tuntemukseen eläen sen mukaan. Me tarvitsemme Jumalan kirjaa kaikkine neuvoineen ja opetuksineen. Kaikkivaltias Jumala on varannut sen meille. Saadaksemme luvatun vapautuksen meidän on ”pysyttävä siinä”, mitä tähän kirjaan on kirjoitettu. Kristitty valvoja Timoteus oli ”Jumalan ihminen”, ja siksi Paavali kirjoitti Timoteukselle siten kuin kirjoitti. (1. Tim. 6:11) Mekin haluamme olla sellaisia, Jumalan ihmisiä, Jumalan kansaa.

20. Mitä Jehova on antanut meille auttaakseen meitä pätevyyteen Jumalan ihmisinä?

²⁰ Muinaisina aikoina tunnettiin sekä profeetta Elia että hänen seuraajansa Elisa Jumalan miehinä. (1. Kun. 17:18; 2. Kun. 4:9, 21–27) Erästä ruumiillistunutta enkeliä ja eräitä nimeämättömiä profeettoja kutsuttiin myös Jumalan miehiksi. (Tuom. 13:6–8; 1. Sam. 2:27; 1. Kun. 13:1–31; 2. Aikak. 25:7–9) Profeetta Mooses oli ensimmäinen, josta Raamattu puhuu Jumalan miehenä, ja hän oli profeetallinen kuvaus eli esikuva Jeesuksesta Kristuksesta, joka oli suurin Jumalan ihminen maan päällä ja joka on esimerkki kaikille hänen opetuslapsilleen. (5. Moos. 33:1; Joos. 14:6) Jotta me Kristuksen opetuslapset olisimme Jumalan ihmisiä, Jumalan kansaa, ’täydellisiä, kaikkiin hyviin tekoihin valmistuneita’ näinä kriitillisinä ”viimeisinä päivinä”, niin Jumala on antanut meille kirjansa täydellisenä, henkeytetyt ”pyhät kirjoitukset”. (2. Tim. 3:17) Kuinka kiitollisia meidän pitäisikään olla sen Antajalle Jumalalle!

21. a) Mistä syistä sanomme Jumalan sanaa ”pyhäksi”? b) Minkä muutoksen se voi aikaansaada ihmisen elämässä?

²¹ Pyhällä Raamatulla on ominaisuuksia, jollaisia ei ole yhdelläkään pelkästään ihmisten kirjoittamalla kirjalla, joiden tekemisellä ei loppua ole. (Saarn. 12:12) Raamatussa olevat kirjoitukset ovat ”pyhiä”. Näin on siksi, että ne ovat ”Jumalan henkeyttämiä” ja kirjoitettiin Jumalan kunniaan saattamiseksi ja kirkastamiseksi sekä hänen kansansa pyhittämiseksi, pyhäksi tekemiseksi. Jeesus Kristus kiinnitti huomion tähän rukoillessaan Jumalaa opetuslastensa puolesta ja sanoessaan: ”Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus. Ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että myös he olisivat pyhitetyt totuudessa.” (Joh. 17:17, 19) Pyhällä Raamatulla on pyhittävä voima, se kykenee aikaansaamaan täydellisen muutoksen henkilön elämässä tehden hänestä ”Jumalan ihmisen”, henkilön, joka on täysin erossa tästä riivatusta maailmasta, täysin antautunut Jumalalle ja hänen palvontaansa ja palvelukseensa. Tällaiset ihmiset ovat niitä, jotka Jumala pelastaa iankaikkiseen elämään vanhurskaaseen uuteen järjestykseensä, mikä on nyt niin lähellä. Raamattu on sen tähden mitä hyödyllisin meille. Miksi emme siis arvostaisi sitä kaikkien muiden kirjojen yläpuolella? Me teemme niin!

Kunniaa Jumalalle?

◇ Eräässä uskonnollisessa tietosanakirjassa (The New Schaff-Herzog Encyclopedia of Religious Knowledge) oleva vilpitön huomautus todistaa, miten tehoton kristikunnan joulunvietto on kunnian tuottamisessa Jumalalle: ”Joulun uskonnollista merkitystä on liian yleisesti väheksytty kristittyjen keskuudessa, sillä aikuisten keskuudessa on päivä rappeutunut pelkästään lahjojen vaihtamiseksi, eikä niiden antamiseen eikä saamiseen useinkaan liity mitään kiintymystä, vaan niitä annetaan velvollisuudentunnosta tai vaihtokaupaksi. Aivan liian monissa kodeissa lapsia, joiden päivä se varsinkin on, ei opeteta yhdistämään ilonpitoaan jouluna Jumalan Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa maailmalle antamaan lahjaan. Vaikka jotkut uskonsuunnistamme pitävät jumalanpalveluksen tuona päivänä, niin protestanttien suuri enemmistö ei ole siinä läsnä.” – III osa, s. 48.