”Voimistuivat heikkoudesta”
1. Minkä Lähde Jehova on?
JEHOVA on elämän ja voiman todellinen Lähde, ”joka on luonut taivaan ja levittänyt sen, joka on tehnyt maan laveuden ja mitä siinä kasvaa, antanut henkäyksensä kansalle, joka siinä on, ja hengen niille, jotka siellä vaeltavat”. (Jes. 42:5) Ja Jehova vahvistaa hengellään eli toimivalla voimallaan maan päällä olevia palvelijoitaan, kun he huutavat häneltä ohjausta ja apua tarvittaessa. – Ps. 34:9, 16.
2. Mitä kuvataan Simsonin tulolla järkiinsä?
2 Niin oli Simsoninkin tapauksessa. Tuskin hänen vihollisensa olivat riistäneet häneltä hänen voimansa, kun hän tuli järkiinsä. Havaitessaan erehdyksensä hän katui Jumalansa edessä ja valmistautui palvelemaan häntä jälleen nasiirinantaumuksessa. Hän ei viivytellyt tässä. Kohta kun hänen tukkansa oli leikattu, ”hiukset rupesivat jälleen [tuuheina, Um] kasvamaan hänen päähänsä”. Kun hänen voimansa palasi, niin jälleen ”hän etsi tilaisuutta filistealaisia vastaan”. (Tuom. 16:22; 14:4) Samalla lailla koki voiman paluun Jumalan ”palvelija” vuonna 1919 täysin katuvana ja päättäneenä palvella Jehovaa kuolemaan asti. Niin ”meni heihin Jumalasta elämän henki, ja he nousivat jaloilleen” valmiina tarmokkaaseen toimintaan ”lopun aikana”. – Ilm. 11:8–12; Dan. 12:1–4.
3. Miten ”sokea kansa” tuotiin nyt esiin ja mitä varten?
3 Oli tullut aika Jes. 43:8, 10, 11:n täyttymiselle: ”Tuo esiin sokea kansa, jolla kuitenkin on silmät, . . . Te olette minun todistajani, sanoo Herra, minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, jotta te tuntisitte minut ja uskoisitte minuun ja ymmärtäisitte, että minä se olen. Ennen minua ei ole luotu yhtäkään jumalaa, eikä minun jälkeeni toista tule. Minä, minä olen Herra, eikä ole muuta pelastajaa, kuin minä.” Vaikka Jehovan kansa olikin tilapäisesti sokaistunut väärien uskonnoitsijoitten vaikutuksen takia ensimmäisen maailmansodan vuosina, niin se piti nyt tuoda pois vankeudesta palvelemaan kiistattoman selvästi Hänen todistajinaan. Jos sokeutta jäi jäljelle, se oli sitä, että he olivat nyt sokeita kaiken muun paitsi kaikkivaltiaan Jumalan tahdon tekemiselle. He olivat päättäneet ’unhottaa sen, mikä on takana’. – Fil. 3:13, 14.
4. Mistä juhlivat filistealaiset ylistivät jumalaansa?
4 Filistealaisten ruhtinaat kokoontuivat uhraamaan suurta uhria kalajumalalleen Daagonille. Sen piti olla uskonnollinen juhla, samankaltainen kuin Belsassarin Babyloniin järjestämä noin 600 vuotta myöhemmin, kun hän piti pilkkanaan Jehovan temppelistä tuotuja pyhiä astioita. (Dan. 5:1–4, 30) Mutta filistealaisten juhlissa tuli Jehovan antautuneesta palvelijasta Simsonista pilkan ja herjauksen keskipiste. ”He sanoivat: ’Meidän jumalamme on antanut vihollisemme Simsonin meidän käsiimme’. Kun kansa näki hänet, niin he ylistivät jumalaansa, sillä he sanoivat: ’Meidän jumalamme on antanut käsiimme vihollisemme, maamme hävittäjän, sen, joka surmasi meistä niin monta’.” – Tuom. 16:23, 24.
5. Mistä filistealaisten kaltaiset papit olivat nykyään yksimielisiä?
5 Miten kristikunnan papit iloitsivatkaan Jehovan todistajain vankeudessa olosta ensimmäisen maailmansodan loppupäivinä! Luullen vaientaneensa todistajat iäksi papit tekivät juuri niin kuin Ilm. 11:10 ennusti: ’He iloitsivat heidän kohtalostaan ja riemuitsivat ja lähettivät lahjoja toisilleen.’ He ryhtyivät pitämään pilanaan Jehovan tallattua ”palvelijaa”. Ja niistä päivistä lähtien ovat kristikunnan papit ja todella koko väärän uskonnon maailmanmahti kohdistaen jatkuvasti pilkkaa Jehovan todistajiin kokoontuneet väärään palvontahuoneeseensa lähentyen toisiaan uskontojen välisissä liikkeissään ja osoittaen olevansa Jumalaa ja Kristuksen Jeesuksen hallinnassa olevaa Jehovan perustettua valtakuntaa vastaan. He ovat aina liittyneet yhdessä vastustamaan Jehovan todistajia.
6, 7. a) Miksi Simson kutsuttiin pois vankilasta? b) Mitä Jehova järjesti nykyiselle ”palvelijalleen”?
6 Kun filistealaiset remusivat epäjumalanpalvonnassaan Daagonin edessä, ”kun heidän sydämensä olivat tulleet iloisiksi, niin he sanoivat: ’Noutakaa Simson huvittamaan meitä’. Niin Simson noudettiin vankilasta huvittamaan heitä.” – Tuom. 16:25.
7 Jehova ohjasi näytelmän kulkua muinoin Simsonin aikana. Samaten tuotiin Jehovan järjestelyn mukaan hänen antautunut ”palvelijansa” pois uskonnon kahleista vuonna 1919. Vaikkeivät nykyiset filistealaiset ehkä heti havainneetkaan, niin heillä ei ollut enää valtaa Jehovan todistajiin nähden. Nämä tulivat esiin palvelemaan ja tekemään työtä. Kuvaannollisten hiusten ’kasvaessa tuuheina’ he ovat kantaneet jatkuvasti kirkollisten johtajien heihin kohdistamaa pilkkaa ja häväistystä. Tähän vuoteen 1967 asti on ”uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija”, Jehovan todistajain voideltu jäännös, palvellut uskollisesti Jehovan voimassa ja todistanut hänen suvereenisuudestaan samalla ollen ”häväistysten ja ahdistusten alaisina, kaikkien katseltavina”. – Hepr. 10:33.
”PYLVÄSTEN VÄLIIN”
8, 9. Mitä kuvataan sillä, että he asettivat Simsonin seisomaan pylväitten väliin?
8 ”Ja he asettivat hänet seisomaan pylvästen väliin” – Daagonin huoneen pääkannatinpylväitten väliin. Niiden pylväitten on täytynyt olla valtavan suuret kannattaakseen niin suurta huonetta, ja Gassassa viime vuosina suoritetut kaivaukset ovatkin paljastaneet suunnattomat kiviperustat rinnakkain, joiden päällä juuri tuollaisen Daagonin huoneen keskuspylväät ovat saattaneet levätä. – Tuom. 16:25.
9 Vuodesta 1919 lähtien väärät uskonnoitsijat ovat jatkaneet ponnistelujaan pitääkseen Jehovan todistajia pilanaan, kun nämä säilyttävät nuhteettomuutensa Jumalansa edessä. He yrittävät panna nämä ahtaalle niiden päätukien väliin, joille väärän uskonnon ja nimenomaan kristikunnan maailmanmahti on rakentanut toivonsa. Mutta mitkä ne pylväät ovat, joihin uskonnolliset johtajat turvaavat väärän uskonnon huoneensa tukena?
10, 11. a) Mikä suuri tekijä on tullut esiin maan päällä vuodesta 1914 lähtien? b) Mitkä esimerkit mm. osoittavat näin olevan?
10 Erityisesti vuodesta 1914 lähtien, jolloin kristikunta syöksyi ensimmäiseen maailmansotaan, kansallismielisyydestä on tullut suurtekijä ihmissuhteissa. Järjetön isänmaallisuus, kiihkoileva kuuliaisuus maalle, jossa on sattunut syntymään, on levinnyt ympäri maailman. Suurimmat uskonnot ovat halukkaasti lietsoneet kansallismielisyyden liekkejä pannen kuuliaisuuden kansaa kohtaan koko ihmiskunnan Jumalalle ja Luojalle osoitettavan uskollisuuden yläpuolelle. Ovatpa ne siunanneet tykitkin, joita on käytetty toisissa kansoissa olevien uskonnoitsijatovereitten häikäilemättömään teurastukseen. Ne ovat vuorostaan luottaneet siihen, että poliittiset hallitsijat tukevat niiden uskonnollista huonetta sen kansaa hallitsevassa asemassa.
11 Esimerkki tästä nähdään katolisen kirkon ja diktaattori Mussolinin yhtiötoveruudesta, mistä oli seurauksena suuri voiman ja vallan ennallistus Vatikaanille. Katolilaisuus teki myös sopimuksen Hitlerin kanssa ja kannatti hänen ristiretkeään maailmanherruuden saamiseksi esimerkiksi silloin, kun prelaatit Saksan piispojen konferenssissa Fuldassa elokuussa 1940 ilmaisivat kiitollisuutensa Hitlerille Saksan sotajoukkojen ”voittoisasta etenemisestä ja Saksan kotirintaman puolustuksesta”.a Protestanttisetkin kirkot ovat yhdessä katolisen kirkon kanssa tukeneet kahta maailmansotaa ja varanneet kenttäpappeja taistelevien miesten moraalin kohentamiseksi molemmin puolin.
12, 13. a) Mistä toisesta pylväästä uskonnon ”huone” yrittää hakea tukea itselleen? b) Mikä todistus osoittaa väärän uskonnon maailmanmahdin tähyilevän tätä tukea?
12 Mutta onko kansallismielisyys ainoa tukipylväs, johon väärät uskonnoitsijat ovat turvanneet? Sen lisäksi ja suoraan Kristuksen hallitseman Jumalan valtakunnan, hänen todellisen rauhan ja menestyksen ihmiskunnalle tuovan välineensä, vastaisesti Saatana on tuonut esiin ylikansallisen järjestön. Se on kuvailtu Ilm. 17:8, 11:ssä ’rauhan petona’, joka ilmestyy ensiksi kahden maailmansodan välillä, häviää näkyvistä toisen maailmansodan aikana ja joka sen jälkeen tulee uudelleen toimintaan joksikin ajaksi. Se on tuo nykyisin kuollut Kansainliitto ja sen seuraaja Yhdistyneet Kansakunnat.
13 Tuon Liiton alussa väärän uskonnon maailmanmahdin kristikunnassa oleva protestanttinen haara kuvaili sen ”Jumalan valtakunnan poliittiseksi ilmaukseksi maan päällä”.b Ovatko nykyiset uskonnoitsijat pitäneet sen seuraajaa Yhdistyneitä Kansakuntia rauhan ja menestyksen maan päälle tuomista koskevien toiveittensa pylväänä? Yhdistyneitten Kansakuntien 20-vuotisjuhlasta kertoi Associated Press 27.6.1965 San Franciscosta:
Yli 2 miljardia jäsentä käsittävien kautta maailman levinneiden uskonsuuntien seitsemän kansainvälistä johtajaa liitti nyt rukoilevat kätensä yhteen saman katon alla YK:n maailmanrauhan pyrkimysten kannattamiseksi. Paavi Paavali VI lähetti siunauksensa Roomasta. Ne esitti Syyrian arkkipiispa katolilaisten, protestanttien, juutalaisten, hindujen, buddhalaisten, muhamettilaisten ja itäisten (kreikkalaisten) ortodoksisten kristittyjen kokoukselle. . . . Rabbiini Louis Jacobs . . . kuvaili ”YK:n pysyvän maailmanrauhan ainoaksi toivoksi, maailman, jonka säilyminen riippuu siitä”.
On täysin ilmeistä sen tähden, että maailman uskontojärjestöt pitävät Yhdistyneitä Kansakuntia ihmisten menestystä ja koko varjeltumista koskevien toiveittensa pylväänä.
14. Mitä Rooman paavi ajattelee YK:sta?
14 Paavi Paavali VI painotti tätä huomautuksillaan vieraillessaan Yhdistyneissä Kansakunnissa 4.10.1965, kun hän esitti Yhdistyneet Kansakunnat ”suurimmaksi kansainväliseksi järjestöksi”. Hän jatkoi sanoen:
Maailman kansat pitävät Yhdistyneitä Kansakuntia sovinnon ja rauhan viimeisenä toivona; . . . Rakennus, jonka olette pystyttäneet, ei saa koskaan kaatua. Sitä pitää tehdä täydellisemmäksi.
15, 16. Mitä Jumalan sana sanoo kansallismielisyyden ja YK:n, ’rauhan pedon’, tulevaisuudesta?
15 Mutta millä tavalla Jehova Jumala katselee kansallismielisyyden ja sen ylikansallisen Yhdistyneitten Kansakuntien nousua, joka on saanut niin innokasta ylistystä tämän 20. vuosisadan uskonnollisilta johtajilta? Puhuen poliittisista ”kuninkaista”, jotka hallitsevat maata tänä ”lopun aikana”, Jehovan profeetta selittää: ”Mutta niiden kuningasten päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti ja jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti.” (Dan. 2:44) Näin ollen niiden kansallishallitusten, joihin eri uskontojärjestelmät turvaavat niin voimakkaasti tukenaan, on määrä tulla Jumalan taivaallisen valtakunnan murskaamiksi.
16 YK:n ’rauhan pedosta’ Ilm. 17:5, 14–17 esittää kuvauksen, kuinka Karitsa, Kristus Jeesus, voittaa sen sen jälkeen, kun se on heittänyt selästään maailman uskontojärjestelmän, joka nykyään esittää niin kiihkeitä rakkaudentarjouksia sille. Ennustus osoittaa nimittäin, että tässä maailmanjärjestössä olevat radikaaliset ainekset, sen ”kymmenen sarvea”, kääntyvät todella väärän uskonnon maailmanmahtia, haureellista ”Suurta Babylonia”, vastaan. ”Ne vihaavat porttoa ja riisuvat hänet paljaaksi ja alastomaksi ja syövät hänen lihansa ja polttavat hänet tulessa. Sillä Jumala on pannut heidän sydämeensä, että he täyttävät hänen aivoituksensa.” Turhaan maailman uskonto turvaa Yhdistyneisiin Kansakuntiin.
”VAHVISTA MINUA . . . TÄMÄ KERTA”
17. Mitä se esikuvaa, kun Simson asettui paikalleen pylväiden väliin?
17 Mikä on Jehovan todistajien asenne näihin maailman kiistakysymyksiin? Palatkaamme profeetalliseen näytelmään: ”Silloin Simson sanoi palvelijalle, joka piti kiinni hänen kädestään: ’Päästä minut tunnustelemaan pylväitä, joiden varassa rakennus on, nojatakseni niihin’.” (Tuom. 16:26) Simson etsi jälleen tilaisuutta filistealaisia vastaan. Samoin ovat nykyaikain Jehovan todistajat omaksuneet kantansa puolueettomasti kiistan keskellä ja kannattavat järkähtämättä Jumalan valtakuntaa ja Hänen suvereenisuuttaan. He ovat paljastaneet maailman uskonnoitsijoitten turvaavan kansallispolitiikkaan ja sotiin sekä kelvottomaan Kansainliittoon ja Yhdistyneisiin Kansakuntiin.
18. Miten nykyinen ”Simson” alkoi painautua ”pylväitä” vastaan?
18 Jo niin varhain kuin Cedar Pointissa, Ohiossa, vuonna 1922 pitämässään kansainvälisessä konventissa Jehovan todistajain ”palvelija” julisti:
Että koko nykyinen maailmanjärjestö muodostaa Saatanan valtakunnan eli järjestön näkyvän osan ja että Saatanan valtakunnan täytyy nyt kukistua kunnian Kuninkaan marssiessa eteenpäin; . . . että kaikkien kansainvälisten neuvottelujen ja kaikkien siitä johtuvien sopimusten, Kansainliiton ja kaikkien senkaltaisten liittojenkin, täytyy pettää, koska Jumala on niin säätänyt; . . . että kaikkien kirkkokuntien, niiden pappien, johtajien ja liittolaisten ponnistukset asiainjärjestyksen pelastamiseksi ja uudistamiseksi maan päällä ja rauhan ja menestyksen aikaansaamiseksi täytyy ehdottomasti epäonnistua, koska ne eivät ole osa Messiaan valtakunnasta. . . .
Nykyinen ”Simson” alkoi siis todella julistaa taistelusanomaa kohdistaen voimakkaasti painostuksen Saatanan epäjumalisen uskonnonhuoneen ”pylväitä” vastaan.
19. Mitä filistealaisten kokous kuvaa?
19 Raamatun kertomus jatkaa: ”Mutta huone oli täynnä miehiä ja naisia; myöskin kaikki filistealaisten ruhtinaat olivat siellä, ja katolla oli noin kolmetuhatta miestä ja naista katselemassa, kuinka Simson heitä huvitti.” (Tuom. 16:27) Se oli täydellinen kokoelma, ketään ei puuttunut. Samoin kokoontuu nykyaikana maailmallisen uskonnon johtajien täysi määrä, kristikunnan pappien ollessa etulinjassa, uskonnon ”huoneeseensa” pilkkaamaan Jehovan uskollista ”palvelijaa”, hänen voideltujen todistajiensa jäännöstä. Miten nämä kuitenkin menettelevät lisääntyvistä häväistyksistä huolimatta?
20. Minkä rukouksen Simson esitti, ja mitä se kuvasi?
20 ”Silloin Simson huusi Herraa ja sanoi: ’Herra, Herra [Jehova, Um], muista minua ja vahvista minua ainoastaan tämä kerta, oi Jumala, niin että saisin filistealaisille yhdellä kertaa kostetuksi molemmat silmäni [toisen kahdesta silmästäni, Um]!’” (Tuom. 16:28) Simson pani siten toisen silmänsä menetyksen sen tilille, että häneltä puuttui valppautta ollessaan tekemisissä Delilan kanssa. Mutta vilpitön katumus oli nyt aikaansaanut Jehovan anteeksiannon. Toisen silmänsä menetyksen hän pani filistealaisten syyksi. Simsonin tavalla esitti Jehovan todistajain voideltu jäännös Jehovalle palavan rukouksen, että se vapautettaisiin vankilan kahleista vuonna 1919. Jäännökseen kuuluvat pyysivät, että Jehova käyttäisi heitä voimakkaasti sen koston yhteydessä, jonka hän tuottaisi nykyisille ”filistealaisille” sen osuuden takia, mikä heillä oli, kun he vihamielisesti sokaisivat Jumalan palvelijan tarkkanäköisyyden, ja sen pilkan, mikä siitä aiheutui Jehovan pyhälle nimelle. Vastasiko Jehova tähän rukoukseen? Miten ihmeellisesti Hän onkaan antanut voimaa yltäkyllin!
21. Miten Simson kohtasi kuolemansa?
21 ”Sitten Simson kiersi käsivartensa molempien keskipylväiden ympäri, joiden varassa rakennus oli, toisen ympäri oikean ja toisen ympäri vasemman käsivartensa, ja painautui niitä vastaan. Ja Simson sanoi: ’Menköön oma henkeni yhdessä filistealaisten kanssa!’ Ja hän taivuttautui eteenpäin niin rajusti, että rakennus luhistui ruhtinasten ja kaiken siinä olevan kansan päälle. Ja kuolleita, jotka hän surmasi kuollessaan, oli enemmän kuin niitä, jotka hän oli surmannut eläessään.” – Tuom. 16:29, 30.
22. a) Minkä vakuutuksen Jehova antoi siten antautuneelle ”palvelijalleen”? b) Mitä sanomaa hän nyt voimistuttaa heidät julistamaan?
22 Miten suurenmoisen vakuutuksen tämä antaakaan siitä, että Jehova vahvistaa antautunutta ”palvelijaansa” niin sen rauhaisan kuin hyökkäävänkin työnsä loppuun asti, minkä hän suorituttaa nykyään maan päällä! Saatanan demonisen propagandan jatkuessa ja kootessa kaikki kansat tukemaan kiihkokansallismielisyyttä ja YK:n ’rauhan petoa’ Jehovan ”palvelijalla” on hänen henkensä, joka voimistuttaa hänet julistamaan ”Herran otollista vuotta ja meidän Jumalamme kostonpäivää”. (Jes. 61:2) Juuri tätä julistusta annettiin Jehovan todistajain maailmanympärikonventeissa vuonna 1963, jolloin 454 977 hengen hyväksymä päätös julisti 24:ssä kaukana toisistaan olevassa kaupungissa suoraan, että Saatanan järjestö on ”maanjäristyksen kaltaisen maailmanahdingon edessä, jollaista ei ole milloinkaan tunnettu, ja kaikki sen poliittiset laitokset ja sen nykyinen uskonnollinen Babylon romahtavat kappaleiksi”.
23. Miten monet jäännöksen yksilöt ovat muistuttaneet Simsonia?
23 Voidellun jäännöksen monet yksilöt päättävät nyt maallisen vaelluksensa uskollisuudessa. He ovat muinaisen Simsonin lailla Jumalan vanhurskauden puolesta taistelijoita loppuun asti ja osallistuvat täysin määrin Jehovan suuren nimen kunniaan saattamiseen. He eivät tähyile eläkkeelle pääsyä niin kuin kristikunnan papit. He osoittautuvat päinvastoin ’uskollisiksi kuolemaan asti’, joten heillä on varma lupaus: ”Autuaat ovat ne kuolleet, jotka Herrassa kuolevat tästedes. . . . sillä heidän tekonsa seuraavat heitä.” – Ilm. 2:10; 14:13.
24. Miten ”Simson”-työ päättyy mutta millaisin siunauksin?
24 Kuitenkin Jumalan ”palvelija” odottaa luokkana säilyvänsä Saatanan järjestelmän lopussa elossa. Mutta heidän Jehovan tuomioitten julistamistyönsä loppuu, kun väärän uskonnon huone ja Saatanan järjestön kaikki muutkin osat ”tulevat autioiksi [luhistuvat raunioiksi, Um]”. (Jes. 6:11) Yhtä varmasti kuin tuli osoitetuksi, että Simson oli nimensä esitetyn merkityksen – ”hävittäjä” – mukainen, aivan yhtä varmasti Jehova toteuttaa täällä maan päällä ”palvelijansa” nyt julistamat tuhotuomiot. Ja yhtä varmasti kuin Simsonin tuomarius toi pelastuksen Israelille, Kristuksen johdossa olevan Jumalan valtakunnan hallituskin on ”auringon kaltainen” täydellisen vapautuksen ja iankaikkisten siunausten tuomisessa tottelevaiselle ihmiskunnalle.c
LUOTA JEHOVAN HENKEEN
25. Mitä erinomaista rohkaisua me saamme Simsonia koskevasta kertomuksesta?
25 Niin loistava kuin Simsonin ruumiinrakenteen onkin täytynyt olla, hänen voimansa todellinen lähde ei ollut inhimillisessä väkevyydessä vaan Jehova Jumalan kaiken voittavassa hengessä. Onko sinusta jolloinkin tuntunut tie pitkältä ja että voisit hellittää vähän tai lopettaakin? Muista, että innokkaimmatkin Jehovan palvelijat kokevat masennustiloja niin kuin Simsonkin, kun hän havaitsi tukkansa leikatuksi ja hänet sokaistiin. Mutta eikö ole ollut totta, että kun menemme Jehovan luo rukouksessa, niin hän antaa uutta voimaa? Totuudesta on tullut niin elimellinen osa meistä, että me emme voi milloinkaan jättää sitä. Ja niin me vuosi vuodelta vahvistumme ”Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa”. – Ef. 6:10.
26. Mitä siunauksia koituu sellaisesta antaumuksesta, mitä Simson ilmaisi?
26 Eteläisessä Uudessa Seelannissa on eräs 87-vuotias yhäti palveleva tienraivaajaveli, ja hänen uskollinen tienraivaajavaimonsa on muutamia vuosia vanhempikin. Veli myi liikkeensä vuonna 1914 voidakseen nauttia ainakin muutamia kuukausia ”kolporteerauksesta” eli tienraivauspalveluksesta ennen sen vuoden syksyllä odotettua suurta romahdusta. Hän lainaa mielellään Jer. 20:7:ää (Um): ”Sinä olet petkuttanut minua, Jehova, niin että minä tulin petkutetuksi.” Sillä vaikka hän oli odottanut tienraivauspalveluksensa maan päällä kestävän ainoastaan lyhyen ajan, se onkin kestänyt yli 50 antoisaa vuotta koettelemusten ja häväistysten ohella. Ja viimeisten tietojen mukaan hän on yhä hyvissä voimissa kuin Simson. Olisiko hän halunnut olevan toisin? Ei! Sitä paitsi hän kannustaa nuoria omaksumaan saman näkökulman kuin hän vuonna 1914. Käytä enimmän hyväksesi kultaista tienraivaustilaisuutta hyvän uutisen julistamisessa NYT! Ja olipa jäljellä oleva aika pitkä tai lyhyt, niin Jehovan ylläpitävä voima tuo varmasti sanoinkuvaamattomia siunauksia.
27. Mikä vastustamaton voima Jehovan sanalla on?
27 Monien Jumalan kansaan kuuluvien tavalla nykyään Jeremiallakin oli vaikeita koetuksia vuosien pitkittyessä, hänen jopa joutuessaan olemaan ”nauruna pitkin päivää”. Havaitsetko sinäkin toisinaan alueesi vastaanottamattomaksi vuosien varrella? Jeremia yritti jopa pidättyä puhumasta Jehovan nimessä, mutta silloin ”Herran sana” vaikutti vastustamattomasti pannen hänet jatkamaan rohkeaa toimintaa. ”Sydämessäni oli kuin polttava tuli, suljettuna minun luihini. Ja väsyksiin asti minä koetin sitä kestää, mutta en voinut.” (Jer. 20:7–9) Hän palveli jatkuvasti Jehovan nimen ja sen kunniaansaattamisen hyväksi innokkaasti nuhteettomuudessa.
28. Vieläkö Simson-luokka heikkenee? Miksi on näin?
28 Samoin on Jehovan kansasta nyt tullut ”kaiken maailman katseltava”. (1. Kor. 4:9) Valmiina pilkkaamaan ihmiset tähyilevät silmillään jatkuvasti heikkenemistä tai ”ontumista” voidakseen saada syytä Jehovan ”palvelijaa” vastaan. Mutta saavuttavatko he enää koskaan menestystä Jumalan todistajia vastaan? Vuodesta 1919 lähtien on ”uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija” vastannut painokkaasti: ei koskaan! Yli miljoonan palvojatoverin liityttyä mukaan ”palvelija” voi antaa saman palavan selityksen kuin Jeremia: ”Mutta Herra on minun kanssani niinkuin väkevä sankari; sentähden minun vainoojani kompastuvat eivätkä mitään mahda. . . . Herra Sebaot, sinä joka tutkit vanhurskaan, näet munaskuut ja sydämen, salli minun nähdä, että kostat heille, sillä sinun huomaasi minä olen jättänyt asiani.” (Jer. 20:11, 12) Yhtä luottavaisina kuin Jeremia, Simson ja toiset muinaisaikain uskolliset miehet Jehovan todistajat jättävät asiansa Hänen huostaansa.
29. Mihin luetteloon Simson sisältyy, ja mitä rohkaisua me saamme siitä?
29 Simson lasketaan Hepr. 11. luvussa niiden muinaisten uskon miesten joukkoon, jotka ”pitivät vanhurskautta voimassa, saivat kokea lupauksien toteutumista, tukkivat jalopeurain kidat, sammuttivat tulen voiman, pääsivät miekanteriä pakoon, voimistuivat heikkoudesta”. (Jakeet 32–34) Hän on näin ollen yksi tuossa ’näin suuressa pilvessä todistajia’, joiden urotyöt on kerrottu rohkaisuksi meille juostaksemme ”kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa”. – Hepr. 12:1.
30. a) Miksi meidän tulee jatkuvasti kestää? b) Mihin työhön me osoitamme antaumusta?
30 Kestäkäämme siis julistaen Kristuksen hallitsemaa Jumalan valtakuntaa ihmisen varmana rauhan ja iankaikkisen elämän toivona. Se päivä lähestyy nopeasti, jolloin kansallispoliittisten mahtien ja ylikansallisen järjestön, Yhdistyneitten Kansakuntien, havaitaan olevan huonoissa väleissä ”filistealaisen” uskonnon kanssa. Väärän uskonnon ”huoneen” kannatuspylväät pettävät sen, niin kuin Jehova on antanut ”palvelijansa” julistaa vuosikaudet. Saatanan maanpäällinen suuri järjestö, ensin sen uskonnollinen rakenne ja sitten sen poliittiset mahdit, romahtavat tuhoon. Vaikka me olemme jatkuvasti pilkattavina tämän lisääntyvän ahdingon keskellä, joka käsittää kaikki maan kansat, niin me jännitämme kaiken voimamme tehdäksemme tunnetuksi Jehovan taistelutuomiot ja suorittaaksemme sen rauhantyön, joka koituu pelastukseksi ’sekä itsellemme että niille, jotka meitä kuulevat’. – 1. Tim. 4:16.
31. Mikä luottamus ja päättäväisyys meillä on loppuun asti?
31 Ponnistelkaamme siis eteenpäin kohti iankaikkisen elämän palkintoa Jehovan uudessa järjestyksessä luottaen siihen, että hänen henkensä pitää jatkuvasti yllä ”uskollista ja ymmärtäväistä palvelijaa” sekä satojatuhansia ”suuren joukon” jäseniä, jotka tulevat esiin yhä kasvavin joukoin osallistumaan tähän suurenmoiseen työhön! Ja kuunnellessamme kaikki Simsonin profeetallisen näytelmän ajankohtaista sanomaa, päättäkäämme myös noudattaa tarkasti Paavalin kehotusta: ”Valvokaa, pysykää lujina uskossa, olkaa miehuulliset, olkaa väkevät.” – 1. Kor. 16:13.
[Alaviitteet]
a Philadelphia Record, 28.8.1940.
b Amerikan Kristuksen kirkkojen liittoneuvoston julistus 12.12.1918.
c Ks. Simson-näytelmään kuuluvia lisäyksityiskohtia Vartiotorneissa 1.1. – 1.3.1936 olleesta sitä koskevasta viiden kirjoituksen sarjasta.