Nykyisten ”egyptiläisten” vitsaaminen totuudella

”Julistamaan . . . meidän Jumalamme kostonpäivää.” – Jes. 61:2.

 1, 2. a) Keihin 2. Tim. 4:3, 4 soveltuu ja keihin ei ja miksi? b) Minkä tosiasian ne sivuuttavat, jotka moittivat Jehovan evankeliuminpalvelijain julistamia vitsaavia sanomia?

APOSTOLI Paavali ennusti siitä päivästä, mitä elämme: ”Aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta.” Niin totta kuin nämä sanat ovatkin nykyisistä uskonnollisista johtajista ja heidän laumoistaan, kuten olemme havainneet kerran toisensa jälkeen tämän lehden sivuilla, niiden ei tule olla, eivätkä ne ole tosia Jehovan antautuneista kristityistä evankeliuminpalvelijoista. Näiden täytyy ottaa ja he ottavat totuuden vastaan tervetulleena, vaikka se toisinaan koskisikin kipeästi. – 2. Tim. 4:3, 4.

² Ne, jotka moittivat sitä suorasukaista ja varoittavaa sanomaa, mitä nämä Jehovan palvelijat tuovat, ja jotka syyttävät heitä rakkaudettoman Jumalan ja vihan sanoman saarnaamisesta, sivuuttavat tyystin sen tosiasian, että nämä evankeliuminpalvelijat sovelluttavat ennen kaikkea itseensä tätä kostoa koskevat Jumalan varoitussanomat. Niinpä niiden kolmen ensimmäisen muinaista Egyptiä kohdanneen vitsauksen, joita tarkasteltiin tämän lehden edellisessä numerossa, ei nähty vaikuttaneen ainoastaan ”egyptiläisiin”, vaan myös orjuutettuihin ”israelilaisiin”, Jehovan kansaan. Mutta hyötyneenä näiden vitsausten nykyisestä täyttymyksestä, ikään kuin niiden oikaisemana, Jehovan kansa säästyy nyt seitsemän jäljellä olevan vitsauksen vaikutuksilta, joiden vuodattamiseen he myös osallistuvat. Mooseksen veli Aaron kuvasi nykyisten vitsausten vuodattamisessa maan päällä olevaa Jehovan jäännöstä, jota vastoin Mooses itse kuvaa Jeesusta Kristusta, joka hallitsee taivaallisessa kirkkaudessa ja voimassa. (2. Moos. 6:5, 6, 20; 9:8) Aaron toimi Mooseksen puhetorvena ja käytti Mooseksen sauvaa.

NELJÄS VITSAUS: PAARMAT

 3. Mitä neljäs vitsaus sisälsi, ja mikä sen vaikutus oli?

³ Muinaista Egyptiä kohdannut neljäs vitsaus oli niistä kymmenestä ensimmäinen, missä Jehova teki erotuksen oman kansansa Israelin ja egyptiläisten välillä. Sen muodostivat paarmat, ja se on kerrottu 2. Moos. 8:21–24:ssä. Paarma näyttää olleen tavallista huonekärpästä suurempi, paremminkin koira- tai hevoskärpäsen kaltainen. Eräät näistä kärpäslajeista hyökkäsivät ihmisten ja eläinten, toiset ainoastaan kasvien kimppuun. Ne täyttivät maan myös toukillaan. Ne levisivät kaikkiin Egyptin taloihin, ja niiden aiheuttaman tuhon kerrotaan olleen niin suuri, että ne ”tulivat maan turmioksi”. Tämän vitsauksen voidaan sanoa aiheuttaneen ylenkatsetta loispistiäisjumalatar Wadjetia kohtaan.a Se sai faaraon antamaan perään, mutta vain vitsauksen päättymiseen asti. – 2. Moos. 8:28–32.

 4. Miten saadaan selville, mikä hengellisen Israelin ”maa” on?

⁴ Koska tämän vitsauksen sanottiin koituneen Egyptin maan turmioksi, niin se kuvaa sattuvasti Jehovalta tullutta vitsaavaa sanomaa, mikä paljastaa nykyisen ”Egyptin”, Saatanan järjestön, tuhoutuneen tilan. Ja mikä se on? Johtolanka annetaan Jes. 62:4:ssä ja 66:8:ssa olevissa ennustuksissa, joissa sanotaan mm.: ”Sinun maatasi [kutsutaan] ’aviovaimoksi’.” ”Syntyykö maa yhden päivän kivulla?” Nämä ennustukset viittaavat meidän aikamme hengellisen Israelin ennallistettuun tilaan. ”Maa” tarkoittaa sitä maallista asemaa eli tilaa, missä Jumalan hengellisen kansan ennallistetun jäännöksen jäsenet ovat. He näyttivät Jumalan hylkäämiltä ensimmäisen maailmansodan aikana, vuosina 1914–1918. Mutta vuonna 1919, kuten historia osoittaa, heidän suosionasemansa Jumalan edessä uudistui, palasi ennalleen, ”syntyi . . . kivulla”, äkkiä, kuin ”yhtenä päivänä”. Tämä käsitti heidän oppinsa, järjestönsä ja palvontamuotonsa.

 5, 6. Miten nykyinen ”Egypti” on koettanut saavuttaa aseman Jumalan edessä, mutta mitä neljäs vitsaus paljasti ja millä tavalla?

⁵ Näin ollen voitaisiin sanoa, että nykyisen Egyptin uskonnoitsijat ovat asemaansa katsoen Jumalan edessä olleet riippuvaisia ihmistekoisista opeistaan, järjestöstään ja tavoistaan. Niihin kuuluvat sellaiset opit kuin kolmiyhteinen Jumala, ruumiin iankaikkinen vaivaaminen kuoleman jälkeen, kiirastuli, ihmissielun kuolemattomuus, kuninkaitten jumalallinen oikeus jne. He ovat myös yrittäneet saavuttaa tai ylläpitää asemaansa Jumalan edessä sellaisilla uskonnollisilla tavoilla kuin asketismilla, pappien naimattomuudella, munkeilla, nunnilla, kirkossa käynnillä sunnuntaisin, papeille esitetyillä synnintunnustuksilla, ristin käytöllä, pyhällä vedellä ja kuvilla, unohtamatta idän ortodoksisten kirkkojen ikoneita, Marian palvontaa ja ”pyhimyksiä”, pyhäinjäännösten kunnioittamista jne. Ja he odottavat myös saavuttavansa aseman Jumalan edessä ’mahtavilla töillään’, kuten kalliitten kirkkojen ja temppelien rakentamisella, uskolla parantamisella, katolilaisten, protestanttien ja juutalaisten sekauskonnolla, moraalin parantamisella, vaikuttamalla lainsäädäntään, laupeudentöillä, joihin kuuluvat kenttäkeittiöt köyhiä varten Yhdysvalloissa ja riisin jakelu köyhille itämailla.

⁶ Neljäs totuuden vitsaus paljastaa, mikä nykyisen Egyptin uskonnoitsijoitten todellinen asema on Jumalan ja kaikkien Jumalan totuuden valistamien ihmisten silmissä. Tämä vitsaus on paljastanut kristikunnan oppien, sen järjestön, palvontamuotojen ja tekojen epäraamatullisuuden. Huomiota herättävä esimerkki tästä vitsauksesta ilmeni Jehovan todistajain konventissa Columbuksessa (Ohiossa) vuonna 1924, jolloin julkaistu Syytös (Indictment) osoitti kristikunnan pääoppien ja uskonnonmenojen vääryyden. Silloin painettiin yli 13 miljoonaa traktaattia levitettäväksi. Myöhempi julkaisu, mikä on tehnyt samoin nyt 19 vuotta, on raamatuntutkinnan apuväline, kirja ”Olkoon Jumala totinen”, jota on julkaistu yli 19 miljoonaa kappaletta 54 kielellä. Erityisen vitsaava sanoma tässä suhteessa oli kirjanen ”Sana” – kuka hän on Johanneksen mukaan?, joka lähetettiin käytännöllisesti katsoen kaikille kristikunnan papeille. Yli 9 miljoonaa kappaletta painettiin useilla kielillä levitettäväksi ympäri maailman. Sen vitsaavan teeman vaikutus näkyi heidän kirjasen julkaisijoille kirjoittamistaan vihastuneista kirjeistä. Eräs esimerkki tästä vitsauksesta oli Herätkää!-lehden erikoisnumero (engl. 22.4.1964, suomeksi 8.10.1964) nimeltä ”Nykyuskonnon perustusten tarkastelua”, jota painettiin eri kielillä 6 196 655 kappaletta. Niin, nykyisen ”Egyptin maa” on paljastettu lukuisissa Vartiotornin julkaisuissa tuhoutuneeksi, sellaiseksi, jolla ei ole asemaa Jumalan edessä ja jonka hän on hylännyt. Tämä paljastus, minkä Jehovan todistajat ovat tehneet Suuremman Mooseksen, Jeesuksen Kristuksen, johdolla, on todella ollut vitsaus.

VIIDES VITSAUS: RUTTO

 7. Mikä muodosti viidennen vitsauksen?

⁷ Faaraon hartaasta pyynnöstä Mooses puhui Jehovalle Egyptin puolesta, ja neljäs vitsaus poistettiin. Mutta jälleen faarao teki sydämensä kylmäkiskoiseksi, ja niin Jehova lähetti viidennen vitsauksen, joka kohdistui Egyptin karjaan. Mooses sanoi: ”Katso, Herran käsi on lyövä sinun karjaasi, joka on kedolla.” Vitsaus koski kaikkia eläimiä, ”hevosia, aaseja, kameleita, nautoja ja lampaita” ’ylen ankarana’. ”Herra teki niin, ja kaikki Egyptin karja kuoli [kaikenlaista Egyptin karjaa alkoi kuolla, Um]; mutta israelilaisten karjasta ei kuollut ainoatakaan.” – 2. Moos. 9:3, 6.

 8–11. Miten nykyinen viides vitsaus täyttyy?

⁸ Mitä tällä vitsauksella kuvataan? Raamatussa käytetään karjaa, kotieläimiä ja varsinkin lampaita ja nautoja usein kuvaamaan ihmisiä, jotka ovat kuin kuormajuhtia. Koska koko Egyptin karja antoi tukea Egyptille, se voi hyvin kuvata nykyisen vastakuvallisen Egyptin, Saatanan järjestön, tukijoita. Ja samoin kuin kaikenlaista karjaa kuoli, joskaan ei kirjaimellisesti kaikki karja, niin huomaamme, että kaikenlaisia ihmisiä, vastakuvallisen Egyptin tukijoita, ylhäisiä ja alhaisia, rikkaita ja köyhiä, vanhoja ja nuoria, miehiä ja naisia eri kansallisuuksista ja roduista kuolee kuvaannollisesti tämän Jumalan kansan viemän vitsaavan tuomiosanoman johdosta heidän Saatanan järjestölle antamaansa kannatukseen nähden. Tämä vitsaus kuvaa erityisesti niitä sanomia, jotka kohdistuvat vilpitönsydämisiin, vanhurskautta rakastaviin, mutta tietämättään Saatanan järjestöä kannattaviin ihmisiin, ja sanomat vaativat heitä tulemaan siitä järjestöstä pois ja asennoitumaan Jehovan ja hänen valtakuntansa puolelle.

⁹ Joskin kaikki seitsemän Jehovan todistajain kaiuttamaa jokavuotista sanomaa vuodesta 1922 vuoteen 1928 päättyivät tällaisiin vetoomuksiin, niin erityisesti vuoden 1927 päätös, mikä tehtiin heidän kansainvälisessä konventissaan Torontossa, Kanadassa, valotti tätä Mooseksen veljen Aaronin kuvaaman Jehovan jäännöksen palveluspiirrettä. (2. Moos. 9:27) Huomaa, miten osuva sen kieli on. Päätöksessä sanottiin mm.: ”Ei ole mitään syytä edelleen kannattaa tuota . . . järjestelmää. Tänä ahdistuksen ja hämmennyksen hetkenä Jehova Jumala kehottaa kansoja hylkäämään ja ainiaaksi unohtamaan ’kristikunnan’ eli ’järjestäytyneen kristillisyyden’ ja luopumaan siitä täydellisesti pois, koska se on Perkeleen järjestö, ja olemaan missään muodossa tukematta sitä; ja että kansat tunnustautuisivat koko sydämestään ja kaikkineen Jehova Jumalan ja hänen Kuninkaansa ja valtakuntansa alamaisiksi ja ottaisivat vastaan täydellisen vapauden ja ne siunaukset, jotka Jumala on heitä varten varannut.” Yli 3 900 000 kappaletta kirjasen muotoista päätöstä levitettiin useilla kielillä.

¹⁰ Samankaltaisia vetoomuksia on tehty sen jälkeenkin, kuten esimerkiksi se painokas sanoma, joka sisältyy Jehovan todistajain päätökseen, jonka he esittivät vuonna 1958 Yankee-stadionilla ja Polo Groundsilla New Yorkin kaupungissa pitämässään konventissa. Lopussa se kehotti ”kaikkia niitä, jotka rakastavat elämää onnessa vanhurskaan hallituksen alaisuudessa ja joiden huomioon tämä Päätös tulee, panemaan sydämelleen sen tärkeän sisällön ja kunnioittamaan taivaan ja maan Luojan nimeä sekä kääntymään Hänen Kristuksen johtaman valtakuntansa puoleen, joka on uuden maailman oikeutettu hallitus.” Tätä Päätöstä levitettiin 70 000 000 kappaletta 50:llä maailman kielellä. Tämä sanoma on vitsannut jatkuvasti vastakuvallista Egyptiä tähän aikaan asti kehottaen ihmisiä noudattamaan Ilm. 18:4:n käskyä: ”Lähtekää siitä [Suuresta Babylonista] ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa.” Suuri Babylon ja nykyinen kuvaannollinen Egypti eivät suinkaan ole sama asia, vaan Suuri Babylon on kuvaannollisen Egyptin, Saatanan näkyvän järjestön, uskonnollinen osa. Kun joku pakenee nykyisestä Suuresta Babylonista eli kuolee siten, ettei kannata sitä, hän kuvaannollisesti kuolee antamasta kannatustaan nykyiselle ”Egyptille”, niin kuin muinaiset Egyptin kotieläimet kuolivat.

¹¹ Jokainen Jehovan todistajain vuosiraportti, mikä julkaistaan Vartiotornissa vuoden alussa ja Jehovan todistajain vuosikirjassa nykyään useilla kielillä, kertoo tämän vitsauksen laajuudesta. Kuinka niin? Siten, että se kertoo, kuinka monet ihmiset ovat irrottautuneet nykyisestä ”Egyptistä” antautumalla Jehovalle ja menemällä vesikasteelle. Palvelusvuonna 1963 näiden lukumäärä oli 62 798 ja vuonna 1964 luku oli 68 236. Jo tämän tiedon julkaiseminen tässä kirjallisuudessa koituu vitsaukseksi nykyiselle ”Egyptille”.

KUUDES VITSAUS: MÄRKÄPAISEET

12, 13. Mikä oli kuudes vitsaus?

¹² Vaikka kaikenlaista muinaisten egyptiläisten karjaa tuhoutuikin viidennessä vitsauksessa, niin ”faraon sydän kovettui, eikä hän päästänyt kansaa”. Siksi Jehova varoitti kuudennesta vitsauksesta, ja Jehovan neuvojen mukaan Mooses otti pätsin nokea ja ”viskasi sen taivasta kohti; niin märkäpaiseita tuli ihmisiin ja karjaan. Eivätkä tietäjätkään voineet pitää puoliaan Moosesta vastaan paiseiden tähden, sillä paiseita oli tietäjissä samoin kuin kaikissa muissakin egyptiläisissä.” – 2. Moos. 9:7–11.

¹³ Tämä vitsaus häpäisi Imhotepin, Egyptin lääkinnänjumalan, sillä ketkään Egyptin lääkärit eivät pystyneet parantamaan sitä. Se halvensi erityisesti Egyptin taikuutta harjoittavia pappeja. He olivat aikaisemmin saapuneet jäljittelemään kahta ensimmäistä Mooseksen aiheuttamaa vitsausta, ja jo kolmas, sääskivitsaus, heidän täytyi myöntää ”Jumalan sormen” aiheuttamaksi. (2. Moos. 8:1–19) Mutta kuudes vitsaus häpäisi todella heidät siinä määrin, etteivät he kyenneet ilmestymään faaraon eteen. Jotkut raamatunselittäjät arvelevat, että tämä oli mustaa spitaalia eli Egyptin paiseita, mikä tunnetaan norsutautina, sairaus, mikä todennäköisesti vaivasi Jobia muutamia vuosia ennen tätä. (Job 2:6–12) Oli miten tahansa, se oli ihosairautta, jonka tunnusmerkkeinä olivat äkämät, turvotukset, märkähaavat ja ihon rohtumat ja joka oli epäilemättä erittäin tuskallinen, kuten voidaan päätellä sen vaikutuksesta Egyptin pappeihin.

14–16. Miten kuudes vitsaus on vaivannut nykyistä ”Egyptiä” tähän asti?

¹⁴ Miten tämä vitsaus täyttyy nykyaikana? Ilm. 16:2 antaa meille johtolangan, sillä se kertoo, että Jumalan vihan maljan vuodattamisesta oli seurauksena pahoja ja ilkeitä paiseita niille, joissa oli pedon merkki ja jotka palvoivat sen kuvaa. Kirja ”Babylon the Great Has Fallen!” God’s Kingdom Rules! (”Suuri Babylon on kukistunut!” Jumalan valtakunta hallitsee!) osoittaa tämän vitsauksen alkaneen vuonna 1919, jolloin Kansainliiton epäonnistuminen ennustettiin. Vuonna 1921 Vartiotorni osoitti ensi kerran Ilm. 13. luvun kuvaannollisen meripedon Saatanan näkyväksi poliittiseksi järjestöksi eikä kirkolliseksi järjestelmäksi ja epäjumaloidun pedon ”kuvan” Kansainliitoksi. Tällä, samoin kuin toisillakin vitsauksilla, voidaan sanoa olevan kaksi puolta nykyaikana. Toinen on Raamatun käyttäminen sen osoittamiseksi, miltä nykyiset ”egyptiläiset”, pedon ”kuvan” palvojat, näyttävät Jehovan silmissä, ja toinen on se tuska, minkä tämä paljastus aiheutti heille. Koska Egypti edustaa Saatanan koko näkyvää järjestöä, niin tämä vitsaus vaikuttaa sekä kristikunnan että pakanamaailman uskonnollisiin johtajiin ja ohjaajiin.

¹⁵ Varhainen kohokohta tässä vitsauksessa tuli vuonna 1922, jolloin 8.9. Cedar Pointin (Ohio) Jehovan todistajain konventissa Joseph F. Rutherford Vartiotorni-seuran presidenttinä kiinnitti huomion kuningas Ussian spitaaliseksi tuloon. Ussian sairastuminen johtui siitä julkeudesta, että hän sekoitti uskonnon politiikkaan Jerusalemissa ja rohkeni kuninkaana ryhtyä uhraamaan suitsutusta temppelissä, vaikka tämä etu oli varattu yksinomaan Leevin sukukunnan papeille. Kuningas Ussia oli tässä julkeudessa ja siitä johtuneessa rangaistuksessa kristikunnan perikuva. (2. Aikak. 26:1, 16–23) Viitaten sitten siihen, että kristikunta hyväksyi Kansainliiton Jumalan valtakunnan ihmistekoisena korvikkeena, tuomari Rutherford sanoi: ”Siten kielsivät he Herran ja hänen valtakuntansa tulemisen”, ja heti he näyttivät Jehova Jumalan mielestä spitaalisilta eli märkäpaiseitten peittämiltä ja niin ollen saastaisilta. Samoin kuin Egyptiä kohdannut kuudes vitsaus oli Jehovan vihan ilmaus ja aiheutti tuskaa, niin tekivät hänen antautuneen kansansa näitä asioita koskevat julistuksetkin. Tällaiset hänen vihansa ilmaukset ihmisiä kohtaan, joilla oli ”pedon” merkki ja jotka palvoivat sen kuvaa Kansainliittoa, tuottivat tuskaa meidän 20. vuosisatamme vastakuvallisille egyptiläisille.

¹⁶ Vartiotorni-seura on sen jälkeen Jehovan kristittyjen todistajien julkaisijana julkaissut ja levityttänyt paljon kirjallisuutta, joka osoittaa, että Kansainliitto ja sen seuraaja Yhdistyneet Kansakunnat ovat Jumalan valtakunnan joutavia ihmistekoisia korvikkeita. Erittäin silmiinpistävä äskeinen esimerkki oli ”Yhdistyneet Kansakunnat vai Jumalan valtakunta?”-niminen Herätkää!-lehden erikoisnumero (engl. 8.10.1962. suom. 22.4.1963). Vartiotorni-seura painoi tätä lehteä levitettäväksi 5 269 268 kappaletta. Kaikki tämä Jumalan tuomiosanoman julkaiseminen ja levittäminen on osoittanut, miten kurjilta, saastaisilta, viheliäisiltä ja hengellisesti sairailta näiden ihmissuunnitelmien kannattajien täytyy näyttää Jumalan silmissä. Tällainen julkaisu on ollut erittäin tuskallinen näiden maailman rauhan ja turvallisuuden poliittisten välineitten kannattajille sekä kristikunnassa että sen ulkopuolella; ja tämä on osa kuudetta vitsausta.

SEITSEMÄS VITSAUS: RAESADE, TULI JA UKKOSENJYLINÄ

17, 18. a) Miksi Jehova menetteli faaraon kanssa omalla tavallaan? b) Mikä oli silloinen seitsemäs vitsaus?

¹⁷ Jehova Jumala oli lähettänyt faaraolle ja hänen kansalleen kuusi vitsausta, ja yhä faaraon sydän pysyi itsepäisenä. Miksi Jehova, Kaikkivoipa, menetteli tämän uppiniskaisen, ylpeän ja kuitenkin heiveröisen ihmisen kanssa tällä tavalla? Jehova itse sanoi tällöin hänelle: ”Minä olisin jo ojentanut käteni ja lyönyt sinua ja sinun kansaasi ruttotaudilla, niin että olisit kokonaan hävinnyt maan päältä, mutta juuri sitä varten minä olen antanut sinun säilyä, että näyttäisin sinulle voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaiken maan päällä.” Menettelemällä tällä tavalla Jehova teki itselleen nimen sekä näytti faaraolle, kuinka suuri ja moninainen Hänen jumalallinen voimansa on. Sanottuaan faaraolle syyn menettelyynsä Jehova varoitti sitten häntä seitsemännestä vitsauksesta: ”Jos sinä vielä estät minun kansaani etkä päästä heitä, niin katso, huomenna tähän aikaan minä annan tulla ylen ankaran raesateen, jonka kaltaista ei ole Egyptissä ollut siitä päivästä saakka, jona sen perustus pantiin, aina tähän asti.” – 2. Moos. 9:15–19.

¹⁸ Kun faarao kieltäytyi ottamasta vaarin tästä varoituksesta, niin Jehova Jumala pani Mooseksen ojentamaan kätensä taivasta kohti, ”ja Herra [Jehova, Um] antoi jylistä ja lähetti rakeita, ja tulta iski maahan. Näin Herra [Jehova, Um] antoi sataa rakeita yli Egyptin maan. Ja rakeita tuli, ja tulta leimahteli rakeiden keskellä. . . . Ainoastaan Goosenin maata jossa israelilaiset olivat, ei raesade kohdannut.” – 2. Moos. 9:22–26.

19–21. a) Mitä vastaan seitsemäs vitsaus oli kohdistettu? b) Mitä ukkosenjylinä, rakeet ja salamat kuvaavat?

¹⁹ Tämän vitsauksen voitaisiin sanoa taivaalta tulevan ukkosenjylinänsä, tulensa ja rakeittensa takia vaikuttaneen taivaisiin, ilmaan ja maahan. Se tuo mieleen Ilm. 16:17–20:ssä mainitun seitsemännen vitsauksen, mikä vuodatettiin ilmaan, jota ihmiset hengittävät. Se kuuluu: ”Ja seitsemäs enkeli vuodatti maljansa ilmaan, ja temppelistä, valtaistuimelta, lähti suuri ääni, joka sanoi: ’Se on tapahtunut’. Ja tuli salamoita ja ääniä ja ukkosenjylinää; ja tuli suuri maanjäristys, niin ankara ja suuri maanjäristys, ettei sen vertaista ole ollut siitä asti, kuin ihmisiä on ollut maan päällä. Ja se suuri kaupunki meni kolmeen osaan, ja kansojen kaupungit kukistuivat. Ja se suuri Babylon tuli muistetuksi Jumalan edessä, niin että hän antoi sille vihansa kiivauden viinimaljan. Ja kaikki saaret pakenivat, eikä vuoria enää ollut.” Tämä Ilmestyskirjan vitsaus oli Jumalan vihan ilmaus sitä henkeä vastaan, mitä maailman ihmiset hengittävät sisäänsä. Se on Perkeleen henki ja kantaa hedelmäänsä ihmisten keskuudessa. Detroitissa, Michiganissa, esitettiin vuonna 1928 ”Julistus Saatanaa vastaan ja Jehovan puolesta” -niminen sanoma, joka kiinnitti huomion tähän. Se syytti suoraan Saatana Perkelettä kaikista ihmiskunnan onnettomuuksista ja varoitti Harmagedonin nopeasta lähestymisestä. Kaikki, mikä on kirjoitettu paljastamaan Saatanan osuuden maailman asioissa, kuuluu tähän nykyisen ”Egyptin” ja sen faaraon vitsaukseen. Siihen sisältyvät sen tähden Vartiotornin kirjoitukset ”Pilkkalaulu Saatana Perkelettä vastaan”b ja ”Saatanan kuolinilmoituksen julistaminen”c sekä kaikki muu, mitä on kirjoitettu Saatanan maailman asioihin harjoittaman näkymättömän vaikutuksen paljastamiseksi, mm. ”maailman hengen” paljastaminen Vartiotornissa 1.2.1964.

²⁰ Seitsemättä vitsausta muinaisessa Egyptissä seurasi myös ukkonen ja tuli eli salama. Tähän nykyiseenkin vitsaukseen sisältyy näin ollen Jumalan tuomioitten jyriseviä varoituksia vastakuvalliselle Egyptille, Saatanan näkyvälle järjestölle. Tuomiot toteutetaan Harmagedonin taistelussa. Nämä kuvaannolliset jylinät aiheutuivat vuorostaan hengellisistä salamoista, Jehovan taivaallisesta temppelistä lähtevistä totuudenleimahduksista. Tämä vitsaus varoittaa, ettei nykyisessä ”Egyptissä” ole turvaa ja että kaikki, jotka eivät kuuntele tätä varoitusta ja kuolevat Harmagedonissa, ovat niiden muinaisten egyptiläisten kaltaisia, jotka eivät kuunnelleet silloista varoitusta ja kuolivat rakeista.

²¹ Seitsemännen vitsauksen yhteydessä oli rakeita samoin kuin seitsemännen vuodatetun maljankin, kuten kerrotaan Ilm. 16. luvussa, ja seitsemännen pasuunanpuhalluksen jälkeen, joka kerrotaan Ilm. 11:15–19:ssä. Kun on kyseessä muinainen Egypti, tämän seitsemännen vitsauksen tuli ja murskaavat rakeet palauttavat mieleen Jer. 23:29:n sanat: ”Eikö minun sanani [toteutettuna] ole niinkuin tuli, . . . ja niinkuin vasara, joka kallion murtaa?” Rakeet ovat muodostuneet jäätyneestä vedestä, ja sen mukaisesti Vartiotorni-seuran julkaisemat sidotut kirjat kuvaavat kovia, murskaavia raamatullisia totuuksia. Raamatuntutkimisen apuvälineet, mm. kirjat Viholliset ja Religion (Uskonto), jatkoivat hengellistä raesadetta kuten yleinen esitelmäkin ”Kristikunta on pettänyt Jumalan! Mitä sen lopun jälkeen?”, joka pidettiin ympäri maailman vuonna 1962. Ja paraillaan sataa vitsaavia hengellisiä rakeita niitä sanomia esitettäessä, jotka ovat raamatuntutkimisen apuvälineessä, 704-sivuisessa engl. kirjassa ”Suuri Babylon on kukistunut!” Jumalan valtakunta hallitsee! ja kaksi tuntia kestävässä elokuvassa ”’Iankaikkisen hyvän uutisen’ julistamista ympäri maailman”.

22. Mikä muodostaa vielä raevitsauksen?

²² Mitä tulee raevitsaukseen, jähmettyneihin, koviin hengellisiin totuuksiin ja nykyisille vastakuvallisille egyptiläisille julistettuihin jyliseviin varoituksiin, näyttää siltä, että tämän vitsauksen huippukohta on vielä tulevaisuudessa. Kirja ”Suuri Babylon on kukistunut!” Jumalan valtakunta hallitsee! sanoo sivulla 574, 575: ”Ankara, peräänantamaton Jumalan koston sanoma Saatanan näkyvää järjestöä vastaan pommittaa lopulta ihmisiä. Se ennakoi heidän tuhoaan. Kuvaannollisen raesateen ei tarkoitettu eikä odotettu käännyttävän ihmiskuntaa tuossa maailman asiain myöhäisessä kehitysvaiheessa. . . . Se tosiasia, että ’sen vitsaus oli ylen suuri’, osoittaa ennalta, että lopulta Jehovan todistajat julistavat poikkeuksellisen suuressa määrin Jumalan kostoa.” Tähän selitykseen perustuen kysymme: Koska tämä vitsaava rakeitten kaltainen sanoma ei käännytä ihmisiä, niin miksi sitä julistetaan? Jotta jumalattomat varmasti tietäisivät, kuka heidän tuhonsa aiheuttaa ja miksi.

KAHDEKSAS VITSAUS: HEINÄSIRKAT

23, 24. Mitkä kiinnostavat tosiasiat panemme merkille kahdeksannesta vitsauksesta?

²³ Kun muinainen faarao näki rakeitten ja tulen aiheuttaman vahingon laajuuden, niin hän sanoi katuvansa, mutta sitä kesti vain niin kauan kuin vitsaustakin. Heti kun rakeet lakkasivat, hän muutti mieltään, ja siksi Jehova lähetti nyt Mooseksen ja hänen puhetorvensa Aaronin faaraon luo varoittamaan kahdeksannesta vitsauksesta, heinäsirkoista. Me luemme siitä 2. Moos. 10:13–15:stä: ”Kun aamu tuli, toi itätuuli heinäsirkat mukanaan. Ja heinäsirkkoja tuli koko Egyptin maahan, ja ne laskeutuivat ylen suurina laumoina koko Egyptin alueelle. . . . ja ne söivät kaikki maan kasvit ja kaikki puiden hedelmät, jotka olivat rakeilta säilyneet. Niin ei jäänyt mitään vihantaa jäljelle puihin eikä kedon kasveihin koko Egyptin maassa.”

²⁴ Egyptiläiset heinäsirkat saattavat olla jopa yli 7 cm pitkiä. Mooseksen kautta annetun lain mukaan heinäsirkkoja pidettiin puhtaina hyönteisinä ja syötäviksi kelpaavina; ja niitä syödään nykyäänkin idässä. Tämä heinäsirkkavitsaus oli suurin, mitä muinainen Egypti oli koskaan nähnyt, sillä parvet pimittivät taivaan. Jo Mooseksen ja Aaronin antama varoituskin sai faaraon palvelijat nousemaan aseisiin hallitsijansa politiikkaa vastaan. Niinpä hän kutsui Mooseksen ja Aaronin takaisin, vaikka jo olikin käännyttänyt heidät pois. Mutta kun Mooses ja Aaron vaativat itsepintaisesti, että koko Israelin eikä ainoastaan voimakkaitten miesten sallittaisiin mennä erämaahan palvomaan Jehovaa, niin faarao ajoi heidät raivoissaan luotaan. Sen tähden tämä vitsaus tuli, eikä se ainoastaan riistänyt maata paljaaksi siitä, mitä oli jäljellä edellisistä vitsauksista, ja aiheuttanut romahduttavaa autioitusta, vaan samalla se oli niistä Egyptin jumalista saadun voiton merkki, joiden kunniaksi luettiin hedelmällisyys ja sato. Kiireesti faarao kutsui Mooseksen ja Aaronin ja tunnusti katuvansa, mutta jälkeenpäin hän taas antoi sydämensä paatua. Kokemuksesta ei opi, jollei sydän ole oikeassa tilassa.

25, 26. Mitä hävitystä nykyinen heinäsirkkavitsaus on aiheuttanut tähän mennessä ja millä tavalla?

²⁵ Mitä tällä vitsauksella kuvataan? Kirjaimellinen vitsaus tuhosi Egyptin jäljellä olevat elintarvikkeet ja aiheutti nälänhätää muttei vahingoittanut Jehovan kansaa Goosenin maassa. Jehova Jumala lähetti nuo heinäsirkat. Vastakuvallinen täyttymys olisi hänen nykyisten todistajiensa vastakuvallisen Egyptin uskonnollista ravintoa koskeva paljastus, mikä todistaa, että tämä ”Egypti” on vailla elämää antavaa hengellistä ravintoa.

²⁶ Tämä vitsaus osoittaa, miltä vastakuvallisen Egyptin hengellinen ravinto näyttää Jehova Jumalasta. Raamatun totuudet, joita hänen Aaronin kuvaama hengellinen jäännöksensä julistaa Suuremman Mooseksen, Jeesuksen Kristuksen, johdolla, osoittavat vastakuvallisen Egyptin uskonnolliset opit ja menot vääriksi ja elottomiksi. Kauppa, politiikka, tiedemiehet, filosofit ja mitkään väärät uskonnoitsijat, katolinen papisto, protestantit, fundamentalistit ja modernistit kehitysteorioineen mukaan lukien, eivät ole kyenneet kohentamaan tilannetta. Vastakuvallisten egyptiläisten osoitettiin olevan tyystin vailla hengellistä ravintoa, jolla olisi jotain arvoa. Tämä nykyisen ”Egyptin” hengellisen nälänhädän paljastus oli vitsaus ”egyptiläisille”. Maailman hengellisen nälänhädän aihetta on käsitelty Vartiotornissa samoin kuin Herätkää!-lehdessäkin sekä Jehovan todistajain yleisissä esitelmissä. Tämän kuvaannollisen vitsauksen äskeisimpiä ilmaisuja ovat olleet julkaisut: Mitä uskonto on tehnyt ihmiskunnalle? ja ”Suuri Babylon on kukistunut!” Jumalan valtakunta hallitsee! (engl.). Kaikki nämä sanomat, jotka käsittävät koko väärän uskonnon ja paljastavat nykyisen ”Egyptin” hengellisen nälänhädän, osoittavat, ettei jäljellä ole yhtäkään hengellisen ravinnon vihreää hituista ja että hengellisistä tarpeistaan tietoisien on etsittävä sitä muualta.

YHDEKSÄS VITSAUS: PIMEYS

27, 28. a) Mikä oli yhdeksäs vitsaus, ja miksi se oli siihen asti vaikuttavin Egyptin jumalille? b) Miten faarao menetteli sen lakattua?

²⁷ Kun muinaisen Egyptin faarao kieltäytyi oppimasta kahdeksannesta vitsauksesta, niin Jehova Jumala lähetti yhdeksännen vitsauksen, pimeyden. 2. Moos. 10:21–29 kertoo pimeyden olleen niin sankka, että sitä voitiin koskettaa, ikään kuin se olisi ollut tiheää savusumua. Pimeys oli tosiaan niin tiheä, ettei yksikään egyptiläinen liikahtanut paikaltaan kolmeen päivään ja yöhön vitsauksen aikana. Mutta israelilaisilla oli valoa asuinpaikoissaan, koska heidät säästettiin tältä yhdeksänneltä vitsaukselta samoin kuin viideltä edelliseltäkin. Tämä vitsaus valoi halveksuntaa aurinkojumalaa Amon-Rata ja Thotia kohtaan, joka oli Osiriksen neuvonantaja ja kuunjumala sekä auringon, kuun ja tähtien niin sanottu systematisoija. Sen voidaan sanoa olleen tehokkain isku siihen mennessä Egyptin jumalille. Kuinka niin? Koska egyptiläiset olivat ennen kaikkea kiintyneitä auringon ja valon palvontaan.

²⁸ Yliluonnollisen pimeysvitsauksen lopussa faarao suostui siihen, että israelilaiset saivat mennä palvomaan Jehovaa erämaahan. Mutta kun Mooses ja Aaron vaativat, että israelilaisten täytyy saada ottaa karja mukaansa uhrien uhraamiseksi, faarao jyrisi: ”Mene pois luotani ja varo, ettet enää tule minun kasvojeni eteen; sillä sinä päivänä, jona tulet minun kasvojeni eteen, sinä olet kuoleva.” Tähän Mooses vastasi tyynesti: ”Oikein sinä puhuit; minä en tule tämän jälkeen sinun kasvojesi eteen.” – 2. Moos. 10:28, 29.

29. Mikä osoittaa yhdeksännen vitsauksen täyttymyksen meidän aikanamme?

²⁹ Entä tämän yhdeksännen vitsauksen nykyinen vastine? Kristikunta ei nykyään tunnusta Jehova Jumalaa kaikkeuden valoksi eikä Jeesusta Kristusta maailman Pelastajaksi ja sen Valoksi, sen enempää kuin muukaan vastakuvallinen Egypti. Monet odottavat kehityksen pelastavan ihmisen, toiset materialistisen tieteen; monet pakanauskonnot tarjoavat erikoisparannuskeinojaan, ja juutalaiset väittävät, että juutalaisuus on maailman valo ja ihmisen ainoa toivo. Yhdeksäs vitsaus paljastaa kaikkien tällaisten otaksuttujen valojen mielettömyyden, ja se osoittaa, että ne, jotka odottavat niiltä apua tai tarjoavat niitä, ovat todellisuudessa pilkkopimeässä, eivät ainoastaan hengellisessä vaan myös Jumalan epäsuosion pimeydessä. Tämän vitsauksen huomattava ilmaus annettiin ensiksi vuonna 1926 Jehovan todistajain Lontoossa pitämässä konventissa yleisen esitelmän ”Miksi maailmanvallat horjuvat? – parannuskeino” yhteydessä. Esitelmä pidetiin silloisen konventin esittämän päätöksen tueksi. Tuo päätös osoitti Kansainliiton olevan täydellinen epäonnistuma, että ”Saatanan sokaisevan vaikutuksen tähden on hallitsevien sekä hallittavien mieli kääntynyt pois totisesta Jumalasta” ja että ainoastaan Jumalan valtakunta kykenee poistamaan sen ”sokean tietämättömyyden”, mikä on kauan vaivannut ihmisiä. (Ilm. 16:10, 11) Samalla tavalla äskeinenkin, ympäri maapalloa hyväksytty vuoden 1963 päätös osoitti, että nykyistä ”Egyptiä” peittää Jumalan epäsuosion pimeys. Jehovan kansa on julkaissut paljon sellaista, mikä osoittaa, että ihmisten luulotellut pelastajat, yksilöt, liikkeet tai järjestöt, kuten Kansainliitto, jota tervehdittiin ”ainoana olemassa olevana valona”, eivät ole lainkaan valoja, pelastajia. Vuonna 1926 Lontoon konventissa pidetty yleinen esitelmä ja tehty päätös painettiin traktaatiksi ja sitä levitettiin 50 miljoona kappaletta. Vartiotorni-seura maksoi sen lisäksi kokosivun selostuksen tästä samasta sanomasta lontoolaisen Daily News-lehteen, jolla oli 800 000 lukijaa. Kaikki tällainen julkaisutoiminta osoittaa, miten synkkä on vastakuvallista Egyptiä peittävä pimeys, ja se muodostaa osan tästä vertauskuvallisesta yhdeksännestä vitsauksesta. Nämä Jehovan todistajain julistukset vitsaavat varmasti niitä, jotka pitävät moisia maallisia seikkoja valoina.

[Alaviitteet]