”Älkää olko mistään huolissanne”
”Älkää olko mistään huolissanne, vaan antakaa anomustenne tulla kaikessa rukouksen ja nöyrän pyynnön avulla kiitoksen ohella Jumalalle tunnetuiksi.” – Fil. 4:6.
1. Millä raamatullisilla perusteilla voimme sanoa, että Jehova on ”rauhan Jumala”?
JEHOVA on ”rauhan Jumala”. (Fil. 4:9) Hän ei tunne ahdistavaa huolta, levottomuutta eikä pelkoa. Ei mikään – eivät edes pahojen ilkityöt – voi saada Jumalaa menettämään rauhallisuuttaan tai tasapainoaan. Hänen ominaisuutensa ovat aina täysin tasapainossa keskenään. Menetellessään rakkaudellisesti Jehova esimerkiksi ”antaa aurinkonsa nousta pahoille ja hyville”. (Matt. 5:44, 45; 1. Joh. 4:8) Hän ei koskaan vääristä oikeutta. (1. Moos. 18:25) Jumalan vertaansa vailla oleva viisaus tekee mahdolliseksi sen, että hän näkee ”alusta asti, mitä tuleva on”, ja selviytyy jokaisesta mahdollisesta sattumasta. Lisäksi hänen rajaton voimansa, jota ei koskaan käytetä vastuuttomasti, johtaa aina hänen vanhurskaan tahtonsa toteutumiseen. – Job 12:13; Jes. 40:26; 46:9, 10.
2. Millainen näkemys Jehovan palvojilla pitäisi olla hänestä?
2 Millainen näkemys Jumalan palvojien maailmanlaajuiseen perheeseen kuuluvilla pitäisi olla tästä vertaansa vailla olevasta ”rauhan Jumalasta”? (Vrt. Ef. 3:14, 15.) Koska Jehovan ylistäjien taivaallinen Isä kykenee selviytymään jokaisesta mahdollisesta tilanteesta, heillä on täysi syy olla rauhallisia. He voivat nauttia aidosta turvallisuudentunteesta suhteessaan häneen.
Kokonaanko vailla huolia?
3. Miksi ei ole hämmästyttävää, että Jehovan palvelijoilla on huolia?
3 Tämä ei tietenkään merkitse, ettei ’Jehovaa rakastavilla’ olisi mitään huolia. (Ps. 97:10) Heillä on Aadamilta perittyjä epätäydellisyyksiä, ja heidän täytyy elää toisten ensimmäisen ihmisen syntisten jälkeläisten keskuudessa. (1. Kun. 8:46; Room. 5:12) He kokevat ’elinpäivinään’ vaikeuksia, ja kaikki epätäydelliset ihmiset ’elävät vähän aikaa ja ovat täynnä levottomuutta’. (Job 14:1; Ps. 90:10) Ei ole siksi hämmästyttävää, että Jehovan palvelijoillakin on huolia.
4. Mitkä raamatunkohdat osoittavat, miksi jumaliset ihmiset eivät voi olla kokonaan vailla huolia?
4 Jotkut saattavat esimerkiksi kokea ahdistuksen tunnetta, niin kuin Eesaun jumaliset vanhemmat Iisak ja Rebekka tunsivat ”katkeraa surua” Eesaun heettiläisten vaimojen takia. (1. Moos. 26:34, 35) Sairaus aiheuttaa jossain määrin huolta Jumalan palvelijoille nykyään, niin kuin se on varmaan aiheuttanut esimerkiksi uskollisten kristittyjen Timoteuksen ja Trofimuksen elämässä. (1. Tim. 5:23; 2. Tim. 4:20) Lakia uhmaavien ihmisten moraaliton menettely vaivaa nykyajan Jehovan ylistäjiä, niin kuin se vaivasi ”vanhurskasta Lootia”. (2. Piet. 2:7) Toisinaan Jehovalle omistautuneitten täytyy tyytyä niukkaan toimeentuloon, mikä varmasti aiheuttaa tavallista enemmän huolta. (Fil. 4:12) Ja samoin kuin apostoli Paavali monet meidän aikamme kristityt miehet kantavat huolta toisista uskovista. (2. Kor. 11:28) Ja kun tämän lisäksi otetaan huomioon ne monet eri vaikeudet, jotka vaivaavat jumalisia ihmisiä yksilöinä, niin voidaan hyvin ymmärtää, etteivät he voi nykyisin olla kokonaan vailla huolia.
5. a) Mitä erikoisapua Jehovan kansa saa yrittäessään selviytyä huolista? b) Mitä sana ”rauha” tarkoittaa Raamatussa käytettynä?
5 Jehovan palvelijat saavat kuitenkin Jumalalta apua yrittäessään selviytyä kaikista huolistaan. Se on kallisarvoista apua, jota ei saa kukaan sellainen, jolta puuttuu hengellisyys. (Vrt. Juud. 17–21.) Jehova ei ole ainoastaan ”rauhan Jumala”, vaan onneksi hän on myös ”Jumala, joka antaa rauhan”. (Room. 15:33) Raamatussa ”rauhaan” sisältyy paljon enemmän kuin vain se, ettei ole sotaa. Se tarkoittaa muuan muassa ’hyvinvointia, onnellisuutta, vaurautta ja kaikenlaista hyvää’. (1. Moos. 41:16, Kuningas Jaakon käännös; Mark. 5:34; Luuk. 1:79) Varmaankin näin laajamerkityksisen rauhan omaamisen pitäisi lievittää tai vähentää elämän huolia.
6. Mitä meidän täytyy tehdä, jos haluamme saada ja säilyttää Jumalan antaman rauhan?
6 Jotta tällaisen Jumalan antaman rauhan voisi saada ja jotta se säilyisi, ihmisellä täytyy olla syvä rakkaus Jehovaa ja hänen Sanaansa kohtaan. Se sisältää Jumalan rakastamisen, hänen käskyjensä pitämisen, hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen uskomisen ja rakkauden osoittamisen toisia ihmisiä kohtaan. (1. Joh. 3:19–24; 5:2–4) Jotta voisimme pitää Jumalan käskyt, meidän täytyy tietenkin tuntea ne. Se edellyttää sitä, että otamme asiaksemme tutkia Raamattua joka päivä. (Joos. 1:8) Ja mitä enemmän käytämme aikaa Jehovan sanan tutkimiseen, sitä enemmän epäilemättä ’kaipaamme’ sitä. Se puolestaan tuottaa meille suuremman sydämen- ja mielenrauhan. – 1. Piet. 2:1–3.
Voimallisia tekoja suorittava rakastava Isä
7. Miten Jumalan sanan parempi tuntemus vaikuttaa suhteeseemme häneen, ja miten se vapauttaa meidät huolestuneisuudesta?
7 Jumalan sanan parempi tuntemus saattaa meidät yhä lähemmäksi Korkeinta sillä edellytyksellä, että lähestymme häntä lapsenomaista nöyryyttä ilmaisten ja tuntien sydämessämme halua saada ”ylhäältä tulevaa viisautta”. (Jaak. 3:17, 18) Meihin tekee syvän vaikutuksen se, että Jehova on ”laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen ja suuri armossa ja uskollisuudessa”. (2. Moos. 34:6) Me ymmärrämme selvemmin, että hän on ”hyvä ja anteeksiantavainen”. (Ps. 86:5) Koska me olemme epätäydellisiä ja syntisiä, me kompastelemme tiellä, mutta me voimme luottaa tähän vakuutukseen: ”Niinkuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä. Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.” (Ps. 103:13, 14) Miten tämä vakuutus poistaakaan sydämestämme ja mielestämme huolen, joka saattaisi muuten musertaa meidät! Ja ihmiselle käsittämätön rakkaudenteko on lunnaita koskeva Jehovan järjestely, jonka hän teki rakkaan Poikansa välityksellä, ”jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä”. – Joh. 3:16; 1. Tim. 2:5, 6.
8, 9. a) Mitä Raamattu kertoo Jehovasta ”voimallisten tekojen” Suorittajana? b) Miksi sanoisit, että Jumalan menneisyydessä suorittamat teot todistavat, että hänen kansansa voi odottaa saavansa häneltä apua yrittäessään selviytyä elämän huolista?
8 Taivaallinen Isämme on myös ”voimallisten tekojen” Suorittaja. (Ps. 106:1, 2; 145:4, 11, 12) Anoessaan Jumalalta suosiota Mooses saattoi sanoa: ”Herra, Herra, sinä olet alkanut näyttää palvelijallesi valtasuuruuttasi ja väkevää kättäsi; sillä kuka on se jumala taivaassa tai maassa, joka voi tehdä sellaisia töitä ja niin voimallisia tekoja kuin sinä?” (5. Moos. 3:23, 24) Mooses muisti, kuinka Jehova voimallisesti vapautti kansansa Egyptin orjuudesta ja johti sen kuivin jaloin Punaisenmeren poikki. (2. Moos. 12:29–42; 14:5–31) Profeetta oli myös tarkkaillut Jehovan tekoja, kun tämä antoi Israelille voiton kuningasten Siihonin ja Oogin alaisuudessa olevista amorilaisista. Sitä paitsi koska Jehova taisteli israelilaisten puolesta, Mooses luotti siihen, että Jumala kukistaisi muut vihollismaat ja antaisi kansalleen luvatun maan. (5. Moos. 3:1–22) Ja juuri niin Jumala teki, koska hän pitää lupauksensa. (Joos. 23:1–5) Millaiselta sitten Jehovaa rakastavista pitäisi tuntua, kun he ajattelevat Jumalan luotettavuutta ja hänen vapautustekojaan? Onko hänen kansallaan nykyisin aihetta olla tuskaisan huolestunut? Ei toki, sillä Jehova on uskollinen, ja hän ”tietää, miten vapauttaa jumalisen antaumuksen ihmiset”. – 2. Piet. 2:5–9.
9 Jumalan hänelle täysin omistautuneitten hyväksi suorittamat teot eivät tietenkään rajoitu pelastustekoihin. Sellaiset teot kuitenkin todistavat, että Jehova ”ei hylkää kansaansa”. (Ps. 94:14) Voimme siis luottaa siihen, että hän auttaa heitä selviytymään elämän huolista.
’Tehkää anomuksenne Jumalalle tunnetuiksi’
10. Millä tavalla me Filippiläiskirjeen 4:6, 7:ssä olevien apostoli Paavalin sanojen mukaan voimme vahvistaa sidettämme ”rauhan Jumalaan”?
10 Jumalan sanan säännöllinen tutkiminen saattaa vilpittömän ihmisen lähemmäksi Jehovaa. Sama vaikutus on taivaallisen Isän rakkaudellisten menettelytapojen ja hänen voimallisten tekojensa miettimisellä, jotka hän on suorittanut häntä uskollisesti palvelevien hyväksi. Mutta on toinenkin keino, jolla voimme vahvistaa sidettämme ”rauhan Jumalaan”. Kristitty apostoli Paavali esitti sen kannustaessaan toisia uskovia: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan antakaa anomustenne tulla kaikessa rukouksen ja nöyrän pyynnön avulla kiitoksen ohella Jumalalle tunnetuiksi.” Siitä seuraa Jumalan antama rauha, joka ylittää ihmisen käsityskyvyn. – Fil. 4:6, 7.
11. Mitä Raamatun esimerkkejä voit mainita todisteeksi siitä, että Jehova on ”rukouksen Kuulija”?
11 Jehova oli osoittautunut rakkaudelliseksi, luotettavaksi ”rukouksen Kuulijaksi” jo kauan ennen kuin Paavali kirjoitti nämä sanat. (Ps. 65:3, UM) Hänen palvojansa voivat uskoa erilaiset huolensa hänelle ja luottaa siihen, että heidän anomuksensa kuultiin. Siitä on valaisevia esimerkkejä: Aabrahamin palvelijan Elieserin rukoukseen vastattiin, kun hänet ohjattiin löytämään vaimo isäntänsä pojalle Iisakille. (1. Moos. 15:2; 24:10–27, 62–67) Hedelmätön Hanna ’rukoili kauan’ itkien ja hänelle suotiin poika, Samuel, jonka hän kiitollisena ’antoi Jehovalle elinpäiviksensä’. (1. Sam. 1:4–28) Kovasti itkien kuolemansairas kuningas Hiskia rukoili Jehovaa, ja hänet parannettiin. (2. Kun. 20:1–11) Nehemia paastosi ja rukoili päiväkausia – ja ratkaisevalla hetkellä anoi ääneti ”taivaan Jumalalta” – ja riemullinen seuraus oli, että hän sai kuninkaalta valtuuden rakentaa hävitetyn Jerusalemin uudelleen. (Neh. 1:1–2:8) Uskollinen Hanna suoritti temppelissä pyhää palvelusta yötä päivää ”paastoin ja rukouksin” ja sai palkaksi olla läsnä, kun Jeesus-lapsi tuotiin sinne. (Luuk. 2:36–38) Maallisen elämänsä viimeisenä yönä Kristus rukoili hartaasti Jehovaa, ja hänen taivaallinen Isänsä antoi hänelle voimaa juoda häntä varten tarkoitettu ”malja”. – Matt. 26:36–47.
12. Miksi Jehovan palvelijat voivat luottavaisesti rukoilla häntä, kun he tuntevat huolestuneisuutta?
12 Ajattele myös monia muita Raamatussa kerrottuja rukouksia: tunnustuksia, ylistystä ja kiitosta sisältäviä rukouksia. Kysy sitten itseltäsi: eikö Jehovan nykyisten palvelijoiden pitäisi rukoillen kääntyä hänen puoleensa, kun he ovat onnellisia, kiitollisia, ahdistettuja tai huolestuneita? Heidän tosiaan pitäisi, ja heidän tulisi luottaa siihen, että heidän taivaallinen Isänsä kuulee heidän nöyrät, vilpittömät pyyntönsä ja ajatuksensa.
13. Miksi apostoli Paavali voi sanoa toisille kristityille, ettei heidän pitänyt olla huolissaan ”mistään”?
13 Juuri ennen kuin Paavali neuvoi toisia kristittyjä antamaan anomustensa tulla tunnetuiksi Jumalalle, tämä apostoli sanoi: ”Älkää olko mistään huolissanne.” (Fil. 4:6) Hän toisti tässä Jeesuksen esittämän neuvon: ”Lakatkaa olemasta huolissanne sielustanne” ja ”älkää olko etukäteen huolissanne siitä mitä puhuisitte”. (Matt. 6:25; Mark. 13:11) Apostoli tiesi, että taivaallinen Isä pitäisi huolen palvojistaan ja että nämä saisivat Jehovan pyhän hengen avun kaiken sen tekemiseen, millä oli Jumalan hyväksymys.
14. Mitä ”anomukset” ovat, kun on kysymys rukoilemisesta?
14 Tietoisina siitä, että Jehova on ”rukouksen Kuulija”, me jotka pyrimme viettämään jumalista elämää nykyään, voimme luottavaisesti noudattaa Paavalin kehotusta: ”Antakaa anomustenne tulla kaikessa rukouksen ja nöyrän pyynnön avulla kiitoksen ohella Jumalalle tunnetuiksi.” Rukouksemme ovat usein ”anomuksia”. Toisin sanoen niihin sisältyy nimenomaisia, selvästi esitettyjä pyyntöjä. Elieser ja Hanna olivat niitä uskollisia, joiden nimenomaiset pyynnöt Jumala kuuli, ja Jeesus ilmaisi, että oli oikein esittää Jumalalle yksityiskohtaisia anomuksia. Kristus esimerkiksi käski opetuslastensa pyytää Isältä: ”Anna meille leipämme täksi päiväksi päivän tarpeen mukaan.” – Luuk. 11:2, 3.
15. a) Mitä ”nöyrä pyyntö” tarkoittaa rukouksen yhteydessä? b) Mitä Heprealaiskirjeen 5:7 opettaa meille Jeesuksen Kristuksen rukouksista?
15 Monet asiat voivat aiheuttaa suurta huolta, ja joskus sellainen tilanne saattaa vaatia ”nöyrää pyyntöä” (déesis). Tämä sana panee painon tarpeelle ja nöyrälle, hartaalle pyynnölle. Kysymys ei ole siis asian esittämisestä Jumalalle palvonnassa osoitetussa yleisessä rukouksessa. Sekä anomukset että nöyrät pyynnöt ovat toisinaan tarpeellisia. Me luemme, että ”lihansa päivinä Kristus esitti voimakkain huudoin ja kyynelin rukouksia [déesis = nöyriä pyyntöjä] ja myös anomuksia Hänelle, joka kykeni pelastamaan hänet kuolemasta, ja häntä kuultiin suosiollisesti hänen jumalanpelkonsa takia”. (Hepr. 5:7) Kiistämättömät tarpeet tunnustaen Jeesus esitti Isälleen sydämestä lähteviä rukouksia, hartaita, nöyriä pyyntöjä. Lisäksi Kristus esitti Jehovalle anomuksia, joissa hän mainitsi nimenomaisia pyyntöjä. – Joh. 17:9, 10, 15–21.
16. Millaisen vaikutuksen rukouksiin vastaaminen voi tehdä kristittyyn?
16 Kun kristityn nimenomaisiin anomuksiin ja hänen hartaisiin pyyntöihinsä vastataan, hän tietää, että Jehova on hänen kanssaan. Tällainen Jumalalta saadun avun havaitseminen voi herättää samanlaisen vastavaikutuksen kuin Job ilmaisi, sillä hän huudahti koettelemuksen kestämisen jälkeen: ”Korvakuulolta vain olin sinusta [Jehova Jumalasta] kuullut, mutta nyt on silmäni sinut nähnyt.” (Job 42:5) Jobin tavoin me voimme ymmärryksen, uskon ja arvostuksen silmin katsella Jehovan menettelyjä suhteemme ja voimme ’nähdä’ hänet tavalla, jolla emme ole häntä koskaan aikaisemmin nähneet. Mikä sydämen- ja mielenrauha onkaan seurauksena tällaisesta läheisestä suhteesta taivaalliseen Isäämme!
”Kiitoksen ohella”
17. Miksi meidän pitäisi kiittää Jumalaa rukouksessa?
17 Paavali kehotti toisia uskovia antamaan anomustensa tulla Jumalalle tunnetuiksi rukouksen ja nöyrän pyynnön avulla ”kiitoksen ohella”. (Fil. 4:6) Korkeimman kiittämiseen ja ylistämiseen on tosiaan runsaasti aihetta. (1. Aikak. 29:10–13) Jeesus antoi esimerkin seuraajilleen, kun hän kiitti ruoasta ja Herran illallisella vertauskuvina käytetyistä leivästä ja viinistä. (Matt. 15:36; 26:26, 27; Luuk. 22:19, 20) Sen lisäksi että ilmaisemme samanlaista kiitollisuutta Jumalalle, meidän pitäisi ’kiittää Herraa’ ”hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan”, ’hänen vanhurskautensa oikeuksista’ ja paljosta, paljosta muusta. (Ps. 33:2–5; 92:2, 3; 100:4, 5; 107:1, 8, 15, 21, 31; 119:62) Kuinka sopivaa onkaan kiittää Jumalaa hänen verrattomasta totuuden Sanastaan! Ja kuinka kiitollisia meidän pitäisikään olla hänen Poikansa uhrista, joka on tehnyt mahdolliseksi sovituksen Jehovan kanssa! – Room. 5:6–11.
18. Miksi meillä ei ole aihetta olla ylen määrin huolissamme, jos uskollisesti teemme Jumalan tahdon?
18 Jehovaa rakastavat voivat kiittää häntä myös siksi, että hän todella huolehtii heistä. Apostoli Pietari kirjoitti: ”Nöyrtykää sen tähden Jumalan väkevän käden alle, jotta hän korottaisi teidät aikanaan, samalla kun heitätte kaiken huolenne hänelle, koska hän huolehtii teistä.” (1. Piet. 5:6, 7) Täten sekä Pietari että Paavali kielsivät uskovia tovereitaan olemasta huolissaan mistään ja sen sijaan uskomaan kaikki huolensa Jehovalle. Ja kuinka sopiva neuvo se onkaan! Ei ole olemassa kerrassaan mitään, mitä Korkein ei kykenisi tekemään tai valvomaan niiden hyväksi, jotka ovat kokosydämisesti omistautuneet hänelle. (Mark. 10:27; 12:29, 30) Kaiken, minkä Jumala sallii, uskolliset voivat kestää, koska hän antaa heille ’voimaa kaikkeen’. (Fil. 4:13; 1. Kor. 10:13) Syystä psalmista Daavid sanoi: ”Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee.” (Ps. 37:5) Tee siis uskollisesti Jumalan tahto, niin sinulla ei ole aihetta paniikkiin eikä ylenmääräiseen huolestuneisuuteen. Sen sijaan sinulla on järkevä syy omata sisäinen rauha jopa ahdistuksen ja melskeen keskellä. Mutta kuinka suuri sellainen rauha on?