ja Daavid sanoi Herralle: ’Minä olen tehnyt suuren synnin tehdessäni tämän’.” – 2. Sam. 24:1–10.

Väestön laskeminen ei ollut kiellettyä Israelissa. Vähän Egyptistä lähdön jälkeen Jumala puhui Moosekselle ”israelilaisten lukumäärän” laskemisesta. Tällöin merkittiin luetteloon kaikki miehet, jotka olivat sotakelpoisia, ja tabernaakkelipalvelusta varten otettiin henkivero. (2. Moos. 30:11–16; 4. Moos. 1:1–3) Toinen väenlasku suoritettiin vähän ennen kuin Israel meni Luvattuun maahan. – 4. Moos. 26:1–4.

Todeten tämän selittäjät ovat esittäneet erilaisia mahdollisia syitä siihen, miksi Jehova piti Daavidin suorittamaa väenlaskua syntinä. Jotkut ovat ajatelleet Daavidin erehtyneen siten, ettei hän ottanut henkiveroa, niin kuin Jumala oli käskenyt tekemään sellaisina aikoina. Toisten mielestä kuningas osoitti heikkoutta yrittäessään saada selville, miten suuri hänen sotavoimansa oli, sen sijaan että hän olisi luottanut Jumalan antamaan voittoon, olipa sen suuruus mikä hyvänsä. Toiset taas sanovat, että Daavid on saattanut antaa myöten inhimilliselle ylpeydelle haluten voivansa kerskua Israelin merkityksellä ja kunnialla.

Mutta, kuten sanottu, me emme tiedä, miksi Daavidin suorittama väenlasku oli synti. Se, mitä hän teki, oli ehdottomasti väärin, sillä Saatana ”nousi Israelia vastaan ja yllytti Daavidin laskemaan Israelin”. (1. Aikak. 21:1) Jooabkin, joka toisinaan pani omat voimakkaat halunsa ja kunnianhimonsa sen edelle, mikä oli oikein, ymmärsi Daavidin väenlaskennan pahaksi. Me luemme: ”Kuninkaan käsky oli Jooabille kauhistus.” (1. Aikak. 21:6) Me olemme nykyään kaukana tosi tapahtumista, mutta jos Daavidin aikalaiset tiesivät tämän teon olleen ehdottomasti väärä, niin heidän johtopäätöksellään täytyi olla jokin peruste. Muista, että Daavidkin teon suoritettuaan tunnusti: ”Minä olen tehnyt suuren synnin tehdessäni tämän.” – 2. Sam. 24:10.

Rangaistukseksi tästä synnistä Jehova aiheutti kolmipäiväisen ruton, joka tappoi 70 000 israelilaista. (2. Sam. 24:12–16) Oliko se epäoikeudenmukaista? Kuoliko 70 000 viatonta ihmistä kuninkaan erehdyksen vuoksi? Raamattu osoittaa selvästi, että me kaikki olemme syntisiä ja kuoleman ansaitsevia ja elämme ainoastaan Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä. (Room. 3:23; 6:23; Valit. 3:22, 23) Niillä, jotka kuolivat, ei ollut siis erityistä ”oikeutta” elää. Voiko sitä paitsi kukaan ihminen nykyään sanoa varmasti, etteivät nuo 70 000 olleet syypäitä johonkin vakavaan syntiin, jota ei mainita historiallisessa kertomuksessa?

Pysähdyhän harkitsemaan, miten Jehova on menetellyt ihmisten suhteen menneisyydessä. Odottiko hän, kunnes Kain oli murhannut Aabelin, ja sitten rankaisi häntä? Ei, Jumala varoitti Kainia etukäteen siitä väärästä asenteesta, jota hän kehitti. (1. Moos. 4:2–16) Jehova varasi viattomille pakotien, ennen kuin hän hävitti jumalattomat Sodomassa. (1. Moos. 19:12–25) Ja toimiessaan Israelin kanssa Jumala jatkuvasti lähetti palvelijoitaan profeettoja varoittamaan kansaa sen pahoista teistä, ennen kuin hän tuotti rangaistuksen. – Jer. 7:25, 26.

Nämä ja monet muut esimerkit, jotka voitaisiin mainita, osoittavat, miten erinomaisia ominaisuuksia Jehovalla on. Israelilaiset voivat hyvällä syyllä kuvailla, että hän oli ”anteeksiantava Jumala, armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja suuri armossa”. (Neh. 9:17) Jehova on kaikissa menettelyissään sen veroinen, mitä Mooses ja Elihu sanoivat hänestä: ”Kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä.” ”Jumala ei tee väärin, Kaikkivaltias ei vääristä oikeutta.” – 5. Moos. 32:4; Job 34:12.

Vaikka meillä ei olekaan enää näin pitkän ajan kuluttua tiedossamme kaikkia yksityiskohtia siitä, minkä synnin Daavid teki suorittaessaan väenlaskun, eikä siitä johtuvasta rutosta, niin meillä on hyvä syy myöntää, että Jumalan menettelytavan on täytynyt olla täysin vanhurskas ja oikeudenmukainen samoin kuin hänen muutkin menettelynsä epätäydellisten ihmisten suhteen ovat olleet.

Hyväksyykö Jumala sinun uskontosi

Järkyttääkö tällainen kysymys sinua? Vielä järkyttävämpiä monille ovat ne levottomuutta herättävät muutokset, joita tapahtuu monissa maailman huomattavimmissa uskonnoissa. Rohkenetko sinä verrata sitä, mitä sinun uskontosi tekee ja opettaa, Raamattuun? Tässä tarkkailussa sinua auttaa 192-sivuinen taskukokoinen kirja Totuus joka johtaa ikuiseen elämään. Erittäin kiinnostavaksi toteat sen luvun ”Miksi on viisasta tutkia uskontoasi”. Lähetä vain 1,25 mk tai voit hankkia sen keneltä tahansa Jehovan todistajalta.