Jumalan miellyttämisen toimintamalli
1. a) Miten monet katselevat Jumalan miellyttämiskysymystä? b) Voidaanko olla varmoja siitä, mikä menettelytapa on oikea valittavaksi?
MITÄ Jumalan miellyttäminen merkitsee sinulle? Oletko sinä yksi niistä monista, jotka sanovat: ”Vanhempieni uskonto on kyllin hyvä minulle”, tai: ”Synnyin uskonnossani ja kuolenkin siinä”? Vai oletko lykännyt toimintaan ryhtymisen uskonnon asiassa, kunnes olet varmistanut asemasi maailmassa tai tehnyt jotain, mitä haluat suorittaa ensin? Ehkä olet ajatellut, kannattaako lainkaan miellyttää Jumalaa, olla hänen ystävänsä. Missä asemassa lienetkin, elämäsi on sinulle liian arvokas omaksuaksesi mitään näistä asenteista, kun on saatavissa runsaasti tietoja varmistuaksesi siitä, mihin toimenpiteisiin tulee ryhtyä, jotta tulos olisi onnellisin, hyödyllisin.
2. a) Mistä Aabrahamia koskevan kertomuksen tarkastelu saa rehellisen etsijän vakuuttuneeksi? b) Mitä saamme tietää Jumalan meiltä vaativan?
2 Realistisen esimerkin voimme löytää Aabrahamin elämäkerrasta, miehen, joka oli yksi suhteellisen harvoista historian henkilöistä, joista tuli Jumalan ystäviä. Kertomuksen tarkastelu saa rehellisen etsijän vakuuttuneeksi siitä, että ei ole mitään, minkä hyväksi kukaan voisi työskennellä, mikä alkuunkaan olisi verrattavissa arvoltaan Jumalan ystävyyteen. Mutta sen, joka haluaa saavuttaa tämän arvokkaan ystävyyden, täytyy olla halukas toimimaan sen saavuttamiseksi, sillä Jumala on toiminnan Jumala ja vaatii toimivaa kuuliaisuutta niiltä, jotka haluavat miellyttää häntä. – Jaak. 2:23.
3. Mitä sukuhaaraa Raamattu huolellisesti seuraa ja mistä huomattavasta syystä?
3 Aabraham kuului kymmenenteen sukupolveen Nooan jälkeen ja polveutui Nooan uskollisesta pojasta Seemistä. Nimrod, Haamin pojanpoika ja muinaisen Babylonin ensimmäinen kuningas, ei osoittautunut, niin kuin hänen seuraajansa toivoivat, siksi Eedenin puutarhassa luvatuksi siemeneksi, joka oli murskaava Suuren Käärmeen pään. Ei, tämä siemen oli tuleva Seemin sukuhaarasta, mikä oli ainoa sukuhaara, joka on jatkunut sukupolvesta toiseen läpi Raamatun kirjojen, kunnes se päättyy Jumalan vaimon todellisen Siemenen tuloon. Tämä oikea siemen osoittautui Jehova Jumalan Pojaksi. – 1. Moos. 10:1; 11:10–26; Luuk. 3:23–38.
4. Missä muinaisessa kaupungissa Raamatun kertomus ilmoittaa ensiksi Aabrahamin olleen, ja millainen se kaupunki oli?
4 Raamatun kertomus alkaa siitä, että Aabraham (jota kutsuttiin silloin Abramiksi) asui isänsä kanssa Kaldean Uurissa, hyvin vanhassa kaupungissa, joka sijaitsi eteläisessä Babyloniassa. Siitä tuli Sumerin pääkaupunki. Sumerin kansalla oli paljon jumalia. Mutta kullakin kaupungilla oli erikoisjumalansa, jota se piti suojelijanaan. – 1. Moos. 11:28, 29.
5. Kuka oli Uurin pääjumala, ja mikä teki tämän jumalan huomattavaksi?
5 Samoin kuin Marduk (Merodak) oli tullut Babylonin kaupungin jumalaksi, Sin oli Uurin kaupungin jumala. Sin oli kuujumala, jota palvottiin, koska Babylonian vuosi oli kuuvuosi, joten kuu tuli hyvin huomattavaksi heidän kalenterissaan. Häntä pidettiin kaupungin ja sen alueen näkymättömänä herrana rauhan aikana sekä sen sotajoukon johtajana sodan aikana.
AABRAHAM PYSYI LOITOLLA BABYLONIAN USKONNOSTA
6. Millä tavalla Aabrahamin tila oli verrattavissa meidän aikanamme elävien ihmisten tilaan?
6 Oliko Aabrahamin tila näin ollen verrattavissa meidän aikaamme? Oli, koska silloin oli niin kuin nytkin monta jumalaa ja paljon väärää lajia olevaa uskontoa. Uskonnolla oli myös paljon tekemistä politiikan – valtion – kanssa samoin kuin nykyäänkin. C. Leonard Woolley selittää kirjassa nimeltä ”The Sumerians” (Sumerilaiset), vuoden 1929 painoksessa, sivuilla 128, 129:
7. Miten C. Leonard Woolley kuvailee uskonnon ja valtion välisen suhteen muinaisessa Sumerin maassa?
7 Tarkastellessamme papistoa meidän on muistettava, että sumerilaisvaltio oli olennaisesti teokraattinen. Kaupungin jumala oli todellisuudessa sen kuningas; ihmishallitsija, patesi (hallitsija) eli kuningas oli vain hänen edustajansa – jumalan ’vuokratilallinen’. Maalliset ja kirkolliset virat eivät olleet selvästi erillisiä. Kuningas eli hallitsija oli itse pappi, olipa patesilla uskonnollinen puoli vanhempina ja varhaisina aikoina tärkeämpikin; . . . Sumerilaisten kuninkaitten julistaminen jumalaksi vei vain johdonmukaiseen päätökseensä sen teorian, että he hallitsisivat jumalan nimessä. Toisaalta jonkin suuremman temppelin pappi oli poliittisesti hyvin tärkeä henkilö, ja hänet valittiin usein kuninkaallisesta huoneesta. Kirkko ja valtio olivat niin sotkuisesti toisiinsa kietoutuneet, että vaikka valtiota täytyy pitää teokratiana, niin kirkon täytyy katsoa ainakin osaksi olleen poliittinen laitos ja valtionuskonnon poliittinen välikappale.
8. Mikä ilmaisee, että Terah on saattanut osallistua uskonnolliseen epäjumalanpalvelukseen Uurissa?
8 On sen tähden todennäköistä, että Aabrahamin isä Terah otti osaa kaupungin epäjumalanpalvelukseen, koska Joosuan 24:2 sanoo israelilaisille: ”Tuolla puolella Eufrat-virran asuivat muinoin teidän isänne, myös Terah, Aabrahamin ja Naahorin isä, ja he palvelivat muita jumalia.” – Katso myös 14. jaetta.
9. Mistä uskosta Aabraham piti kiinni, ja minkä käskyn ja lupauksen Jehova antoi hänelle?
9 Huolimatta isänsä uskonnollisista käsityksistä Aabraham (joka syntyi vuonna 2018 eKr.) osoitti uskoa vielä elossa olevan Seemin Jumalaan. Kristitty marttyyri Stefanus sanoo, että Aabraham oli Uurissa, kun Jehova antoi hänelle käskyn: ”Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. Niin minä teen sinusta suuren kansan, . . . ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä.” – 1. Moos. 12:1–3; Apt. 7:2–4.
10. Missä Aabraham oli isänsä Terahin kuollessa, ja mitä hän ryhtyi tekemään?
10 Belikh-joen varrella olevaan Harraniin oli Uurista pitkä matka pohjoiseen, lähes 100 kilometriä siitä, missä se yhtyy Eufratiin. Siellä Terah kuoli, ja Aabraham, joka nyt oli 75-vuotias, meni Eufratin yli siihen maahan, missä Kanaanin, Nimrodin sedän, jälkeläiset asuivat. Tämä ylimeno tapahtui niisanin 14. päivänä 1943 eKr. – 1. Moos. 12:4, 5; 2. Moos. 12:40, 41.
TOIMELIAS JUMALAN PALVELEMISESSA
11. a) Miten Aabraham osoittautui Jehovan toimeliaaksi palvojaksi Kanaanin maassa? b) Kun Aabraham ja hänen veljenpoikansa Loot lopuksi erosivat, niin millä alueella Loot halusi asua?
11 Aabraham ei ollut toimeton, vaan alkoi heti huutaa avukseen Jehovaa ja julistaa hänen nimeään sen maan asukkaille. Hän ja Loot, hänen orpo veljenpoikansa, jonka lapseton Aabraham oli ottanut maahan mukaansa, olivat karjan kasvattajia. Lopulta he erosivat, ja Aabraham, joka ei ollut materialisti, antoi jalomielisesti Lootin valita Jordanin laakson kostean alueen, paikan, mikä oli hedelmällinen ”niinkuin Herran puutarha”. Tällä alueella olivat tasangon kaupungit, nimittäin Sodoma, Gomorra, Adma, Seboim ja Bela eli Sooar. – 1. Moos. 12:8; 13:5–13; 10:19; 14:2, 8.
12. Mikä asiainkehitys johti siihen, että Loot vietiin vankina takaisin kohti Babyloniaa?
12 Aabraham osoittautui jo varhain maassa oleskelunsa aikana päättäväiseksi, toimeliaaksi taistelijaksi tosi palvonnan puolesta. Sillä alueella olevat neljä kanaanilaista kuningasta, mihin Loot oli asettunut, liittyivät kapinaan itään Babyloniasta olevan Elamin maan kuningasta Kedorlaomeria vastaan, joka oli pitänyt heitä alamaisuudessaan kaksitoista vuotta. Kedorlaomer tuli neljäntenätoista vuonna kolmen muun kuninkaan kanssa, joihin kuului myös Sinearin kuningas Amrafel, taistelemaan Siddimin alatasangolla, lähellä Sodomaa. Nuo neljä kanaanilaista kuningasta lyötiin, ja Aabrahamin veljenpoika ja palvojatoveri Loot siepattiin ja vietiin takaisin kohti Sinearia eli Babyloniaa. – 1. Moos. 14:1–12.
13. a) Mitä Aabraham teki heti, kun hän sai kuulla Lootin vangitsemisesta? b) Missä Aabraham yllätti hyökkäävät sotajoukot, ja miten hän kykeni voittamaan heidän lukuisammat joukkonsa?
13 Aabraham asui Mamre-nimisessä paikassa lähellä Hebronia. Kun Aabraham sai tietää Lootin kaappaamisesta lähdettyään Sinearista ainaiseksi, niin hän päätti voimiensa mukaan estää Lootin takaisin viemisen. Niin hän kokosi 318 valmennettua orjaansa ja lähti ajamaan takaa kolmen liittolaisen seuraamana. Tämä ei ollut mikään muutaman kilometrin pituinen lyhyt takaa-ajo, vaan pitkä pikamarssi Daaniin asti, yli 160 kilometriä pohjoiseen Jerusalemista ja lähes 65 kilometrin päähän Damaskosta. Hänen väkensä oli vähäisempi, mutta taivaallisen viisauden avulla hän jakoi väkensä, voitti viholliset ja ajoi heitä takaa aina Damaskon toiselle puolelle saaden takaisin kaikki tavarat ja erityisesti sukulaisensa Lootin. – 1. Moos. 14:13–16.
KORKEIMMAN JUMALAN PALVOJAT
14. Kun Aabraham lähestyi Jerusalemia paluumatkallaan, niin kuka tuli kohtaamaan häntä ja kenelle hän antoi kunnian voitosta?
14 Kuka aikaansai tämän voiton? 1. Mooseksen kirja 14:18–20 kertoo, että kun Aabraham marssi voittoisana takaisin Jerusalemiin, niin ”Melkisedek, Saalemin kuningas toi leipää ja viiniä; hän oli Jumalan, Korkeimman, pappi. Ja hän siunasi hänet sanoen: ’Siunatkoon Abramia Jumala, korkein taivaan ja maan luoja. Ja kiitetty olkoon Jumala, Korkein, joka antoi vihollisesi sinun käsiisi.’ Ja Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta.”
15. a) Kuka oli siis Raamatussa mainittu Jumalan ensimmäinen pappi? b) Mikä muu virka tällä papilla oli, ja kuka asetti hänet virkaansa?
15 Aabraham ei ollut siis tuonut maahan tosi palvontaa, sillä me tapaamme tässä jo siellä olleen Jehovan erittäin tärkeän palvojan, tosiaan ensimmäisen papin (cohén), joka Raamatussa mainitaan, ja hän oli elävän tosi Jumalan pappi ja samalla kuningas, joka oli saanut virkamääräyksensä itseltään Korkeimmalta. Hän oli Saalemin kuningas. Muinaisen juutalaisen ja kristillisen käsityksen mukaan Saalem oli sen alkuperäinen osa, mistä muodostui Jerusalem. Aabraham kohtasi siis tässä muinaisessa kaupungissa Jehovan papin (cohén) jolloinkin ennen vuotta 1933 eKr. – Katso Psalmeja 76:2, 3; 147:12.
16. Mitä Raamattu sanoo Melkisedekin esivanhemmista ja jälkeläisistä ja miksi niin?
16 Melkisedek oli vedenpaisumuksessa varjeltuneen Nooan jälkeläinen, korkeimman Jumalan ihmispalvoja eikä ruumiillistunut enkeli. Mutta Raamattu ei sano selvästi hänen olleen Nooan poika Seem, joka vielä eli. Se jättää tarkoituksellisesti pois ilmoituksen hänen esivanhemmistaan, hänen jälkeläisistään ja kuolemastaan, jotta hän olisi profeetallinen kuva eli esikuva Jumalan vaimon luvatusta Siemenestä, josta tulee korkeimman Jumalan iankaikkinen Ylimmäinen pappi, joka antaa uhrin, mikä koituu ihmiskunnan ikuiseksi pelastukseksi.
17. Miten apostoli Paavali vertaa Melkisedekin pappeutta Leevin pappeuteen?
17 Apostoli Paavali kuvailee tämän miehen suuruutta Heprealaiskirjeen 6:20–7:7:ssä, missä hän sanoo: ”Jolla ei ole isää, ei äitiä, ei sukua, ei päivien alkua eikä elämän loppua [kirjoitetussa kertomuksessa], mutta joka on Jumalan Poikaan verrattava – hän pysyy pappina ainaisesti. Katsokaa, kuinka suuri hän [Melkisedek] on, . . . hän [Melkisedek], jonka sukua ei johdeta heistä [leeviläispapeista], otti kymmenykset Aabrahamilta [josta leeviläiset polveutuivat] ja siunasi sen, jolla oli lupaukset [Jehova Jumalalta]. Mutta kieltämätöntä on, että halvempi saa siunauksen paremmaltaan.”
18. Miten Daavid henkeytettynä osoitti, että se tuleva, joka oli oleva Melkisedekin kaltainen, oli oleva taivaallinen Ylimmäinen Pappi?
18 Jerusalemin kuningas Daavid kirjoitti henkeytettynä osoittaen, että tämä tuleva, joka oli oleva Melkisedekin kaltainen Suurempi Pappi, oli oleva taivaallinen Ylimmäinen Pappi, kun hän sanoi: ”Herra [Jehova, Um] sanoi minun herralleni: ’Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi’. Herra [Jehova, Um] ojentaa sinun valtasi valtikan Siionista; . . . Herra [Jehova, Um] on vannonut eikä sitä kadu: ’Sinä olet pappi iankaikkisesti, Melkisedekin järjestyksen mukaan’.” – Ps. 110:1, 2, 4.
19. a) Miten Melkisedek ilmaisi asenteensa muinaista Babylonia kohtaan? b) Millä tavalla Aabraham osoitti, että hän antoi Jumalalle kunnian babylonialaisista hyökkääjistä saamastaan voitosta?
19 Melkisedek, tämän Jerusalemiksi myöhemmin tulleen kaupungin kuningas, osoitti olevansa Babylonia vastaan, sillä hän siunasi Aabrahamia siksi, että tämä ajoi pakoon Sinearin kuninkaan ja hänen liittolaisensa ja riisti hänen saaliinsa. Tämä todistaa, että Jumalan palvelijat olivat alun pitäen Babylonin vihollisia, sillä Aabraham ei ainoastaan lähtenyt Babyloniasta Jumalan kutsusta, vaan hän myös taisteli Babylonian (Sinearin) kuningasta vastaan tarpeen tullen. Aabraham antoi voitosta kunniaa Jumalalle luovuttaessaan Melkisedekille, Jumalan papille, kymmenykset saaliista samalla kun hän kieltäytyi ottamasta mitään itselleen.
20. Mitä 1. Mooseksen kirjan 12:1–3:ssa oleva Jehovan siunauslupaus ja sitä seurannut Melkisedekin antama lupaus merkitsivät Aabrahamille?
20 Toisin kuin Nimrod, joka vastusti Jumalaa ja siten teki kaupungistaan Babylonista Jumalan vihollisen koko sen historian ajaksi, Aabraham sai Melkisedekin siunauksen. Tämä siunaus yhdessä sen lupauksen kanssa, joka on kerrottu 1. Mooseksen kirjan 12:1–3:ssa, merkitsi, että vaimon Siemen oli tuleva Aabrahamin kautta. Hänellä oli oleva jälkeläinen, josta oli kasvava suuri kansa, ja juuri tämän kansan kautta oli Jumalan vaimon Siemen tuleva.
VAIMON KUVAANNOLLINEN SIEMEN
21. Miten Jehova teki Aabrahamille mahdolliseksi pojan saamisen Saarasta lupauksensa täyttymiseksi?
21 Aabrahamin ollessa yhä lapseton 99-vuotiaana hänen luokseen tuli Jumalan enkeli, joka oli lähetetty kertomaan hänelle, että hän oli saava seuraavana vuonna ihmeen kautta pojan todellisesta vaimostaan Saarasta. Jumalan siunausliiton piti siirtyä edelleen tähän poikaan, jonka nimeksi oli annettava Iisak, mikä merkitsee ’Nauru’. – 1. Moos. 17:19; 18:1–15.
22. Mitä tapahtui sillä välin Lootille perheineen?
22 Seuraavana aamuna Jumalan enkeli pyyhkäisi pois neljä tasangon jumalatonta kaupunkia. Loot oli muutettu vaimoineen ja kaksine tyttärineen pois Sodomasta yhdennellätoista hetkellä Jehovan enkelien toimesta. Sooar säästettiin, niin että Loot löysi sieltä turvan. Matkalla Lootin vaimo oli tottelematon enkelien ohjeita kohtaan ja tuhoutui. – 1. Moos. 19:12–26.
23. a) Mikä uskon koetus Aabrahamin oli kestettävä poikansa Iisakin yhteydessä, ja missä se tapahtui? b) Miten suuri usko Aabrahamilla oli Jehovaan ja Hänen suureen lupaukseensa?
23 Aabrahamille asetettiin hänen rakkaan poikansa Iisakin yhteydessä koetus, mikä pani hänen uskonsa mitä tiukimmalle. Tämä tapahtui, kun Jumala käski häntä viemään Iisakin, joka oli silloin noin 25 vuoden ikäinen,a takaisin Saalemiin, mutta ei katsomaan Melkisedekiä, vaan uhratakseen poikansa Iisakin takaisin Jumalalle, joka antoikin hänet. Aabraham toimi uskon töissä ja meni Moorian vuorelle Saalemista pohjoiseen, niin kuin oli käsketty. Siellä hän itse asiassa uhrasi Iisakin, rakkaan poikansa. Aabrahamin usko oli sellainen, ettei hän empinyt toteuttaa Jumalan käskyä. Hän tiesi, että Iisak oli oleva se, jonka kautta suuren kansan piti tulla, ja hän oli varma, että Jumala täyttää lupauksensa herättämällä Iisakin kuolleista, jos se on välttämätöntä. Juuri kun Aabraham oli käyttämäisillään veistään, enkeli kiinnitti hänen huomionsa tiheikköön sotkeutuneeseen oinaaseen, jota hänen piti käyttää Iisakin asemesta.
VERTAANSA VAILLA OLEVA SIUNAUS JUMALAN MIELLYTTÄMISESTÄ
24. Miten Jehova teki selväksi, ketä Iisak kuvasi vahvistaessaan edelleen lupauksensa Aabrahamille?
24 Nyt Jehova Jumala vahvisti alttarin äärellä lupauksensa Aabrahamille tehden selväksi, että Iisak, Aabrahamin vaimon Saaran poika, oli kuvaus Jumalan vaimon Siemenestä. Hän lausui enkelinsä välityksellä: ”Minä vannon itse kauttani, sanoo Herra: Sentähden että tämän teit etkä kieltänyt minulta ainokaista poikaasi, minä runsaasti siunaan sinua ja teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet. . . . Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, sentähden että olit minun äänelleni kuuliainen.” – 1. Moos. 22:15–18; Hepr. 11:17–19.
25. Ketä Aabrahamin poika ja oinas kuvasivat siellä esitetyssä profeetallisessa näytelmässä?
25 Vaikkei Aabraham tiennytkään, niin Jumala esitti hänen kauttaan näytelmän, millä on suunnaton merkitys meille. Jeesus Kristus esitti sen lyhyesti tuhat yhdeksänsataa vuotta myöhemmin sanoessaan: ”Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” Tämä Jumalan Poika, Jeesus Kristus, oli Aabrahamin rakkaan pojan Iisakin ja sen oinaan kuvaama, joka uhrattiin Iisakin sijasta. Jumalan Pojasta tuli tosiaan Jumalan Karitsa ihmiskunnan pelastukseksi. – Joh. 3:16; 1:29, 36.
26. a) Mikä varmistettiin Aabrahamille hänen noudattamansa menettelyn takia? b) Miten Jaakobia käytettiin sen ”suuren kansan” perustuksen laskemisessa, minkä Jehova oli luvannut tulevan Aabrahamista?
26 Miten suuresti Aabrahamia siunattiinkaan siksi, että hän toimi Jehovan kehotuksesta ja lähti pois Babyloniasta! Jehovan siunausliitto varmistettiin hänelle. Hän kuoli 175 vuoden korkeassa iässä varmana ylösnousemuksesta Jeesuksen Kristuksen, vaimon Siemenen, Valtakunnan hallitessa. Jehova siirsi persoonallisesti liiton Iisakille ja sitten Iisakin pojalle Jaakobille. Jaakobilla oli kaksitoista poikaa, jotka muodostivat sen luvatun ”suuren kansan” perustuksen. – 1. Moos. 26:1–5; 28:10–15; 29:1–30:26; 35:16–20; Hepr. 11:13–16.
27. Minkä erinomaisen esimerkin Aabraham antaa meille palvonnan yhteydessä?
27 Aabraham antaa meille hienon esimerkin uskosta töitten ohella – toiminnasta tämän uskon mukaan. Hän ei tyytynyt palvomaan isiensä epäjumalia. Hän karttoi väärää uskontoa ja piti kiinni tosi palvonnasta. Hän ei etsinyt turvaa Kaldean Uurista, joka oli hyvin sivistynyt kaupunki. Hän meni siihen maahan, mistä hän ei tiennyt mitään, ja eli muukalaisena teltoissa. Hän hylkäsi runsaat materialistiset tilaisuudet Uurissa. Kuinka onnellinen ja tarkoituksellinen hänen elämänsä kuitenkin olikaan, ja miten suurenmoinen palkinto odottaakaan häntä! Jos me haluamme Jumalan ystävyyttä, niin meidän täytyy noudattaa uskollisen Aabrahamin menetelmätapaa.
[Alaviitteet]
a Josephus määrittää Iisakin iän 25 vuodeksi. – Katso Antiquities of the Jews, 1. kirja, 13. luku, 2. kappale.