eikä sellaista rakkautta voida ostaa aineellisilla arvoilla. ”Pane minut”, hän sanoo, ”sinetiksi sydämellesi, sinetiksi käsivarrellesi, koska rakkaus on yhtä väkevä kuin kuolema, yksinomaisen antaumuksen vaatimus on yhtä järkkymätön kuin sheol. Sen loimut ovat tulen loimuja, Jahin liekki. Paljot vedetkään eivät pysty sammuttamaan rakkautta, eivätkä virratkaan voi huuhtoa sitä pois. Jos mies [vaikkapa kuningas Salomo] antaisi kaikki talonsa arvoesineet rakkaudesta, niin ihmiset halveksisivat niitä ehdottomasti.” – Kork. v. 8:6, 7, Um.

45. Mitä paimenrakastaja haluaa nyt kuulla, ja minkä toiveen tyttö ilmaisee häneen nähden?

⁴⁵ Tällainen voittamaton rakkaus takasi hänelle paimenen rakkauden häntä kohtaan. Paimen haluaa kuulla hänen äänensä, mikä puhuu uskollisesta sydämestä: ”Oi sinä, joka asut puutarhoissa, osatoverit kiinnittävät huomiota sinun ääneesi. Anna minun kuulla se.” Tyttö ilmaisee tämän kehotuksen kuullessaan toiveensa, että paimen tulisi hyppien yli vuorten, jotka erottavat heidät, ja muuttaisi ne yhteenliittymisen ihanien korkeuksien tuoksuviksi vuoriksi: ”Juokse pois, rakkaani, ja tee itsesi gasellin tai uroskauriin kaltaiseksi suitsukevuorilla.” – Kork. v. 8:13, 14, Um.

46. Millä suulemilainen kruunattiin siksi, että hän pysyi uskollisena rakastajalleen, ja millä jäännös kruunataan samalla tavalla, ja ketkä saavat osallistua kruunauskokemukseen?

⁴⁶ Tämän kuningas Salomon ylevän laulun suulemilainen nainen on ilon kruunaama. Kihlattu jäännös on myös ilon kruunaama torjuessaan maailman materialismin ja pysyessään uskollisena Paimen-Yljälle. Kaikki ”muut lampaat” osallistuvat uskollisen jäännöksen iloon kuin ”neitsyet hänen seurueessaan hänen tovereinaan”. Kiitos olkoon Jehova Jumalalle tästä henkeytetystä Laulusta, mikä kannustaa meitä kaikkia nuhteettomuuteen rakkaudessamme hänen Oikeaa Paimentaan, Jeesusta Kristusta, kohtaan!

Lukijain kysymyksiä

● ”Vartiotorni” on sanonut, että Sippora oli se kuusilainen nainen, jota Mirjam vastusti 4. Mooseksen kirjan 12:1:sessä, mutta miten Sippora voi olla tämä kuusilainen nainen, kun ”Mitä uskonto on tehnyt ihmiskunnalle?” sanoo sivulla 115 hänen olleen Aabrahamin jälkeläinen? – N. R., Yhdysvallat.

4. Mooseksen kirjan 12:1 kuuluu ”Englantilaisen hyväksytyn käännöksen” mukaan: ”Ja Mirjam ja Aaron puhuivat Moosesta vastaan sen etiopialaisen naisen takia, jonka hän oli nainut, sillä hän oli nainut etiopialaisen naisen.” ”Uuden maailman käännös” sanoo: ”Mirjam ja Aaron alkoivat nyt puhua Moosesta vastaan sen kuusilaisen vaimon tähden, jonka hän oli ottanut, koska hän oli ottanut kuusilaisen vaimon.” Tämä aloitti ristiriidan, mikä johti nopeasti siihen, että Mirjam ja Aaron valittivat sitä, että Mooses otti liian paljon kantaakseen Jehovan puhemiehenä. Se oli enemmän kuin vastalause Mooseksen vaimonotolle. Sen takana oleva todellinen vaikutin oli Mirjamin ja Aaronin halu saada enemmän valtaa leirissä, näin varsinkin Mirjamin osalta.

Jotkut Raamatun selittäjät sanovat, että koska Mooses oli ollut Sipporan kanssa naimisissa pitkän aikaa, niin tämä ei ollut tässä kysymyksessä, koska häntä vastaan olisi noustu jo kauan ennemmin. He päättelevät sen tähden, että Sippora oli kuollut ja Mooses oli mennyt uudelleen naimisiin, valiten tällä kertaa etiopialaisen naisen, ja että tämä uudelleennaiminen oli tapahtunut äskettäin ja herätti riidan. Mutta Raamattu ei sano näin, eivätkä olosuhteet vaadi ajattelemaan täten. Sippora oli ollut poissa Mooseksen luota, ja hän liittyi nyt Moosekseen Siinain vuoren lähellä olevassa leirissä. Kohta sen jälkeen, kun leiri alkoi lähteä liikkeelle, heräsi tämä kiista. Vaikka avioliitto ei ollutkaan siis äskeinen, niin Sipporan leirissäolo oli. – 2. Moos. 18:1–5.

Mirjam pelkäsi tulevansa syrjäytetyksi ensimmäisen naisen asemasta leirissä, kun Sippora oli nyt saapunut. Hän sai Aaronin liittymään Moosesta vastaan tekemäänsä valitukseen ensin tämän vaimon takia ja sitten sen tähän liittyvän väitteen perusteella, että Mooses otti liian paljon valtaa itselleen. Kumpaankin valituksen puoleen sisältyi kateellista kunnianhimoa, ja tämä sitoo johdonmukaisesti 4. Mooseksen kirjan 12. luvun ensimmäisen jakeen siihen, mitä seuraa. Jotkut selittäjät eivät näe tätä suhdetta ja väittävät siitä syystä, että ensimmäinen jae ei sovi siihen, mitä seuraa, ja että sen täytyy olla lisäys.

Näistä syistä ja koska Sipporan kuolemasta ja Mooseksen uudelleennaimisesta ei ole mitään kertomusta, me katsomme tuon kuusilaisen naisen olleen Sippora. Mutta hän oli pappi Reguelin tytär Midianin maasta, missä Midianista polveutuneet Aabrahamin jälkeläiset asuivat. Hän ei ollut etiopialainen. Hän ei ollut kuusilainen siinä merkityksessä, että hän olisi ollut Haamin pojan Kuusin, etiopialaisten esi-isän, jälkeläinen. Arabian niemellä, jota sanottiin ”Kuusiksi” eli ”Kuusimiksi”, oli arabialaisia eikä neekereitä eli etiopialaisia. Tämän osoittaa Habakukin 3:7 (Ak): ”Kuusin telttaverhot oli revitty riekaleiksi, Midianin maan verhot lepattivat kovasti.” Kuus ja Midian rinnastetaan tässä samana paikkana. Näyttää siis siltä, että ”kuusilaisia” ei rajoitettu aina neekereihin eli Kuusin kautta tulleisiin Haamin jälkeläisiin, vaan että sitä sovellettiin myöskin joihinkin Midianin maan kansoihin. Sippora voitiin sen tähden mainita kuusilaisena 4. Mooseksen kirjan 12:1:sessä.