jota me haluamme jäljitellä. – Matt. 6:33; Hepr. 13:7.

Kun säilytämme lujan uskon siihen, että Jehova pitää huolen meistä, ja ymmärrämme, että hän ”kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennenkuin häneltä anottekaan”, niin meille ei tule kiusausta koota enempää kuin on välttämätöntä, emmekä me joudu pelkoon, että me ja perheemme emme saisi riittävästi ruokaa. Apostolin henkeytetyt sanat vakuuttavat meille: ”Älkää olko vaelluksessanne ahneita; tyytykää siihen, mitä teillä on; sillä hän itse on sanonut: ’En minä sinua hylkää enkä sinua jätä’; niin että me turvallisin mielin sanomme: ’Herra on minun auttajani, en minä pelkää; mitä voi ihminen minulle tehdä?’” – Matt. 6:8; Hepr. 13:5, 6.

Missä Eedenin paratiisi oli?

SE KAUNIS puutarha eli puisto, jonka Jehova Jumala varasi ensimmäisen ihmisparin, Aadamin ja Eevan, kodiksi, sijaitsi Eedeninä tunnetun seudun eräässä osassa. Sitä kutsuttiin sen vuoksi ”Eedenin paratiisiksi”. Aadam ja Eeva karkotettiin paratiisillisesta kodistaan tottelemattomuutensa tähden. Ja kerubit ja leimuava miekanterä estivät paluun tähän puutarhakotiin ilmeisesti siihen asti, kunnes vedenpaisumuksen tulvivat vedet pyyhkäisivät pois tuon puutarhan. – 1. Moos. 2:8, 15; 3:24.

Mooses kirjoitti Eedenin puutarhan sijainnista: ”Ja Eedenistä lähti joki, joka kasteli paratiisia, ja se jakaantui sieltä neljään haaraan. Ensimmäisen nimi on Piison; se kiertää koko Havilan maan, jossa on kultaa; . . . Toisen virran nimi on Giihon; se kiertää koko Kuusin maan. Kolmannen virran nimi on Hiddekel; se juoksee Assurin editse. Ja neljäs virta on Eufrat.” – 1. Moos. 2:10–14.

Kuusin, Havilan ja Assyrian (Assurin) alueet olivat olemassa vedenpaisumuksen jälkeisenä aikana ja saivat ilmeisesti nimensä Nooan jälkeläisistä. (1. Moos. 10:7, 22, 29) Maantieteellisenä nimityksenä tuli nimi ”Kuus” jo varhain itse asiassa samaa merkitseväksi kuin Etiopia. Havilan alue näyttää käsittäneen Arabian niemimaan luoteisosan ja ulottuneen Siinain niemimaahan asti tai lähelle sitä, missä Suurin erämaa luultavasti sijaitsi. (1. Moos. 25:18; 1. Sam. 15:7) 1. Mooseksen kirjan kertomus sanoo, että Hiddekel eli Tigris ”juoksee Assurin editse”. (1. Moos. 2:14) Tämä saattaa merkitä sitä, että Assyria piti hallussaan tuona nimenomaisena aikana huomattavaa aluetta Tigriin länsipuolelta, mahdollisesti Babyloniaakin.

Todisteet viittaavat näin ollen siihen, että Mooses käytti ajalleen tuttuja sanontoja ilmaistakseen Eedenin puutarhan sijainnin. 1. Mooseksen kirjan kertomus ei sano tietenkään Eedenin puutarhan käsittäneen koko tätä aluetta. Kuusin, Havilan ja Assyrian (Assurin) maininta on omiaan osoittamaan noiden virtojen juoksun. Niiden mainitseminen on kuitenkin auttanut Mooseksen aikalaisia saamaan kuvan puutarhan suhteesta näihin mainittuihin alueisiin. Mutta meille eivät alueet itse nykyään anna paljoakaan apua Eedenin puutarhan sijainnin ratkaisemisessa.

Piisonia ja Giihonia ei pystytä nyt tunnistamaan. Tämä on ymmärrettävää. Jos tämä osa Mooseksen kuvausta koskee vedenpaisumusta edeltänyttä aikaa, niin vedenpaisumus on hyvinkin saattanut vaikuttaa Piisonin ja Giihonin häviämiseen tai niiden uoman muuttumiseen. Mutta jos joet olivat olemassa vedenpaisumuksen jälkeisenä aikana, niin toiset luonnonilmiöt, kuten maanjäristykset, ovat voineet sen jälkeen muuttaa niiden juoksua. Myöhemmät tapahtumat osoittavat, että tällaisia muutoksia saattaa tapahtua. Esimerkiksi vuonna 1950 sai Assamin alueella Intiassa tapahtunut voimakas maanjäristys eräät joet häviämään ja eräät toiset joet muuttamaan juoksuaan.

Eufrat on kuitenkin hyvin tunnettu, ja Idiqlat (Hiddekel) on nimi, jota käytetään yhtä hyvin tunnetusta Tigriistä muinaisissa akkadilaisissa (assyrialais-babylonialaisissa) piirtokirjoituksissa. Nämä joet antavat todellisen johtolangan Eedenin puutarhan sijainnin suhteen. Heprealaisella sanalla, joka on käännetty sanalla ’haara’ 1. Moos. 2:10:ssä, on merkitystä asiassa. Se tukee Eedenin puutarhan sijoittamista Tigriin ja Eufratin alkulähteen lähellä olevalle vuoristoalueelle. The Anchor Bible sanoo selittäessään 1. Moos. 2:10:tä: ”Hepreassa kutsutaan joen suuta ’loppupääksi’ (Joos. 15:5; 18:19), näin ollen monikon sanasta ro’s ’pää’ [haara] täytyy tarkoittaa tässä yläjuoksua. . . . Tämän jälkimmäisen käytön todistaa hyvin akkadilainen sukulaissana resu.”

Sekä Eufratilla että Tigriillä on nykyään alkulähteensä Mesopotamian tasankojen pohjoispuolella olevalla vuoristoalueella. Vaikka mielipiteet vaihtelevat, niin lukuisat oppineet sijoittavat Eedenin paratiisin tälle alueelle, joitakin kilometrejä etelään Itä-Turkissa sijaitsevasta Vanjärvestä.