”Sinun sanasi on totuus”
”Kunnioita isääsi ja äitiäsi”
KYMMENESTÄ käskystä neljä ensimmäistä käsittelee ihmisen velvollisuuksia Tekijäänsä, Jehova Jumalaa, kohtaan. Ne määräävät, että on palvottava yksin Häntä, ettei mitään jumalankuvia, ei edes Hänestä, saa tehdä eikä palvoa ja että hänen nimensä ja sapattinsa on pidettävä pyhänä. Viidennen käskyn voitaisiin sanoa käsittelevän ihmisen velvollisuuksia sekä Jumalaa että lähimmäistään kohtaan, sikäli, että vanhemmat edustavat Jumalaa käyttäen Jumalan heille antamaa valtaa. Tuo käsky sanoo: ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.” – 2. Moos. 20:12.
Siitä, mitä on sanottu Kristillisissä kreikkalaisissa kirjoituksissa, ilmenee, että tuon käskyn periaate koskee myös edelleen Kristuksen seuraajia. Apostoli Paavali kehottaakin kristittyjen vanhempien lapsia: ”Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein. ’Kunnioita isääsi ja äitiäsi’ – tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus – ’että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä’.” – Ef. 6:1–3.
Mitä kunnioituksen osoittaminen merkitsee? Se merkitsee suuressa arvossa pitämistä ja asiaankuuluvan tottelevaisuuden osoittamista.
Miten lapset voivat osoittaa kunnioittavansa isäänsä ja äitiänsä? Kaikkein ensiksi jo sillä äänensävyllä, jolla he puhuttelevat vanhempiaan. Sen tulisi aina olla lempeä ja kunnioittava, ei koskaan karkea, vaativa, epäkunnioittava, purevan ivallinen eikä kärsimätön. Heidän puhuttelemiseensa sopivat sanat ” isä” ja ”äiti” tai niitä vastaavat sopivat puhekielenomaiset sanat, jos niitä käytetään asianmukaista kunnioitusta ja rakkautta osoittaen.
Asiaankuuluvan kunnioituksen osoittaminen vanhemmille sisältää myös sen, että puhuu heistä kunnioittavasti heidän selkänsä takana. Monet nykynuoret eivät valitettavasti täytä tätä vaatimusta. He esittävät hyvin halventavia huomautuksia vanhempiensa selän takana ja viittaavat heihin purevan ivallisella, pilkkaavalla tai jollain muulla epäkunnioittavalla tavalla. Tällainen ei varmasti ole heille kuuluvan kunnioituksen osoittamista.
Kunnioituksen osoittaminen vanhemmille merkitsee myös heidän tottelemistaan. Miksi lasten tulee kunnioittaa ja totella vanhempiaan? Useammastakin kuin yhdestä hyvästä syystä.
Oletko nuori? Jos olet, niin kaikkein ensiksi sinun tulee kunnioittaa ja totella vanhempiasi, koska Tekijäsi Jehova Jumala käskee sinua menettelemään siten. Hänen käskynsä ovat sekä oikeudenmukaiset että viisaat. Se itsessään on riittävä syy, itse asiassa pakottavin syy, miksi sinun tulee totella vanhempiasi. – Sananl. 6:20; Kol. 3:20.
Sinun tulee myös kunnioittaa ja totella vanhempiasi siksi, että olet sen velkaa heille. He saattoivat sinut maailmaan. Elleivät he olisi olleet jumalaapelkääväisiä ihmisiä, he olisivat voineet katkaista olemassaolosi lyhyeen abortilla tai jättää sinut johonkin lastenkotiin. Sen sijaan he kasvattivat sinut, ruokkivat ja vaatettivat sinut, huolehtivat sinusta ollessasi sairas ja kouluttivat sinut. Koska he ovat tehneet kaiken tämän, niin etkö olekin heille kiitollisuudenvelassa? Jos olet kiitollinen ja arvostava, osoitat sen kunnioittamalla ja tottelemalla heitä.
Lisäksi on omien parhaitten etujesi mukaista kunnioittaa ja totella vanhempiasi. Tämän osoittavat juuri viidennen käskyn sanat, nimittäin, ”että kauan eläisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa”. Jumala on luvannut uuden asiainjärjestelmän, jossa ei ”kuolemaa ole enää oleva”. Saadakseen elämän tuossa uudessa järjestelmässä nuorten täytyy totella vanhempiaan. – Ilm. 21:3, 4.
Sitä paitsi, koska olet nuori, et ole saavuttanut kypsyyttä; sinulta puuttuu viisautta ja kokemusta. Sinulla on voimakkaita haluja, mielijohteita ja vaistoja. Saatat tuntea olevasi erittäin innokas joidenkin asioiden puolesta, mutta et ehkä aina ymmärrä kaikkea, mitä niihin liittyy. Ei niin, että vanhempasi olisivat täydellisiä, mutta heillä on enemmän viisautta ja kokemusta.
Muista, että heti vedenpaisumuksen jälkeen Jumala sanoi, että ”ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka”. (1. Moos. 8:21) Ilman ohjausta, ilman kuritusta, erehdyt varmasti. Vanhempasi voivat katsella sinuun vaikuttavia asioita järkevämmällä tavalla kuin sinä voit, ja he rakastavat sinua. Arvostelukykysi on todennäköisemmin tunteen sumentama. Teini-ikäisenä haluat ehkä ”seurustella vakituisesti” jonkun vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvan kanssa etkä ymmärrä moraalillesi koituvia vaaroja, jotka liittyvät sellaiseen menettelyyn. Toisaalta taas se voisi hyvinkin johtaa avioliittoon. Pystytkö omaksumaan avioliiton vastuut, kuten vaimon ja lapsen elättämisen?
Lisäksi sinulle on hyvää valmennusta opetella kunnioittamaan ja tottelemaan vanhempiasi. Se tekee sinulle helpommaksi totella opettajiasi ja tulla hyvin toimeen toisten kanssa koulussa. Se auttaa sinua ymmärtämään tarpeen totella liikennesääntöjä ja poliiseja ja välttymään siten joutumasta vaikeuksiin. Eräs tunnettu amerikkalainen kirjailija sanoikin kerran, että syy siihen, miksi nuoret joutuvat vaikeuksiin poliisin kanssa, on se, että poliisit ovat ensimmäisiä, jotka kieltävät heitä ja he todella tarkoittavat sitä. Ja oppimalla kunnioittamaan viranomaisia, kunnioittamaan ja tottelemaan vanhempiasi, tulet todennäköisemmin kunnioittamaan ja tottelemaan työnantajaasi, kun saat työpaikan. On todellakin painavia ja pakottavia syitä, miksi sinun pitäisi oppia kunnioittamaan ja tottelemaan vanhempiasi.
Apostoli Paavali sanoo, että lasten on toteltava vanhempiaan ”Herrassa”. Mutta entä ne lapset, jotka ovat antautuneita kristittyjä ja joiden vanhemmat eivät ole ”Herrassa” vaan ovat epäuskoisia? Täytyykö heidänkin totella vanhempiaan? Kyllä varmasti. Koska Jumalan sana osoittaa, että uskovien vaimojen täytyy totella epäuskoisia aviomiehiään, niin uskovien lasten täytyy myös olla tottelevaisia epäuskoisille vanhemmille. Ainoa poikkeus olisi se, jos epäuskoiset vanhemmat vaatisivat uskovia lapsia tekemään jotain sellaista, esimerkiksi varastamaan, valehtelemaan, pelaamaan uhkapeliä tai suorittamaan luopumusteon, joka rikkoisi Jumalan lakia. Silloin lapset kieltäytyisivät tottelemasta vanhempiaan sillä perusteella, että ”enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä”. – Apt. 5:29; 1. Piet. 3:1–6.
Mutta entä kun lapset ovat kasvaneet suuriksi, ovat täysi-ikäisiä ja heillä saattaa olla omia lapsiaan? Onko heillä yhä velvollisuus kunnioittaa vanhempiaan, vaikka he eivät ehkä elä heidän kanssaan? Kyllä, heidän tulee siitä huolimatta osoittaa heille kunnioitusta ja arvonantoa. Jos he eivät enää asu vanhempiensa kodissa, he voivat tehdä omat ratkaisunsa, mutta heidän tulee silti kohdella vanhempiaan arvostavasti, kunnioittavasti ja rakkaudellisesti.
Aivan hiljattain kuultiin erään erittäin onnellisen teini-ikäisen Jehovan todistajan, joka sai juuri päästötodistuksen oppikoulusta, huomauttavan: ”Minulla on mielestäni maailman ihanimmat vanhemmat!” Tuollaista kiitollisuutta vanhempien tulisi voida odottaa, jos he opettavat lapsiaan kunnioittamaan ja tottelemaan heitä ja tietystikin jos he antavat lapsilleen oikean esimerkin.