Toinen Mooseksen kirja – hirmuvallasta teokratian alaisuuteen

JEHOVA kuuli heidän huutonsa, kun he olivat ”orjina hirmuvallan alaisuudessa”. Oli aika toimia, ja heidän Kaikkivaltiaana Vapauttajanaan hän todella toimi. Pian sen jälkeen Jumala järjesti valitun kansansa teokraattiseksi järjestöksi.

Tämä on 2. Mooseksen kirjan jännittävän kertomuksen pääsisältö. Kirjan kirjoittaja oli heprealainen profeetta Mooses, ja se kertoo israelilaisten kokemuksista vuosina 1657–1512 eaa. Siinä kerrotaan kiehtovista asioista, kuten hämmästyttävistä ihmeistä ja suurenmoisesta lainsäädännöstä.

Mutta onko 2. Mooseksen kirjalla todellista merkitystä meille tällä vuosisadalla? Kyllä on, kuten kirjan seuraava lyhyt tarkastelu osoittaa.

Lyhyt yhteenveto kirjan sisällöstä

Egyptissä asuvat Jaakobin jälkeläiset lisääntyvät niin nopeasti, että he joutuvat hallitsijan hyväksymyksellä kärsimään ”orjina hirmuvallan alaisuudessa”. Farao antaa jopa säädöksen, että kaikki israelilaiset poikalapset tulee surmata. Erään pienen lapsen äiti yrittää välttää sellaisen kohtalon jättämällä lapsensa ajelehtimaan kaisla-arkussa Niilivirtaan. Faraon tytär löytää lapsen, adoptoi sen ja antaa sille nimeksi Mooses, joka merkitsee ”vedestä pelastettua”. Vaikka Mooses kasvatetaan kuninkaallisessa hovissa, hän asennoituu 40-vuotiaana oman sorretun kansansa puolelle ja surmaa erään egyptiläisen. Koska hänen on pakko paeta, hän menee Midianiin, missä hän avioituu ja elää paimenena. Niihin aikoihin farao kuolee, mutta hänen jälkeensä toinen farao sortaa israelilaisia. Aikanaan Jumala kuulee heidän avunhuutonsa. – 2. Mooseksen kirja 1:1–2:25.

Eräänä päivänä Mooses huomaa palavan pensaan, joka – ihme kyllä – ei kulu siitä. Jehova antaa siellä enkelinsä välityksellä Moosekselle tehtäväksi palata Egyptiin ja vapauttaa israelilaiset mielivaltaisesta orjuudesta. Jumala määrää hänen veljensä Aaronin toimimaan hänen puhemiehenään. – 2. Mooseksen kirja 3:1–4:31.

Mooses ja Aaron ilmestyvät faraon eteen ja pyytävät, että israelilaisten sallittaisiin mennä erämaahan viettämään juhlaa Jehovan kunniaksi. Egyptin hallitsija kieltäytyy uhmaavasti, mutta silloin Jehova toimii tehdäkseen nimen itselleen. Ylpeä farao ja hänen noitansa eivät vedä vertoja Moosekselle, jota Jehova käyttää tuottamaan ankaria onnettomuuksia. Egyptin tyranni ei kuitenkaan anna periksi edes yhdeksän vitsauksen jälkeen. – 2. Mooseksen kirja 5:1–10:29.

Ennen kymmenettä onnettomuutta Jehova käskee israelilaisia viettämään ”pääsiäistä”. Niisankuun 10. päivänä jokainen huonekunta ottaa itselleen lampaan tai karitsan. Eläin surmataan niisankuun 14. päivänä ja israelilaiset pirskottavat sen verta talojensa ovenpieliin ja ovenpäällisiin. He paahtavat ja syövät sen auringonlaskun jälkeen katkerien yrttien ja happamattoman leivän kera. Kaikkien israelilaisten perheiden ollessa sisällä taloissaan Jehovan enkeli kulkee keskiyön aikaan kautta maan, mutta sivuuttaa kaikki israelilaisten kodit. Kymmenes onnettomuus on toteutunut. Kaikki Egyptin esikoiset, myös faraon esikoispoika, kuolevat. Nyt farao päästää israelilaiset menemään. – 2. Mooseksen kirja 11:1–12:36.

Pian tämä egyptiläinen sortaja sotajoukkoineen on kuitenkin jo kiivaassa takaa-ajossa. Mutta Jehova pelastaa kansansa avaamalla pakotien Punaisenmeren läpi. Kun israelilaiset ovat päässeet turvallisesti toiselle rannalle, Jumala panee meren sulkeutumaan takaa-ajavan faraon ja hänen sotajoukkojensa ylle hukuttaen heidät kaikki. Kuinka vaikuttavalla tavalla Jehova tekikään tunnetuksi itsensä ja kunnioitusta herättävän voimansa! – 2. Mooseksen kirja 12:37–15:21.

Matkallaan sieltä Arabiassa sijaitsevalle Siinainvuorelle israelilaiset oppivat useissa tilanteissa Jehovasta yhä enemmän, kun hän muuttaa karvaan veden makeaksi, toimittaa heille runsaasti viiriäisiä sekä antaa maukasta ruokaa, jota he sanovat mannaksi. Kolmannessa kuussa Egyptin sorrosta vapautumisestaan he leiriytyvät Siinainvuoren juurelle. Siellä he saavat Jumalalta lakeja, kuten ”kymmenen käskysanaa” (kymmenen käskyä), ja astuvat liittoon Jehovan, Kaikkivaltiaan Vapauttajansa, kanssa. – 2. Mooseksen kirja 15:22–24:18; 5. Mooseksen kirja 4:13

Mooses on vuorella 40 päivää ja saa tosi palvontaa sekä Jehovan tabernaakkelin, siirrettävän pyhäkön, rakentamista koskevia ohjeita. Samaan aikaan israelilaiset valmistavat kultaisen vasikan ja palvovat sitä. Laskeutuessaan vuorelta Mooses näkee sen ja närkästyy niin, että lyö rikki ne kaksi taulua, joihin kymmenen käskysanaa on ihmeellisellä tavalla kirjoitettu. Sen jälkeen kun epäjumalanpalvontaan syyllistyneitä on asianmukaisesti rangaistu, hän nousee jälleen vuorelle ja saa siellä uudet taulut. Mooses saa näyn Jumalan kirkkaudesta ja kuulee Jehovan julistavan, että Hän on armollinen, mutta ei suo vapautusta ansaitusta rangaistuksesta. – 2. Mooseksen kirja 25:1–34:7.

Kun Mooses nyt palaa vuorelta toisen kerran, tabernaakkelia aletaan rakentaa Jehovan antamien ohjeiden mukaisesti. Israelin ensimmäisen vapaudessaolovuoden lopussa tämä hämmästyttävä teltta kaikkine kalusteineen on valmis. Tabernaakkeli pystytetään ja varustetaan täysin valmiiksi, minkä jälkeen Jehova täyttää sen kirkkaudellaan. – 2. Mooseksen kirja 34:8–40:38.

Tämä näiden jännittävien tapahtumien tarkastelu on varmasti ollut mieltä liikuttavaa. Mutta kun itse luet 2. Mooseksen kirjaa, herää ehkä joitakin kysymyksiä, joista muutamat saattavat saada vastauksensa, kun me nyt tarkastelemme tämän kirjan kolmea pääaihetta kysymysten ja vastausten avulla.

”Orjina hirmuvallan alaisuudessa”

•3:1 – Millainen pappi Jetro, Mooseksen appi, oli?

Jetro oli ilmeisesti midianilaisten heimon patriarkaalinen pää ja hänen vastuunsa oli opettaa ja ohjata heitä maallisissa ja hengellisissä asioissa. Koska midianilaiset olivat Aabrahamin jälkeläisiä Keturan kautta, heillä oli muistikuvia Jehovan palvonnasta, jota Aabraham aina teroitti huonekunnalleen. Me emme tiedä varmasti, kuinka puhdasta tuon heimon uskonto oli Mooseksen aikana. Mutta Jetro osoitti huomattavaa arvostusta Jehovaa kohtaan, vaikkei Jumala ollutkaan varsinaisesti nimittänyt häntä tehtävään. – 2. Mooseksen kirja 18:1–24.

•4:11 – Aiheuttaako Jehova vajavuuksia, kuten sokeutta?

Ei, Jehova ei kaikissa tapauksissa ole vastuussa sellaisista fyysisistä vajavuuksista kuin sokeudesta tai kuuroudesta. Sellaista esiintyy pääasiassa siksi, että Jumala on sallinut syntisen ihmissuvun tulla olemassaoloon ja koska synnintekijät Aadam ja Eeva menettivät oman täydellisyytensä ja siten myös kyvyn tuottaa täydellisiä lapsia. (Job 14:4; Roomalaisille 5:12) Kun heidän jälkeläisensä saivat lapsia, epätäydellisyyttä, myös fyysisiä vajavuuksia, ilmaantui yhä enemmän. Koska Jumala salli tilanteen kehittyä, hän saattoi sanoa, että hän ”tekee” mykän, kuuron ja sokean. Jehova on vain tarpeen tullen ja erityisistä syistä aiheuttanut fyysistä sokeutta tai mykkyyttä. (1. Mooseksen kirja 19:11; Luukas 1:20–22, 62–64; Apostolien teot 13:8–11) Jos ihmiset ovat tahallaan hengellisesti kuuroja ja sokeita, hän sallii heidän pysyä epäuskossaan ja hylätä hänen sanomansa, ja siten hän ”tekee” kuuron ja sokean hengellisessä merkityksessä. (Jesaja 6:9, 10) Mutta Jehova on antanut hengellisen kuulo- ja näkökyvyn niille, jotka pyrkivät miellyttämään häntä. Lisäksi rakkaudellinen Jumala Jehova tulee Jeesuksen Kristuksen hallitseman Valtakuntansa välityksellä vapauttamaan ihmiset fyysisestä sokeudesta ja kaikista muista vaivoista. – Jesaja 61:1, 2; 1. Johannes 4:8; Ilmestys 21:1–4.

•4:24–26 – Kenen henki oli vaarassa, ja mitä tapahtui?

Tämä raamatunkohta on vaikeaselkoinen, mutta näyttää siltä, että Mooseksen pojan henki oli vaarassa, koska tätä ei ollut ympärileikattu aikaisemmin annetun ympärileikkausliiton mukaisesti. (1. Mooseksen kirja 17:9–14) Kun lapsen esinahka oli poistettu, Sippora kosketti tällä liittoon mukautumisen todisteella aineellistuneen enkelin jalkoja (2. Mooseksen kirja 4:25: ”Moosesta alhaalta” = ”hänen jalkateriään”, UM), ja näin osoitti, ettei enää ollut mitään syytä, jonka vuoksi hänen poikansa pitäisi kuolla. Jos Sippora puhutteli enkelin välityksellä Jehovaa ”veriylkänä”, hän omaksui siten ikään kuin vaimon aseman ympärileikkausliitossa, jossa Jumala on aviomies.

•6:3 – Koska Aabraham, Iisak ja Jaakob käyttivät nimeä Jehova, missä merkityksessä Jumala ei ollut tehnyt nimeään heille tunnetuksi?

Nimi Jehova merkitsee kirjaimellisesti ’hän saattaa tulemaan [joksikin]’, sopusoinnussa Jumalan tarkoituksen kanssa. Aabraham, Iisak ja Jaakob käyttivät Jumalan nimeä, ja Jehova esitti heille lupauksia. He eivät kuitenkaan tunteneet Jehovaa sellaisena, joka olisi jo täysin toteuttanut nämä lupaukset. (1. Mooseksen kirja 12:1, 2; 15:7, 13–16; 26:24; 28:10–15) Heidän jälkeläisensä, israelilaiset, tulisivat kuitenkin pian tuntemaan Jehovan nimen syvällisemmässä merkityksessä. He tulisivat tuntemaan sen todellisen merkityksen, kun Jehova toteuttaisi israelilaisia koskevan tarkoituksensa ja vapauttaisi heidät hirmuvallan alaisuudesta ja antaisi sitten heille Luvatun maan heidän esi-isiensä kanssa tekemänsä liiton täyttymykseksi.

•7:22 – Mistä egyptiläiset papit saivat vettä, joka ei vielä ollut muuttunut vereksi?

He ovat voineet käyttää vettä, jota oli otettu Niilivirrasta ennen vitsausta. Puhdasta vettä on ilmeisesti voitu saada myös kaivamalla kaivoja Niilivirran ympärillä olevaan kosteaan maahan. (2. Mooseksen kirja 7:24) Papit käyttivät mahdollisesti sellaista vettä tehdäkseen taikatemppunsa.

•12:29 – Pidettiinkö sekä mies- että naispuolisia lapsia esikoisina?

Esikoisina pidettiin vain miespuolisia lapsia. Tämä käy ilmi siitä, että kun leeviläiset annettiin vaihdossa Jehovalle, vain miespuoliset laskettiin mukaan. (4. Mooseksen kirja 3:40–51) Farao itse oli esikoinen, mutta häntä ei surmattu, koska hänellä oli oma huonekunta ja koska pääsiäisyönä ei surmattu huonekunnan päätä vaan esikoispoika. – 2. Mooseksen kirja 12:12.

Jehova vapautti

•15:8 – Koska Punaisenmeren vesien sanotaan ’hyytyneen’, niin jäätyivätkö ne?

Heprealainen sana, joka on tässä käännetty ’hyytymiseksi’, merkitsee kutistumista tai sakeutumista. Jobin 10:10:ssä tätä ilmausta käytetään juuston juoksuttamisen yhteydessä. Se ei siis välttämättä merkitse sitä, että vesiseinämät olisivat jäätyneet kiinteiksi. Koska vesiä ei ollut pidättämässä mikään näkyvä, ne ovat saattaneet näyttää siltä, kuin ne olisivat hyytyneet, jäykistyneet tai sakeutuneet pysyäkseen paikallaan. Jos aiemmin mainittu tuuli olisi ollut niin kylmä, että se olisi jäädyttänyt vedet, poikkeuksellisesta kylmyydestä olisi epäilemättä mainittu. – 2. Mooseksen kirja 14:21.

Järjestettiin teokraattisesti

•20:5 – Merkitseekö tämä sitä, että uskollisia rangaistaisiin?

Ei merkitse, sillä jokainen yksilö vastuuiän saavutettuaan tuomitaan hänen oman käytöksensä ja asenteensa perusteella. (Vrt. Hesekiel 18:20.) Kuitenkin kun Israelin kansa kääntyi myöhemmin epäjumalanpalvontaan, se joutui kärsimään siitä huonoja seurauksia sukupolvien ajan. Uskollisia ei rangaistu henkilökohtaisesti kansan syntien vuoksi, vaikka he saivatkin tuntea joitakin sen vaikutuksia. Näiden nuhteettomuuden säilyttäjien ei ollut helppo kulkea vastavirtaan aikana, jolloin kansa syyllistyi uskonnollisiin laiminlyönteihin, mutta Jehova osoitti heitä kohtaan laupeutta, kun he toimivat oikein.

•23:20–23 – Kuka oli tässä mainittu enkeli, ja miten voidaan sanoa, että Jehovan nimi oli ”hänessä”?

Muitakin enkeleitä kuin Jeesusta Kristusta ennen hänen ihmiseksi tuloaan käytettiin Jumalan lain välittämiseen Moosekselle. (Johannes 1:1–3, 14; Heprealaisille 2:2, 3) Mutta on järkevää päätellä, että se enkeli, josta Jehova sanoi, että ”minun nimeni on hänessä”, oli Jeesus ennen ihmiseksi tuloaan. Häntä käytettiin ohjaamaan israelilaisia heidän matkallaan Luvattuun maahan. (1. Korinttolaisille 10:1–4) Jeesuksen nimi merkitsee ”Jehovan pelastus”, ja hän on se, joka pääasiassa saattaa kunniaan Isänsä nimen.

•32:25 – Miksi Aaronia ei rangaistu kultaisen vasikan valmistamisesta?

Aaron teki sen kansan vaatimuksesta, ei siksi, että hän olisi sydämessään suhtautunut myönteisesti epäjumalanpalvontaan. Hän asennoitui ilmeisesti myöhemmin toisten leeviläisten kanssa Jehovan puolelle ja niitä vastaan, jotka vastustivat Moosesta tässä tilanteessa. Noin 3 000 israelilaista (ilmeisesti ne, jotka olivat ottaneet johdon) surmattiin, mutta vielä useammat olivat syyllisiä, koska senkin jälkeen kun nuo 3 000 olivat poissa, Mooses muistutti israelilaisia siitä, että he olivat syyllistyneet vakavaan syntiin. Siksi Jehova osoitti tuossa tilanteessa armoa Aaronin lisäksi myös monia muita kohtaan. – 2. Mooseksen kirja 32:1–6, 26–35.

•34:26 – Miksi tämä käsky, ettei vohlaa saa keittää emänsä maidossa, annettiin?

Vohlan eli vuohen poikasen keittämisen emänsä maidossa sanotaan olleen pakanallinen rituaali sateen aikaansaamiseksi. Tämä laki on voitu antaa israelilaisille, jotta he pysyisivät erossa sellaisista tavoista. Mutta tämä käsky, kuten monet muutkin käskyt, näyttää korostavan myös sitä, että kaiken tulee tapahtua sopivassa järjestyksessä. Jehovan tarkoitus oli, että poikanen saisi ravintoa emänsä maidosta. Mutta jos poikanen keitettäisiin siinä, se merkitsisi vahinkoa ja kuolemaa, mikä olisi aivan erilainen lopputulos kuin mihin maito tarkoitettiin. Tämä laki näyttää myös opettaneen Jumalan liittokansaan kuuluville, ettei heidän tulisi toimia sydämettömällä tavalla vaan että heidän tulisi olla sääliväisiä.

Tärkeitä opetuksia uskollisille

2. Mooseksen kirja sisältää vaikuttavan kertomuksen orjuudesta hirmuvallan alaisuudessa, Jumalan antamasta vapautuksesta ja teokraattisen yhteiskunnan muodostamisesta. Mutta mitä tällä vuosisadalla elävät Jehovan todistajat voivat oppia tästä kirjasta?

Jehova huolehtii kansastaan. Hän teki näin tukemalla ja siunaamalla israelilaisia, kun he olivat ”orjina hirmuvallan alaisuudessa”. (2. Mooseksen kirja 1:7, 14, UM) Samalla tavoin Jehova huolehtii todistajistaan nykyään, jopa ankaran vainon kohdatessa.

Jehova on verraton Vapauttaja. Hän osoitti sen hyvin selvästi Punaisellamerellä! Samoin hänen todistajansa voivat nykyään luottaa siihen, että he säilyvät ryhmänä elossa lähestyvästä ”suuresta ahdistuksesta” heidän Suuren Vapauttajansa voimakkaan, suojelevan käden alaisuudessa. – Matteus 24:20–22; Ilmestys 7:9, 14.

Jehova on teokraattisen järjestyksen Jumala. Kun israelilaiset tottelivat hänen lakejaan, he saattoivat niiden avulla palvoa häntä järjestyksellisesti, turvallisesti ja iloisesti tavalla, joka tuotti kunniaa hänen nimelleen. Vastaavasti Jehova on nykyään järjestänyt todistajansa siten, että he muodostavat järjestyksellisen, turvallisen ja onnellisen veljesseuran. Voidaksemme tuntea turvallisuutta ja onnellisuutta, meidän täytyy siksi palvella Jumalaa uskollisesti hänen teokraattiseen yhteiskuntaansa kuuluvina siten, että se tuottaa kunniaa hänen pyhälle nimelleen. – Psalmit 100:1–5; 1. Pietari 2:17.

Me saamme hyötyä 2. Mooseksen kirjasta muun muassa näissä asioissa. Vahvistukoon uskomme, kun me mietimme tätä jännittävää kertomusta siitä, miten Jumala vapautti kansansa hirmuvallasta teokratian alaisuuteen.

[Kuva s. 24]

Siinainvuoren luona Jehova järjesti israelilaiset teokraattiseksi kansaksi