5. luku
Miksi Jumala on sallinut kärsimystä maan päällä?
1, 2. Miten ihmissuku sai alkunsa, ja millainen alku se oli?
TIETEELLISET todisteet ja Raamattu osoittavat kaikkien ihmisten olevan lähtöisin yhdestä alkuperäisestä parista. Vedenpaisumuksen jälkeen muodostui sitten Nooan kolmen pojan jälkeläisistä ihmisperheen kolme päähaaraa. – 1. Mooseksen kirja 3:20; 9:18, 19.
2 Apostoli Paavali sanoi: ”[Jumala] teki yhdestä ihmisestä jokaisen ihmisten muodostaman kansan, niin että he asuvat koko maan pinnalla.” (Apostolien teot 17:26) Tämä mies Aadam ja hänen vaimonsa Eeva luotiin täydellisiksi, jollaisia ovat kaikki Jumalan työt. – 5. Mooseksen kirja 32:4; 1. Mooseksen kirja 2:18, 21–23.
3. Millainen Aadam oli luomisensa aikaan enkeleihin verrattuna?
3 Aadam oli Jumalan poika, täysin valmis Jumalan perheen jäsen, joka oli tehty vain vähän enkeleitä alemmaksi. (Luukas 3:38) Enkelit ovat henkiluomuksia, joilla on suurempi voima ja kyky kuin ihmisillä. (2. Pietari 2:11) Raamattu ei kuitenkaan sano missään, että enkeleillä olisi suurempi moraalinen kyvykkyys. Kun Jeesus Kristus oli maan päällä ihmisenä, naisesta syntyneenä, niin hänen moraalinen nuhteettomuutensa oli yhtä suuri kuin kenen tahansa Jumalan kaikkeudenperheen jäsenen taivaassa ja maan päällä. – Psalmi 8:5, 6; Heprealaisille 2:6–9; 7:26.
4, 5. Miten sairaudet, vaikeudet ja kärsimykset kohtasivat koko ihmissukua?
4 Miten sitten epätäydellisyys ja sen seuralaiset, vaikeudet, sairaus ja taistelut, tulivat ihmiskunnan osaksi? Raamattu selittää, että kaikki ihmiset ovat Aadamin ja Eevan jälkeen ilman omaa syytänsä syntyneet epätäydellisinä. Se sanoo: ”Yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema, ja näin kuolema levisi kaikkiin ihmisiin, koska he kaikki olivat syntiä tehneet.” – Roomalaisille 5:12.
5 Perinnöllisyyslakien mukaan lapset perivät vanhemmiltaan taipumuksia ja luonteenominaisuuksia samoin kuin heikkouksiakin. Mutta miten täydellisestä Aadamista tuli vajavainen, epätäydellinen, syntinen? Miksi vaikeuksia ja kärsimyksiä on sallittu siitä lähtien?
AADAMIN ERINOMAINEN ASEMA
6. Missä mielessä Aadam luotiin ’Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi’?
6 Aadam luotiin Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi. (1. Mooseksen kirja 1:26) Se merkitsi, että hänellä oli moraalisia ominaisuuksia ja kyky hengellisyyteen. Hän saattoi tulla tuntemaan Jumalan ja oppia hänestä ja olla pojan kaltaisessa suhteessa Jumalaan. Hänellä oli ajattelukyky ja omatunto – oikean ja väärän taju. Aadam saattoi edustaa Jumalaa maan päällä ja heijastaa Jumalan kunniaa – hänen hyviä ominaisuuksiaan – niille, jotka tulisivat vielä syntymään.
7. a) Miten Jumala huolehti Aadamin tarpeista, joka oli uusi tulokas maan päällä? b) Miten Aadamin olisi pitänyt suhtautua tähän?
7 Jumala oli kanssakäymisissä Aadamin kanssa mahdollisesti joka päivä. 1. Mooseksen kirjan 3:8:n (UM) mukaan Aadam ja Eeva ”kuulivat Jehova Jumalan äänen” ”päivän tuulisen osan aikoihin”. Viittaus tähän nimenomaiseen vuorokauden hetkeen tuo mieleen, että tämä on voinut olla tavanomainen aika Jumalan olla kanssakäymisissä ihmisen kanssa. Korkein varasi todella aikaa opettaakseen Aadamia, joka oli uusi tulokas maan päällä. (1. Mooseksen kirja 1:28–30) Tämä ensimmäinen ihminen tarvitsi Jumalan apua ja ohjeita voidakseen oikealla tavalla vallita alempaa luomakuntaa. Aadam oli täysin kykenevä edistymään hengellisesti ja kehittämään rakkautta. Sitä mukaa kuin hän oppi, hänen arvostuksensa ja rakkautensa Luojaansa kohtaan saattoi vahvistua. (1. Johannes 4:7, 8) Hän saattoi päästä vielä läheisempään suhteeseen Hänen kanssaan.
8. Miksi oli välttämätöntä, että Aadam oppi tietämään paljon kasveista ja eläimistä?
8 Raamattu ei kerro, miten pitkän ajan Jumala käytti poikansa opettamiseen. Mutta Aadamin oli välttämätöntä oppia aivan ensi tilassa tuntemaan kasveja ja eläimiä, koska hänestä piti tulla maanviljelysasiantuntija ja lastensa opettaja puutarhanhoidossa ja kotieläinten hoidossa. (1. Mooseksen kirja 2:15, 19) Tämä saattoi ilmeisesti viedä jonkin aikaa.
9. Minkä tehtävän Jumala antoi Aadamille 1. Mooseksen kirjan 2:19, 20:n mukaan, ja miten Aadam saattoi suorittaa sen hyvin?
9 Aadam asui Jumalan hänelle valmistamassa Eedenin puutarhakodissa. Nähtävästi se oli laaja alue, missä Aadam saattoi kuljeskella. Näin hän voi tarkkailla eläimiä niiden luonnollisessa ympäristössä, millä tavalla Jumala sitten tekikin sen mahdolliseksi. Aadam saattoi sitten nimetä ne niiden ominaispiirteitten mukaisesti. Mitään kiirehtimisen syytä ei ollut. – 1. Mooseksen kirja 2:8, 19, 20.
10. Mihin Aadam pystyi saamansa valmennuksen avulla, mutta mitä hänen piti ottaa huomioon?
10 Vaikka Aadam saattoi ratkaista ongelmia, joita heräsi hänen tietopiirinsä alueelta, hänen täytyi kääntyä Jumalan, Rakentajan ja Johtajan, puoleen saadakseen tietää, millä tavalla hänen oli ’tehtävä maa alamaiseksi’. Eedenin puutarhan ulkopuolella oleva viljelemätön maa oli tehtävä ”kodiksi” miljardeille vielä syntymättömille ihmisille. Ja aivan samoin kuin rakentaja seuraa arkkitehdin piirustuksia, ihmisen tarvitsi noudattaa uskollisesti Jumalan viisasta ohjausta voidakseen kaunistaa maata ja tehdä siitä mitä miellyttävimmän ja nautittavimman paikan ihmissuvulle. – Luukas 16:10.
11. Miten Aadam hoiti vastuunsa aluksi, ja mitkä tehtävät odottivat häntä?
11 Miten sitten Aadam suhtautui kaikkeen siihen, millä Jumala oli siunannut hänet? Jonkin aikaa hän menetteli oikein ja opetti vaimoaan aivan sen mukaan kuin hän oli oppinut Jumalalta. (Vrt. 1. Mooseksen kirjan 2:16, 17:ää 1. Mooseksen kirjan 3:2, 3:een.) Luojana Jehova oli heidän Jumalansa. Säilyttääkseen oikean suhteen Jumalaan Aadamin ja Eevan täytyi turvautua häneen ja totella häntä Suvereenina Hallitsijana. Kun heidän perheensä kasvaisi peittääkseen maan, alamaisuus Jumalan hallitusvallalle olisi välttämätön järjestyksen ja sopusoinnun säilyttämiseksi. Aadam ja Eeva voivat opettaa ja valmentaa lapsiaan niin, että hekin vuorostaan tuottaisivat kunniaa Jumalalle.
’TIEDON PUU’
12. Millaiset mahdollisuudet odottivat Aadamia ja Eevaa 1. Mooseksen kirjan 2:17:n mukaan?
12 Jumala oli sanonut Aadamille, että hän voisi syödä vapaasti kaikista muista puutarhan puista paitsi hyvän- ja pahantiedon puusta. (1. Mooseksen kirja 2:17) Tämän pariskunnan ja sen jälkeläisten eteen asetettiin ikuinen elämä tottelevaisuuden ollessa ainoana ehtona. Olisi häpeäksi koko Jumalan taivaassa ja maan päällä olevalle perheelle, jos Aadam olisi niin epäkunnioittava, ettei hän tottelisi Jumalaa.
13, 14. a) Miksi oli täysin oikein ja sopivaa, että Aadam totteli Jumalaa? b) Ottaen huomioon kaiken sen hyvyyden, mitä Aadam oli kokenut, mitä hän jätti tekemättä, ja millaisen asenteen hän kehitti itsessään?
13 Jumala oli antanut Aadamille kaikkea, jotta elämä olisi hänelle miellyttävää. Aadam ei itse ollut pannut maata tuottamaan kaikkea sitä hyvää, mitä hän voi nauttia ravintona. Hän ei luonut kaunista kumppaniaan Eevaa. Hän ei tehnyt omaa elimistöään, jonka kyvyt tekivät hänelle mahdolliseksi nauttia kaikesta, mitä hänellä oli. Mutta vaikka Aadam piti ja nautti siitä ihanasta elämästä, joka hänelle oli huomaavaisesti annettu, niin hän ei kulkenut tottelevaisuuden tietä.
14 Lopulta Aadam alkoi asettaa oletetut etunsa taivaallisen Isänsä etujen yläpuolelle. Hän ajatteli enemmän hetkellisiä halujaan kuin Jumalan perheen ja tulevien jälkeläistensä etuja. Epätäydelliset ihmisetkin halveksivat miestä, joka pettää perheensä ja myy omat lapsensa orjuuteen ja kuolemaan. Ja juuri siten Aadam teki. – Roomalaisille 7:14.
15, 16. a) Oliko ”hyvän- ja pahantiedon puu” oikea puu? b) Mitä muita kysymyksiä tuo puu herättää?
15 Mikä muodosti Aadamin synnin? Se liittyi ”hyvän- ja pahantiedon puuhun”. Tästä puusta on esitetty monia arveluja. Oliko se oikea puu? Mikä oli ”tieto” ja mitä ”hyvä ja paha”? Miksi Jumala pani sellaisen puun puutarhaan?
16 Raamattu osoittaa, että puu oli todellinen, sanomalla sen olleen puutarhan hedelmäpuitten joukossa. (1. Mooseksen kirja 2:9) Millaista ”tietoa” tämä puu edusti? Eräs raamatunkäännös esittää sattuvan huomautuksen 1. Mooseksen kirjan 2:17:n alaviitteessä:
17. Millaista ”tietoa” tämä puu edusti erään raamatunkäännöksen alaviitteen mukaan?
17 ”Tämä tieto on Jumalan itselleen varaama etuoikeus, jonka ihminen syntiä tekemällä anasti itselleen, [1. Mooseksen kirja] 3:5, 22. Siksi se ei ole kaikkitietävyyttä, joka puuttuu langenneelta ihmiseltä; ei myöskään moraalista arvostelukykyä, sillä ihmisellä oli sitä ennen lankeemustaan eikä Jumala voinut kieltää sitä ajattelevalta olennolta. Se on valta ratkaista itse, mikä on hyvää ja mikä pahaa, ja toimia sen mukaisesti, täydellisen moraalisen riippumattomuuden vaatimus, millä ihminen kieltäytyy tunnustamasta asemaansa luotuna olentona. Ensimmäinen synti oli hyökkäys Jumalan suvereenisuutta vastaan, ylpeyden synti.” – Jerusalem Bible.
18. a) Minkä vertauskuva puu oli? b) Mitä täydellisen ihmisen täytyi päättää, ennen kuin hän teki syntiä syömällä ’tiedon puusta’?
18 Puu oli itse asiassa vertauskuva rajoituksesta – eräänlainen demarkaatiolinja – eli ihmiselle kuuluvan vallan raja. Oli oikein ja sopivaa, jopa välttämätöntä, että Jumala ilmoitti Aadamille tästä rajoituksesta. Ennen kuin täydellinen ihminen söisi tästä puusta, se vaatisi hänen tahtonsa tietoista suostumusta. Se osoittaisi hänen päättäneen etukäteen vetäytyä pois Jumalan hallitusvallan alaisuudesta lähteäkseen omille teilleen tekemään sitä, mikä oli ”hyvää” tai ”pahaa” hänen oman ratkaisunsa mukaisesti.
JUMALAN SUVEREENISUUDEN UHMAAMINEN
19. Mitä Aadamin tahallinen synti aiheutti hänelle itselleen ja hänen lapsilleen Roomalaiskirjeen 1:28:ssa ilmaistun periaatteen mukaisesti?
19 Näin ihminen lähti kulkemaan Jumalasta riippumatonta tietä. Jumala ei puuttunut Aadamin tahdonvapauteen. Mutta Aadamin väärä valinta aiheutti hänelle ja hänen lapsilleen kaikenlaisia vaikeita ja ihmisvoimin ratkaisemattomia ongelmia. – Roomalaisille 1:28.
20. Miten Aadamin väärä teko herätti koko ihmiskuntaa koskevan kysymyksen?
20 Kiistakysymys käsitti muutakin kuin Aadamin ja hänen vaimonsa kapinan. Jumalan maallisen pojan kapina herätti kysymyksen: haluaisiko kukaan Jumalan maallisesta perheestä, joka käyttäisi tahdonvapauttaan, valita uskollisuuden Jumalan hallitusvallalle ja pysyisikö kukaan uskollisena Jumalalle, kun hän olisi painostuksen alaisena tai kun hänellä olisi kiusaus hankkia itselleen jotakin tottelemattomuudella? Siis jokaisen tähän maailmaan syntyvän miehen ja naisen nuhteettomuus, uskollisuus, tulisi olemaan epäilyksenalainen kaikkien Jumalan luomusten mielissä taivaassa ja maan päällä.
21. Minkä ihmisen nuhteettomuutta koskevaa kysymystä paljon suuremman kiistakysymyksen Aadamin synti herätti?
21 Tämä kysymys oli kuitenkin vain lisä- eli toisarvoinen kysymys, joka liittyi paljon suurempaan – Jumalan suvereenisuuden eli hallitusvallan oikeudellisuuden kyseenalaiseksi asettamiseen – mitä eräät 2500 vuotta myöhemmin sattuneet tapahtumat valaisivat. Esimerkki tähän liittyvästä kiistakysymyksestä löytyy Job-nimisen miehen todellisista kokemuksista, jotka on säilytetty kirjallisessa muodossa meidän hyödyksemme.
22. Miten Jobin kirja osoittaa, että jokaisen ihmisen nuhteettomuus ja uskollisuus oli todella joutunut kiistanalaiseksi?
22 Jobin kirja paljastaa, että eräs Jumalan taivaallinen enkeli oli haasteen alkuunpanija. Hän ilmaantui Korkeimman eteen syyttäen röyhkeästi Jumalan uskollista palvelijaa Jobia väittämällä, että tämän uskollisuus Jumalaa kohtaan perustui silkkaan itsekkyyteen. Jumala salli tämän henkipojan aiheuttaa Jobille erittäin vaikean koettelemuksen. Vaikka Job osoittautui uskolliseksi koetuksessa, kapinoitsija syytti yhä häntä siitä, että hänen sydämensä oli paha. Jehova sanoi hänelle: ”Oletko pannut merkille palvelijaani Jobia? Sillä ei ole maan päällä hänen vertaistansa; hän on nuhteeton ja rehellinen mies, pelkää Jumalaa ja karttaa pahaa. Vielä hän pysyy hurskaudessansa [nuhteettomuudessaan, UM; moitteettomuudessaan, uskollisuudessaan Jumalaa kohtaan], ja sinä olet yllyttänyt minut häntä vastaan, tuhoamaan hänet syyttömästi.” Enkeli vastasi: ”Nahka nahasta; ja kaikki, mitä ihmisellä on, hän antaa hengestänsä. Mutta ojennapa kätesi ja koske hänen luihinsa ja lihaansa: varmaan hän kiroaa sinua vasten kasvojasi.” – Job 2:2–5.
23. Mitä seurauksia Jobille oli siitä, että hän piti kiinni uskollisuudestaan ankarissa kärsimyksissä?
23 Jumala salli Jobin joutua koeteltavaksi tietäen hänen pysyvän uskollisena. Eikä Job todellisuudessa menettänyt mitään kärsiessään jonkin aikaa, sillä kun koetus oli ohi, Jumala palkitsi Jobin tavalla, joka ylitti hänen kaikki aikaisemmat kokemuksensa antamalla hänelle muun muassa 140 vuotta lisää elinaikaa. – Job 42:12–16; vrt. Heprealaisille 11:6.
24. a) Kuka oli todellisuudessa Jumalaa vastaan suunnatun kapinan yllyttäjä ja alkuunpanija? b) Olivatko siis Aadam ja Eeva tämän vuoksi puolustettavissa?
24 Tämä välähdys näkymättömästä taivaallisesta tapahtumasta auttaa meitä ymmärtämään todellisen kiistakysymyksen, jonka vuoksi Jumala on sallinut pahuutta. Uhmaava enkeli, joka tunnetaan Saatana Panettelijana, oli todellinen kapinaan yllyttäjä. Siitä huolimatta ensimmäinen ihmispari, joka asettui Saatanan puolelle tämän ensi kerran esittäessä haasteensa, teki tahallaan ja anteeksiantamattomalla tavalla väärin.
25, 26. a) Koska Saatana Panettelija hyökkäsi Aadamin Jumalaa kohtaan osoittamaa uskollisuutta vastaan, jättikö Jumala epäoikeudenmukaisesti Aadamin alttiiksi hyökkäykselle? b) Miten Saatana on voinut järkeillä ryhtyessään hyökkäykseen Eevaa vastaan?
25 Jumala oli antanut Aadamille riittävästi tietoa ja tilaisuuksia tulla täysin kykeneväksi seisomaan uskollisena Jumalan puolella, sillä Jumala ei koskaan jätä palvelijaansa alttiiksi hyökkäykselle, jota vastaan hän ei voi puolustautua. (1. Korinttolaisille 10:13) Siksi Aadam, jolla oli täydellinen tahdonvapaus, olisi voinut seistä lujana ja todistaa kuuliaisuutensa ja uskollisuutensa. Ei ollut olemassa mitään hänestä riippumattomia tekijöitä, jotka olisivat saaneet hänet tekemään syntiä, kuten on epätäydellisen ihmiskunnan laita nykyään. Hänen syntinsä oli täysin tahallinen ja harkittu.
26 Siitä huolimatta Jumalan vastustaja, kapinallinen henkipoika, etsi tilaisuutta kapinan lietsomiseen maailmankaikkeudessa. Hän halusi käyttää Aadamia ja Eevaa välikappaleina pannakseen alulle Jumalan hallitusvallan uhmaamisen. Raamatun kertomus osoittaa meille, miten hän kohdisti ensin hyökkäyksensä naiseen. Saatana luotti siihen, että jos hän saisi Eevan valtaansa, hän voisi tehokkaasti painostaa Aadamia.
KAPINA JUMALAA VASTAAN
27. Vaikka käärme puhui Eevalle, niin mistä me tiedämme käärmeen olleen todellisuudessa vain Panettelijan välikappale?
27 Millä tavalla sitten Saatanan hautoma Jumalan hallitusvallan uhmaaminen käytännössä pantiin alulle? Raamatun kertomuksessa puhutaan siitä, miten eräs kedon alhainen eläin, käärme, puhui Eevalle. Tietenkään mikään eläin ei voi puhua itsestään. Saatana Panettelija oli todellinen puhuja, joka käytti käärmettä. Tämän petoksen takia ja siksi, että hän käytti käärmettä, Jumala sanoi häntä ”alkuperäiseksi käärmeeksi [pettäjäksi]”. (Ilmestys 12:9) Jeesus osoitti Saatanan olleen yllyttämässä Jumalan suvereenisuuden uhmaamiseen sanoessaan, että Panettelija oli ”valheen isä” ja tappaja Eedenissä alkaneen kapinallisen menettelynsä alusta lähtien. (Johannes 8:44) Raamatun kertomus tästä ensimmäisestä valheesta ja kapinasta kuuluu:
28. (1. Mooseksen kirja 3:1–5) a) Miten Saatanan Eevalle tekemä kysymys antoi ymmärtää, että Jumala oli pidättänyt häneltä jotakin, mikä olisi kuulunut hänelle? b) Oliko Eeva tietämätön Jumalan laista, että ’tiedon puusta’ ei ollut lupa syödä?
28 ”Mutta käärme oli kavalin [varovaisin, UM] kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle: ’Onko Jumala todellakin sanonut: ”Älkää syökö kaikista paratiisin puista”?’ Niin vaimo vastasi käärmeelle: ’Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa, mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia, on Jumala sanonut: ”Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi”.’ Niin käärme sanoi vaimolle: ’Ette suinkaan kuole; vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan’.” – 1. Mooseksen kirja 3:1–5.
29, 30. Miten Eeva suhtautui ’tiedon puun’ hedelmään, ennen kuin Saatana valehteli, ja millaisena hän näki sen valheen jälkeen?
29 Tätä ennen nainen oli totellut kieltoa, joka koski ’tiedon puusta’ syömistä, mihin käärme viittasi. Hänellä oli kaikenlaista ravintoa syötävänä, eikä häneltä puuttunut mitään. Hän ymmärsi, että puusta syöminen johtaisi ikäviin seurauksiin. Ei siksi, että hedelmä olisi ollut myrkyllinen, mutta Jumala oli sanonut, että siitä syöminen johtaisi hänen määräämäänsä kuolemanrangaistukseen. Jos nyt joku näkee metsässä kasveja, kuten myrkkymuratin, taikka puita, joiden hedelmät ovat vaarallisia syötäviksi, niin tunteeko hän houkutusta tai halua koskettaa, ottaa ja syödä niitä? Ei, niillä ei ole sellaista viehätystä. Näin ajatteli Eevakin. Mutta Saatanan valhe teki puusta houkuttelevan. Eeva uskoi hänen sanojaan, jotka puhuttiin alhaisen käärmeen välityksellä, enemmän kuin Luojansa sanoja. Me luemme:
30 ”Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi.” – 1. Mooseksen kirja 3:6.
EEVA PETETTIIN
31. Mitä Eeva on voinut ajatella, kun käärme puhui hänelle?
31 Miksi Eeva ei mykistynyt ja miksi hän ei paennut, kun käärme yllättäen puhui hänelle? Raamattu ei kerro sitä. On mahdollista, että hän näki käärmeen puussa, ja sen liikkeet ovat voineet kiinnittää hänen huomionsa. Hän tiesi, että kyseessä oli erittäin varovainen eläin. Käärme on siis voinut vaikuttaa hyvin viisaalta, ja kun se puhui, se on ehkä näyttänyt omaavan aivan erikoista viisautta.
32, 33. a) Minkä vapauden Eeva luuli saavansa syömällä hedelmää? b) Miten Eeva todellisuudessa menetti vapautensa mennessään miehensä edelle?
32 Joka tapauksessa tämän eläimen kautta puhuttu valhe sai hänet vakuuttuneeksi siitä, että hän ei kuolisi syömällä hedelmää. Sen sijaan hän uskoi saavansa erikoisia kykyjä – tulevansa Jumalan kaltaiseksi, vapaaksi ja riippumattomaksi ratkaisemaan itse, millaisen menettelytavan hän valitsisi. Hän ei tulisi olemaan riippuvainen kenestäkään eikä kenenkään alamainen. On varmaa, että hän ei enää ollut alamainen miehelleen, joka oli esittänyt hänelle Jumalan käskyn. Hän meni edelle ja otti hedelmän neuvottelematta miehensä kanssa.
33 Siksi apostoli Paavali tähdensi kristityn vaimon alamaisuutta. Hän viittasi siihen, että kun Eeva kuvitteli saavuttavansa ehdottoman riippumattomuuden, hän todellisuudessa saavutti sen vastakohdan ja aiheutti itselleen erittäin suuria vaikeuksia. Hän yritti tehdä sellaista, mihin hän ei soveltunut. Paavali sanoi: ”Aadamia ei . . . petetty, mutta nainen petettiin perusteellisesti ja joutui rikkomukseen.” – 1. Timoteukselle 2:11–14.
AADAMIN USKON PUUTE
34, 35. a) Miksi Aadam liittyi kapinaan, vaikka häntä ei petetty? b) Miksi Eevan synnin synnyttämä ongelma oli Aadamille suurempi kuin hänen jokapäiväiset ongelmansa hänen huolehtiessaan Eedenin puutarhasta, ja miten hän osoitti heikkoa uskoa?
34 Koska Aadamia ei petetty, niin mikä sai hänet liittymään kapinaan vaimonsa kanssa? Hän antoi halun vaimoonsa Eevaan muodostua tärkeämmäksi kuin suhteensa Jumalaan. Kun hän siis näki vaimonsa, hän otti häneltä hedelmän. – 1. Mooseksen kirja 3:6.
35 Raamattu ei kerro niitä sanoja, joita Aadam ja Eeva vaihtoivat keskenään. Mutta tässä kohtasi Aadamia äkkiä mitä vakavin ongelma. Hänellä on voinut olla voitettavana ongelmia vallitessaan eläimiä ja viljellessään puutarhaa, mutta tämä Eevaan liittyvä tilanne kohdistui suoraan hänen sydämeensä ja koetteli hänen uskollisuuttaan. Hän on voinut ihmetellä: ’Miksi minulle on sattunut tällaista näin äkkiä ja yllättäen keskellä onnellista elämääni? Miksi Jumala salli tämän tapahtua?’ Hänen uskonsa Jumalaan joutui koetukselle. Hänen olisi pitänyt osoittaa suurempaa rakkautta Jumalaan. Hänen olisi pitänyt tietää, että Jumala olisi ollut hänen kanssaan. – Psalmi 34:16.
36, 37. a) Miten Aadam uskon puutteen lisäksi paljasti itseään puolustelevan asenteensa? b) Oliko hän kuitenkin täysin vastuussa kapinastaan?
36 Jumala olisi varmasti pitänyt huolen pojastaan Aadamista, jos tämä olisi osoittautunut uskolliseksi. Hän olisi huolehtinut siitä, että kaikki olisi kääntynyt Aadamin parhaaksi. (Vrt. Psalmiin 22:5, 6.) Mutta Aadamilla ei ollut tällaista uskoa. Lisäksi hän koetti puolustella itseään sanomalla: ”Vaimo, jonka annoit olemaan minun kanssani, antoi minulle siitä puusta, ja minä söin.” – 1. Mooseksen kirja 3:12.
37 Puolustellessaan itseään Aadam sanoi vaimonsa olevan syyllinen. Mutta Aadam oli täysin vastuussa teoistaan, ja huonekuntansa päänä hän oli se, jonka kanssa Jumala oli suoranaisessa yhteydessä. Hän oli syyllinen. Itse asiassa hän valitsi sen menettelyn, joka kuvaillaan Jaakobin 1:13–15:ssä:
38. Miten Jaakobin 1:13–15 kuvailee sitä tapahtumasarjaa, joka johti täydelliset ihmiset Aadamin ja Eevan syntiin?
38 ”Älköön kukaan koettelemuksessa ollessaan sanoko: ’Jumala koettelee minua.’ Sillä pahalla ei Jumalaa voida koetella eikä hän itse koettele ketään. Mutta kutakin koetellaan siten, että hänen oma halunsa vetää ja houkuttelee häntä. Kun sitten halu on hedelmöitynyt, se synnyttää synnin; ja kun synti on vuorostaan suoritettu, se tuottaa kuoleman.”
KOKO IHMISSUKU KOKI VAHINGON
39. a) Millä tavalla Aadam kuoli ”sinä päivänä”, jona hän teki syntiä? (1. Mooseksen kirja 2:17) b) Miten se, että hän menetti hengellisyytensä, vaikutti häneen ruumiillisesti? Miten se vaikutti myös hänen lapsiinsa?
39 Näin Aadamista tuli synnintekijä. Heprealaisen ”syntiä” tarkoittavan sanan merkityksen mukaisesti hän ’epäonnistui’, ’osui harhaan’. Hän ei voinut enää vastata täydellisiä mittapuita. Hän kuoli hengellisesti ja alkoi myös kuolla ruumiillisesti tuona päivänä. Aadamilla oli nyt puute, moraalinen heikkous, joka vaikutti häneen myös fyysisesti, sillä ”kuoleman tuottava pistin on synti”. (1. Korinttolaisille 15:56) Koska Aadamin hengellisyys oli tuhoutunut, hänen mielentoimintansa olivat tasapainottomat, ja tämä johti hänen fyysisen ruumiinsa tasapainottomuuteen ja rappeutumiseen. Aadamin täytyi kuolla. (1. Mooseksen kirja 3:19) Hän ei voinut antaa lapsilleen täyttä moraalista tai fyysistä voimaa, sillä hänellä itselläänkään ei enää ollut sitä. Siksi ’kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kunniaa’, jota Aadam oli kerran heijastanut ollessaan täydellinen. – Roomalaisille 3:23.
40. a) Miksi Jehova Jumala karkotti Aadamin Eedenin puutarhasta sen jälkeen kun Aadam oli tehnyt syntiä? b) Miten kristilliset seurakunnat nykyään toimivat samalla tavoin, kuten osoitetaan 1. Korinttolaiskirjeen 5:11–13:ssa?
40 Synnintekijänä Aadamilla ei ollut mitään oikeutta nauttia yhteydestä Jehova Jumalan kanssa. Hänellä ei ollut mitään oikeutta elää enää paratiisipuutarhassa. Jumala puhui silloin ilmeisesti taivaalliselle esikoispojalleen. Jehova oli käyttänyt tätä Poikaa luomistyössä. (Kolossalaisille 1:13, 15, 17) Jehova sanoi: ”’Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!’ Niin Herra Jumala ajoi hänet pois Eedenin paratiisista viljelemään maata, josta hän oli otettu.” (1. Mooseksen kirja 3:22, 23) Raamattu käskee samalla tavalla nykyään erottamaan kristillisen seurakunnan yhteydestä pahan tai moraalittoman henkilön, joka on katumaton. – 1. Korinttolaisille 5:11–13.
41. Koska kaikki ovat perineet epätäydellisyyden, voiko kukaan syyttää kaikkia pahoja tekojaan siitä? (Roomalaisille 3:23; 5:12)
41 Mitä tämä kaikki merkitsi ihmissuvulle? Seurauksena oli perinnöllinen heikkous. Mutta kuitenkaan kukaan ihminen ei voi aiheellisesti sanoa, että kaikki hänen väärät tekonsa johtuisivat siitä, sillä itse asiassa kaikki voivat tehdä syntiä tahallaan ja kantaa siitä henkilökohtaisen vastuun. Synninteko on moninkertaistunut ihmiskunnan keskuudessa, niin että sen äärimmäinen pahuus – sekä kaikki sen aiheuttama tuska ja suru – on käynyt ilmeiseksi. Synti on hallinnut kuin kuningas ihmiskuntaa vaikuttaen lähes kaikkiin ajatuksiin ja tekoihin; itsekkyys on syvälle juurtunut.. – Roomalaisille 5:14.
JUMALAN SUHTAUTUMINEN HAASTEESEEN
42. a) Mikä Jumalan hallitusvallassa eli suvereenisuudessa kiistettiin? b) Mitä Panettelija väitti tästä asiasta?
42 Onneksi Jumala ei ansaitsemattoman hyvyytensä ja ihmissukua kohtaan tuntemansa rakkauden takia hylännyt ihmiskuntaa, niin että ihmiset olisivat tuhoutuneet lopullisesti. Ajattele kuitenkin sitä asemaa, johon Jumala oli joutunut: Hänen hallitusvaltansa, hänen suvereenisuutensa oikeudenmukaisuus, sen vanhurskaus ja ansiollisuus oli kiistetty. Panettelijan mukaan Jehova ei hallinnut rakkaudellisesti. Hän väitti, että Jumalan älylliset luomukset eivät olleet kuuliaisia siksi, että he olisivat rakastaneet Jumalan hallitusvaltaa ja pitäneet sitä kaikkia muita parempana. Ei, vaan hän väitti, että Jumalan suvereenisuutta kannatetaan vain siksi, että Hän antaa kaikenlaista hyvää niille, jotka tottelevat Häntä – että Hän hallitsi itse asiassa eräänlaisen lahjonnan avulla. (Job 1:9–11) Lisäksi Panettelija syytti Jumalaa siitä, että Hän pidätti luomuksiltaan jotakin, mihin heillä oli oikeus. Yksi näistä kielletyistä asioista oli täydellinen, erillinen riippumattomuus Hänestä, oikeus toimia aivan niin kuin he halusivat. – 1. Mooseksen kirja 3:5.
43. Miksi Kaikkivaltias Jumala ei hävittänyt Panettelijaa heti paikalla, vaan salli pahuuden jatkua jonkin aikaa?
43 Jumala tiesi, että hänen hallitusvaltansa oli oikea. Hän olisi voinut tuhota Panettelijan heti paikalla. Mutta se ei olisi ratkaissut herätettyä kiistakysymystä. Saatanan haaste, jota Aadam ja Eeva tukivat, ei näet panetellut ainoastaan Jumalan nimeä ja hallitusta; se loi varjonsa myös jokaisen älyllisen persoonan nimeen maailmankaikkeudessa. Siis oman kuninkaannimensä takia ja kaikkien silloin ja tulevaisuudessa elävien uskollisten persoonien muodostaman perheensä takia Jumala salli pahuuden jatkua määräajan.
44. a) Missä me, jotka elämme, olisimme nyt, jos Jumala olisi heti surmannut Aadamin ja Eevan? b) Mikä luottamus Jumalalla oli vielä syntymättömiin ihmisiin ja onko tämä luottamus osoittautunut oikeaksi?
44 Jos Jumala olisi surmannut Aadamin ja Eevan heti, kukaan meistä, jotka olemme eläneet maan päällä, ei olisi koskaan syntynyt. Vaikka Aadam ja Eeva olivat tulleet pahoiksi, Jumala tiesi, etteivät kaikki heidän jälkeläisensä olisi samanlaisia. Monet palvelisivat Jumalaa huolimatta kaikista Panettelijan aiheuttamista koettelemuksista. Siksi Jumala salli Saatanan jäädä eloon lainsuojattomana, ja hän antoi Aadamin ja Eevan saada lapsia. Monet heidän jälkeläisistään ovat osoittautuneet uskollisiksi, kuten Raamatun kertomus todistaa. – Heprealaiskirjeen 11. luku.
45. a) Kuka on kärsinyt kauimmin siksi, että Jumala on sallinut pahuutta? b) Ketkä ovat todella hyötyneet siitä, että Jumala on sallinut pahuutta jonkin aikaa?
45 Vaikka olosuhteet ovat olleet epäedulliset, niin suurin osa ihmiskunnasta on ollut onnellinen saadessaan nauttia lyhyestäkin elämästä. Itse asiassa harvat ihmiset ovat kärsineet muuta kuin suhteellisen harvoja vuosia elämästään. Niinpä useimmat ihmiset ovat vaikeuksistaan huolimatta iloisia siitä, että ovat syntyneet. Jehova Jumala on kuitenkin sietänyt pahuutta ja nähnyt jumalattomuutta ja kärsimystä noin 6000 vuotta. Kaikkeudenperheensä Isänä tämä on murehduttanut häntä. (Vrt. Psalmiin 78:40.) Hänellä on ollut valta lopettaa pahuus milloin tahansa, mutta hän on pidättynyt siitä tiettyä tarkoitusta varten, ei henkilökohtaiseksi hyödykseen, vaan kaikkeuden älyllisten luomusten hyväksi nyt ja kaikiksi tuleviksi ajoiksi. (Luukas 18:7, 8; Job 35:6–8) Maailmanhistoria ja Raamattu osoittavat, että kiistakysymyksen lopullisen selvittelyn aika on lähellä.
46. Mitä hyötyä on siitä, että Jumalan hallitusvaltaa koskeva kiistakysymys selvitetään perusteellisesti, vaikka se on kestänyt jo noin 6000 vuotta?
46 Jumalan toiminnalle oli olemassa laillinen syy. Kun esimerkiksi jokin juttu on viety maan korkeimpaan oikeuteen, missä se on tutkittu perusteellisesti ja on tehty lopullinen päätös, niin korkeimman oikeuden päätös on ennakkotapaus, jonka perusteella sama kysymys ratkaistaan sen jälkeen kaikissa yksittäistapauksissa. Niinpä tämäkin taivaan korkeimmassa oikeudessa ratkaistu universaalinen kiistakysymys tulee olemaan ennakkotapaus. Koskaan enää ei pahuuden ja siihen liittyvän kärsimyksen sallita häiritä maailmankaikkeutta. Meille annetaan näky Jehovan oikeusistuimesta Danielin 7:9, 10:ssä.
47. Mitä muuta Jumala on varannut suvereenisuutensa oikeudenmukaisuutta koskevan universaalisen kiistakysymyksen ratkaisemisen lisäksi?
47 Jehova on siis sallinut pahuutta ja kärsimystä kaikkeudensuvereenisuuttaan koskevan kiistakysymyksen ratkaisemiseksi. Ja ratkaistessaan tuon kysymyksen Jumala on myös tehnyt järjestelyjä ihmissuvun kohottamiseksi murheellisesta tilastaan. Tämä järjestely poistaa kaiken sen vahingon, minkä synnin hallitseminen kuninkaana on aiheuttanut ihmissuvulle. Miten Jumala on huolehtinut tästä on 6. luvun tarkastelumme kiinnostava aihe.
[Kuva s. 51]
Saatuaan ohjeita Jumalalta Aadam oppi vallitsemaan eläimiä
[Kuva s. 63]
Kun oikeusjuttu on tutkittu, niin päätöksestä tulee ennakkotapaus. Samalla tavalla koko luomakunta hyötyy, kun taivaan korkein oikeus tekee päätöksen universaalisessa kiistakysymyksessä