8. luku
Jumala suorittaa valinnan ”ikuisen tarkoituksen” mukaisesti
1. Mikä kysymys heräsi sen miehen jälkeläisistä, jolle Jumala uudisti liittolupauksensa?
JEHOVA JUMALA halusi uudistaa Iisakille liittolupauksen, jonka hän oli tehnyt tämän isälle Aabrahamille. (1. Moos. 26:1–5, 23, 24) Vaikka Iisak solmi avioliiton 40-vuotiaana, hän ehti 60-vuotiaaksi, ennen kuin hän sai lapsia – kaksoset. Tekisikö Jehova, joka vastasi lapsia koskevaan Iisakin rukoukseen, valinnan noiden kaksospoikien suhteen?
2. Miten Jehova paljasti, kumman kaksosista hän valitsisi?
2 Jehova ilmaisi valintansa Rebekan raskauden aikana tämän rukoiltua ja tiedusteltua Jumalalta tilaansa: ”Ja Herra sanoi hänelle: ’Kaksi kansaa on sinun kohdussasi, kaksi heimoa [kansallista ryhmää, Um] erkanee sinun ruumiistasi, toinen heimo on toista voimakkaampi, vanhempi palvelee nuorempaa’.” Eesau osoittautui esikoiseksi ja Jaakob toiseksi kaksospojaksi. (1. Moos. 25:20–23) Jehova osoitti näin, että hän ei tekisi näistä Iisakin kaksospojista yhtä kansaa, kaksisukukuntaista kansaa. Sen sijaan olisi kaksi kansallista ryhmää vanhemmasta kaksospojasta polveutuvan kansallisen ryhmän ollessa heikompi ja palvellessa nuoremmasta kaksospojasta polveutuvaa kansallista ryhmää. Tämä kumosi esikoispojan luonnollisen oikeuden paremmuuteen. Siten Jehova paljasti, kenet hän valitsisi.
3. Riippuiko tuo valinta ihmisten teoista vai kutsujasta?
3 Kaikkivaltiaalla, Kaikkiviisaalla Jumalalla oli oikeus tehdä näin sopusoinnussa tarkoituksensa kanssa koko ihmiskunnan siunaamiseksi. Eräs ensimmäisen vuosisadan raamatunselittäjä kirjoitti tästä: ”Samoin kävi Rebekallekin, joka oli tullut raskaaksi yhdestä, meidän isästämme Iisakista; ja ennenkuin kaksoset olivat syntyneetkään ja ennenkuin olivat tehneet mitään, hyvää tai pahaa, niin – että Jumalan valinnan mukainen aivoitus [tarkoitus, Um] pysyisi, ei tekojen tähden, vaan kutsujan tähden – sanottiin hänelle: ’Vanhempi on palveleva nuorempaa’, niinkuin kirjoitettu on: ’Jaakobia minä rakastin, mutta Eesauta minä vihasin’.” – Room. 9:10–13; lainaus myös Mal. 1:2, 3:sta.
4. Miksi Jehova rakasti Eesauta vähemmän kuin Jaakobia jopa ennen heidän syntymäänsä?
4 Varmasti Kaikkivaltias, Kaikkiviisas Jumala ei tehnyt huonoa valintaa. Epäilemättä Hän, joka kykeni lukemaan Rebekan kohdussa olevien kaksosten perinnölliset taipumukset, näki ennalta, mihin suuntaan nuo kaksi poikaa ohjaisivat elämänsä. Niinpä Hän valitsi oikean kaksospojan, vaikka tämä sattuikin olemaan nuorempi. Huolimatta tarkoituksensa mukaisesta valinnasta Jehova ei pakottanut asioita oman mielensä mukaan. Hän ei suunnitellut, että vanhempi Eesau myisi esikoisoikeutensa pelkästä kulhollisesta linssimuhennosta nuoremmalle veljelleen Jaakobille ratkaisevana päätöksentekopäivänä. Jehova näki kuitenkin ilmeisesti ennalta, että syntymättömällä Eesaulla ei olisi arvostusta ja rakkautta hengellisiä asioita kohtaan, kuten Jaakobilla olisi. Tästä syystä hän rakasti Eesauta vähemmän kuin Jaakobia ja teki valintansa sen mukaisesti, vaikka kaksoset olivat vielä syntymättöminä äitinsä kohdussa. – 1. Moos. 25:24–34.
5. Suunnitteliko Jehova, miten Jaakob saisi Iisakin suullisen siunauksen, ja kumosiko Hän sen?
5 Jehova ei suunnitellut menettelytapaa, jota Jaakob ja hänen äitinsä Rebekka lopulta käyttivät saadakseen Iisakin suullisen siunauksen, mutta Jehova salli iäkkään, sokean Iisakin esittää esikoisen siunauksen Jaakobille, koska Jaakob ansaitsi saada sen. (1. Moos. 27:1–30) Jehova ei antanut Iisakin kumota tuota siunausta, vaan kun Jaakob pakeni kaksosveljensä Eesaun murhanhimoista vihaa, Jumala vahvisti Iisakin Jaakobille esittämän siunauksen. Tämä vahvisti sen, että Jumala oli valinnut Jaakobin ennen hänen syntymäänsä. Miten hän vahvisti sen?
6. Miten Jehova piti kiinni Jaakobiin kohdistuneesta valinnastaan unessa, jonka Jaakob sai enkelten käyttämistä tikapuista?
6 Luvatussa maassa Beetel-nimisessä paikassa pakolainen Jaakob ”näki unta, ja katso, maan päälle oli asetettu tikapuut, joiden pää ulottui taivaaseen, ja katso, Jumalan enkelit kulkivat niitä myöten ylös ja alas. Ja katso, Herra seisoi hänen edessään ja sanoi: ’Minä olen Herra, sinun isäsi Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala. Tämän maan, jonka päällä sinä makaat, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi. Ja sinun jälkeläistesi paljous on oleva kuin maan tomu, ja sinä leviät länteen ja itään, pohjoiseen ja etelään, ja sinussa ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä. Ja katso, minä olen sinun kanssasi ja varjelen sinua, missä ikinä kuljet, ja saatan sinut takaisin tähän maahan; sillä minä en jätä sinua, ennenkuin olen toteuttanut sen, minkä minä olen sinulle puhunut.’” – 1. Moos. 28:12–15.
7, 8. a) Mitä tämä Jumalan lausunto merkitsi Messiaan polveutumiselle? b) Kenen palvonnassa Jaakob kunnostautui päinvastoin kuin Eesau?
7 Tämän kumoamattoman lausunnon mukaan, jonka esitti Jumala, joka ei valehtele, Jumala oli toteuttava Aabrahamille annetun lupauksen, jonka 1. Moos. 12:1–7 esittää, Jaakobin jälkeläisten eli siemenen välityksellä.
8 Tämä merkitsi, että Messias, Jumalan taivaallisen ”vaimon” ”siemen”, oli tuleva Jaakobin sukuhaaran kautta. Sen tähden erikoistumme nyt seuraamaan Jaakobin jälkeläisten historiaa, sen sijaan että seuraisimme maan kansojen ja perheitten historiaa, niiden, jotka vielä tullaan siunaamaan messiaanisen ”siemenen” kautta. Lisäksi Aabrahamin ja Iisakin Jumalaa alettiin kutsua ”Jaakobin Jumalaksi”. Samaa ei voida sanoa Eesausta (eli Edomista), joka ei kunnostautunut Jehovan palvonnassa ja jonka jälkeläisistä tuli Jehovan palvojien vihollisia. Epäjumala Kos oli ’Edomin jumala’. (2. Aikak. 25:14; Hes., 35. luku) Temppeliä, joka myöhemmin rakennettiin Jerusalemiin, alettiin kutsua ”Jaakobin Jumalan temppeliksi”. (Jes. 2:3) Esimerkiksi meille, jotka elämme nykyään näitä vaikeita aikoja, henkeytetty psalmista sanoo: ”Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme.” – Ps. 46:12.
KUNINKAALLISEN SUKUKUNNAN VALITSEMINEN
9. a) Miksi Jaakobin jälkeläisiä kutsutaan israelilaisiksi? b) Missä paikassa Jaakobille syntyi hänen kahdestoista poikansa?
9 Ollessaan kaksikymmentä vuotta Paddan-Aramissa Mesopotamian laaksossa Jaakob avioitui isänsä Iisakin hyväksynnällä sukunsa piirissä ja sai yksitoista poikaa. Sitten Jumala käski häntä palaamaan Luvattuun maahan, josta hän oli paennut. (1. Moos. 31:3) Paluumatkalla ollessaan Jaakob sai lisänimen Israel. Jumalan enkeli sanoi hänelle: ”Sinun nimesi älköön enää olko Jaakob, vaan Israel, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut.” (1. Moos. 32:28) Sen jälkeen Jaakobin jälkeläisiä kutsuttiin israelilaisiksi. (2. Moos. 17:11 [Israel = israelilaiset, Um]) Myöhemmin, kun Jaakob eli Israel oli palaamassa uudelta käynniltä Beeteliin, missä hän oli saanut unen tikapuista, hänelle syntyi hänen kahdestoista poikansa Benjamin. Mutta synnyttäessään toista poikaansa Jaakobin lempivaimo Raakel kuoli. Kuten 1. Moos. 35:19 kertoo, ”niin Raakel kuoli siellä, ja hänet haudattiin Efratan tien varteen, se on Beetlehemiin”.
10. Miten Ruuben tuli soveltumattomaksi Jaakobin oleskellessa edelleen Luvatussa maassa?
10 Palattuaan Luvattuun maahan vuonna 1761 eaa. Jaakob asui siellä jatkuvasti muukalaisena 33 vuoden ajan. Tuona aikana sattui joitakin merkittäviä tapahtumia, mutta ne eivät johtuneet mistään Jumalan suunnitelmasta. Jaakobin isä Iisak kuoli 180-vuotiaana. (1. Moos. 35:27–29) Jaakobin vanhin poika Ruuben teki sukupuolista väkivaltaa isänsä jalkavaimolle Bilhalle, Raakelin palvelijattarelle. (1. Moos. 35:22) Tämä teki Ruubenin soveltumattomaksi saamaan esikoisoikeutta isältään Jaakobilta ja lisäksi siihen, että kuninkaallinen Messias tulisi hänen sukuhaarastaan. Jehova ei varmasti ollut suunnitellut sitä, sillä Hänellä ei ole osaa sellaisessa sukurutsaisessa haureudessa. – 1. Moos. 49:1–4.
11, 12. a) Miten Simeon ja Leevi tulivat soveltumattomiksi saamaan tilaisuuden messiaanisen sukuhaaran tuottamiseksi? b) Mitä Jumalan täytyi nyt tehdä valinnan suhteen?
11 Ennen Raakelin kuolemaa ja Ruubenin järkyttävän moraalitonta tekoa eräs Luvatun maan asukas, nimittäin hivviläisen Hamorin poika Sikem, joka asui Sikemin kaupungissa, teki sukupuolista väkivaltaa Jaakobin tyttärelle Diinalle. Jaakobin pojat vihastuivat suuresti tästä ”häpeällisestä teosta Israelissa [Israelia vastaan, Um]”. Niinpä kun Sikemin miespuoliset asukkaat olivat puolustuskyvyttömässä tilassa mukauduttuaan ympärileikkausvaatimukseen, Jaakobin toinen poika Simeon ja hänen kolmas poikansa Leevi ottivat miekat ja surmasivat kaikki sellaiset pahaa aavistamattomat miespuoliset sikemiläiset, minkä jälkeen kaupunki ryöstettiin.
12 Jumalan profeetta Jaakob ei hyväksynyt tätä väkivaltaa. Hän sanoi Simeonille ja Leeville, että he olivat siten saattaneet hänet ”maan asukkaiden . . . vihoihin” ja saattaneet hänet ja hänen perhekuntansa alttiiksi maan väekkäämpien kansojen aiheuttamalle tuholle. (1. Moos. 34:1–30) Sellaisen vihassa ja raivossa suoritetun julman teurastuksen tähden Simeon ja Leevi tulivat kumpikin soveltumattomiksi siihen, että heidän sukuhaaransa johtaisi messiaaniseen ”siemeneen”. Näin tämän kunnioitettavan edun täytyi tulla jollekulle muulle pojalle kuin Simeonille ja Leeville ja luonnolliselle esikoispojalle Ruubenille. (1. Moos. 49:5–7) Jehova Jumala ei varmasti suunnitellut tapahtumia sattumaan siten. Hänen oli nyt mukauduttava uusiin olosuhteisiin. Hän osoittaisi vielä valintansa Jaakobin jäljellä olevien poikien keskuudessa profeettansa Jaakobin eli Israelin välityksellä.
13, 14. Miten kävi niin, että Jaakob ja hänen perhekuntansa muuttivat Egyptiin Joosefin luo?
13 Jaakobin rakastaman toisen vaimon Raakelin esikoispoika Joosef oli perheen yhdestoista poika. Jaakob ilmaisi erityistä kiintymystä tätä vanhalla iällä saamaansa poikaa Joosefia kohtaan. Tästä syystä Joosefin velipuolet tulivat kateellisiksi häntä kohtaan. Isänsä tietämättä heidän onnistui myydä Joosef matkustaville kauppiaille, jotka olivat menossa Egyptiin. He saivat isänsä Jaakobin uskomaan, että villipeto oli tappanut Joosefin.
14 Joosef myytiin Egyptiin orjaksi, mutta Jumala, jota hän uskollisesti palvoi ja totteli, oli hänelle suosiollinen ja nosti hänet Egyptin elintarvikkeitten jakelijaksi ja pääministeriksi faaraon alaisuuteen. Vuonna 1728 eaa. Joosef teki sovinnon katuvien velipuoltensa kanssa, jotka olivat tulleet Egyptiin hakemaan ruokavaroja maailmanlaajuisen nälänhädän aikana. Sen jälkeen Joosef järjesti siten, että hänen isänsä Jaakob eli Israel muutti koko perhekuntansa kanssa Egyptiin ja asettui asumaan Goosenin maakunnaksi kutsuttuun paikkaan. Siellä Jaakob eli vielä seitsemäntoista vuotta. – 1. Moos., luvut 37–47.
15, 16. Yhäti minkä perillisenä Jaakob sitten tuli Egyptiin, ja miten Ps. 105:7–15 kiinnittää huomion tähän?
15 Jaakob toimi Jumalan ohjeitten mukaan lähtiessään Luvatusta maasta Egyptiin Joosefin kutsusta. (1. Moos. 46:1–4) Hän meni sinne ollessaan yhä Aabrahamille annetun lupauksen perillinen ja se, joka siirtäisi sen edelleen. Ps. 105:7–15 viittaa tähän sanoessaan:
16 ”Hän, Herra [Jehova, Um], on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan. Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin, liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan. Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi. Hän sanoi: ’Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne’. Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä. Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan. Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä: ’Älkää koskeko minun voideltuihini [hepreassa monikkomuoto sanasta mašíahh (Um, alaviite) eli messiaat], älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni’.”
17. Miksi Jehova kutsui Aabrahamia, Iisakia ja Jaakobia ”profeetoiksi” ja ”voidelluikseen”?
17 Näin ollen Jehova kutsui Aabrahamia, Iisakia ja Jaakobia profeetoikseen, joita he olivatkin. (1. Moos. 20:7) Profeetasta voitiin puhua voideltuna, koska hänet oli määrätty ja asetettu virkaan, vaikka hänen päälleen ei olisikaan vuodatettu virallisesti öljyä. (1. Kun. 19:16, 19; 2. Kun. 2:14) Samaten vaikka Aabrahamia, Iisakia ja Jaakobia ei voideltu öljyllä, kuten Jaakob voiteli patsaan Beeteliksi kutsutussa paikassa, heitä kutsuttiin syystä ”voidelluiksi” heihin kohdistuvien Jehovan toimenpiteitten tähden. (1. Moos. 28:18, 19; 31:13) Se, että Jehova kutsui heitä ”voidelluikseni”, osoittaa, että hän asetti heidät, hän valitsi heidät. Moffattin raamatunkäännös kääntää Psalmin 105:15: ”Älkää koskaan koskeko valittuuni, älkää koskaan vahingoittako profeettojani.” (Myös 1. Aikak. 16:22) Jehova valitsee kenet hän haluaa; hänen valintansa takana on tarkoitus.
18. Millä nimellä sen mukaisesti myös kansaa, joka oli polveutuva Aabrahamista, Iisakista ja Jaakobista, kutsuttiin, ja miksi se oli sopivaa?
18 Aabraham, Iisak ja Jaakob olivat Jehovan ”messiaita”, ja sopusoinnussa tämän kanssa messiaaninen kansa tuli heidän välityksellään. Pyhä Raamattu puhuu tästä valitusta kansasta Jehovan ”messiaana” eli ”voideltuna”. Psalmissa 28:8, 9 psalmista Daavid sanoo: ”Herra on kansansa väkevyys, hän on voideltunsa [hepr. mašíahh] pelastus ja turva. Pelasta kansasi ja siunaa perikuntasi; kaitse heitä ja kanna heitä iankaikkisesti.” Myöhemmin profeetta Habakuk sanoi Jehovalle rukouksessa: ”Sinä olet lähtenyt auttamaan kansaasi, auttamaan voideltuasi [mašíahh].” (Hab. 3:13) Tämän kanssa sopusoinnussa on se, että tämän ”voidellun” kansan eli kansakunnan kautta oli tuleva Jumalan määräaikana todellinen Messias, Jumalan taivaallisen ”vaimon” ”siemen”. – 1. Moos. 3:15.
19. Millä nimellä Jaakobin poikia kutsuttiin, koska he olivat kahdentoista sukukunnan päämiehiä?
19 Egyptissä Jaakobin jälkeläisistä kasvoi lukuisa kansa, joka oli valmis tulemaan kansakunnaksi. Ajasta, jolloin Jaakob oli kuolinvuoteellaan (vuonna 1711 eaa.) ja esitti jäähyväissanansa pojilleen, sanottiin: ”Nämä ovat kaikki Israelin sukukunnat, luvultaan kaksitoista, ja tämän puhui heille heidän isänsä siunatessaan heidät; hän siunasi jokaisen erikseen erityisellä siunauksella.” (1. Moos. 49:28) Kun nämä Jaakobin kaksitoista poikaa kukin tulivat sukukunnan päämieheksi, heitä kutsuttiin ”patriarkoiksi” eli ’kantaisiksi’. Eräs puhuja sanoi kerran Jerusalemin sanhedrinin edessä: ”Ja hän antoi hänelle ympärileikkauksen liiton; ja niin Aabrahamille syntyi Iisak, ja hän ympärileikkasi hänet kahdeksantena päivänä, ja Iisakille syntyi Jaakob, ja Jaakobille ne kaksitoista kantaisää [patriarkkaa, New English Bible]. Ja kantaisät kadehtivat Joosefia ja myivät hänet Egyptiin. Mutta Jumala oli hänen kanssansa.” (Apt. 7:8, 9) Syystä kreikankieliset juutalaiset puhuivat ”patriarkka Aabrahamista” ja myös ”patriarkka Daavidista”. – Hepr. 7:4; Apt. 2:29; NEB.
20. Perustettiinko Israeliin siten uskonnollinen patriarkaatti?
20 Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että Jaakobin jälkeläisten keskuuteen Egyptiin muodostettiin uskonnollinen patriarkaatti. Jaakobin kuoltua Goosenin maakunnassa Joosef, joka oli Egyptin pääministeri faaraon puolesta, ei asettanut itseään ’Israelin kahdentoista sukukunnan’ patriarkaaliseksi pääksi, vaikka hänen isänsä hänelle esittämä viimeinen siunaus osoitti, että esikoisoikeus oli siirretty Joosefille. – 1. Moos. 49:22–26; 50:15–26.
21. a) Kenelle Jaakob osoitti esikoisoikeuden nyt siirtyneen? b) Kenestä sen päämiehen valinta riippui, jonka sukuhaara johtaisi messiaaniseen kuninkaaseen?
21 Kahdelletoista pojalleen esittämissään profeetallisissa siunauksissa patriarkka Jaakob paljasti enemmän kuin sen, että esikoisoikeus oli siirtynyt Ruubenilta, Jaakobin ensimmäisen vaimon Leean esikoispojalta, Joosefille, hänen toisen vaimonsa Raakelin synnyttämälle esikoispojalle. (1. Moos. 29:21–32) Ennen kuin Joosefin velipuolet myivät hänet orjaksi Egyptiin, he paheksuivat ajatusta, että Joosefista saattaisi tulla heidän kuninkaansa. (1. Moos. 37:8) Mutta kauan ennen tätä, kun Jumala antoi patriarkka Aabrahamille ympärileikkausliiton, Jumala ennusti, että Aabrahamista tulisi kuninkaita ja se tapahtuisi hänen vaimonsa Saaran välityksellä, jonka nimen Jumala muutti silloin Saaraista Saaraksi, joka merkitsee ’Ruhtinatarta’. (1. Moos. 17:16) Lisäksi kun Jumala muutti Jaakobin nimen Israeliksi, hän lupasi, että Jaakobista tulisi kuninkaita. (1. Moos. 35:10, 11) Kuitenkaan perheen esikoispojan oikeus ei tuonut automaattisesti mukanaan oikeutta ja kunniaa olla sen kuninkaitten suvun esi-isä, joka johtaisi messiaaniseen Kuninkaaseen, Jumalan taivaallisen ”vaimon” ”siemeneen”. Tämä tärkeä seikka riippui Jumalan valinnasta. Hän pani Jaakobin osoittamaan, kuka poika olisi sellaisen Kuninkaan esi-isä.
22. Kenelle pojalle annetussa siunauksessa Jaakob mainitsi ”valtikan” ja ”hallitsijansauvan”?
22 Ilmaistuaan epäsuosionsa Ruubenin, Simeonin ja Leevin suhteen kuoleva Jaakob sanoi ensimmäisen vaimonsa Leean synnyttämästä neljännestä pojasta: ”Juuda, sinua sinun veljesi ylistävät; sinun kätesi on vihollistesi niskassa, sinua kumartavat isäsi pojat. Juuda on nuori leijona; saaliilta olet, poikani, noussut. Hän on asettunut makaamaan, hän lepää kuin leijona, kuin naarasleijona – kuka uskaltaa häntä häiritä? Ei siirry valtikka pois Juudalta eikä hallitsijansauva hänen polviensa välistä, kunnes tulee hän, jonka se on [kunnes tulee Siilo, Um] ja jota kansat tottelevat.” – 1. Moos. 49:8–10.
23. Mitä kaikki nuo piirteet, valtikka, hallitsijansauva, kansojen tottelevaisuus ja leijonaan vertaaminen, osoittavat Juudasta?
23 Huomatkaamme, että Jaakob vertaa Juudaa leijonaan. Miika 5:7 sanoo leijonaa metsän eläinten kuninkaaksi. Hes. 19:1–9 vertaa Juudan valtakunnan kuninkaita leijoniin. Niinpä se, että Jaakob vertaa Juudaa leijonaan, sopii hyvin yhteen sen kanssa, että valtikka ei ollut ’siirtyvä pois Juudalta’, mikä antoi ymmärtää, että Juudalla jo oli valtikka eikä hän menettäisi sitä eikä sitä riistettäisi häneltä. Sitä, että oli kysymys kuninkuuden valtikasta, tukee se, että valtikan yhteydessä puhuttiin ”hallitsijansauvasta”, joka ei myöskään ollut siirtyvä pois Juudalta, ennen kuin Siilo tulisi. Lisäksi Juudaa, jota tämä Siilo edustaa, ”kansat tottelevat”. (1. Moos. 49:10) Kaikki nämä Juudaan liittyvät piirteet puhuvat kuninkuuden puolesta!
24, 25. a) Mitä nimi Siilo merkitsee, ja kehen se soveltuu? b) Miksi kuninkaanvaltikan ei tarvitse siirtyä pois Juudalta?
24 Nimen Siilo ymmärretään merkitsevän ’se, jonka se on’. Muinaisessa latinankielisessä Vulgatassa, joka käännettiin senaikaisesta alkuperäisestä heprealaisesta tekstistä, sanotaan: ”Kunnes tulee hän, joka on määrä lähettää.”
25 Tämän Siilon (”Sen, jonka se on”) tuleminen viittaa samaan, jonka tuleminen ennustetaan Suvereenin Herran Jehovan sanoissa viimeiselle Jerusalemissa hallinneelle Juudan kuninkaalle: ”Raunioiksi, raunioiksi, raunioiksi minä panen tämän; eikä tästä ole jäävä mitään, kunnes tulee hän, jolla on [laillinen, Um] oikeus, ja minä annan sen hänelle.” (Hes. 21:27) Tämä viittaa epäilemättä messiaanisen Kuninkaan, Jumalan kuvaannollisen ”vaimon” ”siemenen”, tulemiseen, sillä kun hän tulee, ei tarvita enää kuninkaitten seuraajia hänen jälkeensä. Silloin Juudan sukukunnan valtakunta saavuttaa huippunsa ja pysyy ikuisesti Siilon käsissä. Tämä on se messiaaninen Kuningas, joka on istuva Jehovan oikealla puolella taivaissa ja on oleva kuningas Melkisedekin kaltainen kuningas, hänen, jolle patriarkka Aabraham antoi kymmenykset voittosaaliista. (Ps. 110:1–4) Siten kuninkaanvaltikka ei siirtyisi pois Juudalta.
26. a) Miten 1. Aikak. 5:1, 2 osoittaa, että esikoisoikeus on eri asia kuin kuninkuus? b) Mitä Jehova oli suunnittelemattomista tapahtumista huolimatta vapaa ja kykenevä tekemään?
26 Raamattu osoittaa selvästi, että perheen esikoispojan oikeus oli eri asia kuin kuninkaalliseen johtoasemaan määrääminen ja että Jumala kuolevan patriarkan Jaakobin kautta määräsi kuninkaallisen johtoaseman Juudalle. 1. Aikak. 5:1, 2:sta luemme Jaakobin pojista: ”Ruubenin, Israelin esikoisen, pojat olivat – hän oli näet esikoinen, mutta koska hän saastutti isänsä vuoteen, annettiin hänen esikoisuutensa Joosefin, Israelin pojan, pojille, kuitenkin niin, ettei heitä merkitty sukuluetteloon esikoisina [joten häntä (Ruubenia) ei pitänyt merkitä sukuluettelon mukaan esikoisuuden saajaksi, Um], sillä Juuda tuli voimallisimmaksi veljiensä joukossa, ja yhdestä hänen jälkeläisistään tuli ruhtinas [ja ruhtinas polveutui hänestä (Leeser); ja hänestä tuli hän, joka on ruhtinas (Jewish Publication Society)], mutta esikoisuus joutui Joosefille.” Me emme voi tässä sanoa, että Kaikkivaltias, Kaikkiviisas Jumala suunnitteli tapahtumat tällä tavalla, sillä hän ei yllyttänyt Ruubenia, Simeonia ja Leeviä väärintekoihin eikä aiheuttanut niiden seurauksia. Sen sijaan sen mukaisesti, miten tapahtumat kehittyivät ennalta suunnittelematta, hän oli vapaa valitsemaan Juudan. Tapahtuipa mitä tahansa, hän kykeni pitämään kiinni alkuperäisestä tarkoituksestaan ja toteuttamaan sen muuttamatta sitä.
27, 28. a) Minkä kansan suhteen ja erityisesti minkä sen osan suhteen pidämme siis silmämme valppaina? b) Mitä hyötyä saamme, kun toimimme Jumalan tarjoamien todisteitten mukaan?
27 Jumalan valinnat ja hänen toimenpiteensä ovat varmana oppaana meille tarkastellessamme Hänen ’ikuista tarkoitustaan’, jonka hän muodosti Voidellun, Messiaan, yhteydessä. Profeetallisista sanoista, jotka hän henkeytti kuolevan patriarkan Jaakobin lausumaan Juudalle, me tiedämme, mitä tietä seuraamme. Meidän täytyy pitää silmämme valppaina, paitsi Israelin kahdentoista sukukunnan suhteen yleensä, erityisesti Juudan sukukunnan suhteen, koska se on suorassa suhteessa Jehovan Messiaaseen, Hänen taivaallisen ’vaimonsa’ ”siemeneen”. Yhä enemmän todisteita kertyy avuksemme tunnistaaksemme messiaanisen Kuninkaan, johon Jumalan ”ikuinen tarkoitus” kietoutuu.
28 Toimiessamme niiden todisteitten mukaan, jotka Suvereeni Herra Jehova tarjoaa meille, me voimme välttyä tulemasta pettymystä tuottavan väärän messiaan seuraajiksi. Me tulemme sen sijaan kokemaan iloa tunnistaessamme Jumalalta tulevan tosi Messiaan ja seuraamalla häntä, jonka välityksellä kaikki maan kansat saavat ikuisen siunauksen.