmisluomukselle.

21. Miten koko luonto todistaa, että Luoja on rakkauden Jumala?

²¹ Kun katselemme ympärillemme, niin näemme koko luonnon todistavan, että Luoja on rakkauden Jumala. Hän teki kaiken ihmisen iloksi. Katsohan hänen luonnossa ilmenevää anteliaisuuttaan. Hän on varannut ihmiskunnalle kaikenlaista ravintoa: hedelmiä, kasviksia, pähkinöitä, viljaa, marjoja ja vettä virvoitukseksemme. Kaikkia elämämme tarpeita hän antaa ihmiskunnalle yltäkylläisesti. Tarvitsee vain matkustaa eri osissa maapalloa nähdäkseen eri ihmisten käyttämät erilaiset ravintoaineet, mitkä kaikki ovat ravitsevia ja miellyttäviä syödä. Jumala pitää myöskin huolen vaatettamis- ja suojaamistarpeistamme. Hän on luonut eläimiä, jotka tuottavat villaa, ja kedoille pumpulia ja kuituja antavia kasveja, aineksia, mitkä voidaan muuttaa kankaaksi, ja puita, jotka kasvavat puuta ja oksia ja lehviä suojaksemme. Eläinten nahatkin saattavat kelvata vaatteiksemme, niin että voimme saada tarvittavan vaatetuksen ja suojan ruumiillemme, ja kaiken tämän yltäkylläisenä. Ihmiskunnan tarvitsee ainoastaan käyttää kykyjään ja panna kaikki tämä oikeaan käyttöön.

22, 23. a) Mitkä aistit Jumala on antanut meille ja missä tarkoituksessa? b) Miten ihminen voi ilmentää elämää, ja missä hän tahtoisi elää aina?

²² Tarkastelkaamme tätä ruumista, minkä Jumala on antanut meille, ja huomatkaamme, mitä ihminen voi tehdä sillä. Hän voi nähdä, katsoa luomustovereitaan, katsella koko Jumalan elävää ja elotonta ihmeellistä luomakuntaa. Hän voi tuntea ja sanoa, onko jokin kuuma vai kylmä, saada selville esineitten muodon koskettelemalla niitä sormillaan, vaikka ei näkisikään niitä. Jumala on antanut meille ihmeteltävän makuaistin. Söimmepä mitä hyvänsä, niin me voimme erottaa sen, vaikka eri ruokien maun välillä olisi vain hiukan eroa. Hän on sallinut meidän kuulla ja tajuta lintujen laulun sulosointuja, aaltojen kuohuntaa, tuulten vaihtelevia kuuluvia liikkeitä. Hän on suonut meille kuulon, niin että me voimme kuunnella veljiemme ja sisartemme, isiemme ja äitiemme sekä ystäviemme rakkaita ääniä. Me voimme havaita, mitä he tarkoittavat ja mitä he haluavat ilmaista meille. Jumala on antanut meille myöskin hajuaistin. Sillä me voimme nauttia hänen luomiensa moninaisten ja suurenmoisten kukkien tuoksusta, ilman täyttävistä luonnon tuoksuista sekä käyttämämme ravinnon hyvästä hajusta.

²³ Jumala on antanut meille kaikki nämä aistit kallisarvoisena lahjana lisätäkseen meidän elämännautintoamme eikä saattaakseen meidät kitumaan nyt tai tämän jälkeen. Se osoittaa hänen rakastaneen luomuksiaan alusta lähtien. Miten hänen luomuksensa voivatkaan ilmentää elämää maan päällä! Ihminen voi kävellä, juosta, kiivetä, uida, jopa lentääkin, vaikkakaan ei luonnollisin siivin lintujen tapaan, vaan käyttämällä koneita, joita hän on pystynyt valmistamaan Jumalan ihmiselle antamien henkisten lahjojen avulla ja jotka auttavat häntä pääsemään ilmaan soveltamalla käytäntöön Jumalan luonnolle määräämiä lakeja. Kaiken tämän on Jumala antanut meille. Me emme ole itsestämme kehittyneitä luomuksia. Me emme tulleet tänne sattumalta. Meidät on tehty, me olemme Jumalan voiman luomia, ja kaikki nämä, mitä me omistamme, ovat hänen lahjojaan, rakastavan Jumalan siunauksia. Vaikka ihminen onkin nyt epätäydellinen, niin hän iloitsee viidestä aististaan ja kodistaan, maasta. Jos kaikki olisi täydellistä ja rauhaisaa, niin ihminen olisi valmis elämään maan päällä ikuisesti. Etkö sinäkin olisi?

24. Mitä aivot voivat tehdä, ja mitä tämä Jumalan lahja osoittaa?

²⁴ Sinä et tietäisi tosiaankaan eläväsi, jollei Jumala olisi pannut päähäsi aivoja. Millaisen elimen ne muodostavatkaan! Millaisia muistiinmerkintöjä ne tekevät! Millaiset vaikutelmat painuvatkaan niihin meidän nykyisen elinaikamme kuluessa! Kuinka monta asiaa voimmekaan muistaa niitten avulla! Mikä kyky niillä onkaan kuvitella asioita! Miten järjenmukaisesti ne voivatkaan ajatella! Aivoissa, jotka saavat meidät toimintaan ja panevat meidät omaksumaan määrätyn menettelytavan, on tahto. Näissä meidän aivoissamme on omatunto, mikä voidaan harjaannuttaa vanhurskaudessa. Sillä ei näytä olevan mitään rajaa, missä määrin aivojamme voidaan käyttää. Ne voidaan suunnata tutkimaan tieteellisiä asioita, tähtiä, matematiikkaa, koneenrakennusta. Ne voivat ottaa selville suurten rakennusten ja talojen pystyttämiskeinot asuntojen ja työn hankkimiseksi maan ihmisille. Ne voivat tutkia ja pohtia ja kehittää kieliä. Me voisimme ajatella loputtomasti sitä, mitä ihmisaivot voivat tehdä, koska nykyään on kaikkialla maailmassa ihmisiä, jotka käyttävät aivojaan niin monilla eri tavoilla, toiset ihmisten siunaukseksi ja toiset valitettavasti heidän vahingokseen. Siitä huolimatta, miten langennut ihminen käyttää aivojaan, Jumala antoi ne meille, ja tämä on varmasti itsessään eräs hänen rakkautensa ilmauksista.

25. Mitkä ominaisuudet Jumala antoi ihmiselle?

²⁵ On tärkeätä muistaa, että Jumala antoi ihmiselle omat ominaisuutensa. Jumalan ominaisuudet ovat rakkaus ja viisaus, oikeus ja voima. Hän pani nämä ensimmäiseen ihmiseen Aadamiin luodessaan hänet, sillä Jumala teki Aadamin omaksi kuvakseen. ”Jumala on rakkaus.” (1. Joh. 4:8, Knox) ”Koko Jumalan teko; hänen on viisaus ja voima.” (Job 12:13, Knox) ”Katso, missä hän istuu, . . . oikeus ja oikeudenmukaisuus, hänen valtaistuimensa pylväät.” (Ps. 96:2, Knox) ”En kerran, vaan kahdesti olen kuullut Jumalan varoitusäänen; kaikki voima on Jumalan.” – Ps. 61:12, Knox.

26. Minkä tehtävän Jumala antoi ihmiselle ilmaistessaan rakkautta?

²⁶ Nämä eri raamatunpaikat todistavat, että hän on viisauden, rakkauden, oikeuden ja voiman Jumala. Jos kaikki ihmiset noudattaisivat näitä ominaisuuksia, mitkä annettiin ensimmäiselle ihmiselle täydellisinä, niin tämä maa olisi nyt suurenmoinen elinpaikka. Omaten rakkaudellista kiinnostusta ihmistä kohtaan Jumala antoi hänelle johtamiskyvyn, jotta hän olisi voinut täyttää saamansa velvollisuuden huoltaessaan alempaa luomakuntaa sekä ollessaan tekemisissä koko ihmisperheen kanssa: ”Ja Jumala sanoi: ’Tehkäämme ihminen, joka on meidän oma kuvamme ja kaltaisemme; pankaamme hänet vallitsemaan meren kaloja ja kaikkia ilmassa lentäviä ja karjaa ja koko maata ja kaikkia matelevia, mitkä liikkuvat maan pinnalla.’” (1. Moos. 1:26, Knox) Jumala oli antelias, rakkaudellinen, kun hän otti ihmisen ja pani hänet huolehtimaan kaikesta tästä.

27. Mihin Jumala pani ihmisen, ja miten hän huolehti siitä, ettei ihmisen tarvinnut elää yksin?

²⁷ ”Niin Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet mielihyvän puutarhaansa viljelemään ja hoitamaan sitä. Ja tämä oli se käsky, minkä Herra Jumala antoi ihmiselle: ’Sinä saat syödä tarpeeksesi kaikista puutarhan puista paitsi siitä puusta, mikä tuottaa hyvän ja pahan tietoa; jos sinä jolloinkin syöt tästä, niin sinun tuomiosi on kuolema.’” (1. Moos. 2:15–17, Knox) Jumala antoi sitten ihmiselle täydellisen, rakastettavan vaimon auttajaksi ja maan kansoittamiseksi. ”Ja Jumala lausui siunauksensa heille: ’Lisääntykää ja karttukaa ja täyttäkää maa ja tehkää se omaksenne; vallitkaa meren kalat ja kaikki ilmassa lentävät ja kaikki elävät, mitkä liikkuvat maan pinnalla.”’ (1. Moos. 1:28, Knox) Jälleen eräs Jumalan rakkauden ilmaus! Hän ei vain tehnyt miestä ja naista ja pannut heitä tuohon paratiisikotiin ja antanut heidän elää yksin eläinten kanssa. Ei! Hän teki mahdolliseksi onnellisen perhe-elämän ihmisten kesken maan kansoittamiseksi. Hän sanoi: ’Lisääntykää nyt, täyttäkää tämä maa omalla lajillanne ja alistakaa se valtaanne. Synnyttäkää lapsia ja kasvattakaa ne itsenne kaltaisiksi ihmisiksi, ja lisääntykööt he jälleen, kunnes koko tämä maa on ihmisluomusten täyttämä. Tehkää samalla maasta täydellinen paratiisi. Tämä on teidän kotinne.’ Luoja osoitti totisesti rakkautta tehdessään ihmisen ja pannessaan hänet maalliseen mielihyvän paratiisiin.

RAKKAUDEN KOE

28. Mistä Jumala osoitti ihmisen onnellisuuden ja tyytyväisyyden olevan riippuvainen pannessaan kielletyn puun paratiisiin?

²⁸ Jos ihminen olisi pysynyt Jumalan rakkaudessa, niin asiat olisivat toisin nykyään. Mutta ihminen jätti Jumalan rakkauden ja meni omaa tietään. Vaikka ihminen teki siten, ei Jumala hylännyt kuitenkaan ihmiskuntaa. ”Sillä Jumala rakasti niin maailmaa, että antoi ainoasyntyisen Poikansa, jotta ken ikinä uskoo häneen, ei tuhoutuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän.” (Joh. 3:16, Dy) Mutta jotkut ihmiset ihmettelevät: ’Jumala ei voinut olla kovin rakkaudellinen pannessaan hyvän ja pahan tiedon puun paratiisiin. Miten tämä puu ja kielto, ettei siitä saa syödä, saattoi olla Jumalan rakkauden ilmaus?’ Mutta Luoja tietää, mikä on parasta ihmiselle. Hän tuntee tarkoituksensa, mikä oli ihmisen luomisella ja hänen asettamisellaan tänne maan päälle. Aadamin ja Eevan sekä heidän perheensä onnellisuus ja tyytyväisyys oli riippuvainen heidän Jumalan siunauksia kohtaan osoittamastaan jatkuvasta arvostuksesta. Jos Jumala joutuisi joskus pois heidän elämästään, niin he eivät voisi olla tyytyväisiä eivätkä nauttia elämästä, koska he olisivat siinä tapauksessa menettäneet Isän rakkauden, ja se on välttämätön elämälle. Jumalaa kiinnosti se, että ihminen eläisi jatkuvasti hänen suosiossaan, hänen siunauksessaan ja tosi palvonnassaan. Kysymys oli siis Jumalan rakkaudesta, vanhurskaudesta, viisaudesta ja voimasta ja Jumalan eikä ihmisen lain voimaan saattamisesta.

29. a) Pitikö ihmisen hallita itseään? b) Mitä Jumala halusi näin ollen nähdä ihmisessä?

²⁹ Jumala ei järjestänyt niin, että ihminen olisi hallinnut itseään. Jumala oli ryhtynyt täydellisiin toimenpiteisiin maan asiain käsittelemiseksi ja saadakseen ihmisen menettelemään sillä tavalla, minkä Jumala tiesi parhaaksi ihmiselle. Kaikki tämä oli koituva luomakunnan siunaukseksi. Ihmisen olisi pitänyt nyt osoittaa arvostusta Jumalan yksinvaltiutta, hänen kaikkeudenhallintoaan, kohtaan. Jollei osoitettaisi lainkaan arvostusta, niin siunaukset menetettäisiin luonnollisesti. Jumala sanoi ihmiselle: ”Sinä saat syödä tarpeeksesi kaikista puutarhan puista paitsi siitä puusta, mikä tuottaa hyvän ja pahan tietoa; jos sinä jolloinkin syöt tästä, niin sinun tuomiosi on kuolema.” (1. Moos. 2:17, Knox) Tämä osoittaa, että Jumala oli hallitseva ihmistä, mutta ei pakolla eikä väkisin, ei helvetin tulessa kitumisen pelolla, vaan vetoamalla ihmisen arvostuskykyyn, ihmisen omaan kiitollisuuteen, ihmisen rakkauteen Luojaansa kohtaan. Jumala hallitsee rakkaudessa. Hän käski ihmistä tekemään vain näin: Älä syö tuosta yhdestä erikoisesta puusta. Jumala halusi nähdä ihmisessä tottelevaisuutta.

30. Mitä arvostus olisi johtanut ihmisen tekemään?

³⁰ Tottelevaisuus ilmenee arvostuksessa ja sen tekemisessä, mitä sinua siunaava tahtoo. Sen tekeminen, mitä Jumala tahtoi ihmisen tekevän, olisi koitunut ihmisen omaksi hyväksi. Jos ihminen olisi tuntenut arvostusta, ollut ystävällinen ja rakkaudellinen Isäänsä kohtaan, niin hän olisi tehnyt täsmälleen, mitä hänen Luojansa halusi hänen tekevän. Mitä ihmisellä oli? Ei mitään muuta, kuin mitä Jumala oli antanut hänelle, ja kaikki, mitä hänellä oli, koitui hänen hyväkseen. Ihmisellä olisi sentähden pitänyt olla rakkautta ja arvostusta Tekijäänsä kohtaan. Hänen olisi täytynyt ottaa huomioon Jumalan ihmiselle asettamat periaatteet ja pysyä niissä. Ihmisen täytyy muistaa, että Jehova Jumala on Lainantaja, joka säätää ohjeet niiden menettelytapojen suhteen, joita ihmisen tulee noudattaa. Ihmisen tulee kunnioittaa näitä Jumalan lakeja ja käskyjä. Jumala pani senvuoksi ihmisen yksinkertaiselle koetukselle. Se koski tottelevaisuutta hänen syömisessään. Jos ihminen olisi vain pysynyt poissa tuon kielletyn puun luota, niin hän olisi varmasti osoittanut pitävänsä arvossa ja rakastavansa Jumalaa.

31. Ketä Eeva kuunteli mieluummin?

³¹ Mutta Eeva ja Aadam eivät rakastaneet Jumalaa, koska he nauttivat tuon puun hedelmää. Saatana Perkele esittäytyi käärmeen välityksellä Eevalle, ja tämä uskoi mieluummin käärmettä, Saatanaa, kuin Luojaa. Käärme sanoi Eevalle: ”Mikä tämä Jumalan teille antama käsky on, ettei saa syödä minkä puutarhassa olevan puun hedelmää tahansa?” ”Mihin nainen vastasi: ’Me voimme syödä minkä tahansa puutarhassa olevan puun hedelmiä paitsi ei sen keskellä olevan puun hedelmiä; näitä Jumala on kieltänyt meitä syömästä tai edes koskemastakaan kuoleman uhalla.’ Ja käärme sanoi hänelle: ’Mitä tämä puhe kuolemasta on? Jumala tietää hyvin, että niin pian kuin te syötte tätä hedelmää, niin teidän silmänne aukenevat, ja te itse tulette jumalien kaltaisiksi ja tiedätte hyvän ja pahan.’” (1. Moos. 3:2–5, Knox) ”Ja käärme sanoi naiselle: ’Ei, te ette kuole kuolemaa.’” – 1. Moos. 3:4, Dy.

32. Minkä puutteen Aadam ja Eeva osoittivat ja miksi?

³² Eeva ei osoittanut rakkautta syödessään kiellettyä hedelmää. Aadamkin ilmaisi itsekkyytensä syömällä. Heidän sydämessään ei ollut rakkautta, ei arvostusta eikä kiitollisuutta kaikesta siitä ihmeellisestä, mitä Jumala oli antanut heille. He olivat mieluummin tottelemattomia, tekivät omat lakinsa, päättivät itse, mikä oli hyvää ja mikä pahaa, luottamatta enää kaikkeuden suureen Yksinvaltiaaseen, jolla on kaikki voima, viisaus ja rakkaus oppainaan. He halusivat nyt näytellä neuvokkuuttaan, tehdä omat lakinsa ja elää niiden mukaan, olla Jumalan kaltaisia. Miten typerää, sillä luomuksen täytyy tunnustaa Ylimmän laki, järjestely ja siunaamistapa voidakseen nauttia elämästä, eikä noudattaa omaa mieltään!

33. Miten Jumala osoitti sitten, ettei hänen rakkautensa ehtynyt ihmiskuntaa kohtaan?

³³ Meidän ensimmäiset vanhempamme kääntyivät tuolla paratiisissa Jumalaa vastaan. Mutta Jumalan rakkaus ei ehtynyt. Hän ilmaisi seuraavassa lupauksessaan rakkaudellisen menettelynsä ihmisperhettä kohtaan: ”Minä panen vihollisuuden sinun [käärmeen] ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; hän on murskaava sinun pääsi, ja sinä väijyt hänen kantapäätänsä.” (1. Moos. 3:15, Dy) Jumala antoi sentähden Aadamin ja Eevan elää kyllin kauan, niin että he voivat kasvattaa suuren perheen. Jumala tiesi voivansa voittaa niiden Aadamin jälkeläisten rakkauden, jotka arvostavat Jumalan siunauksia, mutta ne, jotka osoittautuvat tahallaan jumalattomiksi eivätkä halua elää Jumalan lain ja järjestelytoimenpiteitten alaisina, hän päätti tuhota. Jumalan vaimon Siemenen ei pitänyt siunata heitä ikuisesti, vaan heidät piti murskattaman käärmeen siemenenä.

34. Minkä oikeuden Aadam ja Eeva menettivät, mutta mikä pysyy Jumalan päätöksenä ihmiskunnan kodin suhteen?

³⁴ Aadam ja Eeva menettivät tottelemattomuuden vuoksi oikeuden elää maan päällä. He menettivät mielihyvän paratiisissa olevan kotinsa, ja heidät poistettiin Eedenin puutarhasta. Mutta mitä heidän jälkeläisiinsä tulee, niin Jumala lupasi, että hänen luvattu Siemenensä saapuu muuttamaan asiat. Jumalan päätös oli, että ihminen eläisi iankaikkisesti maallisessa kodissaan, mutta ihmiskunta elää nyt vain lyhyen ajan. Tämä maa tarkoitettiin ihmisen kodiksi, eikä taivas, kiirastuli eikä ikuisen vaivan helvetti. ”Herra on julistanut sen, Herra, joka teki taivaat ja maan koko rakenteen ja muodon, muovaten sen tahtonsa mukaiseksi. Hän ei luonut sitä tarkoituksettomasti, hän muodosti sen ihmisen kodiksi.” (Jes. 45:18, Knox) Jumala sanoo vielä: ”Niin on minun sanani oleva, mikä lähtee suustani. Se ei palaa luokseni toimettomana, vaan tekee, mitä minä haluan, ja menestyy siinä, mitä varten minä sen lähetin.” (Jes. 55:11, Dy) Tätä maata, ihmisen kotia, ei polteta eikä hävitetä olemasta. Jumala sanoo, ettei tämä maa ole jäävä tarkoituksettomaksi, eikä hän luonut sitä tarkoituksetta, vaan teki sen ihmisen kodiksi, jotta se täytettäisiin täydellisillä ihmisillä ja saatettaisiin kauttaaltaan paratiisitilaan. Psalmi 103:5 (Dy) sanoo: ”Joka olet perustanut maan omille perustoilleen; se ei järky iankaikkisesta iankaikkiseen.” Saarnaaja 1:4 (Dy) lisää: ”Toinen sukupolvi menee ja toinen sukupolvi tulee, mutta maa pysyy ikuisesti.” Maa pysyy iäti ihmisen kotina, ja Jumalalla on aikanaan täydellinen ihmiskunta asumassa siinä iankaikkisesti ilossa, menestyksessä ja yltäkylläisyydessä. Ihminen ylistää sitten Jumalaa, koska Jumala toimii rakkaudellisesti ja panee asiat vaikuttamaan ihmisen hyödyksi ja siunaukseksi.

RAKKAUDEN LAHJA – KIRJA

35. Mikä kirja on Jumalan rakkauden lahja, ja miten se syntyi?

³⁵ Kaikki edellämainitut lainauksemme ovat Pyhistä Kirjoituksista, Pyhästä Raamatusta. Tämä kirjojen Kirja on Jumalan rakkauden lahja, sillä se esittää kertomuksen hänen lupauksistaan. Se osoittaa, miten hän on menetellyt ihmisen kanssa kuluneina 6 000 vuotena siunaten ja opastaen tottelevaisia ihmisiä tähän aikaan saakka. Jumala alkoi kirjoituttaa Raamattua nykyiseen muotoonsa kuudennellatoista vuosisadalla ennen Kristusta. Se aloitettiin Mooseksen kirjoituksilla. Sitten tuli toisia henkeytettyjä kirjoittajia, ja he kirjoittivat kaikki Jumalan ohjauksessa. Apostoli Johannes päätti lopulta, noin v. 98 jKr., viimeisen Raamatun kirjan kirjoittamisen.

36. Mitä apostoli Pietari sanoi Jumalan profeettojen kirjoituksista?

³⁶ Puhuessaan noista useammasta kuin kolmestakymmenestäviidestä ennen kristillisen seurakunnan alkua kirjoitetusta Raamatun kirjasta apostoli Pietari sanoo: ”Profeettojen sana antaa nyt meille enemmän luottamusta kuin koskaan. Te kiinnitätte hyvällä syyllä niin paljon huomiota tähän sanaan; se on loistava jatkuvasti kuin lamppu jossakin pimennetyssä huoneessa, kunnes aamu koittaa ja kointähti nousee teidän sydämessänne. Mutta teidän täytyy kuitenkin muistaa aina tämä, ettei yksikään kirjoitusten ennustus ole yksityisesti selitettävissä. Eihän ihmisen mielijohde ole koskaan antanutkaan meille ennustusta; ihmiset toivat sen ilmi, mutta he olivat ihmisiä, jotka Jumala oli pyhittänyt ja jotka olivat puhuessaan pyhän hengen innoittamia.” – 2. Piet. 1:19–21, Knox.

37. Mikä on siis meidän paras kirjoitettu oppaamme ja miksi?

³⁷ Kaikki nämä asiat kirjoitettiin silloin meidän hyödyksemme. Jumala piti huolen siitä, että Raamatun teksti varjeltui, koska se oli hänen omansa, henkeytyksestä kirjoitettu. Hänen Sanansa on sentähden täydellinen opas meille kaikille. Meidän tulee kääntyä sen puoleen ja tutkia sitä. Se tekee meidät viisaiksi, niin että voimme saavuttaa pelastuksen. Paavali sanoi siten Timoteukselle: ”Koska sinä olet lapsuudestasi asti tuntenut pyhät kirjoitukset, jotka voivat neuvoa sinut pelastukseen sen uskon kautta, mikä on Kristuksessa Jeesuksessa. Kaikki Jumalan henkeyttämä kirjoitus on hyödyllinen opettamaan, nuhtelemaan, oikaisemaan, neuvomaan oikeudessa, jotta Jumalan ihminen olisi täydellinen, varustettu kaikkiin hyviin tekoihin.” – 2. Tim. 3:15–17, Dy.

38, 39. a) Mikä kirja paljastaa Jumalan päätökset, ja mitä Jumala lupasi Aabrahamille, Daavidille ja Danielille? b) Minkä Valtakunta varmistaa ihmiskunnalle?

³⁸ Me voimme totisesti luottaa Raamattuun enemmän kuin ihmisen puhumaan sanaan. Se on Jumalan totuuden sanaa, joka esittää ihmiskunnan historian Aadamista lähtien nykyaikaan asti ja kertoo meille, mitä tapahtuu läheisessä tulevaisuudessa. Pyhä Raamattu paljastaa Jumalan päätökset uuden maailman suhteen. Kun käännymme Kirjoitusten puoleen, niin voimme kuulla Jumalan lupaukset tästä uudesta maailmasta, joka tuo siunauksen koko uskolliselle ihmiskunnalle. Jumala lupasi kauan sitten Aabrahamille: ”Sinun siemenessäsi siunataan maan kaikki kansat, koska sinä olet totellut minun ääntäni.” (1. Moos. 22:18, Dy) Aadam oli ollut tottelematon ja tuonut synnin, surun ja kuoleman ihmisperheelle, mutta Jumala lupasi tottelevaiselle Aabrahamille, että siunaus oli tuleva kaikille kansoille hänen Siemenensä kautta, joka on Jeesus Kristus. Jumala antoi myöhemmin Daavidille lupauksen ihmiskunnalle tulevasta Hallitsijasta: ”Minä herätän sinun jälkeesi sinun siemenesi, joka on yksi sinun pojistasi, ja minä lujitan hänen valtakuntansa. Hän rakentaa minulle huoneen, ja minä vahvistan hänen valtaistuimensa iäksi. Minä olen oleva hänelle Isä, ja hän on oleva minulle poika, enkä minä ota armoani pois häneltä, niinkuin otin sen häneltä, joka oli sinun edelläsi, vaan minä asetan hänet huoneeseeni ja valtakuntaani iäksi, ja hänen valtaistuimensa on oleva mitä lujin iankaikkisesti.” – 1 Paralipomena (Aikakirja) 17:11–14, Dy.

³⁹ Jumala henkeytti vuosisatoja jälkeenpäin Danielin ennustamaan: ”Mutta niiden kuningasten päivinä on taivaan Jumala perustava valtakunnan, mikä ei tuhoudu koskaan, eikä hänen valtakuntaansa luovuteta toiselle kansalle. Ja se murskaa kappaleiksi ja hävittää kaikki nämä valtakunnat ja pysyy itse ikuisesti.” (Dan. 2:44, Dy) Nämä kirjoitukset viittaavat monien muiden ennustuksien kanssa valtakuntaan, minkä Jumala perustaa iäksi siunaamaan uskollisia miehiä ja naisia. Tämä valtakunta tekee ihmisten olon turvalliseksi kodeissaan: ”He rakentavat taloja ja asuvat niissä, ja he istuttavat viinitarhoja ja syövät niiden hedelmiä. . . . he eivät istuta, ja toinen syö. . . . Susi ja lammas käyvät yhdessä laitumella, jalopeura ja härkä syövät olkia, ja tomu on oleva käärmeen ruokana. Ne eivät vahingoita eivätkä tapa koko minun pyhällä vuorellani, sanoo Herra.” Jesaja sanoo edelleen Kuninkaasta ja hänen hallituksestaan: ”Hän tuomitsee köyhät oikeudellisesti ja ojentaa tasapuolisesti maan nöyriä. . . . Susi asuu lampaan kanssa, ja leopardi paneutuu maata vohlan kanssa. Vasikka ja jalopeura ja lammas ovat yhdessä, ja pieni lapsi johtaa niitä. Vasikka ja karhu käyvät laitumella, niiden pienokaiset lepäävät yhdessä, ja jalopeura syö olkia kuin härkä. Ja imevä lapsi leikittelee kyykäärmeen kololla, ja vieroitettu lapsi pistää kätensä myrkkyliskon luolaan. Ne eivät vahingoita eivätkä tapa koko minun pyhällä vuorellani, sillä maa on oleva täynnä Herran tuntemusta samoin kuin meren peittävät vedet.” – Jes. 65:21–25 ja 11:4–9, Dy.

40. Miten on kansojen keskisten sotien laita Valtakunnan alaisuudessa?

⁴⁰ Onko sinä päivänä, sen valtakunnan alaisuudessa, enää sotaa kansojen kesken? Kuuntele Miikan 4:3, 4:ttä (Dy): ”Ja hän on tuomitseva monien ihmisten joukossa ja nuhteleva kaukaisia väkeviä kansoja, ja he takovat miekkansa auranvantaiksi ja keihäänsä lapioiksi. Kansa ei tartu miekkaan kansaa vastaan, eivätkä he opettele enää sotaa. Ja jokainen on istuva viini- ja viikunapuunsa alla, eikä kukaan peloita heitä, sillä sotajoukkojen Herran suu on puhunut.” Kristus Jeesus, Jumalan lupaama Siemen, tuo kaiken tämän ihmisperheelle sen Valtakunnan kautta, minkä Jumala on määrännyt perustettavaksi Jeesuksen ollessa Kuninkaana.

41. Miten enkelin Marialle lausumien sanojen täyttymys johti Jesajan 9:6, 7:nnen täyttymiseen?

⁴¹ Palauta nyt mieleesi enkelin neitsyt Marialle lausumat sanat: ”Sinä tulet raskaaksi kohdussasi ja synnytät pojan ja sinun on nimitettävä hänet Jeesukseksi. . . . Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen, ja hän on hallitseva Jaakobin huonetta iankaikkisesti; hänen valtakunnallaan ei ole oleva koskaan loppua.” (Luuk. 1:31–33, Knox) Tämä toteutui Jesajan 9:6, 7:nnen (Dy) täyttymykseksi: ”Sillä lapsi on syntynyt meille ja poika on annettu meille, ja hallitus on hänen hartioillaan, ja hänen nimensä on oleva: Ihmeellinen, Neuvonantaja, Mahtava Jumala, tulevan maailman Isä, Rauhan Ruhtinas. Hänen valtakuntansa on moninkertaistuva, eikä rauhalla ole oleva loppua. Hän on istuva Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakuntansa johdossa perustaakseen sen ja vahvistaakseen sen tuomion ja oikeuden avulla tästä lähtien ja ikuisesti. Sotajoukkojen Herran kiivaus tekee tämän.”

42. Minkä rukouksen Jeesus opetti opetuslapsilleen, ja mitä sen täyttyminen merkitsee tämän maailman kansoille?

⁴² Jeesus tiesi, että hänet kutsuttiin tähän korotettuun asemaan uuden maailman Hallitsijaksi. Siksi hän opettikin apostoleitaan rukoilemaan tätä valtakuntaa, koska heidät piti otettaman siihen hänen kanssaan. He rukoilivat taivaassa olevaa Isäänsä: ”Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä niinkuin taivaassakin.” (Matt. 6:10, Dy) Kristityt ovat rukoilleet tähän päivään asti tätä samaa rukousta, mutta oletko sinä koskaan ajatellut, mitä sinä olet oikeastaan rukoillut? Huomaatko sinä, että kun sinä pyydät taivaan Isää toteuttamaan tahtonsa maan päällä niinkuin se tapahtuu taivaassakin, niin sinä pyydät häntä tuhoamaan koko tämän jumalattoman järjestyksen, mikä vallitsee maan päällä? Eiväthän maan kansat tee hänen tahtoaan. Sinä rukoilet, että ne poistettaisiin, niinkuin Daniel ennusti, ja että Jumala toisi niiden sijaan oman valtakuntansa. Lakkaatko sinä sentähden nyt rukoilemasta tätä rukousta, vai haluatko sinä tätä Valtakuntaa ja sen siunauksia?

LUNNAAT JA YLÖSNOUSEMUS

43. Miten Jeesus on tehnyt ihmiselle mahdolliseksi iankaikkisen elämän saavuttamisen?

⁴³ Jeesus ei maan päällä ollessaan ainoastaan kunniaansaattanut taivaallisen Isänsä pyhää nimeä ja Sanaa, vaan hankki myös lunnaat, joita ihmiskunta tarvitsi, kuolemalla täydellisenä uhrina Golgatalla. Antamalla täydellisen, synnittömän ihmiselämänsä hän täytti sen kuolemantuomion vaatimukset, minkä Jumalan laki langetti Aadamin jälkeläisille. Jeesus osti täten tuon tuomion alaisuudesta kaiken, minkä kapinallinen Aadam oli menettänyt syntymättömiltä jälkeläisiltään. Hän teki täten ihmiselle iankaikkisen elämän saavuttamisen mahdolliseksi. Siksi apostoli Paavali kirjoittaakin: ”Synti tarjoaa kuoleman palkaksi; Jumala tarjoaa meille iankaikkisen elämän ilmaiseksi lahjaksi Kristuksen Jeesuksen, meidän Herramme, kautta.” (Room. 6:23, Knox) Aadam sai palkakseen synnistä pelkästään kuoleman, ei iankaikkista vaivaa tulihelvetissä tai kiirastulessa. Jos me otamme nyt vastaan Kristuksen Jeesuksen, niin Jumalan hänen kauttaan meille antama ilmainen lahja on iankaikkinen elämä uudessa maailmassa. Jeesus sanoi: ”Niinkuin Isällä on itsessään elämän lahja, niin hän on suonut, että Pojallakin olisi itsessään elämän lahja, ja hän on suonut hänelle myöskin vallan toimeenpanna tuomion, koska hän on Ihmisen Poika. Älkää hämmästykö tätä; on tulossa aika, jolloin kaikki ne, jotka ovat haudoissaan, kuulevat hänen äänensä ja tulevat ulos niistä, niiden, joiden teot ovat olleet hyviä, noustessa uuteen elämään, ja niiden, joiden teot ovat olleet pahoja, noustessa kohtaamaan tuomionsa.” – Joh. 5:26–29, Knox.

44. Kenen kautta tuli kuolema, mutta kenen kautta tulee elämä, ja miten kauan hänen on hallittava?

⁴⁴ Meillä on tässä Jeesuksen lupaus, että kaikki haudoissa olevat tulevat esiin aikanaan, toiset elämän ylösnousemukseen ja uuden maailman siunaukseen ja toiset tuomiolle, mikä on eräille heistä epäsuotuisa, koska he eivät mukaudu silloin Kristuksen hallitsemaan Jumalan valtakuntaan. Elämä tulee Kristuksen Jeesuksen kautta, kuten luemme 1. Timoteuksen kirjeen 2:5, 6:nnesta (Knox): ”On ainoastaan yksi Jumala ja ainoastaan yksi välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä, Jeesus Kristus, joka on ihminen, heidän kaltaisensa, ja joka antautui lunnaiksi heidän kaikkien puolesta.” Ensimmäinen ihminen Aadam toi synnin maailmaan ja synnin kautta kuoleman, niin että me kaikki hänen jälkeläisensä olemme kuolleet. Ihminen Kristus Jeesus on varannut lunnaat kaikkien uskovien puolesta. Jeesus esitti lunnaansa Jumalalle taivaassa noustuaan kuolleista, ja Jumala on pannut hänet nyt istumaan taivaan valtaistuimelle hallitsemaan uuden maailman Kuninkaana. Apostoli Paavali sanoo: ”Hänen hallituksensa, kuten tiedämme, täytyy jatkua, kunnes hän on pannut kaikki vihollisensa jalkojensa alle, ja viimeinen noista hävitettävistä vihollisista on kuolema.” (1. Kor. 15:25, 26, Knox) Jumala varaa Kristuksen hallituksen ihmiskunnalle rakkautensa ilmaisuna sitä kohtaan. Jumala rakastaa elämää eikä kuolemaa. Kuolema on synnin palkka. Jehova rakastaa sitä syntistä, joka katuu ja kääntyy Hänen puoleensa. Vaikka ensimmäinen ihminen teki syntiä ja toimi Häntä vastaan, niin se ei ole saanut Häntä toimimaan ihmisperhettä vastaan. Mutta Jumala vaatii meitä olemaan tottelevaisia hänen laeilleen ja noudattamaan hänen järjestelyjään, jos me odotamme saavamme elää.

MILLOIN

45. Milloin kaiken tämän piti alkaa, ja mihin itsekkyys ja viha johtaa kaikki kansat?

⁴⁵ Joku sanoo nyt: Te puhutte Jumalan toimivan rakkaudellisesti, mutta milloin tuo kaikki toteutuu? Katso Matteuksen 24. lukua saadaksesi vastauksen. Se kertoo meille merkistä, joka käsittää monta eri puolta, sotia, ruttotauteja, nälänhätää, maanjäristyksiä, kristittyjen vainoja, mitkä ilmaantuvat silloin, kun tämän Valtakunnan on aika alkaa. Jeesus sanoi siinä opetuslapsilleen, että kun kristityt näkevät näiden seikkojen toteutuvan yhdessä maan päällä, niin heidän tulee tietää, että tämä vanha asiainjärjestelmä on poistumassa ja uusi ja vanhurskas hallitus, Jumalan valtakunta, jota hän opetti heitä rukoilemaan, on perustettu taivaissa. Hän sanoi: ”Silloin monet pahentuvat ja pettävät toisiaan ja vihaavat toisiaan.” (Matt. 24:10, Dy) Eikö tämä ole osuva kuvaus nykyään maan päällä vallitsevasta tilasta? Itsekkyys hallitsee ylimpänä. Tämä johtaa ”suureen ahdistukseen”, jollaista ihminen ei ole koskaan nähnyt eikä sitten enää koskaan näe. Se tuhoaa kaiken tämän jumalattomuuden ja siihen kietoutuneet kansat. Tuon suuren ahdistuksen huippukohta on Harmagedonin taistelu, mikä paavinkin on ollut mainittava. Se taistelu raivaa pois kaikki jumalattomat enkelit yhdessä Saatana Perkeleen kanssa sekä kaikki tätä jumalatonta järjestöä palvelevat ihmiset.

46. Miten Harmagedonin taistelu voi olla Jumalan rakkauden ilmaisu?

⁴⁶ Onko se taistelu siis Jumalan ihmisperhettä kohtaan osoittaman rakkauden ilmaisu? On. Jumala ei ole mielistynyt jumalattomien kuolemaan, mutta se koituu ihmiskunnan siunaukseksi, kun Jumala tuhoaa kaikki jumalattomat. ”Niinkuin minä elän, sanoo Herra Jumala, minä en halua jumalattoman kuolemaa, vaan että jumalaton kääntyisi pois tieltään ja eläisi. Kääntykää, kääntykää pois pahoilta teiltänne; miksi te tahdotte kuolla, Israelin huone?” (Hes. 33:11, Dy) On tyhmää, että yksikään luomus kääntyy pois Jumalan käskyistä ja ohjeista. Miksi te tahdotte kuolla vain noudattaaksenne omaa tahtoanne ja elintapaanne? Jumala hävittää, pyyhkäisee pois, tekee tyhjäksi ne, jotka kieltäytyvät tottelemasta hänen käskyjään. Juuri niin käy jumalattomille. (Ps. 144:20, Dy; 2. Tess. 1:7–9) Tämä jumalattomien tuhoaminen on tärkeää kaikille vanhurskautta rakastaville ihmisille. Noiden jumalattomien tuhoaminen kaikkeudesta ilmaisee Jumalan vanhurskauden rakkauden ja hänen ystävällisyytensä ihmistä kohtaan.

47. Keillä Jumala kansoittaa maan?

⁴⁷ Kaikkeuden Yksinvaltias Hallitsija valmistaa täydellisen maan, joka on täydellisen ihmisperheen kansoittama. Miksi Jumala antaisi sitten jumalattomien jäädä tänne maan päälle turmelemaan sitä? Jumala on päättänyt luoda täydellisen miesten ja naisten yhteiskunnan rakkautensa ilmaukseksi suoden heille onnea, rauhaa, yltäkylläisyyttä ja tyytyväisyyttä heidän täydellisessä elämässään. Hänen päätöksensä on täyttää tämä maa onnellisilla, vanhurskailla, eikä jumalattomilla luomuksilla.

48. Miten Nooan ajan vedenpaisumus osoittaa, että Harmagedon on Jumalan rakkauden ilmaisu?

⁴⁸ Vedenpaisumus oli hyvin tärkeä. Maa oli silloin jumalattomuuden täyttämä, koska ihmiskunta oli yleensä kääntynyt Jumalaa vastaan. Poikkeuksen teki Nooan lähin perhepiiri, kahdeksan henkeä, jotka rakastivat ja saarnasivat vanhurskautta. Ihmiset kieltäytyivät kääntymästä Jumalan Nooan kautta antamasta varoituksesta huolimatta ja puhdistautumasta, ja hän hävitti heidät sekä silloin olemassa olevat hallitukset, koska Jumala katui tehneensä ihmisen: hän oli murheellinen siitä tilasta, mihin ihmiset olivat vajonneet. Hän tuhosi siksi heidät kaikki. Nooa rakasti Jumalaa, ja Jumala rakasti Nooaa ja hänen perhettään, joka käsitti neljä avioparia. Jumala vei nämä tuon tuhon, vanhan jumalattoman maailman hävityksen, läpi. Jumalan oli hävitettävä se ensimmäinen maailma ja kaikki sen ihmiset, jotta Nooa, hänen vaimonsa, heidän kolme poikaansa ja heidän vaimonsa olisivat voineet nauttia elämästä onnessa. Jumala tekee samoin nytkin. Hänen täytyy tehdä se. Kuten vedenpaisumus oli hänen rakkautensa ilmaisu, niin on Harmagedonin taistelunkin käyminen hänen rakkautensa ilmaisu. Se on nyt välttämätön, jotta vanhurskautta rakastavien ihmisten annettaisiin elää ikuisesti rauhassa ja yksimielisyydessä.

49. Miten ihmiset tulevat tietämään enemmän kuin pelkän olemassaolon?

⁴⁹ Onnellista elämää voidaan nauttia ainoastaan Jumalan alaisuudessa. Me elämme nykyään, mutta vain harvat ihmiset nauttivat tästä elämästä. Ihminen elää, on olemassa, mutta kun vilpittömät ihmiset tulevat tuntemaan Jumalan ja noudattavat hänen vanhurskaita käskyjään sekä elävät hänen hyvien periaatteittensa mukaan, niin he alkavat elää onnessa. ”Herran siunaus tekee ihmiset rikkaiksi, eikä heille liitetä siihen ahdistusta.” (Sananl. 10:22, Dy) Jehovan valtakunta, jota me rukoilemme, on oleva maailmanlaajuinen ja pysyvä siunaus tottelevaiselle ihmiskunnalle.

50. Mitä täytyy nyt saarnata ennen Harmagedonia, ja mitä sen tarkoitus on saada ihmiset tekemään?

⁵⁰ Ja nyt, ennen ”Kaikkivaltiaan Jumalan suuren päivän” taistelua, Harmagedonia, täytyy tämä hyvä uutinen tämän maailman tuhosta ja Jumalan valtakunnan perustamisesta saarnata kaikissa maissa ja meren saarilla. (Apokalypsi [Ilmestyskirja] 16:14–16, Dy; Matt. 24:14) Samoin kuin Nooa sai tiedon tulevasta vedenpaisumuksesta ja oli vanhurskauden saarnaaja ja saarnasi pelastavaa uutista aikanaan, niin niidenkin, jotka saavat tiedon Harmagedonista ja Jumalan valtakunnasta, täytyy saarnata ”tätä evankeliumia” koko maailmassa todistukseksi. Ei ole mitään keinoa pelastua Harmagedonin tuhosta, jolleivat ihmiset tule Herran Jumalan luo ja etsi oikeudenmukaisuutta ja nöyryyttä, ”jos teidät jollakin tavoin kätkettäisiin Herran suuttumuksen päivänä”, samoin kuin Nooa perheineen meni vedenpaisumuksen läpi. Heidät kätkettiin Herran tuolle vanhalle maailmalle osoittamalta suuttumukselta. (Sefanja 2:3, Dy) Jumala ei muutu. Hän voi varjella kansansa kaikissa osissa maailmaa tänä aikana, tämän jumalattoman maailman lopussa.

51. Onko Jumala herättänyt todistajia, ja mikä heidän tarkoituksensa, työnsä ja menettelytapansa on?

⁵¹ Jumala huolehtii sentähden siitä, että ”tämä valtakunnan evankeliumi” saarnataan koko maailmassa todistukseksi kaikille kansoille. Sen jälkeen tulee loppu, tämän asiainjärjestelmän loppu. Jumala on herättänyt todistajansa. Nämä Jehova Jumalan todistajat ovat huolissaan tästä asiasta. He haluavat ihmisten tuntevan Jumalan menettelytavan. He osoittavat arvostuksensa hänelle saarnaamalla hyvää uutista Valtakunnasta koko maailmassa. Jehovan todistajat tuntevat vastuunsa tämän sanoman viemisestä ihmisille. He eivät ole poliittisia eivätkä kaupallisia, ja he ovat kaikkea kommunismin tapaista väärää toivoa vastaan. He rakastavat taivaan Jumalaa ja haluavat palvella häntä ja hänen Poikaansa Jeesusta Kristusta, Kuningasta. He tahtovat toistenkin tuntevan hänet ja palvelevan häntä. He kehoittavat kaikkia vanhurskautta rakastavia ihmisiä todistamaan Pyhillä Kirjoituksilla kaiken saarnaamansa. Ken hyvänsä voi ottaa Pyhän Raamatun, olkoonpa se sitten katolinen painos tai ei, ja todeta omaksi tyydytyksekseen, mitä Jumala on varannut häntä varten. Jokaisen tulisi etsiä Pyhistä Kirjoituksista todisteet, niinkuin muinaiset berealaisetkin tekivät: ”Nämä olivat parempia kuin tessalonikalaiset; he ottivat sanan tervetulleena vastaan erittäin innokkaasti ja tutkivat kirjoituksia päivän toisensa jälkeen havaitakseen, oliko tämä kaikki totta.” – Apt. 17:11, Knox.

52. Mitkä perusseikat me uskomme Jehovan todistajina?

⁵² Me uskomme Jehovan todistajina noiden Pyhien Kirjoitusten perusteella, että ensimmäinen ihminen teki syntiä ja tuotti kuoleman koko ihmisperheelle. Mutta Jehova Jumala rakasti ihmiskuntaa ja järjesti ihmisten lunastamisen, jotta he saisivat elämän uudessa maailmassa. Hän antoi Poikansa Jeesuksen, jotta maailman synti tulisi poistetuksi.

53. Mitä todistusta me annamme ylösnousemuksesta ja uuden maailman elämän saamisesta tai menettämisestä?

⁵³ Me olemme oppineet ja todistamme Pyhistä Kirjoituksista, että ylösnousemus on yksi suurimmista opeista, mitä Jumalan Sanassa opetetaan, ja että nyt haudoissa oleva ihmiskunta herätetään ja sille annetaan tilaisuus päästä iankaikkiseen elämään, Jeesuksen uskollisten seuraajien pienen lauman saadessa elämän taivaassa Kristuksen morsiamena ja muun uskovan ihmiskunnan saadessa perinnön maan päälle ennallistetussa paratiisissa. Ne, jotka osoittavat rakkautta Jumalaan ja koettavat tehdä Jumalan tahdon uskollisesti, saavat elää iankaikkisesti. Ne, jotka kieltäytyvät noudattamasta Jumalan lakia, menevät iankaikkiseen kuolemaan.

54. Mitä meidän tulee etsiä ennen Harmagedonia ja miksi?

⁵⁴ Uusi maailma on juuri edessämme. Meidän tulee etsiä vanhurskautta ja nöyryyttä ennen Harmagedonia, jotta meidät kätkettäisiin Herran vihan päivänä. Jehova Jumala ei ole vihainen niille, jotka rakastavat häntä. Hän ilmaisee vihansa Perkelettä ja hänen jumalattomia paholaisiaan ja maan päällä olevia Perkelettä palvelevia ihmisiä vastaan. Jumalan vaimon Siemen murskaa nämä pois olemassaolosta.

55. Mikä kirja meidän tulee hankkia ja lukea ja tutkia ja miksi?

⁵⁵ Jumala on tehnyt kaiken rakkaudesta. Hän on ilmaissut päätöksensä Pyhissä Kirjoituksissa, ja me voimme luottaa hänen Sanaansa. Pyhän Raamatun on todistettu olevan totta tähän asti, ja me voimme uskoa Jumalan tulevaisuuttakin koskeviin lupauksiin. Meidän täytyy tulla tuntemaan suuri Luoja Jehova Jumala ja hänen Poikansa saavuttaaksemme iankaikkisen elämän onnessa. Siksi Jeesus sanoi Jumalalle: ”Tämä on iankaikkinen elämä: että he tuntevat sinut, ainoan tosi Jumalan, ja Jeesuksen Kristuksen, jonka sinä olet lähettänyt.” (Joh. 17:3, Dy) Hanki Raamatun Douay-käännös tai Knoxin käännös. Lue sitä. Totea itse, että se, mitä olet lukenut tästä, on Raamatun totuutta. Jumala säilytti Sanansa, Raamatun, rakkaudessa sinua varten. Lue siis sitä. Hanki tietoa elämästä ja tilaisuudestasi päästä siihen todistukseksi siitä, että Jumala toimii rakkaudellisesti.