Vihkiytyminen ja sen vertauskuva

 1. Miten jokin merkki, josta ihminen voidaan tunnistaa, voi olla hyvä asia, niin kuin se oli vilpittömille juutalaisille ennen Jerusalemin tuhoa vuonna 607 eaa.?

IHMISEN tai hänen virallisen asemansa tunnusmerkki eli vertauskuva voi olla hyvä ja tarpeellinen asia. Esimerkiksi kun Jerusalemia oli kohtaamassa tuho vuonna 607 eaa., vertauskuvallinen ”mies” lähetettiin merkitsemään oikeasydämiset israelilaiset otsastaan heidän varjelemisekseen surmaamiselta. Vain ne harvat, jotka olivat järkyttyneitä niiden ”kauhistusten” johdosta, joita tehtiin paikassa, jonka olisi pitänyt olla Jumalan pyhä kaupunki, merkittiin pelastusta varten. – Hesekiel 9:1–7.

 2. Mitä tunnistamiseen liittyviä seikkoja käsitellään Ilmestyksen 7. luvussa, ja mikä yhteys niillä on pelastukseen?

² Nykyään on ”suuri ahdistus” kohtaamassa koko maailmaa. Niinpä Ilmestyksen 7:1–8 kertoo, että maan neljällä kulmalla seisovan ”neljän enkelin” on käsketty estää neljää tuulta puhaltamasta ja aiheuttamasta mitä tuhoisinta myrskyä eli ”ahdistusta”, ennen kuin tietty määrä Jumalan valittuja on sinetöity otsastaan. Tämä suo myös ”suurelle joukolle” aikaa puhdistautua ”Karitsan veressä”, jotta siihen kuuluvat tunnistettaisiin arvollisiksi säilymään elossa tässä ”suuressa ahdistuksessa”. – Ilmestys 7:9–14; Matteus 24:21, 22.

 3, 4. Mistä juutalaisen ylimmäisen papin turbaanissa oleva ”vihkimisen vertauskuva” oli muistutin?

³ Muinaiseen Israeliin muodostettiin papisto. Mooses oli toteuttanut Jehovalta saamansa erikoisohjeet ylimmäisen papin muista erottuvia vaatteita valmistettaessa. Turbaanista on kirjoitettu: ”He tekivät ruusukoristeen puhtaasta kullasta heidän pyhän vihkimisensä vertauskuvaksi [tunnusmerkiksi] ja kirjoittivat siihen sinettikaiverrukseksi ’Pyhä HERRALLE’ [’Pyhitetty Jahvelle’, The Jerusalem Bible], ja he kiinnittivät siihen sinipunaisen punoksen asettaakseen sen ylös turbaaniin.”a – 2. Mooseksen kirja 39:30, 31; 29:6; 3. Mooseksen kirja 8:9, The New English Bible; Uuden maailman käännös.

⁴ Tämän ”vihkimisen vertauskuvan” piti olla ylimmäiselle papille ja kaikille havainnoitsijoille muistuttimena siitä, että Jumala oli ’pyhittänyt’ eli vihkinyt hänet vihkiytyneen kansan puolesta toimitettavaan pyhään palvelukseen. Hän ja hänen pappistoverinsa ottaisivat johdon kansan opettamisessa ja otollisten, synnit sovittavien uhrien esittämisessä, mikä auttaisi sitä elämään Jumalalle vihkiytymisensä mukaisesti. Tämä vaikuttaisi myönteisesti kansan pyhään vihittyyn tilaan, sillä sitä varoitettiin, että jos se hylkäisi Jehovan, niin hän vuorostaan hylkäisi kansan ja jättäisi sen vihollistensa armoille. – 5. Mooseksen kirja 28:15, 25, 63.

 5. Miksi me emme ole toivottomassa tilanteessa, vaikkei nykyään olekaan ketään Cohen-nimistä juutalaista, joka voi osoittaa olevansa Aaronin sukuun kuuluva ylimmäinen pappi?

⁵ Israelilaisten traaginen historia on täynnä onnettomuuksia, joita he kärsivät siksi että kääntyivät pois Jumalan käskyistä ja hänelle vihkiytyneinä suorittamastaan palveluksesta. Jerusalemin ja sen temppelin vuonna 70 tapahtuneen toisen hävityksen jälkeen ylimmäinen pappi, jolla oli vihkimisen vertauskuva turbaanissaan, poistui näyttämöltä. Nykyään ei kukaan juutalainen, jonka sukunimi on Cohen (hepr. Kohen ’pappi’), voi todistaa olevansa Israelin ylimmäinen pappi. Olemmeko me sitten toivottomassa tilanteessa? Emme! Me luemme Jumalan kirkastetusta Pojasta: ”Tällainen ylimmäinen pappi meille soveltuikin: uskollinen, vilpitön, saastumaton, syntisistä erotettu ja taivaita korkeammaksi tullut. . . . [hän uhrasi] itsensä.” – Heprealaisille 7:26, 27.

 6, 7. Syntyikö Jeesus Israelin pappissukukuntaan, ja miten hänestä voi tulla ylimmäinen pappi?

⁶ Koska Jeesus oli Jumalan Poika, hänen ei tarvinnut olla Leevin sukukunnan eli Aaronin papillisen suvun jäsen tullakseen Jumalan papiksi. Se voi tapahtua Jehova Jumalan suurenmoisten järjestelyjen mukaan. Jumalan henki henkeytti kuningas Daavidin profetoimaan tästä maineikkaasta jälkeläisestä, joka oli oleva kuninkaallisia esi-isiään korkeampi: ”Herra [Jehova] sanoi minun herralleni: ’Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi’. Herra ojentaa sinun valtasi valtikan Siionista; hallitse vihollistesi keskellä. Altis on sinun kansasi sinun sotaanlähtösi [sotilaallisen voimasi, UM] päivänä: pyhässä asussa sinun nuori väkesi nousee eteesi, niinkuin kaste aamuruskon helmasta. Herra on vannonut eikä sitä kadu: ’Sinä olet pappi iankaikkisesti, Melkisedekin järjestyksen mukaan’.” – Psalmit 110:1–4.

⁷ Niinpä kirkastettu Jeesus Kristus on ollut meidän aikaamme asti kuninkaallinen Ylimmäinen Pappi, korkeampi kuin muinaisen Israelin ylipapit, joilla oli aineellinen vihkimisen vertauskuva. Hän ei ole tässä virassa siksi, että hän olisi leeviläinen pappi, vaan Jehova Jumalan vannoman valan perusteella.

’ALTTIISTI’ TARJOUTUVIEN VERTAUSKUVA

 8. Miksi nyt on Kristuksen ”sotilaallisen voiman” päivä, ja miten nyt alttiisti tarjoutuvat menettelevät?

⁸ Tämän kuninkaallisen Ylimmäisen Papin, Kristuksen Jeesuksen, opetuslapset tarjoutuvat nyt ’alttiisti’ hänen ”sotilaallisen voimansa” päivänä. He vihkiytyvät Jehova Jumalalle hänen kuninkaallisen Ylimmäisen Pappinsa nimessä ja menevät vesikasteelle tämän vihkiytymisen vertauskuvaksi. Näiden täysi määrä täytyy lopullisesti sinetöidä ennen ”suuren ahdistuksen” puhkeamista. He samoin kuin heidän ”suureen joukkoon” kuuluvat toverinsa tarjoutuvat ’alttiisti’ ja ovat kuin kastepisaroita viedessään Jumalan antamaa virkistävää pelastussanomaa ihmisille. – Ilmestys 7:2–4, 9, 10, 14.

 9. Minkä neuvon Paavali antaa voidelluille kristityille Roomalaiskirjeen 12:1, 2:ssa?

⁹ Kirjoittaessaan opetuslapsille 1 900 vuotta sitten apostoli Paavali sanoi: ”Minä Jumalan sääliväisyyden kautta hartaasti pyydän teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi, mikä on pyhää palvelusta järjenkykyinenne. Ja älkää enää muovautuko tämän asiainjärjestelmän mukaan, vaan muuttukaa uudistamalla mielenne voidaksenne koettelemalla todeta Jumalan hyvän ja otollisen ja täydellisen tahdon.” – Roomalaisille 12:1, 2.

10, 11. a) Minkä aiheen käsittelyn jatkeeksi Paavali esittää Rooman pakanakristityille osoittamansa pyynnön? b) Millä tavalla tämä järjestely oli Jumalan osoittaman suuren sääliväisyyden ilmaus?

¹⁰ Edellä esitetty harras pyyntö esitetään heti sen jälkeen, kun Paavali on käsitellyt vertauskuvallista öljypuuta. Jalostetun öljypuun oksien tavoin vihkiytynyt Israelin kansa oli Jumalan ”ystävän” Aabrahamin luonnollisia jälkeläisiä. Sellaisina he olivat ensisijaisesti ehdolla tulemaan ”Aabrahamin siemeneksi” hänelle annetun lupauksen mukaan. (1. Mooseksen kirja 12:3; 22:17, 18; Galatalaisille 3:16, 29; Jaakob 2:23) Mutta vain jäännös luonnollisista juutalaisista tunnusti Jeesuksen Messiaaksi, ja se siirrettiin olemasta lihallisen Aabrahamin luonnollinen siemen ja tulemaan Suuremman Aabrahamin, Jehovan, hengelliseksi siemeneksi. (Roomalaisille 11:5, 7) Muut ”oksat” karsittiin pois. Niiden korvaamiseksi Jumala kääntyi ei-juutalaisten eli ikään kuin vertauskuvallisen villin öljypuun puoleen ottaakseen riittävästi ”oksia” oksastettavaksi hengelliseen jalostettuun öljypuuhun, joka oli käsittävä 144 000 Suurempaan Aabrahamiin, Jehova Jumalaan, kaikkien siunausten Alkulähteeseen, juurtunutta oksaa. – Roomalaisille 11:13–33; Ilmestys 14:1.

¹¹ Jumala ilmaisi siis suurta sääliväisyyttä noita roomalaisia ja kaikkia muita ympärileikkaamattomia ei-juutalaisia kohtaan suodessaan heidän tulla osaksi Aabrahamin hengellistä siementä kaikkien maapallon sukukuntien siunaamiseksi Jumalan valtakunnan välityksellä. (Efesolaisille 2:12; Galatalaisille 3:26–29) Tämä velvoitti heidät uhrautuvaiseen menettelyyn. Mutta se oli ainoa etu, jota Jumala silloin tarjosi ihmisluomuksille, ja miten erikoinen etu se olikaan! Ylittämättä soveliaisuuden rajoja apostoli Paavali kirjoitti ja sanoi heille: ”Antakaa itsenne kuolleista eläviksi tulleina Jumalalle ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle. Sillä synnin ei tule olla teidän herranne, koska te ette ole [Mooseksen] lain alaisuudessa, vaan ansaitsemattoman hyvyyden alaisuudessa.” – Roomalaisille 6:13, 14.

12. Mitä se merkitsi, kun hengellä voidelluille Kristuksen opetuslapsille sanottiin: ”Antakaa itsenne kuolleista eläviksi tulleina Jumalalle”?

¹² Kirjoittaessaan niille, jotka jo olivat vihkiytyneitä kristittyjä, ”pyhiä”, Paavali ei jätä huomioon ottamatta sitä, mitä he olivat tehneet ensiksi vihkiessään elämänsä, kun hän sanoi: ”Antakaa [tai: tarjotkaa] itsenne kuolleista eläviksi tulleina Jumalalle.” Mutta heidän täytyy elää tämän vihkiytymisensä mukaisesti uhrautuvassa vaelluksessaan. Ellei niin tapahtuisi, heidätkin, toisten sijaan tulleet oksat, karsittaisiin pois. (Roomalaisille 1:7; 11:21, 22) Sitä paitsi Jeesuksen Kristuksen tulevat opetuslapset lukisivat nämä henkeytyksestä kirjoitetut sanat, ja ne kannustaisivat heitä voimakkaasti ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin, jotta he voisivat päästä tällaiseen vihkiytyneeseen, kasteen vahvistamaan suhteeseen Jumalan kanssa ja säilyttää sen. Varjellakseen kerran saamaansa vihkiytymissuhdetta Jumalaan heidän täytyisi taistella jatkuvasti muovatakseen lihalliset jäsenensä vanhurskauden aseiksi sen sijaan että antaisivat ne synnin herruuteen. Tämä olisi Jeesuksen sanojen mukaista: ”Jos joku tahtoo tulla perässäni, hän kieltäytyköön omistamasta itseään ja ottakoon kidutuspaalunsa ja seuratkoon minua jatkuvasti.” – Matteus 16:24.

VERTAUSKUVAN ESITTÄJIEN ”SUURI JOUKKO”

13. Onko oikein, että ne joilla on maallinen toivo vihkiytyvät Jumalalle ja vertauskuvaavat sen vesikasteella?

¹³ Nykyään on eri puolilla maapalloa yli 2 300 000 ihmistä liittynyt julistamaan Valtakunnan hyvää uutista, ja suuri enemmistö näistä on tarjoutunut vesikasteelle vihkiytymisensä vertauskuvaksi. Herran illallisen vuosittaisessa vietossa vajaat 10 000 kaikista näistä osallistuu vertauskuvallisen leivän ja viinin nauttimiseen sen tunnustamiseksi, että he ovat taivaallisen toivon omaavia Kristuksen opetuslapsia. Mutta onko oikein, että kaikki muutkin vihkiytyvät ja vertauskuvaavat sen vesikasteella? Aivan varmasti on, sillä heidänkin täytyy päästä oikeaan suhteeseen Jumalan kanssa Hyvän Paimenen, Kristuksen Jeesuksen, kautta, jotta he säilyisivät elossa aivan edessä olevassa ”suuressa ahdistuksessa” ja saisivat perinnön osana Jumalan ”uutta maata”. – 2. Pietari 3:13; Ilmestys 21:1–4.

14. Mikä hyvä suhde vallitsee sopivasti Hyvän Paimenen, Kristuksen Jeesuksen, ”yhdessä laumassa”?

¹⁴ Jehovan vihkiytyneitten todistajien suurella enemmistöllä ei siis ole taivaallista toivoa päästä perillisiksi Jeesuksen Kristuksen kanssa ylhäällä olevaan Valtakuntaan. He eivät väitä olevansa Jehovan hengellä siitettyjä hengellisiä israelilaisia. Silti he ovat erottamattomasti hengellisten israelilaisten jäännöksen yhteydessä ”yhden paimenen”, Jeesuksen Kristuksen, alaisuudessa olevan ”yhden lauman” jäseninä. (Johannes 10:16) Tässä he menettelevät erinomaisesti ja Raamatun kannalta oikein.

15. a) Ketkä luonnollisten juutalaisten ohella lähtivät Egyptistä ja saapuivat lopulta Luvattuun maahan, ja millaisiksi heidät luokiteltiin siellä? b) Keitä he kuvaavat nykyään?

¹⁵ Katsokaamme nyt, ”mikä on Israel lihallisessa suhteessa”, niin kuin 1. Korinttolaiskirjeen 10:18 käskee meidän tehdä. Kun Israel lähti Egyptistä Mooseksen johdolla, niin eivät kaikki lähtijät olleet luonnollisia, ympärileikattuja israelilaisia. ”Myös paljon sekakansaa meni heidän kanssansa, sekä lampaita ja raavaskarjaa.” (2. Mooseksen kirja 12:38) Kun israelilaiset saapuivat Luvattuun maahan, sellaisista tuli ’muukalaisia, jotka sinun porteissasi ovat’. (2. Mooseksen kirja 20:10; 4. Mooseksen kirja 35:15; 3. Mooseksen kirja 19:9, 10) Tämä muinainen paljo sekakansa kuvasi nykyistä Hyvän Paimenen, Jeesuksen Kristuksen, ”muiden lampaitten” ”suurta joukkoa”. – Johannes 10:14, 16; Ilmestys 7:9–17.

16, 17. a) Millä tavalla ’paljo sekakansa’ kastettiin israelilaisten kanssa kuvaannollisesti puhuen? b) Ketkä ovat lähteneet pois nykyisestä vastakuvallisesta Egyptistä, ja ketkä kärsivät tuhon tilanteessa, joka vastaa Punaisellamerellä vallinnutta tilannetta?

¹⁶ Mooseksen aikana ei-israelilainen ’paljo sekakansa’ oli mukana samoissa kokemuksissa kuin ympärileikatut israelilaiset, hämmästyttävä kaste mukaan luettuna. Tästä kasteesta apostoli Paavali kirjoitti 1. Korinttolaiskirjeen 10:1–4:ssä: ”Esi-isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren halki ja tulivat kaikki kastetuiksi Moosekseen pilven ja meren välityksellä ja söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi, ja se kallio tarkoitti Kristusta.” Täten sekä israelilaiset että ’paljo sekakansa’ kastettiin kuvaannollisella tavalla, vaikka he eivät kirjaimellisesti kastuneetkaan.

¹⁷ Tämän Jehova Jumalalta tulleen ihmekasteen välityksellä heidät siirrettiin Mooseksen haltuun, joka oli Jumalan heille antama johtaja, ikään kuin heidät olisi kirjaimellisesti kastettu häneen. Mutta tämä ei ollut kaste kuolemaan, niin kuin se oli takaa-ajaville egyptiläisille. (2. Mooseksen kirja 14:1–15:21) Nykyään me lähestymme samanlaista tilannetta. Hengellisten israelilaisten uskollinen jäännös ja heidän tovereittensa ”suuri joukko” ovat lähteneet pois vastakuvallisesta Egyptistä. (Ilmestys 11:7, 8) He marssivat kohti Kristuksen tuhatvuotisen valtakunnan alaista uutta asiainjärjestystä. Suurempi Mooses, kirkastettu Herra Jeesus Kristus, johtaa heitä. Heitä ajaa takaa vihollismaailma, joka on päättänyt, että he eivät tule pääsemään sinne turvallisesti. Vastakuvalliset egyptiläiset kulkevat kohti Jumalan taistelukenttää Har-Magedonia, missä heidät kastetaan tulella, tuholla. Kukaan heistä ei jää eloon kertomaan sen kauhistavuudesta. (Ilmestys 16:14–16; Matteus 3:11, 12) Niin kuin Punaisellamerellä Har-Magedonissakaan ei surmata ketään hengelliseen Israeliin tai Suuremman Mooseksen ”muiden lampaitten” ”suureen joukkoon” kuuluvaa.

18. Kuinka ”suureen joukkoon” kuuluvien käy samoin kuin ’paljon sekakansan’ sen lähdettyä Egyptistä Mooseksen johdolla?

¹⁸ ”Suureen joukkoon” kuuluvat uskolliset eivät harhaile perässä haluten välinpitämättöminä palata takaisin faraon, Saatana Panettelijan, johdossa olevaan vastakuvalliseen vitsausten vaivaamaan Egyptiin. Katse eteenpäin he pysyttelevät jatkuvasti hengellisten israelilaisten jäännöksen yhteydessä ja ovat kuin ”yksi lauma”. (Johannes 10:16) Niin kuin ’paljo sekakansa’ säilyi elossa halki Punaisenmeren, aivan samoin nykyinen ”suuri joukko” toteaa pelastuneensa ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodan” jälkeen.

19. Varsinkin mistä lähtien nykyiseen ”suureen joukkoon” kuuluvat ovat menneet vesikasteelle, ja miten he ovat puhdistaneet tunnusasunsa suorittaakseen puhdasta palvontaa Jumalalle?

¹⁹ Varsinkin vuodesta 1935 lähtien ne, jotka nyt muodostavat ”suuren joukon”, ovat menneet vesikasteelle sen vertauskuvaksi, että ovat varauksettomasti vihkiytyneet Jumalalle Suuremman Mooseksen, Jeesuksen Kristuksen, kautta. He ovat pesseet tunnusviittansa ja ”valkaisseet ne Karitsan [Suuremman Mooseksen] veressä”. (Ilmestys 7:9–14) He suorittavat puhdasta palvontaa Jumalalle.

20. Missä ”suureen joukkoon” kuuluvat palvovat Jehovaa, ja miten se ennustettiin Sakarjan 8:20–23:ssa?

²⁰ Tämä puhtaitten palvojien ”suuri joukko” on Jumalan hengellisessä temppelissä päivät ja yöt. (Ilmestys 7:15–17) Heitä esikuvasivat ne, joiden profeetta Sakarja näki ennalta palvovan Jehovan temppelissä sen jälkeen, kun se ennallistettiin Jerusalemiin israelilaisten vapauduttua Babylonista vuonna 537 eaa. Me luemme siitä Sakarjan 8:20–23:sta:

”Näin sanoo Herra Sebaot: Vielä tulee kansoja, monien kaupunkien asukkaita, ja toisen asukkaat menevät toiseen ja sanovat: ’Lähtekäämme, käykäämme etsimään Herran mielisuosiota, etsimään Herraa Sebaotia’. – ’Minäkin lähden.’ Ja monet kansat, väkevät pakanakansat, tulevat Jerusalemiin etsimään Herraa Sebaotia, etsimään Herran mielisuosiota.

”Näin sanoo Herra Sebaot: Niinä päivinä tarttuu kymmenen miestä kaikista pakanakansain kielistä, tarttuu Juudan miestä liepeeseen sanoen: ’Me tahdomme käydä teidän kanssanne, sillä me olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne’.”

21. Millä tavalla ”suuri joukko” ”tarttuu Juudan miestä liepeeseen”, ja minkä vuoksi sillä on toivo säilyä elossa ”suuressa ahdistuksessa”?

²¹ Noiden ’kaikista pakanakansain kielistä olevien kymmenen miehen’ asenne todistaa omistautumisesta ainoalle elävälle tosi Jumalalle, Jehova Jumalalle! Nykyään sellainen omistautuminen on otollista Hänelle suurimman koskaan maan päällä eläneen ”Juudan miehen”, kerran uhratun ”Karitsan” Jeesuksen Kristuksen, kautta. He jäljittelevät uskollisesti Jeesusta menemällä vesikasteelle paitsi tarjoutumisensa vertauskuvaksi heidän tapauksessaan myös sen vertauskuvaksi, että he ovat kokosydämisesti vihkiytyneet samalle Jumalalle. ’Tarttumalla’ 144 000 hengellisen juutalaisen jäännöksen ”liepeeseen” he kokoontuvat heidän kanssaan ylhäällä olevaan Jerusalemiin, taivaalliseen Jerusalemiin. Sen hengellisessä temppelissä, jota edustaa vielä maan päällä oleva jäännös, he suorittavat ”pyhää palvelusta” Korkeimmalle Jumalalle Jehovalle päivät ja yöt. He toivovat säilyvänsä elossa ”suuressa ahdistuksessa” jatkaakseen Jumalalle vihkiytyneinä palvelustaan ikuisesti maan päällä. Heidän oikea tunnistamisensa varauksitta vihkiytyneiksi ja kastetuiksi Jumalan palvelijoiksi tekee heille tämän mahdolliseksi, koska on vakuutettu, että ”Isähän etsii senkaltaisia palvomaan häntä . . . hengessä ja totuudessa”. – Johannes 4:23, 24.

[Alaviitteet]

OSAATKO VASTATA SEURAAVIIN KERTAUSKYSYMYKSIIN?

□ Millä tavalla kiinnitettiin huomio siihen, että Jehova oli vihkinyt ylimmäisen papin pyhään palvelukseensa?

□ Miten Jeesuksesta voi tulla ylimmäinen pappi?

□ Mitä Kristuksen opetuslapsiksi tulevien täytyy tehdä Roomalaiskirjeen 12:1, 2:n mukaan?

□ Miten ”suuri joukko” on kasteen suhteen verrattavissa siihen ’paljoon sekakansaan’, joka lähti israelilaisten mukaan Egyptistä?

□ Miten ”kymmenen miestä kaikista pakanakansain kielistä” jäljittelee Jeesusta kasteen suhteen?

[Huomioteksti s. 20]

Kautta maapallon julistaa nykyään yli 2 300 000 henkeä Valtakunnan hyvää uutista

[Kuva s. 18]

Kirkastettu Jeesus Kristus on kuninkaallinen Ylimmäinen Pappi, korkeampi kuin muinaisen Israelin ylipapit, joilla oli aineellinen vertauskuva pyhään palvelukseen vihkimisestä

[Kuva s. 21]

”Suuri joukko” on kastettu vedessä sen vertauskuvaksi, että siihen kuuluvat ovat varauksitta vihkiytyneet Jehova Jumalalle Jeesuksen Kristuksen kautta. Oletko sinä samoin vihkiytynyt varauksitta Jumalalle ja vertauskuvannut sen?