Raamatun kanta

Mitä ”silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut”?

”SULJE silmäsi ja kuvittele mielessäsi niin kaunis maisema kuin osaat”, puhuja sanoi kuulijoilleen, ”mutta uuden järjestyksen siunaukset tulevat olemaan vielä suurenmoisempia, sillä apostoli Paavali sanoi: ’Silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut eikä ihmisen sydämessä ole kuviteltu sitä, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat.’” Tämä oli varmasti sykähdyttävä odote. Mutta tätäkö apostoli Paavali tarkoitti 1. Korinttolaiskirjeen 2:9:ssä? Puhuiko hän Jumalan uuden järjestyksen siunauksista, joita ei osaa kuvitella? Jos ei, niin mihin hän sitten viittasi?

Tarkastelkaamme tekstiyhteyttä. Apostoli puhuu Korinton seurakunnalle. Raamatunselittäja Matthew Henry sanoo: ”Jotkut klassikot kertovat, että kaupunki oli täynnä retorikkoja [kaunopuhujia] ja filosofeja.” Jotkut niin kutsutut ’viisaat’ ja ’väittelijät’ ovat saattaneet vaikuttaa joihinkuihin seurakunnassa oleviin niin, että he ovat saattaneet jopa yrittää jäljitellä näitä filosofeja ’mennen puheessa liiallisuuksiin’. – 1. Kor. 1:20; 2:1.

Apostoli Paavali osoittaa, että sellainen maailman viisaus on Jumalalle tyhmyyttä, ja sitten hän viittaa omaan opetukseensa. Ei, hän ei opettanut heitä ”suostuttelevin [ihmis]viisauden sanoin”. Hän saarnasi sellaista, mikä oli todella tärkeätä. ”Me puhumme pyhässä salaisuudessa olevaa Jumalan viisautta, sitä kätkettyä viisautta, jonka Jumala ennalta määräsi ennen asiainjärjestelmiä meidän kirkkaudeksemme.” – 1. Kor. 2:4, 7.

Tämä ”pyhä salaisuus” eli ”kätketty viisaus” on paljon suurenmoisempi kuin mikään ihmisen keksimä viisaus. Tosiasiassa se sisältää tietoa Jumalan tarkoituksista jo ennen kuin mitkään näistä kansoista olivat olemassa, ts. ”ennen asiainjärjestelmiä”. Juuri tuohon aikaan, sen jälkeen kun Aadam ja Eeva olivat tehneet syntiä, Jumala ”ennalta määräsi” eli päätti asettaa vapauttajan ihmiskunnalle. Ensimmäisessä Raamattuun muistiinmerkityssä profetiassa hän ennusti, että ”vaimon” ”siemen” ’polkisi rikki’ sen yliluonnollisen luomuksen pään, joka käärmeen avulla eksytti Eevan, mikä johti sitten maailmaan, jossa vallitsee synti ja kuolema. Sellainen rikki polkeminen merkitsisi Saatanan murskaamista ja kaiken ihmiskunnan ’huokailemisen ja tuskan ja turhuuden’ poistamista, ja se tasoittaisi tien vanhurskaalle hallitukselle, joka tulisi hallitsemaan koko ihmiskuntaa. Tämä todella ratkaisisi ihmisen ongelmat ja kunniaansaattaisi Jumalan nimen. – 1. Moos. 3:15; Room. 8:20–22.

Mutta kuka olisi tämä ”siemen”? Tähän ei saatu vastausta moniin vuosisatoihin. Lopulta kävi kuitenkin ilmi, ettei se ollut kukaan muu kuin Jeesus Kristus. Kuinka uskoa vahvistavaa onkaan nykyään tietää, että suuri Vapauttaja oli ilmaantunut ja että hänen ylösnousemuksensa kautta meillä on tae siitä, että synti ja epätäydellisyys poistetaan! – Apt. 17:31.

Mikä ihmisten filosofia voisi vetää vertoja tälle syvälliselle totuudelle? Apostoli Paavali sanoi tämän ”pyhän salaisuuden” olevan niin tärkeä, että jos silloiset hallitsijat olisivat tienneet ja hyväksyneet sen uskossa, he eivät olisi ”panneet paaluun loistoisaa Herraa”. Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus tasoitti tietä kaikkien muiden tämän suuren ”pyhän salaisuuden” piirteiden täyttymiselle ja osoitti myös sen, että tulevaisuudessa Saatana ja hänen työnsä tuhotaan täydellisesti. – 1. Kor. 2:8; Hepr. 2:14.

Ketkä tiesivät tämän kallisarvoisen totuuden? Keiden ”silmät” oli avattu ja keiden sydämet olivat vastaanottavaisia ja arvostavia tämän elintärkeän ”pyhän salaisuuden” ymmärtämisen johdosta? ”Jumala on paljastanut sen meille henkensä välityksellä”, sanoi apostoli Paavali. (1. Kor. 2:10) Jumala valitsi nöyriä ihmisiä, joita hän auttoi hengellään, eikä maailman suurmiehiä, älymystöön kuuluvia, joilla on teennäistä ”viisautta”.

Korostaakseen sitä, miten siunattu suhde heillä oli, Paavali lainasi Jesajan 64:4:ää ja sanoi: ”Vaan niin kuin on kirjoitettu: ’Silmä ei ole nähnyt . . . ’” Eikö 1. Korinttolaiskirjeen 2:9:n taustasta selvästi ilmene se, että Paavali puhui tämän ”kätketyn viisauden” syvän ymmärryksen omaamisesta, sellaisen ymmärryksen, jota ei olisi keillään hallitsijoilla tai niillä, jotka olivat maailman silmissä suuria?

Jesajan 64. luvun tausta varaa lisätodistuksen tälle johtopäätökselle. Jesaja kuvailee, kuinka Jehova suoritti suurenmoisia tekoja ystävilleen. ”Ei ole korviin tullut, ei ole silmä nähnyt” toista sellaista Jumalaa, joka suoritti tekoja ”häntä odottavalle” tai niille, jotka uskoivat häneen. Raamatunselittäjä Albert Barnes tekee samanlaisen havainnon sanoessaan:

”Heprean kielellä tässä ei viitata siihen, mitä jumala on valmistanut tai varannut siinä mielessä, että hän säästäisi sen tulevaisuutta varten, vaan sitä, mitä hän oli jo tehnyt menneisyydessä. Mikään jumala ei ollut tehnyt sellaista, mitä hän oli tehnyt; kukaan ihminen ei ollut koskaan nähnyt minkään muun jumalan antavan sellaisia ilmauksia. . . . Koko jakeen merkitys on, että Jumala oli menettelytavoillaan menneisyydessä ilmaissut olemassaolonsa, voimansa ja hyvyytensä niille, jotka olivat hänen ystäviään, mitä ei ollut tapahtunut missään muualla.”

Niin, Jumalan ystävät ymmärsivät hänen toimintansa, mitä muut yleensä eivät ymmärtäneet. Heillä oli tilaisuus nähdä läheltä Jehovan tarkoitusten toteutumisia.

Paavali oli todistamassa samanlaista asiaa Korinton seurakunnalle. Jumalan hengen avulla heillä oli ollut etu ymmärtää Jumalan ”pyhän salaisuuden” merkitys. Kaikista kansoista hän oli valinnut juuri heidät paljastaakseen heille nämä ylevät ajatukset.

Ajattelehan vain joitakin niistä ylevistä totuuksista, jotka paljastettiin noille ensimmäisen vuosisadan kristityille. Ajattele, että he tiesivät sen, että ihmiskunnasta otettaisiin ryhmä ihmisiä, joista tulisi hallitsijoita Jeesuksen kanssa taivaassa, joista tulisi osa vapauttavaa ”siementä”. Tähän sisältyisi jopa ei-juutalaisia, ihmisiä kaikista kansoista ja roduista. Miten sykähdyttävää! – Gal. 3:29; Ef. 1:8–14; 3:5, 6.

Jännittävä piirre toisensa jälkeen paljastettiin tuolle nöyrien opetuslasten luokalle. Jaaritelkoot sen ajan niin kutsutut ’viisaat’ ja filosofit tyhjänpäiväisistä asioista ’mennen puheessaan liiallisuuksiin’. Nämä kristityt olivat ainutlaatuisia, koska heillä oli maailman tärkeintä tietoa.

Jumala ei kuitenkaan lopettanut suurenmoisen tarkoituksensa merkityksen paljastamista ensimmäisen vuosisadan jälkeen. Ajattelehan joitakin niistä ”Jumalan syvistä asioista”, jotka tosi kristityt ymmärtävät selvästi näinä ”viimeisinä päivinä”. Jeesuksen nykyiset seuraajat tietävät ja ymmärtävät selvästi sen, että Jumalan valtakunta Kristuksen ollessa valtaistuimella perustettiin vuonna 1914 ja että Saatana ja hänen demoninsa heitettiin ulos taivaasta ja että he tuottavat nyt raskaita kärsimyksiä maalle. Tämän maailman tuskallisista olosuhteista huolimatta heillä on nykyään selvä käsitys siitä, että Jumalan uusi vanhurskas järjestys on aivan lähellä.

Sen puhujan, joka lainasi sanoja ”silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut”, olisi pitänyt osoittaa selvästi, että apostoli Paavali ei viitannut tässä uuden järjestyksen suurenmoisiin asioihin, joita heidän silmänsä ja korvansa voisivat jonakin päivänä nähdä ja kuulla. Apostoli kiinnitti sen sijaan huomiota hengellisen viisauden aarteisiin, jotka koskivat ’siemenen pyhää salaisuutta’ ja olivat täysin käsittämättömiä valistumattomien maailmallisten ihmisten silmille ja korville.