Jerusalem rakennetaan uudelleen Messiaan tuloon

 1. a) Kun Jerusalem autioitettiin ja sen kuningas kukistettiin, niin miltä se näytti huomioitsijasta ja Babylonista ja sen jumalasta Saatanasta? b) Voiko Jerusalem jäädä autioksi iäksi? Miksi on näin?

KUN Jerusalemin iänikuisen kilpailijan Babylonin sotajoukot hävittivät perusteellisesti Jerusalemin ja kun sen Daavidin sukuun kuuluneet kuninkaat syöstiin valtaistuimelta Jehovan epäsuosiossa, niin huomioitsijasta näytti, että Jerusalem oli murskattu iäksi. Babylon ajatteli siten ja kuvitteli pitävänsä juutalaiset pysyvästi vankeina. Kun Jerusalem lepäsi sitten autiona vuosikausia vailla ihmisiä ja kotieläimiä sekä näytti kummittelevalta paikalta, tämä käsitys vahvistui entistä enemmän ympärillä olevien kansojen mielessä. Saatana, Babylonin jumala, luuli saavuttaneensa murskaavan voiton. Mutta oli tyystin mahdotonta, että Jerusalem olisi ainaisesti autiona. Sen uudelleen rakentaminen oli ehdottoman varma. Lisäksi piti Jehovan temppelin olla jälleen sen muurien sisäpuolella. Miksi tämä oli niin varma? Siksi, että se liittyi sellaiseen, mikä Jehovan silmissä oli mahdollisimman tärkeätä. Se oli yhteydessä Siemenen pyhään salaisuuteen, lupaukseen, minkä Jehova itse antoi Eedenin puutarhassa aivan alussa. Se oli yhteydessä Messiaan tuloon.

MIKSI JERUSALEM PITI RAKENTAA UUDELLEEN?

 2. a) Miksi uskolliset juutalaiset luottivat Jerusalemin uudelleen rakentamiseen? b) Mitkä seikat saattoivat tilanteen näyttämään synkältä, mutta mitkä seikat antoivat siitä huolimatta juutalaisvangeille kirkkaan tulevaisuudentoivon?

² Juutalaisista, jotka odottivat Siemenen tuloa ja uskoivat Jehova Jumalan sanaan, oli varmaa, ettei Jerusalem olisi ainaisesti autiona, vaan että se rakennettaisiin uudelleen ja kukoistaisi jälleen. He tiesivät Jeremian ennustuksesta, että Jerusalemin autioituksella oli 70-vuotisraja. (Jer. 25:11, 12) He tiesivät Jerusalemin ennallistuksen ja tulevan kunnian Jesajan ennustuksesta. (Jes. 52. luku) He tiesivät, että Jerusalemin piti olla olemassa Siionin vuorella Messiaan tullessa ja että siellä täytyi olla Jehovan tosi palvonnan temppeli. Tilanne näytti tosin pahalta siihen aikaan, sillä kuninkaallisen perheen sukuhaarakin oli kutistunut kovin ohueksi. Sidkian, Juudan viimeisen kuninkaan, kaikki pojat oli surmattu, ja elossa oli ainoastaan yksi hallitsevan perheen jäsen Joojakin eli Jekonja, Sidkian veljenpoika. Samoin oli ylimmäisen papin suvun laita. Nebukadnessar surmasi Serajan, mutta säästi hänen poikansa Joosadakin, joka joutui Jekonjan tavoin vangiksi Babyloniin. Mutta tänä synkkänä aikana näiden kahden miehen varjeltuminen elossa sekä se seikka, ettei minkään vieraan kansan sallittu asettua maahan sinä aikana, kun Juuda oli autiona, olivat voimakkaita merkkejä, jotka antoivat kirkkaan toivon uskollisille juutalaispakkosiirtolaisille. He saattoivat nähdä, että Jumala säilytti ihmeellisellä tavalla kuninkaallisen ja papillisen suvun sekä piti myös ihmeellisesti maan vapaana siihen asti, jolloin hän oli lähettävä oman kansansa takaisin rakentamaan uudelleen Jerusalemia. Messiaan ei pitänyt tulla autioitettuun vaan uudelleen rakennettuun Jerusalemiin, kuten oli osoitettu huomattavassa ennustuksessa Dan. 9:25:ssä (Um): ”Ja sinun tulisi tietää ja käsittää, että siitä, kun lähti se sana, että Jerusalem on ennallistettava ja uudelleen rakennettava, on Messiaaseen, Johtajaan, oleva seitsemän viikkoa, myös kuusikymmentäkaksi viikkoa. Se palaa ja tosiaankin uudelleen rakennetaan toreineen ja vallihautoineen, mutta aikojen ahdingossa.”

TEMPPELI VALMISTUU

 3. a) Mitä tapahtui temppelin uudelleenrakentamistyölle kohta perustuksen laskemisen jälkeen? b) Miten Jehova pani temppelin uudelleen rakentamisen alkamaan jälleen? c) Mitkä tapahtumat seurasivat?

³ Edellisessä kirjoituksessamme käsittelimme juutalaisten paluuta Serubbaabelin johdolla. Hän oli kuninkaallisen suvun jälkeläinen ja häntä seurasi Jeesua, ylimmäinen pappi, Joosadakin poika. Paluu tapahtui Persian Kyyroksen, Babylonin valloittajan, käskystä, niin kuin Jehova oli ennustanut. Vuonna 536 eaa. nämä palanneet juutalaiset laskivat Jehovan temppelin perustuksen. Mutta kohta sen jälkeen Saatana pani esteen heidän tielleen saamalla juutalaisten samarialaisviholliset sekaantumaan asiaan ja toimittamaan lopulta Persian hallituksen virallisen kiellon rakennustyölle. Se heikensi juutalaisia siinä määrin, että he jättivät tämän tärkeimmän työn ja laiminlöivät temppelin rakentamisen, vaikka he rakensivatkin koteja itselleen. Mutta vastustus ja juutalaisjäännöksen pelosta johtunut laiminlyöntikään eivät voineet estää Jehovan päätöksen toteutumista. Hän herätti profeetat Haggain ja Sakarjan, jotka suurella innollaan ja Jehovalta saamallaan voimakkaalla sanomalla kannustivat juutalaiset ryhtymään jälleen temppelin rakentamiseen. (Hagg. 1:1–3, 9; Sak. 1:1–3, 16; Esra 4:24–5:2) Nämä profeetat alkoivat puhua Persian kuninkaan Daarejaveksen eli Dareios I:n toisena hallitusvuotena, viisitoista vuotta sen jälkeen, kun temppelin perustus oli laskettu. Vihollinen huomasi tietenkin nopeasti uudelleen rakentamisen, ja rakentajien toiminnan laillisuus asetettiin kyseenalaiseksi Persian määräämien viranomaisten edessä, jotka hallitsivat Eufrat-virran ja Välimeren välisiä provinsseja. Mutta nyt juutalaiset olivat Haggain ja Sakarjan henkeyttäminä pelottomia ja jatkoivat työtään. He kiinnittivät huomion siihen, että Kyyros oli antanut määräyksen temppelin uudelleen rakentamisesta. Sen jälkeen käskynhaltija Tattenai, jolle Serubbaabel oli vastuussa, ja muut virkailijat kirjoittivat pyytäen Persian kuninkaan ratkaisua. Kirjuri Esra kertoo tuloksista:

 4. Mihin toimenpiteisiin kuningas Dareios ryhtyi saatuaan kirjeen Juudaa hallitsevilta viranomaisilta, ja mitkä määräykset hän antoi?

⁴ ”Niin kuningas Daarejaves antoi käskyn, että asiaa tutkittaisiin Baabelin arkistossa, jonne myös aarteet koottiin. Ja Ahmetan linnasta, Meedian maakunnasta, löydettiin kirjakäärö [ei nuolenpääkirjoitustaulu], johon oli kirjoitettu seuraavasti: ’Muistettava tapahtuma: Kuningas Kooreksen ensimmäisenä hallitusvuotena kuningas Koores antoi käskyn: Jumalan temppeli Jerusalemissa, se temppeli rakennettakoon paikaksi, jossa uhreja uhrataan. Sen perustukset laskettakoon lujiksi, sen korkeus olkoon kuusikymmentä kyynärää ja leveys kuusikymmentä kyynärää. Siinä olkoon aina rinnakkain kolme kivikertaa suuria kiviä ja yksi hirsikerta uusia hirsiä; ja kustannukset suoritettakoon kuninkaan hovista. Ja myös Jumalan temppelin kulta- ja hopeakalut, jotka Nebukadnessar vei pois Jerusalemin temppelistä ja toi Baabeliin, annettakoon takaisin. Ne tulkoot paikoilleen Jerusalemin temppeliin, pantakoon ne Jumalan temppeliin.’” – Esra 6:1–5.

 5. Minkä varoituksen kuningas Dareios I lisäsi Kyyroksen käskyyn?

⁵ Dareios katsoi rakennustyön lailliseksi ja sanoi jyrkästi viranomaisille: Teidän on ”pysyttävä siitä erillänne. Antakaa Jumalan temppelin rakennustyön olla rauhassa”. Lisäksi hän varoitti, ”että kuka ikinä rikkoo tämän määräyksen, hänen talostaan revittäköön hirsi, ja hänet ripustettakoon ja naulittakoon siihen, ja hänen talostaan tehtäköön siitä syystä soraläjä [yleinen käymälä, Um]”. – Esra 6:6–12.

 6. Mikä vaikutus Dareioksen päätöksellä oli juutalaisiin, ja milloin temppelin rakentaminen päättyi?

⁶ Näin ilmeisen Jumalan siunauksen rohkaisemina juutalaiset jouduttivat työtä, ja temppeli tuli valmiiksi vajaan neljän ja puolen vuoden aikana. Esra 6:15 ilmoittaa valmistumispäivän sanoen: ”Tämä temppeli valmistui adar-kuun kolmanneksi päiväksi, nimittäin kuningas Daarejaveksen kuudentena hallitusvuotena.” Jos Dareios I:n ensimmäinen hallitusvuosi lasketaan vuodesta 522 eaa., jolloin hänen edeltäjänsä Kambyses kuoli, niin temppelin rakentaminen päättyi maaliskuussa vuonna 516 eaa.a

 7. Milloin temppeli tuli valmiiksi, ja mitä se salli juutalaisten tehdä?

⁷ Adaria seuraava kuukausi on niisan. Kun juutalaiset lopettivat temppelin rakentamisen adarin 3. päivänä, he voivat vihkiä sen aikanaan viettääkseen pääsiäistä niisan-kuussa kuningas Dareios I:n seitsemännen hallitusvuoden alussa: ”Silloin israelilaiset, papit ja leeviläiset ja muut pakkosiirtolaiset, viettivät Jumalan temppelin vihkiäisiä iloiten.” (Esra 6:16) Jehovan palvonta Jerusalemissa oli nyt täysin ennallistettu. Rakentajien ilon on täytynyt olla suuri, kun he näkivät temppelin rakentamisen täysin suoritetuksi.

KAUPUNGIN RAKENTAMINEN KIINNITTÄÄ HUOMIOTA

 8. a) Milloin herätettiin mies saamaan Jerusalemin uudelleen rakentaminen päätökseen, ja kuka tämä mies oli? b) Mikä erityisesti herätti Nehemian toimimaan?

⁸ Mutta entä itse kaupunki? Ja Jesajan ennustus, että Jerusalem oli kukoistava, ja Danielin ennustus sen torin ja vallihaudan uudelleen rakentamisesta? Vaikka olikin jonkin aikaa ennen kuin tämä tapahtui, niin jotain piti silti tehdä Messias-Ruhtinaan tulon valmistamiseksi. Vasta Persian kuninkaan Artakserkseen hallitessa Jehova herätti erään toisen uskollisen palvelijan hengen huolehtimaan siitä, että tämä tehtiin. Tämä palvelija oli Nehemia, jolla oli siihen aikaan Persian kuninkaan Artakserkseen juomanlaskijan vastuullinen asema. Vaikkei hän voinutkaan olla Jerusalemissa, hänen sydämensä oli siellä, sillä hän tiesi, että sinne keskittyi Jehovan tosi palvonta. Jerusalem oli se paikka, mihin Jehovan nimi liittyi, ja sinne rakennettiin nyt uudelleen Jehovan temppeli. Hän kertoo, kuinka hän oli huolissaan kaupungista ja uudelleen rakentamisen viivästymisestä, minkä tilanteen ilmaisi raportti noin 60 vuotta temppelin uudelleen rakentamisen jälkeen: ”Kislev-kuussa, kahdentenakymmenentenä vuotena, minun ollessani Suusanin linnassa, tuli Hanani, eräs minun veljistäni, ja muita miehiä Juudasta. Ja minä kyselin heiltä juutalaisista, siitä pelastuneesta joukosta, joka vankeudesta palanneena oli jäljellä, ja Jerusalemista. Ja he sanoivat minulle: ’Jotka vankeudesta palanneina ovat jäljellä siinä maakunnassa, ne ovat suuressa kurjuudessa ja häväistyksen alaisina; ja Jerusalemin muuri on revitty maahan, ja sen portit ovat tulella poltetut’. . . . Minä olin näet kuninkaan juomanlaskija.” – Neh. 1:1–3, 11.

 9. Miten kuningas Artakserkses antoi Nehemialle tilaisuuden esittää pyyntönsä?

⁹ Nehemia oli kovin murheissaan kuullessaan tällaisen raportin. Hän esitti asian heti rukouksessa Jehovalle. Ei kestänyt kauan, kun vastaus tuli hänen rukoukseensa. Hän kertoo: ”Niisan-kuussa, kuningas Artahsastan kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena, kun viini oli hänen edessään, otin minä viinin ja annoin sen kuninkaalle. Kun minä en ollut ennen ollut hänen edessään murheellisena, sanoi kuningas minulle: ’Minkätähden sinä olet niin murheellisen näköinen? Ethän ole sairas; sinulla on varmaan jokin sydänsuru.’ Silloin minä peljästyin kovin.” – Neh. 2:1, 2.

10. a) Miten Nehemia etsi Jumalan ohjausta ennen pyyntönsä esittämistä, ja miten kuningas suhtautui siihen? b) Minkä pyynnön Nehemia esitti?

¹⁰ Nehemia selitti kuninkaalle syyn suruunsa. Kun Artakserkses kysyi: ”Mitä sinä siis pyydät?” Nehemia esitti hiljaisen rukouksen Jehovalle ja rohkaistui pyytämään kuningasta lähettämään hänet rakentamaan Jerusalemia uudelleen. Rukoukseen vastattiin: kuningas Artakserkses suostui. Nehemia kertoo: ”Kun siis kuningas näki hyväksi lähettää minut, ilmoitin minä hänelle määrätyn ajan. Ja minä sanoin kuninkaalle: ’Jos kuningas hyväksi näkee, niin annettakoon minun mukaani kirjeet Eufrat-virran tuonpuoleisen maan käskynhaltijoille, että he sallivat minun kulkea sen kautta perille Juudaan asti, samoin kirje Aasafille, kuninkaan puiston vartijalle, että hän antaa minulle hirsiä temppelilinnan porttien kattamista varten sekä kaupungin muuria ja sitä taloa varten, johon menen asumaan’. Ja kuningas myönsi minulle sen, koska minun Jumalani hyvä käsi oli minun päälläni.” – Neh. 2:3–8.

11. a) Millainen vastustus nousi, ja miten Nehemia ja hänen työtoverinsa voittivat sen? b) Milloin muurit tulivat valmiiksi?

¹¹ Kuinka ihmeellisesti Jehova näyttikään, ettei hänen käsivartensa ollut lyhyt! Juuri niin kuin hän oli ennustanut Dan. 9:25:ssä, uudelleenrakentamistyö suoritettiin ahdistavina, vaikeina aikoina. Kuninkaan määräyksen jälkeenkin Nehemia ja hänen rakentajatoverinsa saivat monia uhkauksia ja paljon vastustusta ympärillä olevalta ei-juutalaiselta väestöltä. Heidät yritettiin houkutella pois työstä. Nehemia joutui hengenvaaraan, mutta kun he uskoivat ja turvasivat kaikkivaltiaaseen Jumalaan ja aseistautuivat puolustautumaan hyökkäystä vastaan sekä pysyivät työssänsä, minkä Jumala oli heille määrännyt, niin he rakensivat suojamuurit Siionin eli Jerusalemin ympärille kahdessa kuukaudessa. ”Muuri valmistui elul-kuun kahdentenakymmenentenä viidentenä päivänä, viidenkymmenen kahden päivän kuluttua.” (Nehemian laskutavan mukaan vuosi alkoi tisristä ja päättyi eluliin, kahdenteentoista kuukauteen.) – Neh. 6:15.

JEHOVAN TÄYTTYNYT PÄÄTÖS TUO ONNEA

12. Kuka yllytti viholliset vastustamaan uudelleenrakennustyötä, ja miksi he taistelivat omia etujaan vastaan?

¹² Mikään ei voinut pysähdyttää Jehovan päätöksen täyttymistä. Saatanan nostattamien katkerien vihollisten syrjään työntäminen oli hänelle hyvin pieni asia. He olivat tyystin sokeita sen loistavan tarkoituksen suhteen, mitä vastaan he taistelivat, eivätkä ymmärtäneet, miten suunnattoman tärkeä tämä uudelleenrakennustyö oli sen Luvatun Siemenen yhteydessä, joka oli siunaava kaikki maan sukukunnat. He taistelivat tietämättään järjestelyä vastaan, mikä koituu lopulta monien heidän omaan joukkoonsakin kuuluvien siunaukseksi.

13. a) Mikä auttoi kaupungin rakentajia jatkamaan? b) Minkä järjestelyn Nehemia teki heti muurien valmistuttua?

¹³ Mutta Jehovalla oli kansa, joka rakasti häntä ja hänen palvontaansa ja odotti Messiaan tuloa. Hän voi henkeyttää sen innolla ja voimalla suorittamaan tämän tärkeän uudelleenrakentamistyön ahdingon aikoinakin. Nehemia kertoo: ”Kun muuri oli rakennettu, asetin minä ovet paikoillensa; ja niiden vartioimisen saivat ovenvartijat, veisaajat ja leeviläiset tehtäväkseen. Ja Jerusalemin päämiehiksi minä asetin veljeni Hananin ja linnanpäällikön Hananjan, sillä hän oli luotettava mies ja pelkäsi Jumalaa enemmän kuin moni muu.” – Neh. 7:1, 2.

14. a) Mitkä juhlat vietettiin seuraavassa kuussa? b) Kuka huomattava henkilö oli läsnä, ja miten hän ja Nehemia vahvistivat juhlijoita? c) Mikä Jehovan toivomus kansansa suhteen toteutui tällöin?

¹⁴ Tämä oli varmasti mitä suurimman ilon aikaa. Niinpä siis vietettiin seuraavassa kuussa tisrissä, Artakserkseen 21. vuonna, tämän kuukauden säännölliset uskonnolliset juhlat: pasuunanpuhallus ja ensimmäisen päivän juhla, uudenkuunpäivä, sovituspäivä 10. päivänä ja 15. päivästä lähtien lehtimajan- eli tabernaakkelijuhla. Jumalan lain huomattava jäljentäjä Esra oli lukemassa julkisesti heille Jumalan kirjoitettua sanaa. Lukemisen jälkeen käskynhaltija Nehemia vahvisti juhlijoita seuraavin sanoin: ”Älkää olko murheelliset, sillä ilo Herrassa on teidän väkevyytenne.” Jehova halusi uskollisen kansansa olevan onnellinen, ja se olikin, kuten kertomus sanoo: ”Aina Joosuan, Nuunin pojan, ajoista siihen päivään saakka eivät israelilaiset olleet niin tehneet. Ja vallitsi hyvin suuri ilo. Ja Jumalan lain kirjaa luettiin joka päivä, ensimmäisestä päivästä viimeiseen saakka. Ja he viettivät juhlaa seitsemän päivää, ja kahdeksantena päivänä pidettiin juhlakokous säädetyllä tavalla.” – Neh. 8:1–18.

15. Kuvaile muurien vihkimistapahtumat.

¹⁵ Vaikka muurien vihkimiskertomus onkin esitetty vasta myöhemmin Nehemian kirjassa, vihkiminen luultavasti tapahtui kuitenkin edellä mainittujen uskonnollisten menojen jälkeen. Se soi israelilaisille tilaisuuden jatkaa juhlien jälkeen ylitsevuotavaa ilonilmaustaan. Me luemme: ”Kun Jerusalemin muuri oli vihittävä, haettiin leeviläiset kaikista heidän asuinpaikoistansa ja tuotiin Jerusalemiin viettämään vihkimäjuhlaa iloiten, kiitosvirsiä ja lauluja laulaen, kymbaaleja, harppuja ja kanteleita soittaen.” Ne olivat värikkäät vihkiäiset, joissa oli muodostettu kaksi kulkuetta marssimaan vastakkaisiin suuntiin valmiitten muurien päällä. Muureissa ei ollut murtumaa. ”Sitten molemmat laulukunnat asettuivat Jumalan temppeliin, ja” – Nehemia sanoo – ”samoin minä ja toinen puoli esimiehiä minun kanssani, sekä papit . . . Veisaajat kaiuttivat virsiään, ja Jisrahja oli johtajana.” Tämän jälkeen juhlijat menivät temppeliin Moorian vuorelle, ja suuria uhreja uhrattiin riemuiten Jehovan alttarilla. ”Sillä Jumala oli suuresti ilahuttanut heitä; myöskin vaimot ja lapset iloitsivat. Ja ilo kuului Jerusalemista kauas.” – Neh. 12:27–43.

16. Mistä seikoista uskolliset juutalaiset voivat iloita siihen aikaan, ja mikä tuottaa heille suurempaa iloa tulevaisuudessa?

¹⁶ Miten ihmeellisesti Jehova Jumala osoittikaan voimansa päätöstensä toteuttamiseksi! Mikä voitto Saatanasta ja millainen nöyryytys Jehovan tosi palvonnan vastustajille! Mikä hengellinen vahvistus Jerusalemissa olevalle uskolliselle juutalaisjäännökselle! Juutalaiset olivat kaksinverroin varmoja Jehovan laupeudesta ja hänen päätöstensä luotettavuudesta. Miten luottavaisina ja innokkaina he voivatkaan laulaa Jumalan ylistystä ja kertoa lapsilleen sekä muille Jumalan ihmeellisistä teoista! Hekään eivät siihen aikaan voineet täysin ymmärtää Jumalan päätöksissä näyttelemäänsä ihmeellistä osaa. Mutta kuinka he iloitsevatkaan, kun he palaavat elämään ylösnousemuksessa odottamansa Messiaan toimesta ja havaitsevat, mitä osaa Jehova salli heidän näytellä suurta Messiasta, lupauksen Siementä, koskevien päätöstensä kehityksessä!

17. a) Mitä sellaista tapahtui Messiaan yhteydessä, mikä teki Jerusalemin ennallistamisen välttämättömäksi sen jälkeen, kun Babylon oli autioittanut sen? b) Mikä muu seikka näiden tapahtumien yhteydessä on tärkeä, ja mitä se tarjoaa meille?

¹⁷ Kokoamalla kansansa takaisin Jerusalemiin Jumala piti vahingoittumattomana kansan, johon Messias tuli. Messias suoritti suuren osan saarnaamisestaan temppelin alueella, missä monet, jotka tulivat palvomaan Jehovaa, saattoivat kuulla ja olla hänen ensimmäisten seuraajiensa joukossa. Hän antoi elämänsä uhriksi ihmiskunnan puolesta sen porttien ulkopuolella. Jerusalemia koskevaan Jumalan päätökseen kuului todella tärkeänä osana sen ennallistaminen Babylonin autioitettua sen. Mutta on toinenkin hyvin tärkeä tekijä, joka koskee näitä tapahtumia ja Danielin niistä lausumaa ennustusta. Se on niiden tapahtumisaika. Se tarjoaa meille yhden tarkimmista Messiaan tunnuksista. Se auttaa kaikkia Heprealaisiin kirjoituksiin uskovia juutalaisia niin kuin pakanoitakin toteamaan Jumalan lupaaman Messiaan palveluksesta piirteitä, jotka voivat koitua heidän pelastuksekseen. Tätä tärkeätä aihetta käsitellään sarjamme jatkossa.

[Alaviitteet]