”Sinun sanasi on totuus”
Naadab ja Abihu – varoittavia esimerkkejä
NIMET Naadab ja Abihu eivät kuulu parhaiten tunnettujen raamatullisten nimien joukkoon. Lukuun ottamatta sitä että ne luetellaan raamatullisissa sukututkimuksissa, ne mainitaan ainoastaan kolmen lyhyen tapahtuman yhteydessä. Mutta nämä harvat tapaukset riittävät tekemään Raamatun kertomuksen heistä merkitykselliseksi kaikille, jotka ovat kiinnostuneita Jehova Jumalan miellyttämisestä ja iankaikkisen elämän saavuttamisesta.
Naadab ja Abihu olivat yhdessä Eleasarin ja Iitamarin kanssa Israelin ensimmäisen ylimmäisen papin, profeetta Mooseksen veljen Aaronin, poikia. Aaronin poikina he olivat osallisia hänen kunniaansa, sillä he olivat hänen alipappejaan. Ja Naadab, esikoinen, oli seuraavana vuorossa tullakseen ylimmäiseksi papiksi isänsä kuoltua. – 2. Moos. 28:1.
Aluksi Naadabia ja Abihua suosittiin erityisesti siten, että he saivat tulla tuntemaan Jehova Jumalan ainoalaatuisella tavalla varhain Israelin autiomaataipaleella. Heidät laskettiin mukaan, kun Jumala kutsui Mooseksen, Aaronin ja seitsemänkymmentä Israelin ”vanhinta” kohtaamaan hänet Siinain vuorella. Sitten nämä ’valitut . . . katselivat Jumalaa [näkivät näyn tosi Jumalasta, Um] ja söivät ja joivat’. Täten Naadab ja Abihu saivat kunnian olla paljon vanhempien Israelin ”valittujen” joukossa. – 2. Moos. 24:1–11.
Seuraavana vuonna Aaron ja hänen neljä poikaansa vihittiin papin virkaan vaikuttavin juhlamenoin, joita koko Israel oli todistamassa. Tämä sai Naadabin ja Abihun jälleen samoin kuin heidän veljensä ja isänsä nauttimaan epätavallisen huomattavasta asemasta. Sitten kaikkien viiden oli pysyttävä ilmestysmajan ovella seitsemän päivää. Kahdeksantena päivänä he alkoivat toimia pappeina ja uhrata Israelin puolesta. – 3. Moos. 8:1–9:24.
Nähtävästikin ennen kuin tuo kahdeksas päivä oli ohi Naadab ja Abihu alkoivat toimia omasta aloitteestaan. Alkoivatko he pitää näitä juhlallisia toimintoja vähäpätöisinä vai oliko kaikki tämä huomion kohteena olo noussut heidän päähänsä ja saanut heidät toimimaan ylpeydestä ja kunnianhimosta? Röyhkeästi ”Naadab ja Abihu ottivat kumpikin hiilipannunsa ja virittivät niihin tulen ja panivat suitsuketta sen päälle ja toivat vierasta [laitonta, Um] tulta Herran eteen, vastoin hänen käskyänsä. Silloin lähti tuli Herran tyköä ja kulutti heidät.” – 3. Moos. 10:1, 2.
Minkä hinnan he maksoivatkaan siitä, etteivät arvostaneet omaa asemaansa! Ilmeisesti heistä tuntui niin kuin monista nuorista miehistä nykyään, että he tiesivät enemmän kuin heidän isänsä, eikä heidän niin ollen tarvinnut odottaa heiltä ohjausta eikä opetusta eikä johdon ottamista. Ilmeisesti Naadabilta ja Abihulta puuttui myös rakkautta ja kunnioitusta isäänsä kohtaan, sillä muutoin he olisivat havainneet hänen kunnioittavan Jehovan palvontaa eivätkä olisi koskaan ajatelleetkaan uhrata suitsutusta, mitä Jumala ei ollut heille määrännyt tehtäväksi.
Saattoi hyvin olla, että heidän kunnioituksen puutteeseensa pappispalveluksen vakavaa asemaa kohtaan vaikutti osaltaan se, että he joivat tuolloin viiniä tai muuta samankaltaista juomaa. Tämä on hyvin voinut saattaa heidät olemaan pintapuolisia ja tekemään jotakin niin röyhkeää ja harkitsematonta kuin tuomaan esille laitonta tulta. Ainakin tämä näyttää sisältyvän Jehovan Aaronille pian tämän välikohtauksen jälkeen antamiin ohjeisiin: ”Viiniä ja väkijuomaa älkää juoko, älä sinä älköötkä sinun poikasi sinun kanssasi, kun menette ilmestysmajaan, ettette kuolisi. Tämä olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen, tehdäksenne erotuksen pyhän ja epäpyhän, saastaisen ja puhtaan välillä, ja opettaaksenne israelilaisille kaikki ne käskyt, jotka Herra on heille Mooseksen kautta puhunut.” – 3. Moos. 10:8–11.
Koska apostoli Paavali vakuuttaa meille, että ”tämä, mikä tapahtui heille, on esikuvallista ja on kirjoitettu varoitukseksi meille, joille maailmanaikojen loppukausi [asiainjärjestelmien loput, Um] on tullut”, niin mitä me voimme oppia Naadabin ja Abihun käytöksestä? – 1. Kor. 10:11.
Enemmän kuin yhden asian. Ennen kaikkea siihen voitaisiin sanoa sisältyvän varoitus kaikille esikoispojille, ettei heidän tulisi ajatella liikaa itsestään. On varsin todennäköistä, että Naadab esikoisena otti tässä asiassa johdon. Muita esikoisia, jotka eivät onnistuneet käyttäytymään hyvin, olivat Kain, Aadamin esikoinen; Eesau, Iisakin esikoinen; Ruuben, Jaakobin esikoinen, ja Amnon, kuningas Daavidin esikoinen.
Tässä muistiinmerkityssä tapauksessa on myös läksy kaikille nuorille osoittaa kunnioitusta vanhemmilleen, etsiä heiltä ohjausta, varsinkin jos vanhemmat ovat Jumalaa pelkääviä. Nuorten tulisi varoa, ettei ”sukupolvien välinen kuilu” kehity heidän ja heidän vanhempiensa ja muiden heitä iäkkäämpien ihmisten välille, sillä tämä kuilu johtaa heitä väärään menettelyyn. Jumalan sana neuvoo selvästi: ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi.” ”Säilytä, poikani, isäsi käsky äläkä hylkää äitisi opetusta [lakia, Um].” Jos Naadab ja Abihu olisivat suhtautuneet tällä tavoin isäänsä, he eivät varmasti olisi joutuneet vaikeuksiin. – 2. Moos. 20:12; Sananl. 6:20.
Tähän tapahtumaan sisältyy myös varoitus julkeutta vastaan, sillä se valaisee periaatetta: ”Mihin ylpeys [julkeus, Um] tulee, sinne tulee häpeäkin.” (Sananl. 11:2) Vaikka meitä suosittaisiin erikoiseduilla tai me saisimme osaksemme epätavallista huomiota, me emme saa sallia tämän antaa meille liian suurta käsitystä itsestämme. Sellaiset henkilöt haluavat usein kertoa esimiehilleen, mitä näiden pitäisi tehdä, sen sijaan että he vaatimattomasti arvostaisivat ohjeiden tarvetta.
Ja lopuksi siinä on varoitus vaarasta olla liiaksi alkoholijuomien vaikutuksen alaisena. On totta, että Raamattu sanoo viiniä Jumalan lahjaksi, joka ”ilahuttaa ihmisen sydämen”, ja että meidän tulee antaa ”viiniä murhemielisille”. Meille kerrotaan myös, että vähän viiniä on hyväksi vatsavaivoissa ja muissa sairauksissa. – Ps. 104:15; Sananl. 31:6; 1. Tim. 5:23.
Mutta onko viisasta nauttia viiniä tai mitään muuta alkoholipitoista juomaa, jos on suoritettavana tärkeitä velvollisuuksia, kun tarvitsee ajatella selkeästi ja pitää kaikki fyysiset ja henkiset voimansa kiinteästi valvottuina? Tri M. A. Block, joka on tutkinut alkoholin vaikutusta ihmisen elimistöön, kertoo, että ”alkoholi kohottaa ihmisen todellisuudesta miellyttävämpään ja haluttavampaan mielentilaan” ja että ”kun ajajalla on alkoholia veressään, hän saattaa tuntea ajavansa paremmin, vaikka hän todellisuudessa ajaa huonommin”. – Vital Speeches of the Day, 15.9.1969.
Niin, alkoholijuomat kiihottavat tunteita ja hidastavat henkisiä toimintoja. Viisas kuningas Salomo pani hyvällä syyllä merkille: ”Viini [liiallisesti käytettynä] on pilkkaaja, väkijuoma remunpitäjä; eikä ole viisas kenkään, joka siitä hoipertelee.” Kristittyjen on siksi kiinnitettävä huolellisesti huomiota siihen, millaisessa tilanteessa ja miten paljon he nauttivat sellaisia juomia. Ja osoittaisi ymmärtäväisyyttä olla käyttämättä sellaisia juomia juuri ennen evankeliuminpalvelukseen osallistumista tai sen aikana, jotta vältettäisiin tarpeetonta moitetta. – Sananl. 20:1.
Jumalan sanassa Raamatussa esitetyissä Naadabin ja Abihun varoittavissa esimerkeissä on totisesti paljon opittavaa.