Neljäs Mooseksen kirja kehottaa kunnioittamaan Jehovaa
JEHOVA JUMALA ansaitsee palvojiensa kokosydämisen kunnioituksen. Heidän täytyy totella häntä ja toimia uskollisesti yhdessä hänen nimittämiensä palvelijoitten kanssa. Tätä korostetaan hyvin selvästi Raamatun 4. Mooseksen kirjassa.
Kirjan latinalainen nimi (Numeri) perustuu israelilaisten kahteen väestönlaskuun, joista kerrotaan luvuissa 1–4 ja 26. Mooses kirjoitti tuon kirjan Mooabin arolla vuonna 1473 eaa., ja se käsittää lähinnä 38 vuoden ja 9 kuukauden ajan vuodesta 1512 eteenpäin. – 4. Mooseksen kirja 1:1; 5. Mooseksen kirja 1:3.
4. Mooseksen kirjan kolmessa osassa kerrotaan tapahtumista, jotka sattuivat Siinainvuoren luona (1:1–10:10), myöhemmin erämaassa (10:11–21:35) ja Mooabin arolla (22:1–36:13). Mutta mitä me voimme oppia noista tapahtumista? Onko 4. Mooseksen kirjassa periaatteita, joista voi olla hyötyä Jehovan todistajille nykyään?
Sisältö korostaa Jumalan kunnioittamista
Israelilaiset ovat olleet Siinainvuoren juurella noin vuoden ajan, kun Jehova käskee Moosesta laskemaan kansan. Kaikki 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet leeviläisiä lukuun ottamatta lasketaan, ja heidän määräkseen saadaan 603 550. Jumala ottaa esikoisten sijasta leeviläiset tabernaakkelipalvelukseen. Marssijärjestyksestä annetaan ohjeita, joiden mukaan väekkäimmän sukukunnan, Juudan, on määrä ottaa johto. Sitten Jumalan käskyn mukaisesti leeviläiset luetteloidaan ja heille määrätään pyhät vastuutehtävänsä. – 4. Mooseksen kirja 1:1–4:49.
Karanteenia koskevien määräysten jälkeen Jehova antaa lakeja, jotka koskevat esimerkiksi tapauksia, joissa vaimon uskollisuutta epäillään, sekä nasiirilupauksia. Sitten esitetään joitakin yksityiskohtia tabernaakkelipalveluksesta. Heimoruhtinaat olivat antaneet arvokkaita lahjoja tabernaakkelin pystytyksen ja alttarin vihkimisen yhteydessä. Mooses teetti lampunjalan Jehovalta näyssä saamansa mallin mukaisesti. Lamppujen sytyttämisen ja leeviläisten puhdistautumisen jälkeen nämä saattoivat aloittaa palveluksensa. – 4. Mooseksen kirja 5:1–8:26.
Pääsiäisen viettoa koskevia ohjeita kerrataan. Tabernaakkelin yllä oleva ihmeellinen pilvi määrää leirin pystyttämisestä ja purkamisesta. Kansa leiriytyy ja lähtee liikkeelle ”Herran käskyn mukaan”. Kansan kokoonkutsumiseen ja muihin tarkoituksiin käytetään kahta hopeista trumpettia. – 4. Mooseksen kirja 9:1–10:10.
Egyptistä lähdön toisen vuoden toisen kuukauden kahdentenakymmenentenä päivänä tabernaakkelin yllä oleva pilvi alkaa liikkua. Israelin kansa aloittaa marssin. Esiintyy aiheettomia valituksia. Yksi valituksen aihe koskee ruokaa, mutta ihmisten ahneus käy ilmeiseksi, kun Jehova antaa viiriäisiä. Mirjam ja Aaron esittävät valituksia veljeään Moosesta vastaan. Mirjamia rangaistaan siten, että hän saa tilapäisesti lepran. Eikö tämän tulisi saada meidät todella kunnioittamaan Jumalan antamaa valtuutusta! – 4. Mooseksen kirja 10:11–13:1.
Luvattuun maahan lähetetään kaksitoista vakoilijaa, jotka palaavat 40 päivää myöhemmin mukanaan herkullisia hedelmiä. Mutta kymmenen vakoojaa tekee niin suuren numeron maan asukkaiden suuresta koosta ja heidän linnoitetuista kaupungeistaan, että israelilaiset peloissaan haluavat palata Egyptiin. Uskolliset vakoilijat Joosua ja Kaaleb yrittävät turhaan kehottaa heitä uskomaan Jehovaan. Kun ihmiset puhuvat Mooseksen, Aaronin, Joosuan ja Kaalebin kivittämisestä, Jumala sanoo rankaisevansa koko kansaa ja hylkäävänsä sen. Mutta Mooses puhuu kansan puolesta. Jehova julistaa, että kansan täytyy vaeltaa erämaassa 40 vuotta, kunnes kaikki 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat ovat kuolleet. Ainoat poikkeukset ovat Joosua, Kaaleb ja Leevin sukukuntaan kuuluvat. Sitten israelilaiset yrittävät tunkeutua Luvattuun maahan, mutta kärsivät masentavan tappion. – 4. Mooseksen kirja 13:2–14:45.
Seuraavaksi annetaan uhreja, sapatin rikkomista ja vaatteiden ripsureunuksia koskevia lakeja. Sitten Koorah, Daatan, Abiram, Oon ja 250 päämiestä puhuu Moosesta ja Aaronia vastaan. Mikä on seuraus tällaisesta räikeästä kunnioituksen puutteesta? Jehova hävittää Koorahin ja ne 250 tulella, kun taas muut kapinalliset tuhoutuvat maan avautuessa ja niellessä heidät perheineen ja omaisuuksineen. Jo heti seuraavana päivänä israelilaiset napisevat Moosesta ja Aaronia vastaan, ja tämän kunnioituksen puutteen vuoksi 14 700 kuolee Jehovalta tulleessa vitsauksessa. Lopettaakseen napinan ja osoittaakseen, että hän on valinnut Leevin sukukuntaan kuuluvan Aaronin, Jumala panee Aaronin sauvan versomaan. Tämän jälkeen annetaan säädöksiä, jotka koskevat pappien ja leeviläisten tehtäviä sekä ihmisten puhdistamista saastaisuudesta. – 4. Mooseksen kirja 15:1–19:22.
Kaadeksessa israelilaiset alkavat valittaen pyytää itselleen vettä. Koska Mooses ja Aaron eivät pyhitä Jehovaa antaessaan ihmeen välityksellä vettä kansalle, heille sanotaan, että he eivät pääse Luvattuun maahan. Lähdettyään Kaadeksesta kansa saapuu Hoorin vuoren luo. Siellä Aaron kuolee ja hänen pojastaan Eleasarista tehdään ylimmäinen pappi. Israelilaiset lyövät sitten Aradin kuninkaan. Myöhemmin he puhuvat Jumalaa ja Moosesta vastaan, ja tällä kertaa Jehova lähettää rangaistukseksi myrkkykäärmeitä heidän keskuuteensa. Ne, joita käärme on purrut, paranevat vain katsomalla kiinteästi vaskikäärmettä, jonka Jumala käskee Moosesta tekemään ja asettamaan tangon päähän. Sen jälkeen israelilaiset lyövät amorilaisten kuninkaan Siihonin ja Baasanin kuninkaan Oogin ja valtaavat heidän maansa. – 4. Mooseksen kirja 20:1–21:35.
Seuraavaksi kerrotaan Mooabin arolla sattuneista tapauksista. Mooabin kuningas Baalak palkkaa Bileamin kiroamaan israelilaiset, mutta kiroamisen sijasta tämä siunaa heidät kolmasti. Bileamin ansiosta Baalia palvovat naiset saavat israelilaiset syyllistymään sukupuoliseen moraalittomuuteen ja epäjumalanpalvontaan. Jehova hävittää 24 000 väärintekijää, kunnes Piinehas saa vitsauksen taukoamaan surmaamalla moraalittoman israelilaismiehen ja midianilaisnaisen. – 4. Mooseksen kirja 22:1–25:18; 31:15, 16.
Toisen väenlaskennan ja tytärten perintöoikeuksista tehdyn ennakkopäätöksen jälkeen Mooses saa katsoa Luvattua maata, ja sitten hän valtuuttaa Joosuan seuraajakseen. Päivittäin, viikoittain, kuukausittain ja vuosittain esitettävistä uhreista sekä lupausten tekemisestä annetaan ohjeita. Sitten midianilaisille kostetaan se, että he osaltaan saivat israelilaiset tekemään syntiä Jumalaa vastaan. – 4. Mooseksen kirja 26:1–31:54.
Ruubenin, Gaadin ja Manassen sukukunnat saavat perintöosansa Jordanin itäpuolelta sillä ehdolla, että he osallistuvat Jordanin länsipuolisen maan valloitukseen. Seuraavaksi esitetään luettelo Israelin monista leiripaikoista heidän matkallaan Egyptistä Mooabin arolle. Israelilaiset saavat sitten Luvatussa maassa asumiseen liittyviä määräyksiä. Heidän on muun muassa hävitettävä kaikki väärän uskonnon rippeetkin ja karkotettava maan asukkaat. Maan rajat määritellään, ja Joosuan ja Eleasarin avuksi maan jakamisessa määrätään päämiehiä. Leeviläisille määrätään 48 kaupunkia. Kuusi kaupunkia erotetaan turvakaupungeiksi, ja ohjeita annetaan tapauksiin, jotka koskevat tahatonta miehentappajaa ja murhaa. Lopuksi annetaan naispuolisten perillisten avioliittoa koskevia lakeja. – 4. Mooseksen kirja 32:1–36:13.
Lukiessasi 4. Mooseksen kirjaa sinuun saattaa tehdä vaikutuksen se tapa, jolla se korostaa sitä, kuinka tärkeää on kunnioittaa Jehovaa ja niitä, jotka hän on määrännyt vastuutehtäviin kansansa keskuuteen. Saatat kuitenkin ihmetellä joitakin seikkoja. Siksi seuraavat kysymykset ja vastaukset voivat olla kiinnostavia.
Tapahtumat Siinainvuoren luona
• 5:11–31 – Mitä todellisuudessa tapahtui aviorikokseen syyllistyneelle naiselle?
Vesi sinänsä ei aiheuttanut mitään kärsimyksiä. Mutta se juotiin Jehovan edessä, joka tiesi, oliko nainen syyllinen aviorikokseen. Jos oli, Hän saisi aikaan sen, että hänen vatsansa paisuisi ja lanteensa kuihtuisivat. Tässä lanteita käytetään ilmeisesti kiertoilmauksena, jolla tarkoitetaan lisääntymiselimiä. (Vrt. 1. Mooseksen kirja 46:26.) ”Kuihtuminen” viittaa näiden elinten surkastumiseen, mikä tekisi hedelmöitymisen mahdottomaksi. Tämä olisi sopusoinnussa sen kanssa, että jos vaimo oli syytön, hän tulisi aviomiehestään raskaaksi.
• 8:25, 26 – Soveltuuko leeviläisten palveluksesta vapautumista koskeva periaate Jehovan kansaan nykyään?
Kaikki leeviläisten kolmeen pääsukuun kuuluvat miehet, jotka täyttivät vaatimukset, auttoivat pappeja. Ajan mittaan leeviläisten määrä tulisi suureksi, mutta palvelustilaisuuksien määrä pyhäkössä oli rajallinen. Jehova määräsi siksi epäilemättä sekä korkean iän vuoksi että ehkäistäkseen ylitarjonnan sellaisiin tehtäviin, että 50 vuotta täyttäneet miespuoliset leeviläiset olisivat vapaita pakollisesta palveluksesta, vaikka he saattoivat silti auttaa vapaaehtoisesti. Tämä ei kuitenkaan ole mikään sääntö hengellisille israelilaisille tai heidän tovereilleen, koska he eivät ole Lain alaisuudessa. (Roomalaisille 6:14; Efesolaisille 2:11–16) Jos kristitty ei kykenisi korkean iän vuoksi suoriutumaan jostakin vastuutehtävästä, hänet voidaan siirtää sellaiseen tehtävään, josta hän kykenee huolehtimaan. Jehovan todistajille ei ole sellaista aikaa, jolloin he vapautuisivat saarnaamasta Valtakunnan hyvää uutista.
Vaellus paikasta toiseen
• 12:1 (UM) – Miksi Mirjam ja Aaron puhuivat Moosesta vastaan hänen kuusilaisen vaimonsa vuoksi?
Se ei johtunut vain vastenmielisyydestä Mooseksen vaimoa kohtaan. Todellinen vaikutin, varsinkin Mirjamin osalta, oli halu saada enemmän valtaa. Mooseksen vaimo Sippora oli ollut poissa, mutta nyt palannut jälleen hänen luokseen, ja Mirjam pelkäsi, että hänet syrjäytettäisiin leirin ensimmäisenä naisena. (2. Mooseksen kirja 18:1–5) Hän sai Aaronin arvostelemaan kanssaan Moosesta tämän kuusilaisen vaimon vuoksi ja asettamaan kyseenalaiseksi Mooseksen ainutlaatuisen aseman Jumalan edessä. Jehova rankaisi siksi sekä Mirjamia että Aaronia, mutta se, että vain Mirjam sai lepran, saattaa viitata siihen, että hän oli ottanut tässä kaikessa aloitteen. Aaronin oikea asenne ilmeni siinä, että hän tunnusti syntinsä ja esitti hartaan anomuksen lepraan sairastuneen Mirjamin puolesta. (4. Mooseksen kirja 12:10–13) Mitä Sipporaan tulee, hän oli midianilaisen Reguelin tytär. (1. Mooseksen kirja 25:1, 2; 4. Mooseksen kirja 10:29) Habakukin 3:7:ssä ”Midianin maa” rinnastetaan Kuusaniin, joka todennäköisesti on Midianin toinen nimi tai viittaa johonkin sen naapurimaahan. Lisäksi joitakin arabiheimoja kutsuttiin nimellä kusi tai kushim. Näyttää siis siltä, että nimitys ”kuusilainen” ei rajoittunut ainoastaan Haamin pojan Kuusin jälkeläisiin, vaan sitä käytettiin myös joistakin Midianin asukkaista. Siksi Sipporaa voitiin sanoa kuusilaiseksi.
• 21:14, 15 – Mikä oli ”Herran sotien kirja”?
Se oli epäilemättä jokin luotettava Jehovan kansan sotia koskeva historiallinen kertomus. Se on saattanut alkaa kertomuksella Aabrahamin menestyksekkäästä toiminnasta niitä neljää kuningasta vastaan, jotka olivat ottaneet Lootin ja hänen perheensä vangiksi. (1. Mooseksen kirja 14:1–16) Raamattu viittaa useisiin henkeyttämättömiin kirjoituksiin, joista joitakin henkeytetyn Raamatun kirjoittajat käyttivät lähdeaineistona. – Joosua 10:12, 13; 1. Kuningasten kirja 11:41; 14:19, 29.
Mooabin arolla
• 22:20–22 – Koska Jehova käski Bileamin mennä Baalakin miesten mukaan, miksi Hän vihastui siitä että tuo profeetta meni heidän kanssaan?
Jehova sanoi Bileamille, että hän ei saisi kirota israelilaisia, mutta tuo ahne profeetta lähti kuitenkin tarkoituksenaan tehdä siten saadakseen palkkion Mooabin kuninkaalta Baalakilta. (2. Pietari 2:15, 16; Juudas 11) Sen vuoksi Jumalan viha syttyi Bileamia kohtaan. Jehova ei tietenkään hyväksynyt mitään Israelin kiroamista. Mutta Bileam jätti Kainin tavoin uppiniskaisesti huomioon ottamatta Jumalan tahdon. (1. Mooseksen kirja 4:6–8) Kun Jehova oli muuttanut jokaisen aiotun kirouksen siunaukseksi, Bileamin turmeltuneisuus sai hänet ehdottamaan, että Baalak käyttäisi Mooabin ja Midianin naisia houkuttelemaan israelilaisia syntiin ja osallistumaan heidän kanssaan Baalin palvontaan. (5. Mooseksen kirja 23:5; 4. Mooseksen kirja 31:15, 16; Ilmestys 2:14) Sen vuoksi Jumalan viha kohtasi Israelia, mikä johti 24 000 israelilaisen kuolemaan. Ahne Bileam kuoli myöhemmin niiden käsissä, jotka hän yritti kirota. (4. Mooseksen kirja 25:1–9; 31:8) Todella voimakas varoitus ahneudesta!
• 25:10–13 – Miten tämä pappeutta koskeva lupaus toteutui?
Ylimmäiset papit näyttävät jatkuvasti kuuluneen Piinehaan sukuun aina ylimmäiseen pappiin Eeliin, Iitamarin jälkeläiseen, saakka. Tämä muutos tehtiin luultavasti Piinehaan sukuun kuuluvan edustajan tilapäisen kelpaamattomuuden vuoksi. Mutta kuningas Salomo asetti Iitamarin jälkeläisen Ebjatarin tilalle ylimmäiseksi papiksi Saadokin, joka oli Piinehaan jälkeläinen. (1. Kuningasten kirja 1:1–14; 2:26, 27, 35) Sikäli kuin historian muistiinmerkinnät osoittavat, Piinehaan sukuun kuuluvat palvelivat sen jälkeen jatkuvasti ylimmäisenä pappina vuosien ajan.
• 30:6–8 – Voiko kristityn vaimon aviomies purkaa vaimon lupaukset?
Ei voi, sillä Jeesuksen seuraajat eivät ole Lain alaisuudessa. Jehova kohtelee nykyään ihmisiä, jotka tekevät lupauksia, yksilöinä, eikä kristityillä aviomiehillä ole valtaa mitätöidä lupauksia tai kieltää tekemästä niitä. Kristityn vaimon ei tietenkään tulisi tehdä lupauksia, jotka ovat ristiriidassa Jumalan sanan tai niiden raamatullisten velvollisuuksien kanssa, joita hänellä on aviomiestään kohtaan. – Saarnaaja 5:2–6.
Suuriarvoinen meille
4. Mooseksen kirja on arvokas lenkki kertomuksessa, joka kertoo lopulta Jumalan valtakunnan perustamisesta. Se viittaa myös Jeesukseen Kristukseen. Esimerkiksi eläinuhrit ja ruskeanpunaisen hiehon tuhkan käyttö viittasivat paljon suurempaan puhdistukseen, joka tapahtuu Jeesuksen uhrin välityksellä. (4. Mooseksen kirja 19:2–9; Heprealaisille 9:13, 14) Tapaus, jossa käytettiin vaskikäärmettä, esikuvasi Jehovan suurenmoista järjestelyä Kristuksen kautta saatavasta ikuisesta elämästä. – 4. Mooseksen kirja 21:8, 9; Johannes 3:14, 15.
4. Mooseksen kirja voi auttaa meitä karttamaan epäjumalanpalvelusta ja sukupuolista moraalittomuutta. Se havahduttaa meidät näkemään, kuinka vaarallista on napista Jumalaa, hänen nimittämiään edustajia tai hänen järjestelyjään vastaan. Tämän innostavan kertomuksen tulisi todellakin saada meidät osoittamaan syvää kunnioitusta rakkaudellista Jumalaamme Jehovaa kohtaan.
[Kuva s. 28]
Miten Mirjamin saaman rangaistuksen tulisi vaikuttaa suhtautumiseemme Jumalan antamaan valtuutukseen?