6. luku
Kiistakysymys joka koko luomakunnan on kohdattava
1. a) Minkä kiistakysymyksen Saatana herätti Eedenissä? b) Miten tuo kiistakysymys käy ilmi hänen sanoistaan?
KUN Eedenissä puhkesi kapina, herätettiin vakava kiistakysymys, joka vaikuttaa koko luomakuntaan. Saatana lähestyi Eevaa ja vihjasi, että tältä ja tämän aviomieheltä Aadamilta riistettiin jotakin arvokasta. Hän kysyi: ”Onko Jumala todellakin sanonut: ’Älkää syökö kaikista paratiisin puista’?” Eeva vastasi, että Jumala oli sanonut vain yhdestä puusta: ”Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi.” Silloin Saatana suoranaisesti syytti Jehovaa valehtelemisesta ja sanoi, ettei Eevan sen enempää kuin Aadaminkaan elämä riippunut tottelevaisuudesta Jumalaa kohtaan. Hän väitti, että Jumala kieltäytyi antamasta luomuksilleen jotain hyvää: kykyä asettaa itselleen omat käyttäytymissääntönsä. ”Ette suinkaan kuole”, Saatana vakuutti. ”Vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan.” (1. Moos. 3:1–5) Saatana sai Eevan uskomaan, että hänen olosuhteensa paranisivat, jos hän toimisi oman päänsä mukaan. Saatana asetti siten epäsuorasti kyseenalaiseksi Jumalan hallitsemistavan ja hallitsemisoikeuden. Näin herätettyyn kiistakysymykseen sisältyi itse asiassa kaikkeuden suvereenisuus eli ylin hallitusvalta.
2. Mikä olisi voinut suojella ensimmäistä ihmisparia?
2 Rakkaus Jehovaan olisi voinut suojella Eevaa. Myös kunnioitus aviomiehensä johtoasemaa kohtaan olisi voinut estää häntä toimimasta väärin. Hän ajatteli kuitenkin vain sitä hyötyä, mikä hänen menettelystään näytti seuraavan aivan heti. Kielletty puu alkoi näyttää hyvin houkuttelevalta hänen silmissään. Saatanan perustelut pettivät hänet täysin, ja hän rikkoi Jumalan lakia. Sitten hän veti mukaansa myös Aadamin. Vaikkei Saatanan valhe pettänytkään Aadamia, niin hänkin osoitti räikeää arvostuksen puutetta Jumalan rakkautta kohtaan. Hän ei välittänyt Jehovan johtoasemasta, vaan päätti noudattaa kapinallisen vaimonsa menettelyä. – 1. Moos. 3:6; 1. Tim. 2:13, 14.
3. a) Mikä toinen kiistakysymys liittyy läheisesti Saatanan hyökkäykseen Jehovan suvereenisuutta vastaan? b) Keihin tuo kiistakysymys vaikuttaa?
3 Saatanan hyökkäys Jehovan suvereenisuutta vastaan ei pysähtynyt Eedenin tapahtumiin. Koska Saatana näytti menestyneen siellä, hän asetti seuraavaksi kyseenalaiseksi muiden luomusten uskollisuuden Jehovaa kohtaan. Tästä tuli näin ollen edellä mainittuun kiistakysymykseen läheisesti liittyvä toissijainen kiistakysymys. Saatanan haaste käsitti lopulta sekä Aadamin jälkeläiset että kaikki Jumalan henkipojat, jopa Jehovan hellästi rakastaman Esikoispojan. Jobin päivinä Saatana väitti, että Jehovaa palvelevat ihmiset palvelevat häntä itsekkäistä syistä eivätkä sen vuoksi, että he rakastavat Jumalaa ja hänen hallitsemistapaansa. Hän väitti, että jos he joutuisivat vaikeuksiin, niin he kaikki antaisivat periksi itsekkäille haluilleen. Oliko hän oikeassa? – Job 1:6–12; 2:1–6; Ilm. 12:10.
MITEN JOTKUT OVAT VASTANNEET KIISTAKYSYMYKSEEN
4. Miksi monet ihmiset eivät ole kannattaneet Jehovan suvereenisuutta?
4 Jehova ei jättänyt huomioon ottamatta sitä mahdollisuutta, että muutkin liittyisivät kapinoimaan Saatanan kanssa. Antaessaan tuomionsa Eedenissä Jumala itse asiassa viittasi niihin, jotka muodostaisivat ’käärmeen siemenen’. (1. Moos. 3:15) Näihin kuuluivat fariseukset, jotka juonittelivat Jeesuksen tappamiseksi, sekä Juudas Iskariot, joka kavalsi Kristuksen. He eivät pelkästään ottaneet harha-askelta, ennen kuin itsekään tajusivat sitä, vaan he tiesivät, mikä oli oikein, mutta asettuivat silti harkitusti vastustamaan Jehovaa ja hänen palvelijoitaan. On kuitenkin lukemattomia muita ihmisiä, jotka eivät ole mukautuneet Jehovan vaatimuksiin, koska he eivät ole tienneet niitä. – Apt. 17:29, 30.
5. a) Miten ne, jotka ovat pysyneet uskollisina Jehovalle, ovat suhtautuneet hänen Sanaansa, toisin kuin Eeva? b) Miten Nooa todisti olevansa uskollinen, ja miten me voimme hyötyä hänen esimerkistään?
5 Kaikkien edellä mainittujen ihmisten vastapainoksi on ollut uskon miehiä ja naisia, jotka hankkivat tietoa Luojastaan ja osoittivat olevansa uskollisia hänelle Suvereeninaan eli ylimpänä Hallitsijanaan. He uskoivat Jumalaan. He tiesivät, että heidän elämänsä riippui hänen kuuntelemisestaan ja tottelemisestaan. Nooa oli tuollainen mies. Niinpä kun Jumala sanoi Nooalle: ”Minä olen päättänyt tehdä lopun kaikesta lihasta – – Tee itsellesi arkki”, niin Nooa noudatti Jehovan käskyä. Vaikka muitakin siihen aikaan eläneitä varoitettiin, he elivät normaalia jokapäiväistä elämäänsä, ikään kuin mitään epätavallista ei tapahtuisikaan. Mutta Nooa rakensi jättiläismäisen arkin ja saarnasi ahkerasti toisille Jehovan vanhurskaista menettelytavoista. Kertomus toteaakin: ”Nooa teki näin; aivan niin kuin Jumala hänen käski tehdä, niin hän teki.” – 1. Moos. 6:13–22; ks. myös Hepr. 11:7 ja 2. Piet. 2:5.
6. a) Mitä muita ominaisuuksia nuhteettomuutensa säilyttäneillä ihmisillä on ollut? b) Miten Saara ilmaisi näitä ominaisuuksia, ja miten me voimme hyötyä hänen esimerkistään?
6 Nuhteettomuutensa säilyttäneet ihmiset ovat myös osoittaneet huomattavaa kunnioitusta johtoaseman periaatetta kohtaan sekä henkilökohtaista rakkautta Jehovaan. He eivät ole olleet Eevan kaltaisia, joka meni miehensä edelle. He eivät ole olleet myöskään Aadamin kaltaisia, joka ei välittänyt Jehovan laista. Saara, Aabrahamin vaimo, osoitti edellä mainittuja erinomaisia ominaisuuksia. Hän kutsui Aabrahamia ”herrakseen” sekä puheessaan että sydämessään. Lisäksi hän rakasti Jehovaa henkilökohtaisesti ja oli uskon nainen. Aabrahamin kanssa hän ”odotti kaupunkia [Jumalan valtakuntaa], jolla on todelliset perustukset, jonka rakentaja ja tekijä on Jumala”. – 1. Piet. 3:5, 6; Hepr. 11:10–16.
7. a) Missä olosuhteissa Mooses kannatti Jehovan suvereenisuutta? b) Miten hänen esimerkistään voisi olla hyötyä meille?
7 Noin 430 vuotta sen jälkeen, kun Aabraham oli lähtenyt kotimaastaan, Mooses osoitti kannattavansa Jehovan suvereenisuutta joutuessaan kasvotusten Egyptin faraon kanssa. Mooses ei kuitenkaan ollut itsevarma. Päinvastoin hän epäili kykyään puhua tarpeeksi vakuuttavasti. Silti hän totteli Jehovaa. Jehovan tuen turvin ja veljensä Aaronin avulla Mooses esitti toistuvasti Jehovan sanan faraolle. Farao oli kuitenkin itsepäinen. Jotkut israelilaisetkin suhtautuivat erittäin kriittisesti Moosekseen. Mooses teki kuitenkin uskollisesti kaiken, mitä Jehova oli käskenyt, ja hänen välityksellään Israel vapautettiin Egyptistä. – 2. Moos. 7:6; 12:50.
8. a) Mikä osoittaa, että uskollisuuteen Jehovaa kohtaan sisältyy muutakin kuin vain sen tekeminen, minkä Jumala on nimenomaan esittänyt kirjoitetussa muodossa? b) Miten tällaisen uskollisuuden ymmärtäminen voisi auttaa meitä soveltamaan Johanneksen 1. kirjeen 2:15:ssä esitettyä periaatetta?
8 Ne, jotka olivat uskollisia Jehovalle, eivät ajatelleet, että heidän täytyi mukautua ainoastaan lain kirjaimeen, ts. noudattaa vain sitä, minkä Jumala oli esittänyt kirjoitetussa muodossa. Silloin kun Potifarin vaimo yritti houkutella Joosefin tekemään aviorikoksen kanssaan, ei ollut olemassa mitään Jumalan kirjoitettua käskyä, joka olisi nimenomaan kieltänyt aviorikoksen. Sen perusteella, mitä Joosef tiesi Jehovan Eedenissä asettamasta avioliittojärjestelystä, hän kuitenkin ymmärsi, että sukupuolisuhteissa oleminen toisen miehen vaimon kanssa ei miellyttäisi Jumalaa. Joosefia ei kiinnostanut koetella, missä määrin Jumala antaisi hänen olla egyptiläisten kaltainen. Hän kannatti Jehovan menettelytapoja miettimällä sitä, miten Jumala oli menetellyt ihmiskunnan suhteen, ja soveltamalla sitten tunnontarkasti sitä, minkä hän huomasi olevan Jumalan tahto. – 1. Moos. 39:7–12; vrt. Ps. 77:12, 13.
9. Miten Panettelijan syytös, jonka hän esitti Jobin päivinä, on toistuvasti osoitettu valheeksi?
9 Ne, jotka todella tuntevat Jehovan, eivät luovu hänestä ankarissakaan koetuksissa. Saatana väitti, että Jobkin, josta Jehova puhui erittäin suosiollisesti, hylkäisi Jumalan, jos hän menettäisi omaisuutensa tai kokisi ruumiillisia kärsimyksiä. Mutta Job osoitti Panettelijan olevan valehtelija, vaikkei hän edes tiennyt mistä kaikki hänen kohtaamansa onnettomuudet johtuivat. (Job 2:3, 9, 10) Yrittäen edelleen osoittaa väitteensä todeksi Saatana myöhemmin pani raivostuneen Babylonian kuninkaan uhkaamaan tappaa kolme nuorta heprealaista tulisessa pätsissä, jos he eivät palvoen kumartaisi kuninkaan pystyttämää kuvapatsasta. Kun heidän oli pakko valita kuninkaan käskyn ja Jehovan lain välillä, joka kielsi epäjumalan palvonnan, he ilmoittivat päättäväisesti, että he palvelivat Jehovaa ja että hän oli heidän Korkein Suvereeninsa. Uskollisuus Jumalaa kohtaan oli heille arvokkaampi kuin elämä. – Dan. 3:14–18.
10. Miten meidän epätäydellisten ihmisten on mahdollista osoittaa olevamme todella uskollisia Jehovalle?
10 Tulisiko meidän tämän johdosta päätellä, että ihmisen täytyy olla täydellinen voidakseen olla uskollinen Jehovalle ja että jokainen, joka tekee virheitä, on täysin epäonnistunut? Ei missään tapauksessa! Raamattu kertoo meille nimenomaan tapauksia, joissa Mooses epäonnistui. Se ei miellyttänyt Jehovaa, mutta hän ei hylännyt Moosesta. Vaikka apostolit olivat monessa suhteessa esimerkillisiä, niin heilläkin oli puutteensa. Uskollisuus vaatii jatkuvaa, sydämestä lähtevää tottelevaisuutta. Jehova ottaa kuitenkin huomioon perityn epätäydellisyytemme, ja hän on mielissään, jos emme tahallamme suhtaudu välinpitämättömästi hänen tahtoonsa missään asiassa. Jos teemme väärin heikkouksiemme vuoksi, niin on tärkeää, että kadumme vilpittömästi emmekä niin ollen ryhdy harjoittamaan syntiä. Siten osoitamme, että me todella rakastamme sitä, minkä Jehova sanoo olevan hyvää, ja vihaamme sitä, minkä hän osoittaa olevan pahaa. Meillä voi olla puhdas asema Jumalan edessä sillä perusteella, että uskomme Jeesuksen uhrin synnitsovittavaan arvoon. – Aam. 5:15; Apt. 3:19; Hepr. 9:14.
11. a) Kuka ihminen säilytti täydellisen jumalisen antaumuksen, ja mitä se osoitti? b) Miten hänen tekonsa auttavat meitä?
11 Eivätkö ihmiset sitten kerta kaikkiaan pysty osoittamaan täydellistä jumalista antaumusta? Vastaus tähän kysymykseen oli noin 4000 vuoden ajan ”pyhä salaisuus”. (1. Tim. 3:16) Vaikka Aadam luotiin täydelliseksi, hän ei antanut täydellistä esimerkkiä jumalisesta antaumuksesta. Kuka voisi antaa sen? Ei varmaankaan kukaan hänen syntisistä jälkeläisistään. Jeesus Kristus oli ainoa ihminen, joka pystyi tekemään sen. Se, mitä Jeesus sai aikaan, osoitti, että myös Aadam, jolla oli suotuisammat olosuhteet, olisi pystynyt säilyttämään täydellisen nuhteettomuutensa, jos hän olisi halunnut. Vika ei ollut Jumalan luomistyössä. Jeesus Kristus on sen vuoksi se esimerkki, jota me pyrimme jäljittelemään osoittaessamme sekä tottelevaisuutta Jumalan laeille että myös henkilökohtaista antaumusta Jehovalle, Kaikkeuden Suvereenille.
MIKÄ ON MEIDÄN HENKILÖKOHTAINEN VASTAUKSEMME?
12. Miksi meidän täytyy olla jatkuvasti valppaita siinä, miten suhtaudumme Jehovan suvereenisuuteen?
12 Meidän kaikkien nykyään elävien on kohdattava tämä kaikkeutta koskeva kiistakysymys. Me emme voi välttää sitä. Jos olemme avoimesti tunnustaneet olevamme Jehovan puolella, Saatana ottaa meidät maalitaulukseen. Hän painostaa meitä kaikilta mahdollisilta tahoilta, ja hän jatkaa tuota painostusta aina tämän pahan asiainjärjestelmän loppuun saakka. Me emme saa hellittää valppaudestamme. (1. Piet. 5:8) Käytöksemme osoittaa, minkä kannan me olemme omaksuneet tässä suurimmassa kiistakysymyksessä.
13. a) Minkä valehtelemisen ja varastamisen alkuperään liittyvän piirteen pitäisi saada meidät pysymään erossa niistä? b) Vastaa yksi kerrallaan tämän kappaleen lopussa esitettyihin kysymyksiin, jotka koskevat sellaisia tilanteita, joissa jotkut ihmiset ovat taipuvaisia lankeamaan edellä mainittuihin väärintekoihin.
13 Me emme voi pitää uskotonta käytöstä merkityksettömänä vain siksi, että se on yleistä maailmassa. Nuhteettomuuden säilyttäminen vaatii sitä, että sovellamme Jehovan vanhurskaita menettelytapoja kaikkiin elämämme piirteisiin. Asian valaisemiseksi voit pohtia seuraavia seikkoja:
1) Saatana valehteli saadakseen ensimmäiset vanhempamme tekemään syntiä. Hänestä tuli ”valheen isä”. (Joh. 8:44)
Millaisissa tilanteissa nuoret ovat joskus epärehellisiä vanhemmilleen? Miksi kristittyjen nuorten on tärkeää välttää sitä? (Sananl. 6:16–19)
Mitkä ammatin harjoittamiseen liittyvät piirteet osoittaisivat henkilön kannattavan ”valheen isää” eikä totuuden Jumalaa? (Miika 6:11, 12)
Onko väärin antaa puheessamme itsestämme todellisuutta parempi kuva, jos se ei vahingoita ketään? (Ps. 119:163; vrt. Apt. 5:1–11.)
Jos joku on syyllistynyt vakavaan väärintekoon, niin miksi on tärkeää, ettei hän yritä peittää sitä turvautumalla valheisiin? (Sananl. 28:13)
2) Kun Eeva ja myöhemmin myös Aadam noudattivat Saatanan kehotusta päättää itse, mikä on hyvää ja mikä pahaa, he ottivat ensimmäiseksi sellaista, mikä ei kuulunut heille. Heistä tuli varkaita.
Onko ihmisellä oikeus varastaa, jos hän on jonkin puutteessa tai jos hän varastaa joltakulta varakkaalta? (Sananl. 6:30, 31; 1. Piet. 4:15)
Onko varastaminen hyväksyttävämpää, jos se on yleinen tapa asuinympäristössämme tai jos varastetaan vain vähän kerrallaan? (Room. 12:2; Ef. 4:28; Luuk. 16:10)
14, 15. a) Miten koko ihmiskuntaa koetellaan Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden lopussa? b) Miten se, miten toimimme nyt, vaikuttaa lopputulokseen kohdallamme silloin?
14 Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden aikana Saatana ja hänen demoninsa ovat syvyydessä, eivätkä he pysty vaikuttamaan ihmiskuntaan. Se on todella suuri helpotus! Noiden tuhannen vuoden kuluttua heidät kuitenkin päästetään irti vähäksi aikaa. Saatana ja hänen seuraajansa painostavat ”pyhiä”, ts. niitä ennallistetun ihmiskunnan jäseniä, jotka pitävät kiinni nuhteettomuudestaan. Ikään kuin sodassa Saatana etenee kohti ”rakastettua kaupunkia” eli taivaallista Uutta Jerusalemia, ja hän hyökkää sitä vastaan yrittäen pyyhkäistä olemattomiin sen vanhurskauden, jonka se on saanut aikaan maan päällä. – Ilm. 20:7–10.
15 On hyvin todennäköistä, että Saatana toimii silloin samoin kuin hän oli toiminut aiemminkin: hän käyttää apunaan petosta ja vetoaa ihmisten itsekkyyteen ja ylpeyteen yrittäessään houkutella heitä toimimaan uskottomasti Jehovaa kohtaan. Jos meillä on etu olla elossa silloin, niin miten me henkilökohtaisesti suhtaudumme tilanteeseen? Kummalla puolella sydämemme on tässä kaikkeutta koskevassa kiistakysymyksessä? Koska kaikki ihmiset ovat silloin täydellisiä, jokainen uskottomuutta osoittava teko on tahallinen ja johtaa ikuiseen tuhoon. Jotta siis voisimme osoittautua uskollisiksi silloin, on erittäin tärkeää, että totuttelemme nyt suhtautumaan innokkaasti ja myönteisesti kaikkeen siihen ohjaukseen, jota Jehova antaa meille sekä Sanansa että järjestönsä kautta. Näin tekemällä osoitamme aitoa antaumusta Jehovaa, Kaikkeuden Suvereenia, kohtaan.
Kertauskysymyksiä
● Mikä suuri kiistakysymys koko luomakunnan on kohdattava? Miten me jouduimme siihen mukaan?
● Mitä huomattavaa on niissä tavoissa, joilla kukin sivulla 49 mainituista miehistä ja naisista osoitti nuhteettomuutensa Jehovaa kohtaan?
● Miksi meidän on erittäin tärkeää huolehtia siitä, että tuotamme päivittäin kunniaa Jehovalle käytöksellämme?
[Kuvat s. 49]
HE KANNATTIVAT JEHOVAN SUVEREENISUUTTA
Nooa
Saara
Mooses
Joosef
Job
Miten voimme hyötyä heidän esimerkistään?