4. luku
Miksi me vanhenemme ja kuolemme
1. a) Mitä normaalit ihmiset haluavat terveyden ja elämän suhteen? b) Koska sairautta ja kuolemaa on kaikkialla, niin mitkä kysymykset heräävät Jumalan päätöksestä ihmisen suhteen?
JOKAINEN normaali ihminen haluaa elää ja nauttia hyvästä terveydestä. Me yritämme lievittää sitä kipua ja kärsimystä, jota sairaudet tuovat, ja me toivomme voivamme jotenkin välttää vanhuuden ruumistamme heikentävää vaikutusta. Meihin koskee myös, kun näemme rakkaimpiemme kärsivän näistä seikoista. Siksi monet kysyvät: ”Kuuluuko kaikki tämä Jumalan alkuperäiseen päätökseen? Kun Jumala loi ihmisen, niin päättikö hän, että ihmisen pitäisi vanheta ja tulla kuuroksi tai sokeaksi? Tarkoittiko hän, että ihmisen iho tulisi iän mukana ryppyiseksi, että hän saisi sydäntaudin ja hänen muutkin elimensä rappeutuisivat? Loiko Jumala todellakin ihmisen kuolevaiseksi?”
2. a) Loiko Jumala ihmisen jollain tavoin puutteelliseksi? b) Minkä odotteen Jumala sitten antoi Aadamille ja Eevalle?
2 Ei, Jehova Jumala ei luonut ihmistä niin viheliäistä tulevaisuutta varten. Raamattu kertoo meille, että Jehova varasi ensimmäiselle ihmisparille ihastuttavan puutarhakodin ja siunasi heidät. Tarkastellessaan luomistyötään Jumala julisti sen syystä ”sangen hyväksi”. (1. Moos. 1:28, 31) Tämä merkitsee sitä, että Aadam ja Eeva luotiin täydellisiksi, että heidän mielessään ja ruumiissaan ei ollut ainuttakaan vikaa. (5. Moos. 32:4; Sananl. 10:22) Heidän odotteenaan oli ikuinen elämä.
3. Mitä tiedemiehet sanovat ihmisen elämänmahdollisuuksista?
3 Kiinnostavaa on, että nykyiset tiedemiehet tietävät ihmisruumiin alati uudistavan itseään. Ja he sanovat, että sopivissa olosuhteissa se pystyy elämään ikuisesti. Nobelin palkinnon saanut tri Linus Pauling selitti, että ihmisruumiin kudokset korvaavat itse itsensä ja että teoreettisesti katsoen niiden pitäisi jatkaa sitä ikuisesti. Biokemisti William Beck huomautti myös: ”En voi nähdä mitään syytä, miksi kuoleman tarvitsisi luonnostaan olla väistämätön.” Mutta vaikka ihmiset onkin näin tehty, niin he edelleenkin vanhenevat ja kuolevat. Miksi? Jumalan sana antaa meille tyydyttävän vastauksen.
TOTTELEMATTOMUUDEN TULOKSET
4. Mihin kokeeseen Jumala asetti Aadamin ja Eevan tähdentäessään tottelevaisuuden vakavuutta?
4 Kun Jehova loi Aadamin ja Eevan, niin heistä tuli maallinen osa Jumalan suuresta perheestä, johon jo kuului suuri joukko taivaitten henkiluomuksia. Jumala oli ihmisparin Isä, koska hän oli antanut molemmille elämän. Elämänlahja oli kuitenkin ehdollinen, ts. he saisivat pitää sen vain niin kauan kuin he olisivat rakastavan tottelevaisia taivaalliselle Isälleen. Tottelevaisuus lakia kohtaan on jatkuvan rauhan ja hyvän järjestyksen välttämätön edellytys, joten heidän täytyi tunnustaa Jumala ylimmäksi Hallitsijakseen. Tiesivätkö he tämän? Tiesivät, koska Jehova asetti heidät kokeeseen, joka korosti tottelevaisuuden vakavuutta. Hän sanoi Aadamille: ”Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista, mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman.” – 1. Moos. 2:16, 17.
5. a) Johtiko Aadamin ja Eevan tottelevaisuuden koetus heidät vaikeuksiin? b) Miksi ’kielletty hedelmä’ ei tarkoittanut sukupuolisuhteita?
5 Tämä tottelevaisuuden koe ei ollut vaikea. Heiltä ei riistetty tarvittavaa ruokaa, eikä koetus ollut heille ylivoimainen. Heidän tottelevaisuutensa olisi kuitenkin osoittanut, että he arvostivat suhdettaan Jumalaan. (1. Joh. 5:3) Vaikka jotkut ajattelevat, että ’kielletty hedelmä’ liittyi miehen ja naisen välisiin sukupuolisuhteisiin, niin näin ei ollut. Jumala itse oli jo käskenyt heitä: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa.” (1. Moos. 1:28) Kun Jumala kielsi heitä syömästä tietyn puun hedelmää, niin se tarkoitti vain, että Jumala erotti yhden Eedenin monista hedelmäpuista ja kielsi ihmisparia syömästä sen hedelmää.
6. a) Miksi puuta kutsuttiin ”hyvän- ja pahantiedon puuksi”? b) Kun Aadam ja Eeva söivät hedelmää, niin miten he rikkoivat taivaallista Isäänsä vastaan?
6 Miksi tätä puuta kutsuttiin ”hyvän- ja pahantiedon puuksi”? Koska Jumalan käskyn johdosta sen hedelmä vertauskuvasi Jumalan oikeutta päättää luomustensa puolesta, mikä heille on ”hyvää” ja mikä ”pahaa”. Kun siis ihmispari otti tätä hedelmää, niin se merkitsi sitä, että he käänsivät selkänsä taivaalliselle Isälleen ja hylkäsivät hänen jumalallisen ohjauksensa ja täydellisen tahtonsa. Vaikka koetus oli yksinkertainen, niin siihen sisältyi paljon. Siihen sisältyi ihmisen riippuvaisuus Luojastaan ja jumalallisen arvovallan tunnustaminen. Muista myös, että Jeesus Kristus sovelsi epätäydellisiin ihmisiin säännön: ”Joka vähimmässä on uskollinen, on paljossakin uskollinen, ja joka vähimmässä on väärä, on paljossakin väärä.” (Luuk. 16:10) Kuinka paljon suuremmalla syyllä tämä soveltuikaan täydellisiin luomuksiin!
7. a) Mitä eräs näkymätön luomus sanoi Eevalle puun hedelmästä käärmeen välityksellä? b) Mitä Eeva sitten teki, ja mitä hänen aviomiehensä teki nähtyään sen?
7 Miksi Eeva rikkoi Jumalan lain ja söi hedelmää? Ajatus ei ollut lähtöisin hänestä, vaan sen esitti hänelle henkiluomus, joka käytti alhaista käärmettä puhetorvenaan. Tätä henkiluomusta, joka Raamatussa ilmaistaan Saatanaksi, kutsutaan sen tähden ”alkuperäiseksi käärmeeksi”. (Ilm. 12:9, Um) Käärmeen välityksellä puhunut näkymätön luomus kiisti julkisesti Eevan mainitseman Jumalan käskyn totuudellisuuden. Hän väitti, että puun hedelmän avulla Eeva saattoi tulla Jumalan kaltaiseksi ja ratkaista itse, mikä oli ”hyvää” ja mikä ”pahaa”. Eeva alkoi sitten himoita hedelmää ja söi sitä vastoin Jumalan kieltoa. Kun Aadam, hänen aviomiehensä ja päänsä, havaitsi, mitä hän oli tehnyt, niin hän ei vastustanut vaimonsa menettelyä vaan toimi hänen tavallaan. – 1. Moos. 3:1–6; Jaak. 1:14, 15; 1. Kor. 11:3.
8. a) Mihin Aadam ja Eeva syyllistyivät laittoman tekonsa perusteella? b) Miksi meidän ei tule arvostella Aadamin ja Eevan teon vakavuutta sen mukaan, miten ihmiset nykyään suhtautuvat tottelemattomuuteen ja varastamiseen?
8 Tällä laittomalla teollaan he syyllistyivät syntiin ja aiheuttivat siten itselleen synnin rangaistuksen. (1. Joh. 3:4) Harkitessamme Jumalan päätöksen oikeudenmukaisuutta meidän ei tule erehtyä arvostelemaan Aadamin ja Eevan teon vakavuutta monien meidän aikamme ihmisten suhtautumistavan mukaisesti. Nykyään tottelemattomuus vanhempia kohtaan on yleistä ja jää usein rankaisematta. Varastaminenkin on yleistä, ja monet ajattelevat, että jos se, mitä varastetaan, on vähäistä, niin varkaus ei suuriakaan merkitse. Kapinallisuus ja arvovallan halveksiminen ovat samoin jokapäiväisiä. Mutta se ei tee niistä oikeita! Suuri osa nykyään näkemästämme kasvavan rikollisuuden pilaantuneesta hedelmästä johtuu siitä, että vanhemmat ja muut vallassaolijat eivät ole oikaisseet asioita heti alussa. – Sananl. 13:24; Saarn. 8:11.
9. a) Miksi Jumala oli velvollinen itsensä ja kaikkeudenperheensä tähden pitämään kiinni laista, kun ajattelemme, mitä Aadam ja Eeva todella tekivät? b) Minkä rangaistuksen tämä lakia rikkonut aviopari kärsi synnistään?
9 Jumala ei aikonut suosia väärintekoja laiminlyömällä oman lakinsa voimaansaattamisen. Aadam ja Eeva osoittivat tottelemattomuudellaan suurta rakkaudettomuutta Häntä kohtaan, joka oli pitänyt heistä niin suurenmoisesti huolta. He syyllistyivät varastamiseen, koska he ottivat sellaista, mikä heidän Luojansa sanojen mukaan ei kuulunut heille. Mikä vielä pahempaa, he liittyivät Jumalan viholliseen ja nimittivät teoillaan Jumalaa valehtelijaksi. Jehova oli nyt itsensä ja koko kaikkeudenperheensä tähden velvollinen pitämään kiinni laista. Sen hän tekikin. Koska lakia rikkonut aviopari oli harkitusti tehnyt syntiä, se karkotettiin Eedenistä kuolemaan. – 1. Moos. 3:22–24.
10. Miten synnin vaikutusta voidaan kuvailla herkällä koneella, ja mihin synti johti Aadamin ja Eevan?
10 Synnin vaikutusta heihin voitaisiin valaista sillä, mitä tapahtuu herkälle koneelle, kun sitä ei käytetä oikein sen tekijän käyttöohjeiden mukaisesti. Koneeseen tulee vikoja, ja aikanaan se menee rikki. Koska Aadam ja Eeva jättivät huomioon ottamatta Tekijänsä ohjeet, he menettivät täydellisyytensä. Heidän mielensä ja ruumiinsa alkoi rappeutua ja lakkasi lopulta toimimasta kuolemassa. Sitä tottelemattomuus ja Jumalan suosion menetys merkitsi heille. (1. Moos. 3:16–19) Kun Aadam oli käyttänyt kerran täydellisen ruumiinsa suunnattoman elinvoiman loppuun, hän kuoli 930 vuoden ikäisenä. Se tapahtui kuvaannollisena tuhatvuotisena ”päivänä”, jonka Jumala oli asettanut. – 1. Moos. 5:5; 2. Piet. 3:8.
VAIKUTUS JÄLKELÄISIIN
11. Miten Raamattu selittää sen, miksi me nykyään sairastumme ja kuolemme?
11 Mutta koska me nykyään emme ole olleet tottelemattomia tuolle Eedenin laille, niin miksi mekin sairastumme ja kuolemme? Siksi, että kaikki Aadamin jälkeläiset ovat syntyneet hänen tottelemattomuutensa jälkeen ja perineet siten synnin ja kuoleman häneltä. Kaikki ihmiset perivät epätäydellisyyden, koska kaikki ovat peräisin Aadamista ja Eevasta. Jobin kirja Raamatussa sanookin meille: ”Syntyisikö saastaisesta puhdasta? Ei yhden yhtäkään.” (Job 14:4) Myös Room. 5:12:ssa Raamattu selittää: ”Niinkuin yhden ihmisen [Aadamin] kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi.” Täydellistä konetta ei voida valmistaa epätäydellisellä muotilla, eikä siksi Aadamkaan epätäydellisyydessään voinut tuottaa täydellisiä, synnistä vapaita lapsia. – Ps. 51:7.
12. Miten Aadamin ja Eevan synnin vaikutusta voidaan verrata siihen, mitä tapahtuu, kun moraalittomasti elävät ihmiset synnyttävät lapsia?
12 Aadamin ja Eevan synnin vaikutusta heidän jälkeläisiinsä voidaan verrata siihen, mitä usein tapahtuu, kun ihmiset, jotka syrjäyttävät Jumalan lain ja elävät moraalittomasti, synnyttävät lapsia. Sellaiset ihmiset voivat saada taudin sukupuolielimiinsä, jotka Jumala heille antoi heidän lastensa synnyttämiseksi. Sellaisten ”saastaisten” vanhempien lapset voivat syntyä ruumiillisesti ja henkisesti sairaina heidän vanhempiensa synnin tähden. Siten myös ensimmäiset vanhempamme tulivat ”saastaisiksi”, epätäydellisiksi, sairauden ja lopulta kuoleman alaisiksi. He voivat siirtää jälkeläisilleen vain mitä heillä itsellään oli: epätäydellisyyden, mihin liittyi sairauden ja kuoleman hallitsema tulevaisuus. Siksi me kaikki vanhenemme ja kuolemme ja teemme niin helposti väärin.
13. Onko tahallisen ja tahattoman synnin välillä eroa? Millä tavoin?
13 Tahattomien erehdysten tekeminen perisynnin vuoksi on kuitenkin kokonaan toinen asia kuin sellaisen harkittu harjoittaminen, minkä tietää olevan väärin. (1. Joh. 5:16) Jos ihminen todella katuu erehdyksiään, joita hän tekee perittyjen heikkouksien vuoksi, niin hän voi odottaa Jumalalta armollista anteeksiantoa. (Sananl. 28:13) Mutta niin pian kuin hän tietää, mikä on oikein, hänen täytyy huolellisesti varoa, ettei hän harkitusti valitse menettelytapaa, joka on vastoin Jumalan tahtoa. Se merkitsisi Jumalan suosion ja itse elämän menetystä. – 5. Moos. 30:15–20; Hepr. 10:26, 27.
14. Mitä Jumala on varannut pelastaakseen ihmiskunnan synnistä ja kuolemasta?
14 Onneksi Jehova on rakkaudellisesti pitänyt huolta katuvien pelastamisesta perisynnin ja kuoleman pahoilta vaikutuksilta. Tämä suurenmoinen vapautus tapahtuu Jeesuksen Kristuksen lunastusuhrin välityksellä. Raamattu sanoo tästä varauksesta: ”Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.” (1. Joh. 4:9) Siksi peritty inhimillinen epätäydellisyys otetaan vähitellen pois Jumalan määräaikana hänen Poikansa hallitseman valtakunnan alaisuudessa, eikä ihmiskunta sitten enää tunne Aadamin synnin vaikutuksia. Ei edes kuolemalla, jonka olemme perineet Aadamilta, ole enää valtaa meihin! (Ilm. 21:3, 4) Sinä voit olla yksi niistä, jotka nauttivat näistä siunauksista. Miten? Käyttämällä hyödyksesi sitä huolenpitoa, jonka Jehova on varannut, ja osoittamalla rakkautesi häneen pitämällä hänen käskynsä. – Saarn. 12:13.
[Kuva s. 30]
Aadam rikkoi tahallaan Jumalan selvästi esitetyn lain