Jehova antaa voimaa yltäkyllin

”Ne, jotka Herraa [Jehovaa, Um] odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy.” – Jes. 40:31.

 1. Mitä näytelmää tässä käsitellään, ja missä se on kerrottu täsmällisesti?

YKSI Jehovan sanassa kerrotuista monista voimakkaista näytelmistä koskee Simsonia. Kautta aikakausien ovat Simsonin toiminnantäyteisen elämän sykähdyttävät tapahtumat kiinnittäneet nuorten ja vanhojen huomion puoleensa. Simsonin ja Delilan suhteesta on tullut yksi historian suurista ”rakkauskertomuksista” ja sitä on esitetty lauluina ja näytelminä väliin tarkemmin alkuperäisen kertomuksen mukaan ja väliin epätarkempana muunnelmana. Mutta Raamatusta Tuomarien kirjan luvuista 13–16 me voimme lukea luotettavan yksityiskohtaisen tosikertomuksen ihmiskunnan historian väkevimmästä miehestä. Ja kun luemme tätä jännittävää kertomusta, voimme kysyä itseltämme: Mistä Simsonin suuri voima oli lähtöisin? Miten me hyödymme tästä elämäkerrasta nykyään?

 2. Miksi näytelmä kirjoitettiin muistiin, ja minkä opetuksen se antaa?

² Puhuen muinaisen Israelin historiallisista tapauksista Room. 15:4 vakuuttaa: ”Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo.” Ja kun me panemme toivomme Jumalaan, niin tulemme Simsonin tavalla toteamaan, että tosi voiman salaisuus on yksin Jehovassa. ”Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin.” – Jes. 40:29.

YKSINOMAINEN ANTAUMUS

 3. Miten Simsonin nimen merkitykset ovat sopivia?

³ Nimi Simson on yleensä käännetty merkitsemään ’aurinkoinen, auringon kaltainen, aurinkomies’, mutta toiset antavat sille merkityksen ’autioittaja, hävittäjä’. Kumpikin merkitys on mitä sopivin. 20-vuotisen tuomariutensa aikana Israelissa, luultavasti vähän ennen Saulin hallituksen alkamista vuonna 1117 eaa., Simson ilmaisi yksinomaisen antaumuksensa Jehovalle sekä ”auringon kaltaisena” pelastajana Israelissa että sortavien filistealaisten hävittävänä autioittajana. (Tuom. 13:5; 16:30) Hänen työnsä oli rauhaa rakentavaa, koska se toi virkistävän vapautuksen Israelille, ja taistelua, koska se toteutti Jumalan tuomiot hänen vihollisilleen.

 4. Mikä kaava näkyy Jeesuksen maallisessa evankeliuminpalveluksessa?

⁴ Sama kaava rauhaisasta ja taistelevasta työstä näkyy myös Jeesuksen Kristuksen uskollisessa palveluksessa maan päällä. Jeesus sanoi nöyrille: ”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.” Ja sen hän teki! Mutta kansan pahoille uskonnollisille sortajille hän huusi: ”Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te olette valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaisia: ulkoa ne kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaa! Samoin tekin ulkoa kyllä näytätte ihmisten silmissä hurskailta, mutta sisältä te olette täynnä ulkokultaisuutta ja laittomuutta. . . . Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin [Gehennan, Um] tuomiota pakoon?” – Matt. 11:28; 23:27–33.

 5. Minkä ryhmän Jeesus järjesti maan päällä ja mitä tarkoitusta varten?

⁵ Herra Jeesus Kristus pani liikkeelle Valtakunnan todistamisen voimakkaan työn. Tätä tarkoitusta varten hän järjesti kristillisen seurakunnan maan päällä ”uskolliseksi ja ymmärtäväiseksi palvelijaksi”, joka koostuu antautuneista, voidelluista todistajista ja on tähän päivään saakka palvellut Mestarin määräämänä antamassa ’palvelusväelleen’ hengellistä ”ruokaa ajallansa”. (Matt. 24:45) Muinainen Simson kuvasi hyvin tätä totisten, antautuneitten kristittyjen, erityisesti heidän nykyisen jäännöksensä ”palvelija”-järjestöä. Kuinka niin?

6, 7. a) Minkä ohjeen Jehova antoi Simsonin äidille, ja mitä se merkitsi? b) Minkä samanlaisen vaatimuksen Jehova on asettanut tosi kristityille, ja millaisessa ympäristössä he ovat kasvaneet?

⁶ Jehova ilmoitti Simsonin äidille jo ennen Jumalan järjestämää raskaudentilaa, että syntyvä lapsi täytyy pyhittää nasiiriksi syntymästään ”aina kuolinpäiväänsä asti”. (Tuom. 13:2–7) Tämä vaati Simsonia noudattamaan raittiutta, pitämään tukkansa pitkänä ja pidättymään saastuttamasta itseään koskemalla kuolleeseen ruumiiseen. (4. Moos. 6:1–21) Samoin vaadittiin tältä ”palvelija”-luokalta yksinomaista antaumusta, kun Jehovan kauan hedelmättömänä ollut ”vaimo” – hänen taivaallinen yleisjärjestönsä – lopulta synnytti hengellisiä lapsia.

⁷ Mestari Jeesus Kristus sanoi, että hän asettaa ”maailman lopussa” tämän antautuneen ”palvelijan” ”kaiken omaisuutensa”, maanpäällisten Valtakunnan-etujensa, hoitajaksi. (Matt. 24:47) Mutta hän puhui myös Saatanan kylvämien luopiokristittyjen – ”lusteitten” – jäljittelyjärjestelmästä ja sanoi sen yrittävän tukahduttaa oikeat, nisunkaltaiset kristityt. Juuri tällainen kasvu nähdään kristikunnan katolisten ja protestanttisten uskonnollisten järjestelmien kehityksessä, jotka järjestelmät ovat panneet muinaisen Babylonian, Kreikan ja Rooman pakanallisen filosofian Kristuksen raamatullisten opetusten sijaan. Tämä järjestelmä on vallannut Jumalan puhtaan palvonnan alueen samoin kuin filistealaiset valtasivat Jumalan kansan alueen Simsonin päivinä. – Matt. 13:24–30.

 8. Mitä se kuvaa, että Simsonilla oli Jehovan henki?

⁸ Mutta ”uskollisen ja ymmärtäväisen palvelija”-luokan ”nisu”-kristityt kasvoivat myös läpi vuosisatojen. He olivat kuin nuori Simson, josta kertomus sanoo, että ”Herra siunasi häntä”. Kun Simson sitten saavutti täysi-ikäisyyden, niin ”Herran henki alkoi hänessä vaikuttaa”. (Tuom. 13:24, 25) Samoin nykyaikana Jehova alkoi koota jälleen ja järjestää ”nisu”-kristittyjä heidän Mestarinsa Kristuksen Jeesuksen alaisuudessa ”uskolliseksi ja ymmärtäväiseksi palvelijaksi”, jotta hänen tahtonsa tapahtuisi maan päällä ”lopun aikana”. Koeteltuaan näiden kristittyjen uskollisuuden Raamatun perustotuuksille hän antoi heille henkensä, mikä pani heidät suorittamaan todistustyötä, johon on sisältynyt Simsonin sodankäynnin kaltainen hengellinen sodankäynti väärien kristittyjen jumalatonta filistealaisten kaltaista järjestöä vastaan.

 9. Mikä aika lähestyi, ja mikä odotti ”Simson”-luokkaa?

⁹ Lähestyi nopeasti aika, jolloin ”Ihmisen Poika”, Jeesus Kristus, oli kokoava kaikki laittomat pois valtakunnastaan heidän hävittämisekseen ja jolloin vanhurskaitten piti ruveta loistamaan ”Isänsä valtakunnassa niinkuin aurinko”. (Matt. 13:36–43) ”Simson”-luokan oli suoritettava työ tämän valmistelemiseksi.

”FILISTEALAISIA VASTAAN”

10. a) Miksi Simson osoitti kiinnostusta timnalaista naista kohtaan? b) Miten tämä on täyttynyt nykyaikana?

¹⁰ Simsonin ensimmäiset urotyöt tapahtuivat ’Timnassa filistealaisten tyttäriä olevan naisen’ yhteydessä. Kun Simson pyysi häntä vaimokseen, hänen vanhempansa panivat aivan oikein vastaan. Mitä! Naida kanaanilainen – Jumalan hävityskirouksen alainen nainen? Mutta Simsonin mielessä ei ollutkaan todellisuudessa avioliitto. Päinvastoin ”se tuli Herralta, sillä hän etsi tilaisuutta filistealaisia vastaan”. (Tuom. 14:1–4; 5. Moos. 7:3, 4) Myös se näyttää tulleen ”Herralta”, että ”nisu”-kristityt olivat vapaasti kristikunnan pakanallisissa kirkkojärjestelmissä vuosina 1879–1919 silmällä pitäen niihin kietoutuneitten vilpittömien ihmisten löytämistä ja vapauttamista. Tilanne oli samanlainen kuin silloin, kun Elia meni aikanaan Baalin palvojien joukkoon saadakseen tilaisuuden kunniaansaattaa Jehovan nimen. (1. Kun. 18:17–40) Vuoden 1894 englantilainen Vartiotorni puolsi sivuillaan 140–141 tämän tekemistä. Ja samoin kuin Simsonin vanhemmat lopulta menivät hänen kanssaan Timnaan, niin Jehova ja hänen pyhät enkelinsäkin näyttävät antaneen kannatuksensa nykyiselle ”uskolliselle ja ymmärtäväiselle palvelijalle” sellaisessa todistustyössä.

11. Mitä ”nuori leijona” kuvaa ja miten?

¹¹ Mikä oli seuraus? ”Kun [Simson saapui] Timnan viinitarhoille, niin katso, nuori leijona tuli kiljuen häntä vastaan.” (Tuom. 14:5) Raamatun kuvakielessä leijonaa käytetään edustamaan oikeutta sekä rohkeutta. (Hes. 1:10; Ilm. 4:6, 7; 5:5) ”Nuori leijona” näyttää tässä kuvaavan protestantismia, joka alkuvaiheessaan esiintyi rohkeasti joitakin katolilaisuuden kristillisyyden nimessä harjoittamia väärinkäytöksiä vastaan. Esimerkkinä voimme mainita Lutherin Wittenbergin linnankirkon oveen vuonna 1517 naulaamat 95 teesiä, jotka Britannica-tietosanakirja (The Encyclopædia Britannica)a kuvailee ”95:ksi moukarin iskuksi, jotka oli kohdistettu aikakauden räikeintä kirkollista väärinkäyttöä . . . anekauppaa, vastaan”. Protestantismi ei kuitenkaan puhdistanut huonetta opillisesti, vaan piti jatkuvasti kiinni monista vääristä babylonilaisista opeista, jotka katolilaisuus oli omaksunut luopiokristillisyyteen. Se väijyi jatkuvasti mieleisissään viinitarhoissa kaukana ”filistealais”-alueella.

12, 13. Mikä nykyinen rinnakkaisuus on Simsonin taistelulla leijonan kanssa? Esitä esimerkki.

¹² Siitä ajasta lähtien, jolloin Vartiotorni-lehteä alettiin julkaista vuonna 1879 englanniksi, hengen vaikutuksessa toimiva ”uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija” osoitti heti kannattavansa Raamatun totuutta. Se oli liikaa protestantismin papeille, jotka kokosivat kylliksi voimaa hyökätäkseen väärän opin piilopaikoistaan ja kiljuakseen voimakkaasti Jehovan todistajia vastaan, jopa kannattaakseen heidän raamatullisen kirjallisuutensa polttamista. Mutta miten tälle protestanttiselle ”leijonalle” kävi? ”Herran henki tuli [Simsonin], niin että hän repäisi sen, niinkuin olisi reväissyt vohlan, sulin käsin.” (Tuom. 14:6) Jehovan ”palvelijan” voitto protestantismista oli ennen ensimmäistä maailmansotaa yhtä ratkaiseva. Se tapahtui Jumalan hengen avulla.

¹³ Voimakas esimerkki tästä oli niiden väittelyjen sarja, jotka käytiin vuonna 1903 Vartiotornin senaikaisen presidentin C. T. Russellin ja pittsburghilaisen papin tri E. L. Eatonin välillä. Seurauksena oli, että eivät ainoastaan monet tri Eatonin seurakuntalaiset jättäneet häntä tullen Jehovan todistajiksi, vaan myös joukko pappeja tunnusti oikeaksi Vartiotornin kannan peruskysymyksissä. Viimeisen väittelyn jälkeen, veli Russellin osoitettua selvästi, että ”iankaikkinen vaiva” on epäraamatullinen, eräs noista papeista sanoi hänelle: ”Iloitsen nähdessäni teidän kääntävän paloletkun helvettiä kohti ja sammuttavan tulen.”

14. Miten Simson virvoittui, ja miten se täyttyi tänä aikana?

¹⁴ Hengellinen sodankäynti Jumalan totuuden ja vanhurskauden puolesta on aina tuottanut suurta iloa nykyiselle Simson-luokalle. Jumalan tahdon tekeminen on siihen kuuluville ruokaa, erityisesti heidän osallistumisensa Jehovan nimen kunniaan saattamiseen hänen vihollisiaan vastaan. (Joh. 4:34) Palatessaan leijonan olinpaikan ohi Simson ”poikkesi . . . katsomaan leijonan raatoa, ja katso, leijonan ruumiissa oli mehiläisparvi ja hunajaa. Ja hän kaapi hunajan kouriinsa ja kulki edelleen ja söi sitä.” (Tuom. 14:8, 9) Tähän päivään asti Simson-luokka on saanut makeaa ravintoa sen miettimisestä, kuinka Jehova on käyttänyt sitä teokraattisessa sodassa jopa siinä määrin, että se on paljastanut ja tappanut protestanttisen ”leijonan” Hänen totuudensanallaan. – Ef. 6:17; Ps. 77:12, 13.

15, 16. a) Mitä tapahtui Simsonin arvoituksen yhteydessä? b) Mitä se esikuvasi?

¹⁵ Juuri tästä ’makeudesta’ tuli Simsonin ensimmäisen voimakokeen polttopiste filistealaisten kanssa. Se tapahtui Simsonin esittämän arvoituksen yhteydessä: ”Lähti syötävä syömäristä, lähti väkevästä makea.” Kun filistealaiset eivät kyenneet löytämään vastausta määräaikaan, he salavihkaa maanittelivat sen tietoonsa Simsonin kihlatun kautta. Niin he vastasivat hänelle oikein: ”Mikä on makeampaa kuin hunaja, ja mikä leijonaa väkevämpi?” Simson maksoi tämän arvoituksen aiheuttaman velan sillä lailla kuin filistealaiset ansaitsivat: surmaamalla 30 heistä ja antamalla heidän vaatteensa ”arvoituksen selittäjille”. – Tuom. 14:10–20.

¹⁶ Vuosina 1879–1919 eivät kristikunnan uskonnoitsijat kyenneet saamaan selville Jehovan antautuneiden todistajien pienen joukon voiman salaisuutta. He eivät voineet arvostaa sitä ’makeutta’, mitä Jumalan ”palvelija” tuntee tehdessään hänen tahtonsa, eivätkä ymmärtää, miten Jumala antaa voimaa yltäkyllin henkensä avulla. Väärien uskonnoitsijoitten hengellinen surmaaminen ja paljastaminen jatkui. Ja ne papit, jotka pysyivät Simson-luokan vastustuksessaan, ikään kuin saivat lisää ”filistealaisia” vaatteita, mitkä ilmaisivat heidät väärän uskonnon piintyneiksi kannattajiksi. ”Simsonin” vanhurskas viha ”syttyi” ja saavutti huippunsa vuonna 1917 kiivashenkisessä julkaisussa, kirjassa Täyttynyt salaisuus.

17. Mitä Simsonin muut urotyöt kuvaavat?

¹⁷ Entä Simsonin seuraavat urotyöt? Hän suoritti yli-inhimillisen teon, kun hän pyydysti 300 kettua [šakaalia, Um] ja lähetti ne soihdut häntien välissä polttamaan filistealaisten pystyssä olevan viljan, leikatut lyhteet, viinitarhat ja öljylehdot. Samalla tavalla kärventyi pahasti kristikunnan uskontojen väitetty ”hengellinen” ravinto Jehovan ”palvelijan” ensimmäistä maailmansotaa edeltäneessä toiminnassa. Se osoitettiin arvottomaksi ’sytytettynä palamaan’ ja poltettuna – miljoonien tulisten traktaattien, kirjasten ja kirjojen hävittämänä. Kristikunnalle tuli nälänhädän, ”Herran sanojen kuulemisen nälän”, päivät. (Aam. 8:11) Simson-luokka paljasti väärät uskonnoitsijat ja ”pieksi” heitä ”kupeisiin jos kinttuihinkin” Jehovan voimassa. Se oli hyökkäävän hengellisen sodan aikaa. – Tuom. 15:1–8.

18, 19. Mitä esikuvataan sillä, että a) Simson etsi turvaa Eetamin kallioluolasta? b) hän löi filistealaiset leukaluulla? c) hän virkistyi Een-Hakkoressa?

¹⁸ Joutuessaan vihollisen painostuksen alaiseksi Simson etsi turvaa Eetamin kallioluolasta. Samoin on Simson-luokka nykyään löytänyt turvan ja lohdutuksen Jehovasta, ’pelastuksen kalliosta’. (Ps. 89:27; 144:1, 2) Raukkamaiset israelilaistoverit, juudealaiset, yrittivät Eetamissa saada Simsonin satimeen ja luovuttaa hänet viholliselle. Mutta kun he luulivat saaneensa hänet sidotuksi, niin ”Herran henki tuli häneen”, niin että hän katkoi siteensä ja otti ”tuoreen aasinleukaluun” ja löi kuoliaaksi tuhat filistealaista. Jehovan ihmetyön avulla tuo hauras leukaluu kesti tuhannen filistealaisen paksun kallon murskaamisen! Nykyaikana Jehova on samalla tavalla ylläpitänyt ja vahvistanut todistajiaan, kun he nöyrästi käyttävät leukojaan puhuen suoraan vääriä uskonnoitsijoita vastaan ja vieden lohdutusta toisille nöyrille. – Jes. 61:1, 2; 50:4.

¹⁹ Tarvitessaan nyt virkistystä Simson huusi Jehovaa, ja Jumala pani yliluonnollisen vesilähteen virtaamaan. Niin paikkaa ruvettiin kutsumaan nimellä ”Een-Hakkore [’Huutajan lähde’]; se on vielä tänäkin päivänä Lehissä”. Samoin Jehova on nyt yltäkylläisesti ja ehtymättömästi pitänyt huolta todistajistaan Vartiotornin ja muiden Raamatun tutkistelun apuvälineitten sekä seurakunnan kokousten välityksellä, jotta he aina ’tietoisina hengellisestä tarpeestaan’ saisivat alituisesti virkistystä jatkuvaan teokraattiseen sodankäyntiin. Me teemme hyvin, kun aina juomme syvin siemauksin tästä varastosta. – Tuom. 15:9–19; Matt. 5:3, 6, Um; Jes. 41:17, 18.

GASSASTA HEBRONIIN

20. Minkä urotyön Simson suoritti Gassassa ja kenen voimalla?

²⁰ Simson meni kerran Gassaan, filistealaiseen kaupunkiin, ja majoittui siksi yöksi erään porttonaisen luo. Tekikö hän sen moraalittomassa tarkoituksessa? Ei, sillä hän jälleen ”etsi tilaisuutta filistealaisia vastaan”. Nämä ympäröivät nyt hänet ja olivat väijyksissä kaupungin portilla. Gassa oli kuuluisa jyhkeistä muureistaan, mitkä uhmasivat myöhempinä vuosina valloittajia, sellaistakin kuin Aleksanteri Suurta. Miten raskaat sen portinpielien onkaan täytynyt olla! Mutta ihmeitten ihme! Keskiyöllä Simson ”nousi, tarttui kaupungin portin oviin ja molempiin pihtipieliin, nosti ne salpoineen paikaltansa, asetti hartioilleen ja vei ne sen vuoren laelle, joka on vastapäätä Hebronia”. (Tuom. 16:1–3) Se oli 65 kilometrin matka – vihollisen alueelta Juudan, Jehovan ylistyksen maan, huipulle! Vain Jehovan tukeva voima voi vahvistaa Simsonin sellaiseen suunnattomaan urotekoon!

21. Miten papit odottivat saavansa Jumalan ”palvelijan” ansaan, mutta mitä he eivät ottaneet huomioon?

²¹ Tällä filistealaisten ylpeyden saamalla nöyryyttävällä iskulla on rinnakkaisuutensa nykyään. Ensimmäisestä julkaisuvuodestaan 1879 lähtien Siionin Vartiotorni (engl.)b, ”uskollisen ja ymmärtäväisen palvelijan” virallinen lehti, julisti johdonmukaisesti vuotta 1914 ”pakanain aikain” lopun ja Kristuksen hallitseman Jumalan valtakunnan perustamisen ajankohdaksi. (Luuk. 21:24) ’Väijykäämme vuoteen 1914 asti’, sanoivat filistealaiset uskonnoitsijat, ’ja kun näiden ”Raamatun tutkijain” ennustelut osoittautuvat vääriksi, he ovat meidän ansassamme!’ Mutta he eivät ottaneet huomioon Jehovan päätöstä täyttää ennustukset, jotka hän oli kauan aikaisemmin kertonut Sanassaan. – Jes. 46:9–11.

22. Mitä tapahtui vuonna 1914, ja miten eräs newyorkilainen sanomalehti selosti sitä?

²² Täsmälleen aikanaan, syksyllä vuonna 1914, ”meidän Jumalamme valtakunta” hänen Kristuksensa käsissä alkoi hallita taivaissa. Näkyvänä todistuksena siitä ’pakanakansat vihastuivat’ ensimmäisessä maailmansodassaan, ja toiset ”asiainjärjestelmän lopun” ilmaisevat murheet alkoivat vaivata ihmiskuntaa. (Ilm. 11:18) Oli juuri niin kuin Jehovan henki oli pannut hänelle antautuneen ”palvelijan” varoittamaan etukäteen. Eräs New Yorkin johtava sanomalehti The World (Maailma) tunnusti tämän pitkässä pääkirjoituksessaan 30.8.1914, jossa sanottiin seuraavaa:

Kauhistava sodan puhkeaminen Euroopassa on täyttänyt epätavallisen ennustuksen. ”Kansainväliset Raamatuntutkijat” [Jehovan todistajat] . . . ovat julistaneet maailmalle neljännesvuosisadan ajan saarnaajien ja painotuotteitten välityksellä, että Raamatussa ennustettu vihan päivä oli tuleva 1914. ”Tarkatkaa vuotta 1914!” on ollut niiden satojen matkustavien evankelistojen huuto, jotka ovat tämän oudon uskon edustajina kulkeneet kautta maan julistaen oppia, että ”Jumalan valtakunta on tullut lähelle”. . . . Ja vuonna 1914 syttyy sota, se sota, mitä jokainen on pelännyt, mutta minkä kukaan ei luullut voivan todellisuudessa alkaa.

23. Miten Simson-luokka osoittautui olleen oikeassa, ja mikä ylistys siitä koitui Jehovalle?

²³ ”Uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija” repi täten Jehovan voimassa vihollisen ansankaltaisen portin perustuksistaan, pylväineen kaikkineen, ja kantoi sen korkealle Jehovan ylistyksen maahan. Simson-luokan osoitettiin totisesti olleen oikeassa, kun se puolusti Jehovan ennustuksen sanaa, ja tähän päivään asti on Jehovaa ylistetty yhä enemmän sitä mukaa kuin todisteet lisääntyvät siitä, että hänen Kristuksen hallinnassa oleva valtakuntansa perustettiin tosiaan vuonna 1914 ja tulee myös pysymään! – Ilm. 12:10, 12.

SIMSON JA DELILA

24. Mitä Simsonin pitkä tukka esitti?

²⁴ Muista, että Simson oli nasiiri. Hänen Jumalan varaama voimansa oli riippuvainen hänen horjumattomasta antaumuksestaan Jehovalle, ja hänen pitkä tukkansa oli vertauskuva siitä. Hänen voimansa oli siinä, mitä hänen leikkaamaton tukkansa esitti. Samalla tavalla on Jehovan ”palvelijan” voima nyt sen horjumattomassa antaumuksessa Jehovalle. Samoin kuin ”pitkät hiukset . . . [ovat] . . . häpeäksi” miehelle, Simson-luokankin täytyy jatkuvasti kärsiä maailman pilkkaa pelottomana ja sovittelematta säilyttäessään nuhteettomuutensa Jumalan edessä. – 1. Kor. 11:14.

25, 26. a) Kuka Delila oli, ja keitä hän esikuvasi? b) Miten tämä luokka yritti vaikuttaa Simsoniin mutta millaisin tuloksin?

²⁵ ”Sen jälkeen hän rakastui erääseen Soorekin laaksossa asuvaan naiseen, jonka nimi oli Delila.” (Tuom. 16:4) Kuka Delila oli? Hänen nimensä merkitsee ’veltostuva’, ja hän näyttää olleen israelilainen. Jehovan todistajain nykyinen historia ilmaisee Delilan kaltaisen hengestä siinneen luokan. Siihen kuuluvat loukkaantuivat, kun heitä ei vietykään heti taivaan valtakuntaan vuonna 1914, ja heidän intonsa laimeni. Vuosina 1917–1918 he yrittivät anastaa Vartiotorni-seuran hallintaansa ja taivuttaa lieventävään sovitteluun nykyisten filistealaisten kanssa. Vaikkei heillä ollutkaan tosi rakkautta antautunutta Simson-luokkaa kohtaan, Simson-luokka osoitti todella aitoa rakkautta näitä seuralaisia kohtaan, joiden ’lamput olivat sammumaisillaan’. (Matt. 25:8) He yrittivät saada heidät toipumaan. Käyttäen tätä hyväkseen Delila-luokka käytti perättäisiä lähentelyjä yrittäessään saada Simson-luokan sidotuksi sovitteluköysin, niin että se olisi voitu luovuttaa kristikunnan uskonnoitsijoille.

²⁶ Nämä ennen rakastaneet halusivat antautuneen ”Simsonin” lieventävän väärää uskontoa vastaan kohdistettuja kiivaita lausuntoja. He halusivat Jumalaa pelkäävien ”raamatuntutkijain” ryhtyvän ensimmäisen maailmansodan isänmaallisen tunteen lietsojiksi, kun sotaa kannattivat nyt auliisti kristikunnan uskonnoitsijat molemmin puolin rintamaa. Mutta ”Simson” ei langennutkaan heti ”Delilan” imartelujen uhriksi. The Watch Tower selitti 15.4.1917 ilmestyneessä numerossaan: ”Kristityllä ei ole keskitietä. Hän voi olla uskollinen Herralle . . . ainoastaan noudattamalla yhtä menettelyä, nimittäin kieltäytymällä sekaantumasta sotaan.”

27. Miten Simson-luokan nuhteettomuus oli vaarassa, ja mihin ansaan se lopulta lankesi?

²⁷ Jumalan ”palvelijan” yrityksiä mukautua näihin ”rakastaja”-kapinallisiin voidaan verrata siihen, että Simson salli Delilan kutoa päänsä seitsemän palmikkoa – jotka olivat kallisarvoiset hänen antaumuksensa vertauskuvana – kankaan loimiin. Nuhteettomuus oli vaarassa! Ja samoin kuin Simson nukkui petollisen Delilan polvilla, Simson-luokan sovintoa hierova suhtautuminen veltostuviin luopioihin aiheutti lopulta heikkenemisen ja sovittelemisen alun. Antautuneet todistajat lankesivat juuri tällaiseen ansaan vuonna 1918, kuten ilmenee eräästä sen vuoden The Watch Towerissa 1.6. olleesta kirjoituksesta. Se ilmestyi sen ”rukous- ja anomuspäivän” tueksi, jonka Yhdysvaltain presidentti julisti 30. toukokuuta 1918, ja siinä sanottiin: ”Ylistettäköön ja kiitettäköön Jumalaa sodan luvatusta loistavasta tuloksesta . . . ja maailman tekemisestä turvalliseksi yhteiselle kansalle.”

28, 29. a) Mikä oli seuraus ”palvelijan” sovittelusta? b) Mitkä kysymykset tämän johdosta tehdään?

²⁸ Maailmallinen sovittelu koitui Jehovan hengen menetykseksi. Simson-luokan tukka leikattiin kuvaannollisella tavalla, ja ’sen voima poistui siitä’. Filistealais-uskonnoitsijoitten onnistui kaapata Jumalan ”palvelija”. He puhkaisivat hänen silmänsä näkemästä Jumalan tahtoa, ja ”hänen täytyi jauhaa vankilassa” filistealaisten alueella. ”Palvelijan” rohkea todistaminen Jumalan valtakunnasta lakkasi vähäksi aikaa. Uskonnollinen painostus sai myös aikaan Vartiotornin toisen presidentin ja seitsemän muun vastuullisen veljen vankeuden väärien syytösten perusteella määräajan ollessa 80 vuotta kullekin. Vihollinen aiheutti Seuran päätoimiston sulkemisen Brooklynissa (N.Y.). Mutta Vartiotornia (engl.) julkaistiin jatkuvasti näinä ”Simsonin” vankeuden pimeimpinä päivinä Pittsburghista, Pennsylvaniasta, ja se levitti, joskin heikosti, lohdun ja toivon säteitä. – Tuom. 16:5–21.

²⁹ Jättäisikö Jehova ”palvelijansa” tähän vankeustilaan? Heräisikö Simson-luokka näkemään syyn ahdinkoonsa? Antaisiko Jehova jälleen voiman palvelijalleen teokraattiseen toimintaan? Seuraava kirjoitus kertoo sen.

[Alaviitteet]