11. luku

Tyatiran enkelille

 1. Missä Tyatira sijaitsi, ja millaista palvontaa siellä harjoitettiin?

TOISIN kuin Pergamossa ei Tyatiran kaupungissa harjoitettu keisarinpalvontaa, vaan sen pääjumalana oli Apollo, auringonjumala ja Diana- eli Artemis-jumalattaren veli. Tyatira sijaitsi noin 65 kilometriä Pergamosta kaakkoon ja oli siis kauempana Patmoksen saarelta, missä apostoli Johannes oli vankina. Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla Tyatirassa oli tosi kristittyjen seurakunta. Sen ”enkelin” puoleen, joka loisti tähden tavoin taivaallista hengellistä valoa, Johannesta kehotettiin kääntämään huomionsa seuraavin sanoin:

 2. Mitä kiitettävää Herralla Jeesuksella Kristuksella oli sanottavana Tyatiran seurakunnan enkelille?

² ”Ja Tyatiran seurakunnan enkelille kirjoita: ’Näin sanoo Jumalan Poika, jolla on silmät niinkuin tulen liekki ja jonka jalat ovat niinkuin kiiltävä vaski: Minä tiedän sinun tekosi ja rakkautesi ja uskosi ja palveluksesi ja kärsivällisyytesi [kestävyytesi, Um] ja että sinun viimeiset tekosi ovat useammat kuin ensimmäiset.

 3. Mitä tuomitsevaa Jeesus Kristus sanoi Tyatiran seurakunnalle?

³ ”’Mutta se minulla on sinua vastaan, että sinä suvaitset tuota naista, Iisebeliä, joka sanoo itseään profeetaksi ja opettaa ja eksyttää minun palvelijoitani harjoittamaan haureutta ja syömään epäjumalille uhrattua. Ja minä olen antanut hänelle aikaa parannuksen tekoon [katua, Um], mutta hän ei tahdo parannusta tehdä [katua, Um] eikä luopua haureudestaan. Katso, minä syöksen hänet tautivuoteeseen, ja ne, jotka hänen kanssaan tekevät huorin, minä syöksen suureen ahdistukseen, jos eivät tee parannusta ja luovu hänen teoistansa; ja hänen lapsensa minä tappamalla tapan [kuolettavilla vitsauksilla, Um], ja kaikki seurakunnat saavat tuntea, että minä olen se, joka tutkin munaskuut ja sydämet; ja minä annan teille kullekin tekojenne mukaan.

 4. Miten Kristus rohkaisi Tyatiran seurakuntaa?

⁴ ”’Mutta teille muille Tyatirassa oleville, kaikille, joilla ei ole tätä oppia, teille, jotka ette ole tulleet tuntemaan, niinkuin ne sanovat, saatanan syvyyksiä, minä sanon: en minä pane teidän päällenne muuta kuormaa; pitäkää vain, mitä teillä on, siihen asti kuin minä tulen. Ja joka voittaa ja loppuun asti ottaa minun teoistani vaarin, sille minä annan vallan hallita pakanoita [kansoja, Um], ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, niinkuin saviastiat heidät särjetään – niinkuin minäkin sen vallan Isältäni sain – ja minä annan hänelle kointähden. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.’” – Ilm. 2:18–29.

 5. a) Miten Herra Jeesus Kristus ilmaisee itsensä tässä sanomassa? b) Miten Kristus oli tässä ulkonäöltään erilainen kuin ilmestyessään Johannekselle aikaisemmin, ylösnousemuksensa jälkeen, ja mitä hänen tuliset silmänsä ja ”kiiltävän vasken” kaltaiset jalkansa vertauskuvaavat?

⁵ Tämän Johanneksen kautta annetun sanoman Lähettäjä ilmaisee itsensä Jumalan Pojaksi ja puhuu tämän mukaisesti Jumalasta ’Isänään’, jolta hän on saanut jotakin jaettavaksi voittavien seuraajiensa, ’palvelijoidensa’, kanssa. Noin kaksi vuotta myöhemmin apostoli Johannes henkeytettiin kirjoittamaan evankeliumikertomuksensa osoittaakseen tämän samaistuksen oikeaksi, ”että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä”. (Joh. 20:31) Noin 63 vuotta ennen tätä Johannes oli nähnyt ylösnousseen Jeesuksen, ei niin kuin tässä Ilmestyskirjan näyssä, vaan aineellistuneena lihaksi, jotta hän olisi tullut näkyväksi opetuslapsilleen. Mutta tässä loistavassa näyssä Jumalan Pojalla on ”silmät niinkuin tulen liekki”, mikä kuvaa hyvin sitä, että hänellä on enemmän kuin ihmisen näkökyky, kyky tutkia ”munaskuut [sisimmät ajatukset, Um] ja sydämet”, tietää, mitä hänen opetuslapsensa todella sisimmässään ovat. Myös hänen jalkansa näyttävät olevan ”niinkuin kiiltävä vaski”, ”ahjossa hehkuvan, kiiltävän vasken kaltaiset”. (Ilm. 1:14, 15) Miten loistavasti se kuvaakaan hänen puhdasta asemaansa Jumalan silmissä!

 6. a) Miksi Kristuksen seurakunnalle esittämään sanomaan ei tule suhtautua välinpitämättömästi? b) Vaikka seurakunnalla ehkä olisi rakkautta, uskoa, kestävyyttä ja hyviä tekoja, niin mikä voi tahrata sen aseman Jehovan edessä?

⁶ Sanomaan, joka tulee ylösnousseelta Jumalan Pojalta itseään kristilliseksi väittävälle seurakunnalle, ei tule sen vuoksi suhtautua kevyesti, välinpitämättömästi. Mikään tähden kaltaisesta valvojasta aina Kristuksen vähimpään ’palvelijaan’ asti ei jää häneltä seurakunnassa huomaamatta. Kuten Tyatirankin seurakunnan tapauksessa, loistava Jumalan Poika tietää hyvin nykyään maan päällä olevien voideltujen seuraajiensa jäännöksen muodostaman seurakunnan teot, rakkauden, uskon, palveluksen ja kestävyyden. Meidän ei tarvitse esittää yksityiskohtaisesti, miten nämä seikat ilmenivät seurakunnassa vuoteen 1919 asti. Kaikki nämä kiitettävät teot voidaan laskea kuitenkin seurakunnan hyväksi, ja sen ’viimeiset teot’ voivat olla ”useammat kuin ensimmäiset”, mutta kuitenkin seurakunnan ja sen enkelin kaltaisen valvojan aseman voi tahrata se, että seurakunnassa kokonaisuutena on jotakin epäpuhdasta. Se voi olla sukupuolista moraalittomuutta yhdessä väärän opetuksen ja epäjumalanpalveluksen kanssa, ja erikoisen surullista asiassa on se, että kaikkea tätä suvaitaan, ettei sitä tutkita ja paljasteta ja puhdisteta pois.

 7. a) Miksi Jeesus sanoi Tyatiran moraalitonta naista ”tuoksi naiseksi, Iisebeliksi”? b) Mitä tuo nainen teki vastoin Jumalan seurakunnan etuja?

⁷ Valitettavasti tämä piti paikkansa Tyatiran seurakunnasta ensimmäisellä vuosisadalla. Niille, jotka tuntevat Pyhää Raamattua, harvat nimet ovat inhottavampia kuin Iisebel, joka oli muinaisen Israelin kuninkaan Ahabin vaimo. Yli tuhat vuotta sen jälkeen, kun historiallisen Iisebelin eunukit heittivät hänet ulos ikkunasta Jisreelissä ja kulkukoirat söivät hänen ruumiinsa (905 eaa.), hänellä oli vastine Tyatiran seurakunnassa. Siksi kirkastettu Jeesus Kristus, jolla on tuliset silmät, ei halunnut kutsua häntä hänen oikealla nimellään, vaan soimaavalla nimityksellä ”tuo nainen, Iisebel”. Nainen sanoi itseään ”profeetaksi”. Mutta oliko hän? Jos hän lainkaan oli profeetta, niin korkeintaan väärä profeetta, jota ei ollut täytetty Jehova Jumalan henkeyttävällä hengellä. Anastettuaan itselleen mieshenkilön aseman seurakunnassa ”tuo nainen, Iisebel”, opetti ja eksytti Jumalan Pojan palvelijoita ”harjoittamaan haureutta ja syömään epäjumalille uhrattua”. Näin ei varmasti olisi menetellyt Jumalan tosi profeetta, Hänen, joka yksin on arvollinen palvottavaksi.

 8. a) Kuka oli muinainen Iisebel, ja miksi hän oli niin inhottava? b) Miksi hänen ensimmäisen vuosisadan vastineensa oli vielä vihattavampi?

⁸ Esikristillinen Iisebel oli Etbaalin tytär. Etbaal oli Siidonin kuningas pakanallisessa Foinikiassa ja väärän jumalattaren Astarten, Baalin puolison, pappi. (1. Kun. 16:31) Hän taivutti miehensä, kuningas Ahabin, panemaan alulle Baalin palvonnan Israelin pohjoisessa valtakunnassa ja rakentamaan temppelin hänen palvontaansa varten. Hän kestitsi kuninkaallisessa pöydässään 400 väärää profeettaa, joiden lisäksi Ahabin valtakunnassa oli 450 virallisesti tunnustettua Baalin profeettaa. (1. Kun. 18:19–19:2) Kuningatar Iisebel oli myös surullisen kuuluisa haureuden ja velhouden harjoittamisesta Israelin valtakunnassa. (2. Kun. 9:22–37) Hänen kunnianhimoinen tyttärensä Atalja anasti murhan avulla Juudan valtakunnan valtaistuimen ja hallitsi noin seitsemän vuotta. (2. Kun. 11:1–20) Niin inhottava kuin kuningatar Iisebel olikin muinaisessa luopio-Israelissa, hänen ensimmäisen vuosisadan vastineensa, jota Jeesus Kristus sanoi ”tuoksi naiseksi, Iisebeliksi”, oli vielä inhottavampi, koska hän oli samoin moraaliton ja epäjumalanpalvelija vääränä profeettana kristillisessä seurakunnassa.

”TUO NAINEN, IISEBEL”

 9. Vaikka kirkastettu Jeesus Kristus antoi armollisesti ”tuolle naiselle, Iisebelille”, aikaa katua, niin mitä perusteluita tämä esitti edistääkseen pahuuttaan seurakunnassa?

⁹ Koska myös ”Tyatiran seurakunnan enkeli” oli suvainnut ”tuota naista, Iisebeliä”, niin kirkastettu Jeesus Kristus oli antanut hänelle aikaa katua kavalaa menettelyään, kun hän käytti sukupuolista vetovoimaansa edistääkseen jumalatonta menettelyään seurakunnassa. Koska seurakunnan viimeiset teot olivat useammat kuin sen ensimmäiset teot, niin hän todennäköisesti sai jotkut Kristuksen ”palvelijat” uskomaan, että heidän oli sopivaa harjoittaa haureutta hänen kanssaan ja harjoittaa epäsuorasti epäjumalanpalvelusta syömällä epäjumalille uhrattua, kun kerran heillä oli niin hyvä palvelusraportti kristillisyyden levittämisyrityksistä – heidän toimintaraporttinsa kristillisyyden saarnaamisesta oli vastapainona kaikille moraalisille rikkomuksille ja sovitteluille epäjumalanpalveluksen kanssa. Aivan samoin kuin uskoton profeetta Bileam opetti Mooabin kuningasta Baalakia viettelemään muinaisia israelilaisia haureuteen ja epäjumalanpalvelukseen naisellisen sukupuolisen viehätysvoiman avulla, niin ”tuo nainen, Iisebel”, yhdisti sukupuolisen vetovoimansa väärään oppiinsa ja ennustamiseensa ja vietteli Tyatiran kristittyjä antautumaan haureuteen ja epäjumalanpalvelukseen. (Ilm. 2:14) Hän opetti heitä, miten he voivat rauhoittaa omaatuntoaan.

10. Osoita, onko Jumalan kansan nykyisessä seurakunnassa ollut ”tuon naisen, Iisebelin”, vastine vai ei.

¹⁰ Tällä 20. vuosisadalla Saatana on koettanut samalla tavalla Kristuksen voidellun jäännöksen seurakunnassa turmella kristittyjä käyttäen naisellista sukupuolista viehätysvoimaa jopa varsin viattomilta näyttävillä tavoilla. Tällä vuosisadalla ei tähän mennessä ole ollut ketään nimenomaista yksittäistä naista, jota voitaisiin sanoa ”tuoksi naiseksi, Iisebeliksi”, sillä me emme ole nyt tekemisissä yhden ainoan seurakunnan, kuten muinaisen Tyatiran seurakunnan, kanssa. Muistiinmerkinnät osoittavat kuitenkin, että Saatana ei ole ollut hidas käyttämään naisen vaikutusvaltaa vaikuttaakseen niin, että tosi kristillinen seurakunta menee väärään suuntaan, koska hän on menestynyt siinä niin hyvin kaikkialla kristikunnassa. Niille, jotka eivät ole katuneet moraalitonta, epäjumalanpalvelusta ilmaisevaa väärää menettelyään, on koitunut surullisia seurauksia.

11. a) Mihin toimenpiteeseen Jeesus Kristus on ryhtynyt ”tuota naista, Iisebeliä”, vastaan nykyisessä seurakunnassa? b) Mitä apostoli Paavalin ohjetta on tässä yhteydessä korostettu?

¹¹ Kirkastettu Kristus inhoaa nyt niitä, jotka ovat ”tuon naisen, Iisebelin”, kaltaisia, yhtä paljon kuin tuota väärää, moraalitonta, epäjumalia palvelevaa profeettaa Tyatiran seurakunnassa 1900 vuotta sitten. Hänen silmänsä, jotka ovat kuin ”tulen liekki”, leimuavat sellaisia nimikristittyjä vastaan. Tultuaan hengelliseen temppeliin taivaallisen Isänsä kanssa keväällä 1918 hän on osallistunut sen ennustuksen täyttymykseen, jonka Mal. 3:1–5 esittää, tulemalla ”kiiruusti todistajaksi velhoja ja avionrikkojia ja väärinvannojia vastaan”. Hän on varoittanut voidellun jäännöksensä seurakuntaa Iisebelin kaltaisista kristityiksi tunnustautuvista naisista. Hän on tehnyt sen omantunnon hyvin herkäksi niiden viettelevien naisten ovelia hyökkäyksiä vastaan, jotka sukupuolisen viehätysvoiman avulla viettelevät miehiä ajattelemaan väärin moraalittomuudesta ja epäjumalanpalveluksen muodoista. Hän on suojaksi huolehtinut siitä, että apostoli Paavalin henkeytetyn kannan oikeudenmukaisuutta on yhä voimakkaammin korostettu: ”Minä en salli, että vaimo opettaa [seurakunnan sisäpuolella], enkä että hän vallitsee miestänsä, vaan eläköön hän hiljaisuudessa.” – 1. Tim. 2:12.

12. a) Millainen kirja oli ”Päivittäistä taivaan mannaa uskon huonekunnalle”? b) Miksi kirjan kokoojan tarjous Manna-kirjan tarkistamisesta hylättiin, ja mitä on julkaistu sen sijaan tähän päivään saakka?

¹² Seuraava tapaus johti kristillisen omantunnon herkistymiseen tässä asiassa. Vuonna 1905a eräs kristitty nainen julkaisi englanniksi kirjan nimeltä ”Päivittäistä taivaan mannaa uskon huonekunnalle”. Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseura levitti sitä ja Kansainvälinen Raamatuntutkijain Seura käytti sitä useita vuosia aamuhartauksissaan ja erikoisesti keskiviikkoillan rukous-, ylistys- ja todistuskokouksissa. Kirjaa käytettiin toisten raamatuntutkijoitten syntymäpäivien muistiin merkitsemiseen ja heidän nimikirjoitustensa ja osoitteittensa keräämiseen. Noin vuonna 1926 kirjan kokooja tarjoutui tarkistamaan Manna-kirjan ja saattamaan sen ajan tasalle. Tarjous torjuttiin 1. Tim. 2:12:n valossa. Sen sijaan Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran presidentti ja Seuran kirjoitusosasto valmistivat sinä vuonna englannin kielellä Kansainvälisen Raamatuntutkijain Seuran ensimmäisen vuosikirjan, jossa oli päivän tekstit selityksineen, ja se esiteltiin seurakunnille kaikkialla maailmassa, jotta ne olisivat käyttäneet sitä vuonna 1927. Siitä lähtien on joka vuosi julkaistu uusi vuosikirja tähän asti.

13. Minkä varoituksen Jeesus Kristus antoi ”tuolle naiselle, Iisebelille”?

¹³ Raamatussa tai kirkkohistoriassa ei ole mitään muistiinmerkintää siitä, että ”tuo nainen, Iisebel”, Tyatiran seurakunnasta olisi katunut. Ellei hän sitä tosiaankaan tehnyt, niin me emme tiedä, miten ja milloin kirkastettu ”Jumalan Poika” toteutti hänelle antamansa varoituksen: ”Hän ei tahdo parannusta tehdä [katua, Um] eikä luopua haureudestaan. Katso, minä syöksen hänet tautivuoteeseen, ja ne, jotka hänen kanssaan tekevät huorin, minä syöksen suureen ahdistukseen, jos eivät tee parannusta ja luovu hänen teoistansa; ja hänen lapsensa minä tappamalla tapan [kuolettavilla vitsauksilla, Um], ja kaikki seurakunnat saavat tuntea, että minä olen se, joka tutkin munaskuut ja sydämet; ja minä annan teille kullekin tekojenne mukaan.” (Ilm. 2:21–23) Se ei ollut pelkkä uhkaus!

14. Miten Kristus Jeesus on nykyaikana huolehtinut siitä, että Iisebelin kaltaiset naiset on syösty ”tautivuoteeseen”, ja mikä on oleva tämän huippukohta heille, elleivät he kadu?

¹⁴ Tuo varoitus on todellisuudessa ennustus meidän päivistämme, siitä, ”mitä pian tapahtuman pitää”. (Ilm. 1:1) Yhtä hyvällä syyllä kuin seurakuntien 1900 vuotta sitten, täytyy ”kaikkien seurakuntien” nykyäänkin tietää, että hengellisessä temppelissä vuodesta 1918 lähtien ollut kirkastettu ”Jumalan Poika” ’tutkii munaskuut ja sydämet’ ja antaa teille kristityille ”kullekin tekojenne mukaan”. Niin on tapahtunut, että Iisebelin kaltaiset kristityiksi tunnustautuvat naiset on taivaallisen Jumalan Pojan toimesta heitetty, ei suinkaan vuoteeseen harjoittamaan luvatonta lemmenleikkiä ja kokemaan aistillisen intohimon hurmiota, vaan ”tautivuoteeseen”, koska he eivät ole katuneet. Tähän saakka se on tapahtunut erottamalla sellaiset moraalittomat, epäjumalia palvelevat naiset tosi kristillisestä seurakunnasta. Se ei ole ollut mikään autuas uskonnollinen vuode heidän maattavakseen, sillä se on merkkinä hengellisestä kuolemasta, joka edeltää täydellistä tuhoa ruumiillisen kuoleman kohdatessa tässä erotetussa tilassa. Jos Suuren Babylonin tuho tai ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sota” yllättää heidät sitä ennen, niin se tuottaa heille iankaikkisen tuhon Hänen kädestään.

15. a) Mikä on niiden katumattomien, nimikristittyjen miesten edessä, joilla on suhteita moraalittomien naisten kanssa? b) Joutuvatko sellaiset kärsimään, vaikka heidät olisi vietelty moraalittomuuteen, elleivät he kadu?

¹⁵ Ne kristityiksi tunnustautuvat miehet, ”jotka hänen kanssaan tekevät huorin”, syöstään syystä ”suureen ahdistukseen”, koska he eivät ”luovu hänen teoistansa”. Samoin kuin moraalittomat, epäjumalia palvelevat naiset, myös näiden naisten sukupuoliseen vetovoimaan ja viettelevään järkeilyyn taipuneet miehet on erotettu seurakunnan yhteydestä, jotta seurakunnasta poistettaisiin häpeä ja saastutus. (1. Kor. 5:1–13) Se on merkinnyt heille hengellisesti ”suurta ahdistusta”. Pahin voi kuitenkin olla vielä aivan heidän edessään. Jos kaikkivaltiaan Jumalan Harmagedonin sota yllättää heidät, niin se merkitsee heille väistämätöntä tuhoa Hänen kättensä suorittamassa hävityksessä. (Ilm. 16:14–16) Heitä kohtaa tuomio, kun ”suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti”, alkaa, sillä he eivät osoita olevansa pysyvästi Jumalan ”valittuja”, joiden takia ahdistuksen päiviä on määrä lyhentää. (Matt. 24:21, 22) Nekin, jotka kristityiksi tekeytyvät Iisebelin kaltaiset naiset viettelevät moraalittomiin suhteisiin tämän saastaisen maailman kanssa, tuhotaan viimeistään Harmagedonissa, koska he ovat tämän maailman ystäviä ja Jumalan vihollisia. – Jaak. 4:4.

16. a) Miten ”hänen lapsensa” tapetaan ”kuolettavilla vitsauksilla”? b) Miten tämä voi soveltua kuvaannollisessa mielessä?

¹⁶ ”Hänen lapsillaan”, hänen haureutensa lapsilla, on huono tulevaisuudentoivo, koska heidät on määrä tappaa ”kuolettavilla vitsauksilla”. (Ilm. 2:23, Um) Se voi olla hengellinen, kuolemaa tuottava vitsaus. On varmaa, että tuollaisista luvattomista, epäkristillisistä sukupuolisuhteista syntyneet kirjaimelliset lapset saavat huonon hengellisen perinnön ja pienet mahdollisuudet tulla kasvatetuiksi tosi kristityiksi, joilla on ikuisen elämän toivo. Koska sellaiset lapset jäävät hengellisesti sairaaseen tilaan, niin he kuolevat lopulta hengellisesti ja joutuvat iankaikkisen tuhon vaaraan. Se ei myöskään ennusta hyvää niille, jotka ovat ”hänen lapsiaan” siinä mielessä, että ovat tuon väärän profeetan, ”tuon naisen, Iisebelin”, uskonnollisia opetuslapsia. Haureellisen ja avionrikkojan tie johtaa kuolemaan ja tuhoon. – Sananl. 7:6–27.

ANTI-IISEBEL

17. Miten uskolliset välttävät Iisebelin opetuksen ja ”saatanan syvyydet”?

¹⁷ Niin kuin muinoin Tyatiran seurakunnan aikana, on ilmeistä, että nykyäänkin on niitä, ’joilla ei ole tätä [tuon naisen, Iisebelin] oppia, jotka eivät ole tulleet tuntemaan saatanan syvyyksiä’. Voidellun jäännöksen uskolliset jäsenet eivät tunnusta niitä saatanallisia järkeilyjä, jotka johtavat itsepetokseen ja omantunnon hurskaaseen rauhoittamiseen. He eivät tule tuntemaan ”saatanan syvyyksiä” kokeilemalla niitä saadakseen henkilökohtaista kokemusta. Sen sijaan heitä kiinnostavat ’Jumalan syvyydet’, jotka Jumala paljastaa heille pyhän henkensä välityksellä. – Ilm. 2:24; 1. Kor. 2:10–13.

18, 19. a) Mitä merkittävää on Jeesuksen lausunnossa: ”En minä pane teidän päällenne muuta kuormaa”? b) Miten Kristuksen ohje on sopusoinnussa sen kirjeen kanssa, jonka Jerusalemissa oleva hallitseva elin lähetti kristityille ensimmäisellä vuosisadalla?

¹⁸ Sellaisille uskollisille voidelluille opetuslapsille kirkastettu Jumalan Poika on sanonut vuodesta 1919 lähtien: ”En minä pane teidän päällenne muuta kuormaa.” Siksi he eivät rohkene langeta ”tuon naisen, Iisebelin”, houkutuksiin, joiden mukaan antautuneelle kristitylle ei ole hengellisesti vahingollista antautua silloin tällöin sukupuoliseen moraalittomuuteen ja epäjumalanpalveluksen muotoihin edellyttäen, että hänellä on hyvältä näyttävä raportti siitä, että hän suorittaa ulkonaisesti kristillistä työtä, esimerkiksi saarnaa toisille kristillisiä oppeja. Uskollisilla on ”kuorma” eli velvollisuus vastustaa sellaista hengellistä viettelystä. Se sisältyy niihin ohjeisiin, jotka Jerusalemin neuvosto antoi ensimmäisellä vuosisadalla pakanakristityille, ja joista luemme (osan):

¹⁹ ”Apostolit ja vanhimmat, . . . pakanuudesta kääntyneille veljille . . . tervehdys. . . . Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät: että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta. Jos te näitä vältätte, niin teidän käy hyvin.” – Apt. 15:23–29.

20. a) Miten kristikunnan papisto omaksuu ”tuon naisen, Iisebelin”, moraalittoman asenteen? b) Miten tosi kristityt suhtautuvat tuohon pappien asenteeseen?

²⁰ Näistä tärkeistä syistä me emme voi koskaan yhtyä kristikunnan papistoon, joka nykyään jättää huomioon ottamatta Jerusalemin neuvoston säädöksen selvät lausunnot. Nuo miehet jättävät myös huomioon ottamatta Jumalan Pojan varoituksen sanan selittäessään julkisesti, että kun aikuiset vapaaehtoisesti suostuvat homoseksuaaliseen elämään, niin siinä voi olla jotakin kaunista, ja että kihlapareille on hyödyksi olla sukupuolisuhteissa ennen avioliittoa tai naimattomille ryhtyä koeavioliittoon ja ettei se ole moraalisesti sopimatonta. Riippumatta siitä, mihin uskonnolliseen järjestöön tai lahkoon sellaiset papit kuuluvat, he omaksuvat samanlaisen moraalittoman asenteen kuin ”tuo nainen, Iisebel”, Tyatiran seurakunnassa 1900 vuotta sitten. Me emme halua kärsiä minkään sellaisen Jumalan tuomion toimeenpanoa, kuin ”tuo nainen, Iisebel”, kärsi, väärän uskonnon maailmanmahdin, Suuren Babylonin, tulevassa tuhossa. Sen sijaan me haluamme kantaa sitä ”kuormaa”, jonka Jumalan Poika määrää meille hänen uskollisina seuraajinaan. Kuulevin korvin me haluamme kuunnella, mitä henki sanoo kaikille seurakunnille. Me haluamme pitää kiinni Kristuksen kaltaisesta puhtaudesta ja vanhurskaudesta. Tämän me haluamme tehdä, kuten Jeesus sanoo, ”siihen asti kuin minä tulen”.

IHMISTEN KAITSEMINEN RAUTAISELLA VALTIKALLA

21. a) Minkä palkinnon kirkastettu Herra Jeesus Kristus tarjoaa niille, jotka saavuttavat hengellisen voiton maailmasta? b) Miten heille on mahdollista osallistua tuohon edessä olevaan voittoon?

²¹ Erikoissanomassa Tyatiran seurakunnalle kehotetaan kaikkia voidellun jäännöksen jäseniä olemaan voittajia: ”Ja joka voittaa ja loppuun asti ottaa minun teoistani vaarin, sille minä annan vallan hallita pakanoita [kansoja, Um], ja hän on kaitseva heitä [ihmisiä, Um] rautaisella valtikalla, niinkuin saviastiat heidät särjetään – niinkuin minäkin sen vallan Isältäni sain – ja minä annan hänelle kointähden.” (Ilm. 2:26–28) Ollessaan vielä lihassa maan päällä uskolliset voidellut saavuttavat hengellisen voiton vihollismaailmasta ja sen pahasta asiainjärjestelmästä. Sellaisilla voittajilla on kuitenkin vielä toinen voitto edessäpäin, voitto, joka merkitsee kirjaimellisesti tuhoa nykyiselle asiainjärjestelmälle ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sodassa”, Harmagedonissa. (Ilm. 16:14, 16, Um) Miten se tapahtuu? Ylösnousemuksen kautta ennen tuon sodan alkamista.

22. a) Selitä Ilm. 14:13:n avulla, mitä tapahtuu niille voidellun jäännöksen jäsenille, jotka kuolevat vuoden 1918 jälkeen. b) Miten he saavat levätä maallisesta vaivannäöstään, mutta miten ”heidän tekonsa seuraavat heitä”?

²² Ne Kristuksen seuraajien voidellun jäännöksen jäsenet, jotka osoittautuvat uskollisiksi ja kuolevat sen jälkeen, kun hänen näkymätön läsnäolonsa hengellisessä temppelissä alkoi keväällä 1918, eivät nuku kuolemassa. He saavat silmänräpäyksellisen ylösnousemuksen hengessä välittömästi kuolemansa jälkeen lihassa liittyäkseen taivaalliseen Jumalan Poikaan temppelissä. Näin he tulevat olemaan ”onnellisia” (Um) sellaisessa merkityksessä, jota eivät kokeneet ne uskolliset voidellut opetuslapset, jotka kuolivat ennen Jumalan Pojan läsnäoloa temppelissä ja joiden oli sen tähden täytynyt nukkua kuolemassa ja odottaa kuulevansa temppelistä hänen äänensä, joka käski heidän nousta kuolleista taivaalliseen elämään. (Joh. 5:28, 29) Vaikka he lepäävät maallisesta vaivannäöstään, niin ”heidän tekonsa seuraavat heitä” taivaaseen. (Ilm. 14:13) Heidän maalliseen vaivannäköönsä oli kuulunut ”meidän Jumalamme kostonpäivän” julistaminen, mutta nyt he saavat – kuolleista henkitilaan herätettyinä – osallistua Jumalan koston toimeenpanemiseen. (Jes. 61:1, 2) Heille Jumalan Poika antaa ”vallan hallita pakanoita [kansoja, Um]”. Sitä heillä ei ole ollut koskaan maan päällä.

23. a) Minkä vallan Jumalan Poika on saanut Isältään? b) Miten Ilm. 2:26, 27:ssä olevan Kristuksen lupauksen täyttymys muuttaa asiat niiden voideltujen jäännöksen jäsenten kohdalta, jotka herätetään ennen Harmagedonia?

²³ Siten Jumalan Poika antaa heidän osallistua valtaansa. Taivaalliselta Isältään hän sai edun täyttää profeetalliset sanat, jotka Ps. 2:7–9 esittää: ”Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt. Hän lausui minulle: ’Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinun perinnöksesi ja maan ääret sinun omiksesi. Rautaisella valtikalla sinä heidät muserrat, niinkuin saviastian sinä särjet heidät.’” Tämän mukaisesti apostoli Johannes sanoo Jumalan vastasyntyneestä valtakunnasta, että se ”on kaitseva kaikkia pakanakansoja rautaisella valtikalla”. (Ilm. 12:5) Tämän maailman kansat ovat saalistaneet kuin villipedot Kristuksen lampaitten pientä laumaa, hänen valtakuntansa perijätovereita. Osat vaihtuvat nyt, ja jokainen tuon ”pienen lauman” jäsen, joka herätetään ennen Harmagedonin taistelua, on Kristuksen kanssa ”kaitseva heitä [ihmisiä, Um] rautaisella valtikalla, niinkuin saviastiat heidät särjetään”. Tämä kansojen murskaaminen palasiksi aikaansaa sen Valtakuntaa koskevan ennustuksen loistavan täyttymyksen, joka on esitetty Dan. 2:44:ssä.

24, 25. a) Osallistuuko se voideltu jäännös, joka jää maan päälle Harmagedonin yli, kansojen murskaamiseen palasiksi, vai mitä se tekee? b) Mitä muinaisia esimerkkejä meillä on osoittamassa, minkä asenteen jäännös silloin omaksuu?

²⁴ Se pieni osa voidellusta jäännöksestä, joka varjellaan maan päällä Harmagedonin taistelun yli, ei osallistu mihinkään ruumiilliseen väkivaltaan jouduttaakseen tai edistääkseen Saatanan maanpäällisen näkyvän järjestön tuhoa. Siihen saakka, kunnes Jumalan Poika ja hänen ylösnousseet uskolliset seuraajansa alkavat kaita kansoja rautaisella valtikalla ja murskata niitä palasiksi kuin savenvalajan saviastioita, nämä maan päällä varjellut julistavat järkähtämättömästi lähestyvää Jumalan tuomioitten toimeenpanoa Hänen messiaanisen valtakuntansa maanpäällisiä vihollisia vastaan. Kun sitten hävitys alkaa näkymättömistä taivaista, he tekevät niin kuin profeetta Mooses kehotti pelästyneitä israelilaisia tekemään, kun he olivat ylittämäisillään Punaisenmeren takaa-ajavat Egyptin sotajoukot kintereillään: ”Älkää peljätkö; pysykää paikoillanne, niin te näette, minkä pelastuksen Herra tänä päivänä antaa teille.” (2. Moos. 14:13) He kätkevät sydämeensä Jehovan profeetan sanat Hänen Jerusalemissa oleville palvojilleen, kun yhtyneet viholliset uhkasivat sitä uskollisen kuningas Joosafatin päivinä, kuten 2. Aikak. 20:14–17 kertoo:

²⁵ ”Älkää peljätkö älkääkä arkailko tätä suurta joukkoa, sillä sota ei ole teidän, vaan Jumalan. . . . Mutta silloin ei ole teidän asianne taistella. Astukaa esiin, seisokaa ja katsokaa, kuinka Herra pelastaa teidät.”

26. Miten Harmagedonin läpi maan päällä säilyvä jäännös siitä huolimatta tuntee, että Ilm. 2:27 on täyttynyt heissäkin?

²⁶ Kun he katselevat turvassa maan päällä, miten ”rautaista valtikkaa” heilutetaan taivaasta jumalattomien kansojen tuhoamiseksi Harmagedonissa, niin se on kuin varjeltu jäännös saisi itse suoranaisesti osallistua ’ihmisten kaitsemiseen rautaisella valtikalla’. Näin heistä tuntuu ikään kuin Ilm. 2:27 olisi täyttynyt heissä. He ovat tyytyväisiä ja iloitsevat. – Ps. 149:5–9.

KOINTÄHTI LAHJAKSI

27, 28. a) Miten se jäännös, joka jää maan päälle yli Harmagedonin, kokee Ilm. 2:28:ssa olevan Jeesuksen lupauksen täyttymyksen? b) Miten Raamattu auttaa meitä tunnistamaan tuon ”kirkkaan kointähden”?

²⁷ Aikanaan varjeltu jäännös, joka on säilynyt elossa silloin kun astiain kaltaiset kansat on murskattu palasiksi, päättää maallisen vaelluksensa uskollisesti ja saa nauttia kaikkien aikaisemmin herätettyjen Valtakunnan perillisten kanssa sen lisälupauksen täyttymyksestä, jonka ylösnoussut Jumalan Poika antoi jokaiselle voittavalle seuraajalleen: ”Minä annan hänelle kointähden.” (Ilm. 2:28) He tietävät, että tuo kuvaannollinen ”kointähti” on kirkastettu Jumalan Poika itse, sillä hän sanoi apostoli Johannekselle ihmeellisen Ilmestyskirjan lopussa: ”Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti.” (Ilm. 22:16) Raamatun ennustuksissa verrattiin Jumalan valitun kansan kuninkaita taivaan tähtiin niin kuin Aasian seitsemän seurakunnan enkelinkaltaisia valvojia verrattiin Jumalan Pojan oikeassa kädessä oleviin seitsemään tähteen. (Ilm. 1:16, 20) 1500 vuotta tätä ennen oli ennustettu Jeesuksesta kuninkaallisena ”Daavidin juurivesana”:

²⁸ ”Tähti nousee Jaakobista, ja valtikka kohoaa Israelista. . . . Ja Jaakobista tulee valtias, hän hävittää kaupungeista niihin pelastuneet.” – 4. Moos. 24:17–19.

29. a) Miten Saatana, jota muinainen Babylonin kuningas esikuvasi, halusi korottaa valtaistuimensa ”kirkkaan kointähden” yläpuolelle? b) Mitä on todellisuudessa tapahtunut vuodesta 1914 lähtien tälle Saatanan kiihkeälle halulle, ja mikä odottaa häntä ja hänen demonejaan?

²⁹ Saatana, jota muinaisen Babylonin kuningas kuvasi, halusi oman taivaallisen valtaistuimensa tämän ”kirkkaan kointähden” yläpuolelle. Hän muisti, että Babylonin kuningas pystytti maallisen valtaistuimensa Jerusalemin tähdenkaltaisten kuningasten yläpuolelle vuosina 617–607 eaa. Niin tehdessään Babylonin kuningas vei kaksi Jerusalemin kuningasta pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin ja hävitti heidän kuninkaallisen valtaistuinkaupunkinsa, Jerusalemin, ja teki kaiken tämän toteuttaessaan esittämäänsä päätöstä: ”Korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan ja istun [Jerusalemin] ilmestysvuorelle, pohjimmaiseen Pohjolaan.” (Jes. 14:4, 13; 2. Kun. 24:10–25:21) Saatanalle on tapahtunut aivan päinvastaista jo vuodesta 1914 lähtien, sillä hänet on heitetty alas taivaasta maapallomme läheisyyteen. Kun hänen näkyvä maallinen järjestönsä on tuhottu Harmagedonissa, hänet ja hänen demoninsa lukitaan sinetillä, kahlitaan, syvyyteen. Siellä he odottavat tuhoaan sen jälkeen, kun ”kirkas kointähti” on menestyksellisesti hallinnut vapautettua ihmiskuntaa tuhat vuotta. (Ilm. 12:3–13; 20:1–10) Kuinka kirkkaasti ”kointähti” silloin loistaakaan!

30. Miten kirkastettu Jumalan Poika antaa jokaiselle seurakuntansa uskolliselle voittajalle ”kointähden”?

³⁰ Miten tämän kaiken huomioon ottaen kirkastettu Jumalan Poika antaa jokaiselle seurakuntansa uskolliselle voittajalle ”kointähden”? Ilmeisesti antamalla heille oman itsensä, ottamalla heidät mitä läheisimpään suhteeseen kanssaan, niin että he saavat nauttia hänen kanssaan läheisemmästä suhteesta kuin ketkään muut taivaalliset luomukset. Tällä tavalla he saavat osallistua hänen kanssaan niihin moniin etuihin, joiden on Jumalan sanan, Pyhän Raamatun, ennustuksissa kerrottu tulevan tämän ”kointähden” osaksi. Hänen voittajatoverinsa loistavat Hänen kanssaan ikuisesti Jehovan kunniaksi. – Dan. 12:3; Matt. 13:43.

31. Miksi Jeesus sanoo: ”Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo”?

³¹ Näin suurenmoiset lupaukset huomioon ottaen oli erittäin sopivaa, että ”Jumalan Poika” päätti sanomansa Tyatiran seurakunnan enkelille näihin viisauden sanoihin: ”Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.” – Ilm. 2:29.

[Alaviitteet]