Avioliitto epätäydellisissä olosuhteissa

 1. Mitä Jumala oli tarkoittanut avioliiton tuovan ihmiselle ja mitä aikaansaavan?

AVIOLIITTO on joutunut epätäydellisyyden tähden suureen puristukseen ja jännitykseen. Epätäydellisyys johtuu synnistä. Synti on epävanhurskautta, tottelemattomuutta Jehova Jumalan täydellistä lakia kohtaan. Aadamin ja Eevan avioliitto oli täydellinen, koska Jehova Jumala toteutti sen, ja hänen tekonsa ovat kaikki täydellisiä ja hänen tiensä kaikki oikeita. (5. Moos. 32:4) Se, että Aadamilta otettiin kylkiluu ja sen mukana hänellä alkujaan olleet naiselliset ominaisuudet, ei tehnyt hänestä onnetonta. Kun Jumala tarjosi nämä hänelle takaisin hänen vaimokseen tulevan täydellisen naisen muodossa, niin hän saattoi Aadamin onneen, mitä tämä ei ollut tuntenut koskaan aikaisemmin. Hänen hääpäivänsä Eedenissä oli mitä onnellisin. Sen vahvistaman avioliiton piti olla jatkuvasti onnellinen, ja sen piti johtaa sanomattomaan onneen olla hedelmällisiä ja synnyttää omaa lajiaan olevia täydellisiä lapsia. Jumala itse, joka oli liittänyt heidät yhteen, oli onnellinen kaikesta tästä, sillä näinhän piti täyttyä hänen päätöksensä maan luomisen suhteen: sen ”asuttaminen”. – 1. Moos. 1:26–28; Jes. 45:18.

 2. a) Mikä keskeytti ensimmäisen ihmisparin täydellisen onnen? b) Miten Aadam oli opettanut vaimoaan, ja mitä tekemällä hän olisi osoittanut rakkautensa Jumalaan ja häneen?

² Mikä keskeytti sitten ihmisavioliiton täydellisen onnen ja saattoi sen epätäydellisiin olosuhteisiin? Sen teki ennen kaikkea arvostuksen puute niitä oikeita suhteita kohtaan, mitkä Jumala oli asettanut aviomiehen ja -vaimon välille, sekä heidän kieltäytymisensä säilyttämästä näitä suhteita. Aadam ja Eeva kuuluivat toisilleen, niinkuin pää ja ruumis kuuluvat toisilleen. ”Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva.” (1. Tim. 2:13) Aadam opetti Eevaa. Hän kuljetti häntä ympäri Eedenin puutarhassa, minkä hän tunsi täysin. Hän ilmoitti Eevalle ne nimet, mitkä hän oli antanut eläimille. Ja mikä oli kaikkein tärkeintä: hän kertoi Eevalle, miten hänen tuli elää iankaikkisesti tässä huvitarhassa täydellisen ihmisperheen äitinä, esittäen hänelle Jehova Jumalan nimenomaisen käskyn. Tämä oli jotain erityistä, mikä edelsi niitä ohjeita, jotka Jumala antoi heille kummallekin kaikkien luomusten ravinnosta. (1. Moos. 1:28–30) Jumalan erityinen käsky, minkä hän lausui Aadamille, kuului: ”Sinä saat syödä jokaisesta puutarhan puusta kylliksesi. Mutta mitä tulee hyvän ja pahan tiedon puuhun, niin sinä et saa syödä siitä, sillä sinä päivänä, jona sinä syöt siitä, sinä kuolet ehdottomasti.” (1. Moos. 2:16, 17, Um) Tämä käsky koski nyt myöskin Eevaa, sillä hän oli osa Aadamista, yhtä lihaa hänen kanssaan. Samoin kuin Aadam oli opettanut Eevalle tämän Jumalan käskyn, oli myös hänen velvollisuutensa hänen päänään pitää voimassa tämä elämääsuojeleva laki. Jos Aadam olisi rakastanut Eevaa, niin hän olisi pannutkin tämän lain täytäntöön, koska sen tekeminen olisi merkinnyt myöskin hänen itsensä rakastamista. Eeva oli osa hänen omista luistaan ja hänen omasta lihastaan, eikä hän luonnollisesti vihaisi omia luitaan ja omaa lihaansa. Aadam olisi toteuttaessaan tätä lakia rakastanut erityisesti heidän suurenmoista Elämänantajaansa, Jehova Jumalaa, jota heidän piti rakastaa enemmän kuin itseään tai toisiaan.

 3. a) Miten Eeva menetteli, kunnes lainrikkoja esittäytyi hänelle? b) Mitä Saatana teki ja minkä tarkoituksen saavuttamiseksi?

³ Eeva oli jonkin aikaa alamainen miehelleen, päälleen. Hän ei asettanut kyseelliseksi Jumalan lain rikkomisesta seuraavaa rangaistusta. Hän ei ajatellut, että hänen miestään oli petetty sillä, mitä Jumala sanoi lakinsa rikkomisesta. Hän ei ajatellut, että hänen olisi pitänyt ratkaista eli määrätä sääntö sen suhteen, mikä oli hyvää ja mikä pahaa. Hän oli tosi auttaja Aadamille ja sopeutui täydelleen tämän elämään sekä löysi turvallisuuden ja onnen sen tekemisestä. Silloin esittäytyi hänelle lainrikkoja, avioliitonhäiritsijä, kun hän oli itsekseen. Tämä häiritsijä kysyi Eevalta tietoja käärmeen välityksellä. Eeva sanoi hänelle, mitä hänen miehensä oli kertonut hänelle. Käärme eli käärmeen kautta puhuva näkymätön ei turvautunut silloin mihinkään juoruun puhuakseen turhanpäiväisesti joutavia tai toistaakseen valhetta, vaan hän teki, niinkuin Jeesus Kristus sanoi hänen tehneen. Hän valehteli suoraan ja teki itsestään kaikkien valheitten isän. (Joh. 8:44; 2. Kor. 11:3) Hän sanoi suoraan vastoin sitä, mitä Aadam oli sanonut Eevalle ja mitä Jumala oli ensin sanonut Aadamille: ”Sanoi käärme vaimolle: ’Te ette tosiaan kuole.’” Ollen sitten tietävinään tosiasiat tuosta kielletystä puusta hän jatkoi: ”Sillä Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te syötte siitä, teidän silmänne avautuvat varmasti, ja te tulette varmasti olemaan Jumalan kaltaisia tietäen hyvän ja pahan.” (1. Moos. 3:1–5, Um) Käärmeen, Saatana Perkeleen, todellinen tarkoitus vastustaessaan ja herjatessaan Jumalaa tällä tavalla oli alkaa rikkoa avioyhteyttä Jehova Jumalan ja hänen järjestövaimonsa, hänen ”vaimonsa”, so. hänen pyhien luomusten muodostaman yleisjärjestönsä, välillä, johon järjestöön Aadam ja Eevakin silloin kuuluivat.

 4. a) Miten Eevan olisi pitänyt vastata, mutta kenen sanaa hän piti parempana kuin kenen sanaa? b) Miksi Eevan tapaus ilmaisi alistumattomuutta avioliittoon, ja mikä kannusti häntä?

⁴ Vastasiko Eeva nyt kunnioituksesta aviosuhdettaan kohtaan: ’Mikä oikeus sinulla on puhua vastoin minun mieheni sanaa, ja mikä oikeus sinulla on puhua vastoin hänen Jumalansa sanaa, Jumalan, joka antoi minut hänelle? Pitäisikö minun olla alamainen sinulle, joka olet pelkkä eläin, eikä miehelleni, Jumalan minulle määräämälle päälleni?’ Ei! Eikä kysymys ollut siitä, että Eevan olisi ollut pidettävä Jumalan lakia ja sanaa parempana kuin miehensä sanaa. Tässä oli kysymyksessä käärmeen sanan pitäminen Jehovan sanan kanssa sopusoinnussa olevaa miehensä sanaa parempana. Tässä oli kaksi todistajaa, itse Jehova ja Aadam, yhtä väärää todistajaa, suurta Käärmettä, vastaan. Eevan olisi pitänyt turvallisesta kunnioituksesta ihmispäätään kohtaan sanoa, että hän keskustelee ensin miehensä kanssa ja katsoo, hyväksyykö tämä kielletyn puun hedelmän syömisen vastoin Jumalan käskyä, sillä Aadam tunsi Jumalan paremmin kuin hän. Mutta sensijaan että Eeva olisi hakenut miehensä ja kerrannut Jumalan lain hänen kanssaan, hän katseli kiellettyä hedelmää uudelta näkökannalta, minkä eläin oli esittänyt hänelle. Hänen halunsa johti hänet kiusaukseen ja pani hänet toimimaan, ja niin sikisi synti. Tämä synnin sikiäminen oli ehdottomasti synnyttävä kuolemanrangaistuksen. (Jaak. 1:14, 15) ”Niin hän alkoi ottaa sen hedelmää ja syödä sitä.” (1. Moos. 3:6, Um) Hän juoksi miehensä edelle ja asetti oman älynsä päänsä, miehensä, älyä korkeammalle. Hän pettyi katkerasti, mutta siitä huolimatta tämä oli tapaus, missä jätettiin alistumatta avioliittoon.

 5. Mitä välitöntä seurausta ei Eevan hedelmänsyömisestä ollut, mutta mikä vaikutus sillä oli sen sijaan?

⁵ Eeva söi kiellettyä hedelmää halveksien suoraan Jumalaa, taivaallista Yksinvaltiastaan, ja miestään, joka oli hänen päänsä. Raamatun kertomus ei sano hänen omantuntonsa soimanneen häntä heti paikalla ja hänen huomanneen olevansa aivan alasti, mikä olisi saanut hänet tuntemaan kauhua ja haluamaan kätkeytyä toiselta sukupuolelta, mieheltään. Sananlaskujen 9:17, 18 (Ts) sanoo: ”’Varastettu vesi on makeata, ja salassa syöty leipä on mieleistä.’ Mutta hän ei tiedä, että kuolleet ovat siellä, että hänen vieraansa ovat sheolin [ihmiskunnan yhteisen haudan] syvyyksissä.” Eeva oli siis varastanut kielletystä puusta ja syönyt siitä salassa mieheltään täysin petettynä, säikähtämättä kuolemanrangaistusta ja tuntematta sukupuolista häpeää, vaan maistaen tilapäisesti hedelmän makeuden, ja niin hän meni omahyväisesti ja tarjosi kiellettyä hedelmää Aadamille. Mitä tämä tekisi nyt?

 6. Mikä myöhemmin esitetty teokraattinen laki osoittaa sen menettelytavan, mikä Aadamin olisi pitänyt valita, ja miksi on näin?

⁶ Aadam tiesi nyt, että käärme oli pettänyt Eevan ja että hän oli tehnyt syntiä. Jumalan sana sanoo: ”Eikä Aadamia petetty, mutta nainen petettiin perusteellisesti, ja hän joutui rikkomukseen.” (1. Tim. 2:14, Um) Eeva ei puhunut eikä toiminut hänen, päänsä, puolesta. Pään oli ratkaistava, ja Aadamin täytyi joko hyväksyä hänen syntinsä liittymällä häneen tietoisesti, halukkaasti, syöden varastettua hedelmää tai hylättävä hänen tekonsa ja pysähdytettävä se heti tulemasta tavaksi hänen huonekunnassaan. Jehovan teokraattinen laki, mikä esitettiin myöhemmin Israelin kansalle, oli sopusoinnussa tämän kanssa ja julisti: ”Jos nainen tekee lupauksen Jehovalle tai jos hän sitoutuu tehden pidättäytymislupauksen . . . jos hän sattuisi kuulumaan aviomiehelle ja hänen lupauksensa koskisi häntä tai hänen huultensa ajattelematonta lupausta, millä hän on sitonut sielunsa, ja hänen miehensä on kuullut sen ja ollut vaiti hänelle sinä päivänä, jona hän kuuli sen, niin hänen lupaustensa täytyy pitää, tai hänen pidättäytymislupaustensa, joilla hän on sitonut sielunsa, tulee pitää. Mutta jos hänen miehensä kieltäisi häntä sinä päivänä, jona hän kuulee sen, niin hän [mies] on tehnyt tyhjäksi hänen lupauksensa, mikä koski häntä tai sitä hänen huultensa ajattelematonta lupausta, millä hän sitoi sielunsa, ja Jehova antaa hänelle anteeksi.” (4. Moos. 30:3, 6–8, Um) Aadam olisi siis voinut nuhdella Eevaa ja antaa Jumalan olla totinen ja Käärmeen, Perkeleen, valehtelija puhdistaakseen siten itsensä kaikesta osallisuudesta Eevan rikkomukseen Jumalan lakia vastaan. Jumala oli määrännyt Aadamin pääksi. Hänen olisi pitänyt osoittaa arvostusta Jumalan määräystä kohtaan ja vastustaa Eevan toimimista päänä ratkaisujen teossa.

HUONOT SEURAUKSET AVIOLLISISTA RIKKOMUKSISTA

 7. Jos Aadam olisi torjunut Eevan tarjoaman hedelmän, niin mitä hän olisi osoittanut, ja mitä hän osoitti ottamalla sen vastaan?

⁷ Jos Aadam olisi rakastanut itseään rakastaen omaa ja jälkeläistensä elämää, niin hän olisi kieltäytynyt ottamasta vastaan kiellettyä hedelmää vaimonsa kädestä. Hän olisi osoittanut vaimolleen oikean menettelyn kieltäytymällä, sillä hänen vaimonsa oli hänen omaa lihaansa. Jos hän olisi rakastanut Jumalaa enemmän kuin itseään, vaimoaankin, niin hän olisi torjunut hänen tarjouksensa ja pitänyt Jumalan käskyn. Hän olisi mieluummin eronnut vaimostaan kuin Jumalastaan. Hän olisi todellisen aviomiehen osaa näytellen kunnioittanut omaa Jumalan määräämää asemaansa päänä ja olisi tehnyt oikean ratkaisun itselleen ja huonekunnalleen. Hän olisi osoittanut voimaa ja täyttänyt vastuunsa mitan sekä olisi säilyttänyt nuhteettomuutensa Jumalan edessä. Mutta Aadam ei katsonut Jumalaan. Hän katsoi vaimoonsa, joka tarjosi hänelle hedelmää. Nyt syntyi hänessä halu vaimoaan kohtaan, ei tämän auttajan ja täydennyksen ominaisuudessa Jumalan suvunjatkamistoimeksiannon täyttämiseksi, vaan lihansa tyydyttämisvälineenä. Se houkutteli häntä. Kiinnittäen siihen enemmän mieltään ja huomiotaan kuin Jumalan käskyn tottelemisen tuottamaan mielihyvään hän heikkeni. Hän hylkäsi, jätti asemansa päänä, aviomiehenä. Hän kuunteli vaimonsa ääntä eikä Jumalan. Hän otti kielletyn hedelmän ja pisti sen suuhunsa.

 8, 9. Mikä oli seurauksena, kun Aadam piti vaimoaan suuremmassa arvossa kuin Jumalaa? Miten he vastasivat Jumalalle?

⁸ Hän liittyi vaimoonsa väärässä, mutta erosi Jumalan ja Isän yhteydestä. Hän ei tullut petetyksi, vaan liittyi tahallaan Käärmeeseen Saatana Perkeleeseen kapinoiden Jumalaa vastaan. Kuvailematta henkistä taistelua tai esiinpuhjenneita tunteita Raamattu sanoo yksinkertaisesti: ”Jälkeenpäin hän antoi vähän miehelleenkin tämän ollessa hänen kanssaan, ja hänkin alkoi syödä sitä.” Molemmat olivat nyt tehneet synnin, mutta Aadamin synti oli suurempi, koska hän oli vastuullisempi. He eivät voineet katsoa toisiinsa puhtaalla, luonnollisella tavalla. ”Silloin avautuivat heidän molempien silmät, ja he alkoivat havaita olevansa alasti. Siksi he ompelivat yhteen viikunanlehtiä ja tekivät itselleen vyöverhot.” – 1. Moos. 3:6, 7, Um.

⁹ Nyt oli muodostunut miehen ja hänen vaimonsa välille este, vaikkakin vain yhteenommelluista viikunanlehdistä. Koska Aadam ei tuntenut olevansa puhdas vaimonsa edessä, niin hän ei voinut tuntea olevansa puhdas Jumalankaan edessä. Hänestä ei tuntunut enää lohdulliselta seurustella Jumalan kanssa, ja hän pakoili nyt sitä, sen sijaan että hän olisi innokkaasti odottanut sitä. Kun he siis kuulivat Jumalan näkymättömän läsnäolon saapuvan, niin Aadam niinkuin Eevakin kätkeytyi puitten taakse. Jumala kutsui Aadamia eikä hänen vaimoaan. Aadam sanoi Jumalalle, että hän ei tuntenut olevansa esiintymiskuntoinen hänen edessään. Miksi ei? Oliko Aadam syönyt kielletystä puusta? Ei suorastaan itse puusta, mutta hän oli syönyt vaimonsa kädestä miellyttääkseen vaimoaan. Miksi vaimo oli sitten syönyt suoraan kielletystä puusta? Vaimo myönsi nyt, ettei hän ollut menetellyt viisaasti. Hän sanoi: ”Käärme petti minut, ja niin minä söin.” (1. Moos. 3:8–13, Um) Hän ei ollut lainkaan ajatellut jälkiseurausten olevan tällaiset.

10. a) Mitä avioliittoa Saatana ei voinut rikkoa ja miksi? b) Mitä Jumala määräsi Saatanalle ja hänen siemenelleen?

¹⁰ Jumala kääntyi sentähden suuren Käärmeen Saatana Perkeleen puoleen, joka oli nyt saattanut Aadamin ja Eevan avioliiton suureen vaikeuteen. Mutta jos Käärme Saatana Perkele luuli hetkeäkään voivansa rikkoa Jehova Jumalan ja hänen ”vaimonsa”, hänen ainoasyntyisen Poikansa alaisen taivaallisen yleisjärjestönsä, välisen avioliiton, niin hän erehtyi ehdottomasti. Kiroten Saatana Perkeleen alhaiseen tilaan, missä hän sai ravinnokseen pelkästään tomua, Suuri Aviomies Jehova Jumala mainitsi oman ”vaimonsa”. Hän sääti vaimolleen toisenlaisen menettelytavan kuin se, minkä Eeva omaksui, sanoen: ”Minä panen vihollisuuden sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille. Hän murskaa sinun pääsi, ja sinä haavoitat häntä kantapäähän.” (1. Moos. 3:14, 15, Um) Hänen taivaallinen järjestövaimonsa oli oleva liittynyt häneen rakkaudessa, mutta oli vihaava Pettäjää, Käärmettä, Saatana Perkelettä. Hänen jälkeläistensä eli lastensa piti vastustaa Käärmeen petollisia jälkeläisiä eli hänen siementään. Se vahinko, mikä hänen jälkeläistensä piti aiheuttaa suurelle Käärmeelle, oli oleva pahempi kuin se vahinko, minkä Käärme oli tuottava hänen jälkeläisilleen ja mikä oli aiheuttava vain tilapäisen voimattomuuden. Se oli sattuva tärkeämpään kohtaan ja oli jättävä Käärmeen pään murskatuksi tuhon seuratessa koko hänen siemenelleen. Jumalan järjestövaimolla oli oleva näytettävänä kautta koko iankaikkisuuden hedelmä, mikä oli kantava sen Aviomiehen, Jehovan, nimeä.

11. Mitä Jumala ennusti ihmisavioliitosta siitä lähtien, ja miksi vaimon asema oli oleva erityisen vaikea?

¹¹ Jehova ennusti nyt, että ihmisten avioliitolla oli siitä lähtien oleva vaikeutensa ja että aviopareilla oli oleva ”ahdistusta lihassaan”. Varsinkin naisen asema avioliittojärjestelyssä oli oleva vaikea, eikä se, mitä Jehova sanoi Eedenissä, ole osoittautunut vääräksi kuudentuhannen vuoden kokemuksen jälkeen. ”Vaimolle hän sanoi: ’Minä lisään suuresti sinun raskautesi kärsimystä, synnytyskivuissa sinä olet synnyttävä lapsia, ja sinun kaipuusi on kohdistuva sinun mieheesi, ja hän on vallitseva sinua.’” (1. Moos. 3:16, Um) Miehen ei pitänyt vallita vaimoa pelkästään vain siten, että hänen sallittiin vallita, jos hän haluaa tai jos vaimo on halukas alistumaan siihen. Hänen vaimonsa vallitseminen oli oleva yhtä varma kuin tämän raskauden kärsimyksen lisääntyminen, mikä oli tuleva, ja vaimo oli synnyttävä lapsensa kivuissa. Mutta hän oli kaikesta tästä huolimatta haluava saada miehen. Hän oli pitävä sitä alentavana, häpeänä, jos hänellä ei ole miestä. Hän oli pitävä sitä hämmentävänä, sukupuolensa tarkoituksen raukeamisena, jos hän ei saa lapsia, pettymyksenä itselleen ja pettymyksenä miehelleen. Olkoon mies omistaja, vallitsija, kunhan hän vain suo naiselle avioliiton ja lapsia!

12. Mitkä seuraukset Aadamin yritys miellyttää vaimoaan toi hänelle?

¹² Miten nöyryyttävää onkaan täytynyt olla avioparin määrätylle päälle, kun Jumala aloitti kuolemantuomionsa lausumisen Aadamille sanoen: ”Koska sinä kuuntelit vaimosi ääntä.” (Um) Niin, kaikki johtui tästä. Hän kuunteli luotua eikä Luojaa, joka kielsi häntä syömästä hyvän ja pahan tiedon puusta. Yrittäessään miellyttää vaimoaan siinä toivossa, ettei menettäisi häntä, aviomies Aadam teki jotain, mikä aikaansai seuraukset, jotka eivät olleet vaimolle mieluiset. Aadam oli näin ollen varmasti menettävä Eevan arvostusta ja kunnioitusta. Hänen viisaudenpuutteensa ilmeni seurauksissa. Hän menetti vaimoltaan paratiisikodin. Hän menetti asemansa puhua Jumalan hyväksymänä poikana Jumalalle hänen puolestaan ja saada jotain myötätuntoa häntä, tuota petettyä vaimoa, kohtaan. Hän jätti vaimonsa vaille riittävää suojelusta Saatana Perkeleen lisäpetoksia ja hänen yrittämäänsä huonoa hallintoa vastaan. Jos Eeva ei kuolisi ensiksi, niin hän itse saattaisi kuolla ja jättää hänet leskeksi, ilman miestä. Eeva ajettiin hänen kanssaan pois Eedenin puutarhasta kuolemaan Jumalan hylkäämänä. – 1. Moos. 3:17–24.

13, 14. Miksi heidän elämänsä Eedenin ulkopuolella ei voinut olla onnellinen, ja mikä oli syynä siihen?

¹³ Jumalan Sana kertoo hyvin vähän Aadamin ja Eevan avioelämästä Eedenin paratiisipuutarhan ulkopuolella. Se ei ollut onnellista elämää, se on varma. Kun kumpikin katsoi toista ja muisti sen osan, mitä kumpikin oli näytellyt tämän surullisen seurauksen aiheuttamisessa, niin ei kumpainenkaan voinut olla onnellinen toisesta. Aadam oli nyt menettänyt täydellisen itsehillintänsä. Hän oli vasta Eedenin ulkopuolella sukupuoliyhteydessä vaimonsa kanssa. Se ei ollut onnellinen tilanne, kun hän näki Eevan vääntelehtivän synnytyskivuissaan hänen synnyttäessään heidän ensimmäisen lapsensa, pojan. Tämä poika, Kain, osoittautui murhaajaksi, oman veljensä tappajaksi, Jehovan ensimmäisen todistajan, uskollisen Aabelin surmaajaksi. Kain joutui Jumalan kirouksen alaiseksi, Jumalan, jonka todistaja Aabel oli. Hänet merkittiin yksistään Jumalan itsensä surmattavaksi, tuhottavaksi, ei kenenkään muun. Hänen avioelämänsä jonkun hänen sisarensa kanssa maanpaossa ei ollut onnellinen. – 1. Moos. 4:1–17; 1. Joh. 3:12; Hepr. 11:2, 4; 12:1.

¹⁴ Aadam ja Eeva elivät kyllin kauan nähdäkseen huonon hedelmän lisääntyvän heidän epätäydellisestä avioelämästään. Keidenkään heidän jälkeläistensä avioelämä ei osoittautunut täysin onnelliseksi. Mikä oli syynä kaikkeen tähän? Ensi sijassa se, että ensimmäinen mies ja hänen vaimonsa eivät rakastaneet Jumalaa yhdessä ja enemmän kuin toisiaan. Puuttuvan Jumalalle osoitettavan rakkauden ohella ja siitä johtuen kumpikaan ei arvostanut Jumalan määräämää aviomiehen ja -vaimon asemaa avioliittojärjestelyssä eikä elänyt sen aseman tuomien vastuuvelvollisuuksien mukaan. Aadam oli päänä etusijassa vastuussa kaikesta tästä. Osoittaen hänet pääasiallisesti vastuulliseksi kaikesta siitä syntisyydestä ja kuolemasta, mikä on kohdannut meitä, jotka olemme syntyneet heidän vaurioituneen avioliittonsa seurauksena, Jumalan, Tuomarin, Sana sanoo: ”Yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan ja kuolema synnin kautta, ja siten kuolema levisi kaikkiin ihmisiin, koska he olivat kaikki tehneet syntiä – . . . hallitsi kuolema kuninkaana Aadamista [lähtien].” (Room. 5:12–14, Um) Näin voi siis Jumalan alkujaan asettaman avioliittojärjestelyn huonon käsittelyn aiheuttama vahinko olla hyvin kauaskantoinen ja tuhoisa.

15. a) Mitä voidaan sanoa Jehovan omasta avioliitosta? b) Mikä Jehovan päätös oli ihmiskunnan avioliitosta, ja mitä hän teki todistukseksi siitä Nooan päivinä?

¹⁵ Jehova Jumalan oma avioliitto järjestövaimonsa, taivaassa olevan yleisjärjestönsä, kanssa on pysynyt rikkoutumattomana ja onnellisena ja on ollut mitä hedelmällisin kaikesta siitä huolimatta, mitä ilkeä avioliiton häiritsijä on yrittänyt tehdä sitä vastaan. Jehovan vaimon siemen on syntynyt, ja se murskaa pian käärmeen pään ja saa nähdä oikeuden tapahtuvan Korkeimman Jumalan kaikkeudenyksinvaltiutta kohtaan. Jehova Jumala tarkoitti alkujaan oman avio-onnensa mukaisesti, että hänen uskollisten lastensa ja palvelijoittensa avioelämä täällä maan päällä olisi myöskin mieluisa kokemus ja ilman ’ahdistusta heidän lihassaan’, minkä täytyy nyt tulla väistämättömästi kummankin epätäydellisyyden takia ja koska he elävät sellaisessa maailmallisessa asiainjärjestelmässä, jonka Jumala on Saatana Perkele. (1. Kor. 7:28, Um) Todistukseksi tästä Jehova Jumala puhdisti Nooan päivinä pois kaikki avioparit, jotka olivat osa turmeltuneesta, väkivaltaisesta ”silloisesta maailmasta”, upottamalla ne vuorenkorkuisen maapallonlaajuisen tulvan alle kokonaiseksi aurinkovuodeksi. Noina päivinä ”ihmiset menivät naimisiin, naisia naitettiin siihen päivään asti, jona Nooa astui arkkiin”. Mutta Jumala säästi hengissä tuon tulvan läpi ainoastaan neljä avioparia, jotka kaikki olivat Jehovan todistajia, nimittäin Nooan ja hänen vaimonsa ja heidän kolme poikaansa, joista kukin oli naimisissa yhden vaimon kanssa. – Luuk. 17:26, 27, Um.

16. a) Millaiset olivat heti vedenpaisumusta seuranneet olosuhteet avioliittoon nähden? b) Minkä siunauksen Jumala antoi varjeltuneille, ja mitä tämä on merkinnyt tähän saakka?

¹⁶ Vedenpaisumusta edeltänyt maailma oli kokonaan hävinnyt, kun nämä neljä avioparia astuivat ulos arkista Araratin vuorella aloittaakseen elämän uudelleen puhdistetussa maassa. Olosuhteet olivat silloin melkein sellaiset kuin Aadamin ja Eevan ollessa Eedenissä. Koko ulkopuolella oleva maailma oli ilman ihmisasukkaita, mistä syystä Jumala siunasi heidät ja antoi heille käskyn synnyttää lapsia ja täyttää maa heillä. Noita Araratin vuorella olevia neljää paria lukuunottamatta ei ihmisluomuksia ollut löydettävissä mistään muualta maan päältä. Jumala siunasi sentähden alkuperäisen päätöksensä vakuudeksi nuo varjeltuneet avioparit, kun he olivat uudistaneet Jehova Jumalan palvonnan kuivaneella maalla. ”Ja Jumala ryhtyi siunaamaan Nooaa ja hänen poikiaan ja sanomaan heille: ’Olkaa hedelmälliset ja tulkaa moneksi ja täyttäkää maa. . . . Ja mitä teihin ihmisiin tulee, niin olkaa hedelmällisiä ja tulkaa moneksi, antakaa maan täyttyä itsestänne ja tulkaa siinä moneksi.’” (1. Moos. 9:1–7, Um) Se merkitsi monien avioliittojen solmimista tuhansien vuosien kuluessa tähän asti. Maa on nyt sentähden täynnä ihmisiä, ja avioliittojen luku kasvaa jatkuvasti. Tämä on johtanut avioparien epätäydellisyyden lisääntyessä ja niissä olosuhteissa, joissa he elävät, moniin mutkallisiin avioliiton pulmiin. Miten näitä voidaan käsitellä tavalla, mikä miellyttää Jehova Jumalaa ja mikä koituu niiden pysyväksi onneksi, jotka ovat avioliitossa? Vartiotornin seuraavissa numeroissa selitetään laajasti, miten niitä käsitellään uuden maailman yhteiskunnassa.