Messiaan kiistattomat tuntomerkit

 1. Miten Jumala antoi toivoa jo ihmisen lankeemisesta lähtien Eedenissä?

AIVAN alusta lähtien, heti ihmisen langettua Eedenissä, Jumala lausui toivoa herättävän ennustuksen. Hän lupasi, että oli tuleva siemen, joka oli murskaava Jumalan vihollisen pään. (1. Moos. 3:15) Hän laajensi tätä lupausta ja vahvisti muinaisten ihmisten uskoa antamalla tietoa tästä Siemenestä ja osoittamalla lopulta, että tämä Siemen oli oleva Se, jota heprean kielellä kutsuttaisiin Messiaaksi. Kansat tulisivat panemaan toivonsa tähän Messiaaseen. Toivon ja luottamuksen paneminen siihen oikeaan, tosi Messiaaseen, oli elämän tai kuoleman kysymys. Siksi meille on täytynyt varata kiistattomat tuntomerkit Messiaasta, ettemme panisi toivoamme väärään henkilöön pettymykseksemme ja pelastuksemme menetykseksi. Sillä olihan oleva vääriä messiaitakin.

 2. a) Miten Jumala huolehti siitä, että meidän toivomme ei menisi hukkaan, ja miten perusteellinen tämä varaus on? b) Mitä Messiaan tunnistamiskeinoa me erityisesti tutkimme tässä kirjoituksessa?

² Jumala varasi sanansa Raamatun kautta tämän kiistattoman tunnistuskeinon. Jumala oli esittänyt esikristillisissä Heprealaisissa kirjoituksissa satoja yksityisseikkoja ja ominaisuuksia, jotka Messiaan piti täyttää, ja asioita, jotka häntä vaadittiin toteuttamaan. Kaikkien näiden seikkojen piti liittyä ja punoutua niin läheisesti toisiinsa, että kenenkään petkuttajan olisi mahdollista täyttää ne ainoastaan yhdessä tapauksessa miljardeista, niin, tosiaan mahdotonta, koska Suuri kaikkivaltias Jumala ohjaili asioita niin, että hänen luvattu Messiaansa tunnettaisiin kiistattomasti. Oli useita tunnistamiskeinoja, mm. sukututkimus, paikka, tapaus, tapahtumien sattumistapa ja aika. Yksi näistä, aika, liittää mukaan myös toisia tekijöitä, kuten paikan ja tapahtuman, mihin haluamme tässä kirjoituksessa kiinnittää huomiosi.

 3. a) Mitä tämän asian tarkastamisen pitäisi vaikuttaa niihin, jotka eivät usko Raamattua henkeytetyksi? b) Mitä sen pitäisi saada juutalaisen uskon omaavat tekemään?

³ Jos ne, jotka eivät usko Raamatun olevan henkeytetty, vilpittömästi tutkivat tätä asiaa, niin he eivät voi olla vakuuttumatta, niin että ainakin tutkivat edelleen Jumalan sanaa arvostavammin. Juutalaisen uskon omaavien, jotka uskovat Jumalan sanaan ja uskovat, että Jumalan profeetat eivät voineet valehdella eivätkä valehdelleet, on pakko tutkia uudelleen uskontonsa kanta Messiaan tuloa koskevassa asiassa.

 4. Ketä käytettiin esittämään tämä ennustus meille?

⁴ Kyseisen ennustuksen on esittänyt profeetta Daniel, jolla oli erittäin suosittu asema Jumalan edessä ja joka on mainittu Jumalan sanassa mitä nuhteettomimpana miehenä. Daniel henkeytettiin ennustuksensa 9. luvun jakeissa 24–27 sanomaan:

 5. Mitkä tuntomerkit Dan. 9:24–27 esittää Messiaasta?

⁵ ”Seitsemänkymmentä viikkoa on säädetty sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi; silloin luopumus päättyy, ja synti sinetillä lukitaan, ja pahat teot sovitetaan, ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan, ja näky ja profeetta sinetillä vahvistetaan, ja kaikkeinpyhin voidellaan. Ja tiedä ja käsitä: siitä ajasta, jolloin tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava, voideltuun, ruhtinaaseen, asti, on kuluva seitsemän vuosiviikkoa; ja kuusikymmentäkaksi vuosiviikkoa, niin se jälleen rakennetaan [on oleva seitsemän viikkoa, myös kuusikymmentäkaksi viikkoa. Se palaa ja todella jälleen rakennetaan, Um] toreinensa ja vallihautoinensa, mutta keskellä ahtaita aikoja. Ja kuudenkymmenen kahden vuosiviikon mentyä tuhotaan voideltu, eikä häneltä jää ketään. Ja kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki, mutta hän itse saa loppunsa tulvassa. Ja loppuun asti on oleva sota: hävitys on säädetty. Ja hän tekee liiton raskaaksi [pitää liiton voimassa, Um] monille yhden vuosiviikon ajaksi, ja puoleksi vuosiviikoksi [viikon puolivälissä, Um] hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin; ja hävittäjä tulee kauhistuksen siivillä. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodatetaan hävittäjän ylitse.”

 6. a) Mitkä seikat ”seitsemästäkymmenestä viikosta” on saatava selville? b) Miten tiedämme, etteivät nuo ”seitsemänkymmentä viikkoa” olleet kirjaimellisia 7-päiväisiä viikkoja?

⁶ Tästä ennustuksesta käy ilmi, että tässä on todellinen jalokivi Voidellun eli Messiaan tunnistamiseksi ja että on mitä tärkeintä saada selville näiden 70 viikon alkamisaika ja myös näiden profeetallisten viikkojen pituus. Voisimme sanoa jo alussa, että jos nämä kaikki olisivat kirjaimellisia seitsenpäiväisiä viikkoja, niin Messias olisi tullut yli kaksituhatta neljäsataa vuotta sitten Persian valtakunnan aikana eikä häntä olisi tunnistettu. Eivätkä muut Raamatussa mainitut sadat edellytykset olisi täyttyneet. Tästä seuraa näin ollen, että nämä 70 viikkoa olivat kuvaannolliset ja esittivät paljon pitempää aikaa. Milloin tämä aika alkoi ja loppui?

 7. a) Mikä meidän ensin on saatava selville tietääksemme, milloin noita ”seitsemääkymmentä viikkoa” alettiin laskea? b) Minkä tiedon Nehemia antaa meille tästä?

⁷ Edellä lainatun Danielin ennustuksen 25. jae osoittaa, että siitä ajasta lähtien, jolloin käskysanan piti astua voimaan, oli alkava huomattava ajanjakso, mikä oli ilmaiseva täsmälleen sen vuoden, jona Jumalan vaimon Luvattu Siemen eli Messias oli ilmestyvä maan päälle. Saadaksemme selville, milloin tämä käsky annettiin ja milloin se astui voimaan, on ratkaistava, kuka se kuningas oli, joka käskyn antoi, ja vahvistettava se vuosi, jolloin tämä kuningas alkoi hallita, sillä käsky annettiin tämän kuninkaan kahdentenakymmenentenä vuonna. Nehemia kertoo: ”Niisankuussa, kuningas Artahsastan kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena, kun viini oli hänen edessään, otin minä viinin ja annoin sen kuninkaalle.” (Neh. 2:1) Tällöin Nehemia käänsi kuninkaan huomion Jerusalemin surulliseen tilaan ja pyysi, että hänet valtuutettaisiin palaamaan uudelleen rakentamaan kaupunkia. Tämä keskustelu käytiin vuonna 455 eaa., ja kuningas oli Persian Artakserkses, kuten seuraavat historialliset tosiasiat osoittavat.

NELJÄ ARTAKSERKSESTÄ EDELTÄNYTTÄ KUNINGASTA

 8. a) Ketkä ne kaksi kuningasta olivat, jotka hallitsivat Persiaa Dareios Meedialaisen ja Dareios I:n välillä? b) Milloin Persia hyökkäsi toisen kerran Kreikkaan ja millaisin seurauksin?

⁸ Daniel mainitsee 11:1:ssä meedialaisen Daarejaveksen eli Dareioksen ja ennustaa jakeessa 2, että Persiassa nousee vielä kolme kuningasta sekä neljäs, joka kerää suuremmat rikkaudet kuin kaikki toiset ja ”panee . . . kaiken liikkeelle Jaavanin [Kreikan] valtakuntaa vastaan”. Kolmas kuningas oli Dareios I, joka alkoi hallita Persian valtakuntaa vuonna 522 eaa. Häntä oli edeltänyt meedialaisen Dareioksen jälkeen kaksi kuningasta, persialainen Kyyros ja Kambyses, Kyyroksen poika. Vuonna 490 eaa. kuningas Dareios antoi määräyksen, että Persian piti hyökätä toisen kerran Kreikkaan. Persian joukot olivat ateenalaisia paljon suuremmat, mutta persialaiset lyötiin Marathonissa, Kreikassa. Kuningas Dareios aikoi hyökätä Kreikkaan kolmannen kerran, mutta kuoli vuonna 486 eaa., ennen kuin ehti täydentää varustelunsa.

 9. a) Kuka oli Danielin mainitsema neljäs kuningas, joka ”panee . . . kaiken liikkeelle Jaavanin [Kreikan] valtakuntaa vastaan”? b) Mitä Kserkses mm. teki, miksi hän liittyy 70 viikkoa koskevaan asiainkäsittelyyn, ja mihin vuoteen hänen hallituksensa ulottui?

⁹ Sitten nousi Danielin mainitsema neljäs kuningas tekemään edelleen yrityksiä Kreikan valloittamiseksi. Eräissä nykyisissä raamatunkäännöksissä hänen nimensä mainitaan Kserkseenä. (Est. 1:1–3, Ak, Mo) Toisissa raamatunkäännöksissä häntä kutsutaan Ahasverokseksi heprean mukaan. Jos Ahasveros on Kserkses, niin hän alkoi hallita joulukuussa vuonna 486 eaa. Syy, miksi kuningas Kserkses liittyy Danielin ennustamien 70 viikon tarkasteluun, on se, että hän oli sen kuningas Artakserkseen isä, joka antoi määräyksen uudelleen rakentaa Jerusalem. (Neh. 1:1; 2:1, 7, 8) Kuningas Kserkses I oli se hallitsija, joka antoi laillisen suostumuksen sille, että juutalaiset saivat puolustautua vihollistensa heihin kohdistamaa joukkoteurastusta vastaan. Mordokai, Kserkseen juutalaisen vaimon Esterin serkku, toimi silloin Kserkseen pääministerinä ja sääti juutalaisille puurim-muistojuhlan kahdennentoista kuukauden adarin (helmi-maaliskuun) 14. ja 15. päiväksi. (Est. 9:20, 21) Kserkses hallitsi silloin kahdettatoista vuottaan (Est. 3:7), ja hänen hallituksensa on täytynyt jatkua edelleen hänen kolmanteentoista vuoteensa, vuoteen 474 eaa., sillä Kserkseen määräyksen jälkeen tapahtui muita asioita, kuten sanotaan Est. 9:32–10:3:ssa.

10. Miten Est. 9:32–10:3 antaa tietoja, jotka osoittavat, että Kserkses eli hallituksensa kolmanteentoista vuoteen asti?

¹⁰ ”Näin säädettiin Esterin käskystä nämä puurimmääräykset ja kirjoitettiin kirjaan. Kuningas Ahasveros saattoi työveron alaisiksi sekä mannermaan että merensaaret. Ja kaikki hänen valta- ja urotyönsä ja kertomus Mordokain suuruudesta, johon kuningas hänet korotti, ne ovat kirjoitettuina Meedian ja Persian kuningasten aikakirjassa. Sillä juutalainen Mordokai oli kuningas Ahasveroksen lähin mies ja oli suuri juutalaisten keskuudessa ja rakas lukuisille veljillensä, koska hän harrasti kansansa parasta ja puhui koko heimonsa onnen puolesta.”

11. a) Milloin Persia hyökkäsi kolmannen kerran Kreikkaan, ja mitkä seuraukset siitä olivat? b) Poistiko tämä Kreikan saama voitto Persian neljännen maailmanvallan asemasta?

¹¹ Kolmas hyökkäys Kreikkaan oli tapahtunut ennen Kserkseen kahdettatoista vuotta. Kun Kserkseen sotajoukot, jotka olivat paljon suuremmat kuin kreikkalaisten, menivät Hellespontoksen yli vuonna 480 eaa., niin ateenalainen sotapäällikkö Themistokles löi ne taktiikkansa ansiosta. Kreikkalaiset kävivät Thermopylaissa viivytystaistelua, mikä aiheutti suuria tappioita persialaisille ja minkä jälkeen yli puolet Kserkseen laivastosta tuhottiin. Seuraavana vuonna kreikkalaiset voittivat Persian sotajoukon, joka oli jätetty jäljelle erään sen kykenevimpiin kuuluvan kenraalin komennukseen. Samana päivänä tuhottiin Persian laivaston jätteet lähellä Mykalen niemekettä Vähässä-Aasiassa. Persialaiset eivät hyökänneet Kreikkaan enää koskaan sen jälkeen. Näin pysähtyivät neljännen maailmanvallan yritykset tunkeutua syvälle Eurooppaan vuonna 479 eaa., Kserkseen hallituksen kahdeksantena vuotena. Mutta Persian valtakunta piti siitä huolimatta edelleen hallussaan maailmanherruutta puolitoista vuosisataa.

ARTAKSERKSEEN HALLITUKSEN ALKU

12. Mitä tapahtui Themistokleelle jonkin aikaa hänen Persiasta saamansa voiton jälkeen?

¹² Esitämme tässä historiallisen todistuksen siitä, että Artakserkseen hallitus alkoi vuonna 474 eaa.: Vaikka Themistokles oli saanut voitot ja vahvistanut suuresti Kreikan puolustusta, niin myöhemmin hän alkoi menettää kansan luottamusta. Häntä syytettiin lopulta maanpetoksellisista neuvotteluista persialaisten kanssa. Hän pakeni Vähään-Aasiaan, hänet julistettiin petturiksi ja hänen omaisuutensa takavarikoitiin. Me luemme kuitenkin, että persialaiset ottivat hänet hyvin vastaan:

13. Kenen hovista Themistokles etsi ja löysi suojan?

¹³ ”Hän . . . etsi lopulta suojelusta Persian hovista, missä hän saavutti hallitsevan yksinvaltiaan, Artakserkses Longimanuksen, suuren suosion. Hän sekaantui syvälle suunnitelmiin, joiden mukaan persialaiset kukistaisivat Kreikan, minkä hän oli luvannut Artakserkseelle saada aikaan, kun, . . . eräiden tietojen mukaan hän otti myrkkyä; . . . – The Encyclopedia Americana, v:n 1929 painos, 26. osa, s. 507.

14. Milloin Themistokles kuoli, ja miten tämä auttaa meitä laskemaan, milloin hän saapui Vähään-Aasiaan?

¹⁴ Maanpakoon ajettu Themistokles kuoli Vähässä-Aasiassa Artakserkseen hallitusaikana. Diodorus Sisilialaisen, erään ensimmäisellä vuosisadalla eaa. eläneen kreikkalaisen historioitsijan, aikakirjojen mukaan Themistokleen kuolinvuosi oli 471 eaa. Hänen on täytynyt saapua Vähään-Aasiaan vuonna 473 eaa. seuraavan tiedon mukaan: Saavuttuaan Vähään-Aasiaan hän lähetti kuningas Artakserkseelle kirjeen ja anoi puheillepääsyä, mutta pyysi ensin saada vuoden ajan opiskella persiaa, minkä jälkeen hän tulisi ja esittäisi Artakserkseelle suunnitelmia Kreikan kukistamiseksi. Artakserkses myöntyikin tähän pyyntöön, ja Themistokles tuli hänen hoviinsa vuoden lopulla.

15. Miten (kreikkalainen historioitsija) Thukydides tukee sitä ajatusta, että Themistokles pakeni Vähään-Aasiaan vuonna 473 eaa.?

¹⁵ Kreikkalainen historioitsija Thukydides Ateenasta eli Persian Artakserkseen hallituksen aikana ja kertoi, että kenraali Themistokles pakeni kotimaastaan Aasiaan (Persiaan) Artakserkseen vasta ”äskettäin noustua valtaistuimelle”. – Ks. Thukydides, I kirja, luku 137.

16. Miten historioitsija Nepos tukee Thukydideen lausuntoa? (Alaviite) Mitä kreikkalainen elämäkerran kirjoittaja Plutarkhos sanoo yhtäpitävästi Thukydideen kanssa?

¹⁶ Nepos, ensimmäisellä vuosisadalla eaa. elänyt roomalainen historioitsija, tukee Thukydidestä sanoen: ”Tiedän useimpien historioitsijoitten kertoneen, että Themistokles meni Aasiaan Kserkseen hallitessa, mutta uskon mieluummin Thukydidestä kuin toisia, koska hän niistä kaikista, jotka ovat jättäneet jälkeensä asiakirjoja siltä ajalta, eli lähinnä Themistokleen aikaa ja oli samasta kaupungista. Thukydides sanoo hänen menneen Artaksekseen luo.” – Nepos, Themistocles, 9. luku.a

17. a) Milloin Hieronymus sanoo Themistokleen saapuneen Aasiaan? b) Milloin Artakserkseen hallitus alkoi saksalaisen oppineen Hengstenbergin mukaan?

¹⁷ Hieronymuksen Eusebius sijoittaa Themistokleen saapumisen Aasiaan 76. olympiadin (vuonna 776 eaa. alkaneet 4-vuotiskaudet) neljänteen vuoteen, ts. vuoteen 473 eaa. Saksalainen oppinut Ernst Hengstenberg sanoo, että Artakserkseen hallitus alkoi vuonna 474 eaa.

18. Mikä on siis se tärkeä ajankohta, minkä edellä olevat historialliset tosiseikat vahvistavat?

¹⁸ Näiden historiallisten asiakirjojen perusteella voimme vahvistaa tämän hyvin tärkeän ajankohdan, Artakserkseen hallituksen ensimmäisen vuoden. Koska hän oli ”vasta noussut valtaistuimelle” Themistokleen saapuessa Aasiaan vuonna 473 eaa., niin tämä tukee toisia tietolähteitä, jotka osoittavat Artakserkseen alkaneen hallita vuonna 474 eaa.

MILLOIN 70 VIIKKOA ALKOIVAT

19. Milloin tämä vuosi alkoi ja milloin se loppui Nehemian laskujen mukaan, ja mitä se vastaa nykyisessä kalenterissa?

¹⁹ Nehemia ei jätä mitään epäilyksiä sen suhteen, milloin Danielin (9:24–27) aikaennustus alkoi. Hänen kalenterivuotensa alkoi tisri-kuussa (syys-lokakuu, samoin kuin juutalaisten nykyisessä tavallisessa vuodessa) ja päättyi elul-kuussa (elo-syyskuu), joka oli kahdestoista kuukausi. Kislev-kuu, jossa Nehemia sai raportit juutalaisten ahdingosta ja Jerusalemin kurjasta tilasta, oli kolmas kuukausi tisristä lukien ja vastasi osaksi marraskuuta ja osaksi joulukuuta. Nehemia kertoo (Neh. 1:1, 2):

20. Milloin Nehemia sanoo saaneensa raportin Jerusalemin tilasta?

²⁰ ”Kislev-kuussa, kahdentenakymmenentenä vuotena, minun ollessani Suusanin linnassa, tuli Hanani, eräs minun veljistäni, ja muita miehiä Juudasta. Ja minä kyselin heiltä juutalaisista, siitä pelastuneesta joukosta, joka vankeudesta palanneena oli jäljellä, ja Jerusalemista.”

21. a) Milloin vuosi alkoi ja päättyi Esterin kirjan kirjoittajan laskutavan mukaan? b) Mikä oli Kserkseen ensimmäinen vuosi ja hänen kahdestoista vuotensa? c) Miten Nehemia laski vuoden alun ja lopun? d) Mikä oli Artakserkseen ensimmäinen vuosi ja hänen kahdeskymmenes vuotensa? (Alaviite) Valaise, miten Kserkseen hallituksen loppu ja Artakserkseen hallituksen ensimmäinen vuosi oli vuosi 474 eaa.

²¹ Mikä vuosi yleisesti käytännössä olleessa gregoriaanisessa kalenterissa Artakserkseen kahdeskymmenes vuosi oli? Esitämme tässä aikatodistuksen: Kserkses alkoi hallita joulukuussa 486 eaa. Koska Esterin kirjan kertomus laskee vuoden alkaneen keväällä (niisanissa eli maalis-huhtikuussa), niin Kserkseen ensimmäinen vuosi siinä kalenterissa päättyi helmi-maaliskuussa 485 eaa. (Est. 9:1) Kserkseen kahdestoista vuosi kesti maalis-huhtikuusta 475 helmi-maaliskuuhun 474. On mahdollista, että Kserkses eli yli kahdennentoista vuotensa (ts. yli adarin [helmi-maaliskuun 474] kolmanteentoista vuoteensa, kuten edellä on mainittu). Artakserkses seurasi häntä samana vuonna, 474. Mutta Nehemian kalenteri laski tuon vuoden alkaneen syksyllä (tisrissä eli syys-lokakuussa), joten tisristä 475 tisriin 474 kestänyt vuosi oli se vuosi, jona Artakserkseen hallitus alkoi.b (Neh. 1:1; 2:1) Artakserkseen kahdeskymmenes vuosi kesti sen tähden syys-lokakuusta vuonna 456 eaa. elo-syyskuuhun vuonna 455 eaa.

22. Mitä Nehemia halusi, ja milloin hänellä oli tilaisuus toteuttaa se?

²² Jehova Jumalan innokas palvelija Nehemia oli erittäin kiinnostunut tosi palvonnasta siinä paikassa, mihin Jehova oli liittänyt nimensä, Jerusalemin kaupungissa. Kuullessaan huonot uutiset Jerusalemista hän rukoili Jehovaa haluten tulla käytetyksi viemään apua Jerusalemille. Tänä samana Artakserkseen kahdentenakymmenentenä vuotena, kuukalenterivuoden seitsemännessä kuussa, joka oli niisan (maalis-huhtikuu) Nehemian laskujen mukaan, vuonna 455 eaa., Nehemialla oli juomanlaskijana tilaisuus esittää asia ja saada kuninkaan hyväksyntä, niin kuin hän kertoo: ”Niisan-kuussa, kuningas Artahsastan kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena, kun viini oli hänen edessään, otin minä viinin ja annoin sen kuninkaalle.” ”Kun siis kuningas näki hyväksi lähettää minut, ilmoitin minä hänelle määrätyn ajan.” (Neh. 2:1, 6) Nehemia toimi heti paikalla.

23. Milloin alettiin laskea ’seitsenkymmenviikkoista’ aikaa, ja missä toisessa aikaennustuksessa tehtiin samoin?

²³ Samoin kuin Jerusalemin autioituksen 70 vuotta päättyivät, kun Kyyroksen käsky astui voimaan juutalaisten saapuessa Jerusalemiin laskemaan temppelin perustusta, niin oli oleva 70 vuosiviikkoa siitä, jolloin Artakserkseen käsky astui voimaan, ts. kun juutalaiset Nehemian kanssa saapuivat Jerusalemiin ja kun hän antoi määräyksen rakentaa kaupungin muurit. Katsokaamme nyt, milloin kaupungin rakentamista koskeva käsky todella astui voimaan.

24. Miten kauan vähintään Artakserkseen antaman käskyn jälkeen käsky astui voimaan ja niin ollen minä päivänä ja vuonna? (Alaviite) a) Mitkä ajankohdat Ernst Hengstenberg esittää Artakserkseen ensimmäiselle ja kahdennellekymmenennelle vuodelle? b) Miten toiset historioitsijat vahvistavat nämä ajankohdat?

²⁴ Matka Suusanista, kuninkaan talvipääkaupungista, Jerusalemiin vei noin neljä kuukautta, joten Nehemia saapui perille suunnilleen yhdennentoista kuukauden aabin alussa. Nehemia lepäsi ja piti neuvotteluja kolme päivää, tarkasti kaupungin muurit yöllä ja antoi sitten määräykset rakentamisen aloittamiseksi. Tämä tapahtui suunnilleen aabin kolmantena tai neljäntenä päivänä vuonna 455 eaa. eli noin 26.–27. tai 27.–28. heinäkuuta vuonna 455 eaa., vielä Artakserkseen kahdentenakymmenentenä vuonna.c (Neh. 2:11–18) Se antaa meille ajankohdan, josta laskemme tämän tärkeän Danielin ennustuksen aikaa. Tällöin astui voimaan käsky ennallistaa ja uudelleen rakentaa Jerusalem.d

SEITSEMÄNKYMMENEN VIIKON PITUUS JA LOPPU

25. a) Miten pitkän ajan nuo 70 viikkoa ja 69 viikkoa täyttymyksessä kestävät? b) Milloin viikkoja alettiin laskea, ja miten me laskemme 69 viikon päättymisajan?

²⁵ Suomalainen käännös (myös Ak; Mo) puhuu Dan. 9:24–27:ssä ”vuosiviikoista”. Nämä olivat siis jokainen seitsemän vuotta pitkiä ”viikkoja”, joten 70 viikkoa oli 490 (70 x 7) vuotta. Messias oli ilmestyvä 69 (7 + 62) vuosiviikon jälkeen. Kun aloitamme vuodesta 455 eaa., niin mihin vuoteen ennustus tuo meidät, jolloin Messiaan, Ruhtinaan piti tulla?

[Taulukko s. 342]

26. a) Milloin ennustuksen mukaan voitiin odottaa Messiaan ilmestymistä? b) Kuka ilmestyi sinä vuonna ennustuksen täyttymykseksi, ja miksi häntä voitiin sanoa ”Messiaaksi” siihen aikaan? c) Oliko muita vahvistavia todistuksia, jotka ilmaisivat hänet Messiaaksi? d) Mikä on kiinnostavaa 69 viikon alkamisajan suhteen? e) Milloin muurien rakentaminen oli suoritettu loppuun?

²⁶ Vuosi 29 ya. on siis se vuosi, jona Messiaan voitiin odottaa ilmestyvän. Historia todistaa Jeesuksen ilmestyneenkin tuona vuonna Johanneksen kastettavaksi Jordanissa ja pyhän hengen laskeutuneen taivaasta voidellen hänet ja tehden hänestä Messiaan eli Kristuksen, mikä merkitsee ’Voideltua’. Tätä ennen hän oli ollut ihminen Jeesus, mutta häntä ei voitu kutsua Voidelluksi, ennen kuin hänet voideltiin pyhällä hengellä. Johannes todisti hänen voitelunsa, ja Jehova todisti sen kyyhkysvertauskuvalla ja taivaasta kuuluvalla äänellään. (Luuk. 3:1, 2, 21–23) Kiinnostavaa tämän aikalaskelman täsmällisyyden yhteydessä on, että vuosi, jona nuo 69 viikkoa alkoivat, ei alkanut niisan- vaan tisri-kuussa, joka on se kuukausi, jossa Jeesus kastettiin ja voideltiin. Muurien rakentamisen alkuaika saadaan Nehemian 6:15:n lausunnosta, missä ilmoitetaan: ”Muuri valmistui elul-kuun [12. kuun] kahdentenakymmenentenä viidentenä päivänä, viidenkymmenen kahden päivän kuluttua.” Aab-kuussa, joka edelsi elulia, oli 30 päivää, joten rakennustyön on täytynyt alkaa aabin 4. päivänä vuonna 455 eaa, eli 27.–28. heinäkuuta ja päättyä 16.–17. syyskuuta vuonna 455 eaa., vielä Artakserkseen kahdentenakymmenentenä vuonna.

27. Miksi vuosi 455 eaa. oli suosion merkkivuosi Siionille?

²⁷ Danielin ennustus piti varmasti paikkansa siinä, että vuosi 455 eaa., joka oli Persian hallitsijan Artakserkses Longimanuksen kahdeskymmenes vuosi, oli merkkivuosi, jolloin Jumalan suosion aika Siionille alkoi. Se oli yksi historian huomattavimmista ajankohdista, sillä silloin alkoivat ne 69 vuosiviikkoa, jotka johtivat Jumalan vaimon kauan luvatun Siemenen, Messiaan, saapumiseen. – Dan. 9:25.

28. a) Mitä hyötyä on ”seitsemänkymmenen viikon” ennustuksesta ollut Juudan kansalle ja meille nykyään? b) Miten näemme, että juutalaiset olivat Johannes Kastajan ilmestymisaikaan tietoiset siitä, mihin aikaan Danielin ennustus viittasi? c) Mitä tapahtui 70. viikon keskellä ja lopussa?

²⁸ Tämä Danielin huomattava ennustus oli valona yli 400 vuotta. Eikä siinä kaikki, vaan se oli kiistattomimpia tuntomerkkejä, jonka avulla Messias ilmaistiin Juudan kansalle ja meille nykyään. Ennen kuin nuo 483 vuotta olivat päättyneet, ennustus Messiaan edelläkävijästä täyttyi, ja juutalaiset kuulivat Johannes Kastajan julistavan Messiaan ilmestymistä. Juutalaiset todella odottivat Messias-Ruhtinaan ilmestymistä, kun he tarkastelivat ennustuksia, mm. Danielin aikaennustusta ja Johannes Kastajan työtä. Luuk. 3:15 sanoo: ”Mutta . . . kansa yhä odotti ja kaikki ajattelivat sydämessään Johanneksesta, eikö hän itse ehkä ollut Kristus.” Kuten Daniel oli ennustanut, Jeesus tuhottiin tämän viimeisen vuosiviikon keskellä eli palveltuaan kolme ja puoli vuotta. Hän kuoli kidutuspaalussa niisanin 14. päivänä, sen kuuvuoden keskellä, joka alkoi syksyllä tisri-kuussa. Kolme ja puoli vuotta myöhemmin päättyi seitsemäskymmenes vuosiviikko, kun Kornelius voideltiin, ensimmäinen pakana, joka otettiin Kristuksen ruumiiseen, voideltujen joukkoon. – Jes. 40:3; Matt. 3:3; Dan. 9:24.

29. Mikä vaikutus tämän Danielin ennustuksen tarkastamisella pitäisi olla meihin, mitä meidän tulisi tehdä sen suhteen ja miksi?

²⁹ Kun ajatteleva ihminen harkitsee sitä ennakkonäkemystä ja suunnatonta voimaa, mikä sisältyy sellaisen ennustuksen toteuttamiseen, joka ei koskenut ainoastaan yksilöitä vaan myös kokonaisia kansoja, niin hän ei voi olla näkemättä tai ainakin mitä voimakkaimmin ottamatta huomioon Jeesuksen Kristuksen samaisuutta Messiaan kanssa. Ne, jotka todella haluavat elämää, näkevät sen, sillä Messias on Jumalan vaimon Siemen ja Aabrahamin Siemen, jonka välityksellä Jumalan viholliset hävitetään. Hänen kauttaan siunataan myös kaikki maan sukukunnat, kun ihmiset uskovat tähän voideltuun Kuninkaaseen ja Ruhtinaaseen, kaikkivaltiaan Jumalan Jehovan Poikaan, ja noudattavat hänen käskyjään. – 1. Moos. 22:17, 18.

[Alaviitteet]

Todistaessaan, että Artakserkseen hallitus alkoi vuonna 474 eaa., Hengstenberg sanoo sivulla 395: ”Krueger . . . sijoittaa Kserkseen kuoleman vuoteen 474 tai 473 ja Themistokleen paon vuotta myöhemmäksi.” Sivulla 399 Hengstenberg puhuu ”Artakserkeen 51-vuotisesta hallituksesta”, jota vastoin kreikkalainen historioitsija Ktesias viidenneltä vuosisadalta eaa. laskee, että Artakserkses hallitsi ainoastaan 42 vuotta. – Saksasta engl. käänt. Reuel Keith, 1. painos, New York (1836–1839), 3 osaa.

Hengstenberg esittää Ptolemaioksen Kaanonin ilmeisen virheen mahdolliseksi syyksi Ptolemaioksen esittäessä Kserkseen hallinneen 21 vuotta sen, että kun Ptolemaios laati luettelonsa kuninkaista muinaisten ajanlaskijoitten merkinnöistä, niin hän luki erehdyksessä ia eikä ka, mitkä kreikassa merkitsevät lukuja 11 ja 21.

Arkkipiispa James Ussher Irlannista (1581–1656) oli sitä mieltä (s. 131, Annales Veteris et Novi Testamentorum [Vanhan ja Uuden testamentin vuosikirjat], kohta ”Persian valtakunta”, julk. 1650), että Artakserkses Longimanus nousi Persian valtaistuimelle vuonna 474 eaa., mutta hänen tätä vuosilukuaan ei pantu haku-Raamattuihin. Kuuluisat kirjailijat Vitringa (1659–1722) ja Krueger (1838) olivat Ussherin kanssa yhtä mieltä ja ajoittivat Artakserkseen nousun Persian valtaistuimelle vuodeksi 474 eaa.