Hyvä nimi on kallisarvoinen
”JOKA näpistää minulta hyvän nimeni, varastaa minulta sen, mikä ei rikastuta häntä, ja tekee minut tosi köyhäksi.” Näin puhuu muuan Shakespearen kuuluisan näytelmän Othellon henkilö.
Kuten on hyvin huomautettu, ihmisen nimeä voidaan verrata hänen kasvoihinsa – siitä hänet tunnetaan. Mutta mikä tekee nimen hyväksi tai huonoksi? Henkilö, jolla nimi on. Hän antaa sille sen ominaisuuden sillä, millainen hän on, elämällä, jota hän elää, asioilla, joita hän edustaa. Hyvä nimi, ts. hyvä maine, on sen tähden todella kallisarvoinen. Hyvän nimen menettäminen merkitsee todella köyhyyttä.
Ymmärtäen hyvän nimen arvon maalliset hallitukset ovat laatineet lakeja ihmisen nimen eli maineen suojelemiseksi suulliselta ja kirjalliselta herjaukselta tai solvaukselta. Näin tehdessään nämä hallitukset noudattavat vain Raamatun kymmenen käskyn yhdeksännessä käskyssä antamaa mallia. Siinähän sanotaan: ”Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.” Tämän lain alaisuudessa niitä, jotka siten tekivät, rangaistiin samalla rangaistuksella, jonka he aikoivat aiheuttaa toiselle väärällä todistuksellaan. – 2. Moos. 20:16; 5. Moos. 19:16–21.
Raamattu osoittaa tosiaan, että meidän tulee olla oikealla tavalla kiinnostuneita siitä, että meillä on hyvä nimi ja että me säilytämme sen. Me luemme siitä, että ”[hyvä, New English Bible] nimi on kalliimpi suurta rikkautta”. ”Hyvä nimi on parempi kuin kallis öljy.” Hyvän nimen tärkeyden kristillisessä seurakunnassa tekee selväksi Raamatun vaatimus, että valvojilla täytyy olla ”hyvä todistus ulkopuolella olevilta”. – Sananl. 22:1; Saarn. 7:1; 1. Tim. 3:7.
Jehova Jumala itse on antanut meille erinomaisen esimerkin syvästä kiinnostuksesta hyvän nimen omistamista kohtaan. Ennen kaikkea hän on antanut itselleen hyvin selvästi erottuvan nimen Jehova eli Jahve, joka merkitsee ’Hän saattaa tulemaan’. Tämä nimi todistaa heti paikalla siitä, että hän on Luoja ja tarkoituksen Jumala, Sellainen, joka toteuttaa tahtonsa ja täyttää lupauksensa varmasti. Hän pitää nimeään niin tärkeänä, että hän pani sen ilmenemään Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa 6 961 kertaa. Hänet ilmaistaan tällä nimellä tosiaan useammin kuin kaikilla muilla nimityksillä yhteensä – sellaisilla nimityksillä kuin Herra, Jumala, Korkein, jne. Hän yhdistää nimen Jehova suuriin töihinsä ja vapautuksiinsa, kuten esimerkiksi israelilaisten vapauttamiseen Egyptin orjuudesta. – 2. Sam. 7:23.
Ehkä ensimmäinen viittaus Jumalan maineen eli nimen tärkeyteen on se, mitä Aabraham esitti Sodoman ja Gomorran kaupunkien hävityksen yhteydessä. Aabraham kysyi oliko oikeudenmukaista hävittää vanhurskaat jumalattomien kanssa ja tiedusteli: ”Eikö kaiken maan tuomari tekisi oikeutta?” Jumalan maine oli kysymyksessä, ts. hänen nimensä oikeudenmukaisena Jumalana ja Tuomarina. Jehova Jumala suostui säästämään nuo jumalattomat kaupungit, jos niistä olisi löytynyt edes kymmenen vanhurskasta. Mutta heitä ei ollut kymmentä, oli vain Lootin perhe. – 1. Moos. 18:24, 25; 19:15–29.
Nimensä tähden Jehova säästi kansansa Israelin erämaassa, kun se ansaitsi kuoleman. Ja niin me luemme Jehovan palvelijoiden anoneen seuraavina vuosisatoina yhä uudelleen, että Hän kuulisi ja vastaisi heidän pyyntöihinsä, koska hänen nimensä liittyi asiaan, koska hänen maineensa oli kysymyksessä. – 4. Moos. 14:13–19; Joos. 7:7–9; Jes. 37:14–20; Hes. 36:16–23.
HYVÄN NIMEN HANKKIMINEN
Koska hyvä nimi on niin toivottava, niin miten me voimme hankkia sen? Sitenkö, että pyrimme miellyttämään ihmisiä, yritämme olla suosittuja? Ei, vaan tekemällä niin kuin on oikein, elämällä Jehova Jumalan pelossa. Sellainen oli Job, jolla Raamattu osoittaa olleen hyvä nimi Jumalan edessä. Miksi? Koska hän ’oli nuhteeton ja rehellinen mies, pelkäsi Jumalaa ja karttoi pahaa’. Ja hän puolusti hyvää nimeään kolmen ulkokultaisen ystävänsä yrityksiä vastaan tahrata se. Lopulta Jehova Jumala vapautti Jobin syytöksestä ja arvosteli ankarasti hänen kolmea oletettua ystäväänsä. – Job 1:8; 42:7–10.
Niillä, jotka kantavat Jehovan nimeä hänen todistajinaan, on lisäsyy olla syvästi kiinnostunut siitä, että he käyttäytyvät oikein, sillä kysymyksessä ei ole ainoastaan heidän oma nimensä vaan myös kristillisen seurakunnan ja itsensä Jehovan nimi. Niinpä eräs Dahomeyssa Afrikassa oleva todistaja, joka työskentelee melko korkealuokkaisessa hotellissa, löysi 6 700 markan arvosta rahaa housuista, jotka annettiin hänen vietäväkseen pesulaan. Hän vei rahat hotellin omistajalle, joka pani ne talteen. Kun vieras havaitsi menetyksensä, niin hän oli kovin huolestunut ja meni heti hotellin omistajan luo valittamaan menetystään, kun hänellä ei ollut rahaa maksaa laskujaan; hänellä ei ollut muuta kuin lentolippu takaisin Ranskaan. Hotellin omistaja oli iloinen voidessaan palauttaa rahat ja selitti, että eräs hänen työntekijöistään löysi ne. Vieras pyysi saada nähdä tämän työntekijän, ja kun hän tapasi miehen, niin hän kysyi häneltä, mikä pani hänet palauttamaan rahat. Työntekijä vastasi, että hän on Jehovan todistaja, joten hän elää Raamatun periaatteitten mukaan. Vieras sanoi hyvin hämmästyneenä: ’Tiedän Jehovan todistajat hyviksi ihmisiksi ja kun palaan Ranskaan, aion varmasti etsiä heidät käsiini, koska haluan tietää enemmän heistä.’
Hotellin omistaja, jolla aiemmin ei ollut paljon aikaa Jehovan kristityille todistajille, on muuttanut mieltään. Nyt hän iloitsee, kun yksi heistä on hänen palveluksessaan. Tuo rehellinen teko ei ainoastaan antanut kyseiselle todistajalle hyvää nimeä, vaan myös osaltaan korotti Jehovan todistajain nimeä kansana. Mikä vielä tärkeämpää, se oli omiaan kirkastamaan heidän Jumalansa Jehovan nimeä.
Hyvä nimi on tosiaan kallisarvoinen. Onnellisia ovat kaikki ne, joilla on hyvä nimi, sillä se on kalliimpi suurta rikkautta ja parempi kuin kallis öljy.