Miten Raamattua on luettava?

LUKEMISEN pitäisi olla ajattelemista varsinkin Raamatun ollessa kysymyksessä. Kuinka monet ihmiset lukevat ja lukevat yhä uudelleen osia Raamatusta ymmärtämättä niitä ja toisinaan yrittämättäkään ymmärtää! Miten sinä voit hyötyä enimmän Raamatun lukemisesta?

On eräitä vaatimuksia, mitkä ovat välttämättömiä Raamatun menestykselliselle lukemiselle. Eräs niistä on oikea mielen asenne eli mielentila. Tämän mielen asenteen tulee olla samanlainen kuin luottavaisen lapsen vanhempiaan kohtaan, sillä henkilö etsii opetusta taivaalliselta Isältään. On oltava nöyrä ja oppivainen, vapauduttava ennakolta muodostetuista käsitteistä, niin että Jumala voi opettaa. Jumalan rukoileminen, viisauden ja ymmärryksen pyytäminen, on tärkeä ja osoittaa, että asianomainen tunnustaa Pyhän Raamatun siksi, mikä ”se totisesti on, Jumalan sana”. – 1. Tess. 2:13.

Raamattua luettaessa täytyy myöskin ottaa huomioon ruumiillinen tila. Mielen on vaikea olla valpas, kun vatsa on täynnä ruokaa. Jos ihminen on kovin väsynyt, niin voi olla parempi nukahtaa muutamiksi minuuteiksi tai järjestää lukeminen toiseen aikaan. Tulee myös olla kohtuullisen hiljaista, hyvä valaistus ja tuuletustakin, varsinkin kesällä.

Milloin sitten on luettava Raamattua? Yritä lukea Raamattua joka päivä. Varaa siihen viisitoista minuuttia tai mieluummin puoli tuntia. Jotkut voivat huomata aamiaista edeltävän ajan, toiset päivällistunnin ihanteelliseksi, ja vielä toiset saattavat huomata parhaaksi järjestelyksi Raamatun lukemisen vähää ennen makuulle menoa.

Mistä sinun pitäisi aloittaa lukeminen? Jollet ole koskaan lukenut Raamattua läpi, niin on hyvä tehdä se, jotta saisit yleiskatsauksen. Eräs hyvän lukemisen tärkeistä puolista onkin yleiskuvan saaminen, ja tämä koskee myös Raamatun eri lukuja. Kun olet lukenut Raamatun läpi järjestyksessä, niin voit haluta lukea sen eri tavalla, so. valiten jotkin kirjat tai luvut luettavaksi. Monet Raamatun tutkijat koettavat lukea ainakin luvun päivässä valiten sen luvun, mistä päivän teksti on otettu Vartiotornin takasivulle kullekin päivälle. Tämä on osoittautunut oivalliseksi järjestelyksi, ja se on hedelmöittänyt paljon enemmän heidän päivän tekstin harkitsemistaan.

AJATTELE YMMÄRTÄÄKSESI

Mitä lukeminen on? ”Lukeminen”, sanoo professori William H. Armstrong kirjassaan Study Is Hard Work (Tutkiminen on ankaraa työtä), ”on ajattelemista. Älä unohda tätä tärkeätä lausuntoa. . . . Lukemiseen sisältyy niiden ajatusten harkitseminen ja vertaileminen, mitkä sinä saat painetulta sivulta. Ajatteleminen on sitä.” Onnettomuudeksi ”tavanomaisen lukemisen pohjalla”, sanoo Ernest Dimnet kirjassa Ajattelemisen taito, ”piilee todellisena tarkoituksena halu saada olla ajattelematta.” Niin, monet ihmiset lukevat siten, että heidän EI TARVITSE AJATELLA! He uppoutuvat suosittuihin romaaneihin ja novelleihin ja saavat tunneväristyksiä, mutta sellainen lukeminen ei merkitse ajattelemista. Lukeminen on monilla eräs tapa tappaa aikaa vain hienommalla nimellä sanottuna.

Kun luet Raamattua, niin varo toimetonta mielentilaa. Sovelluta hyvän tutkimisen periaatteita. ”Me ’tutkimme’ aivan liian usein läksymme keskittymättä mielessämme siihen”, sanoo teos This Is the Way to Study (Näin on tutkittava), ”siinä turhassa toivossa, että painetun sivun katseleminen irtaannuttaisi meihin jollain tavalla sisältönsä meidän tarvitsematta ajatella lainkaan . . . Pelkkä lukeminen ei ole kuitenkaan tutkimista. Karkota se käsitys, että sinä tutkit, kun sinä vain annat vaikutelmien sarjan virrata toimettomana mielesi läpi. Mikään opettelemisen varjolla suoritettu muu menettely ei voisi olla paljoakaan suurempaa tuhlausta. . . . Älä käytä enempää kuin puolet tutkimisajastasi läksysi lukemiseen. Käytä toinen puoli tehdäksesi jotain sille, mitä opit. Ajattele, mitä olet tutkinut. . . . Pysähdy joka kappaleen, alaotsikon ja luvun jälkeen ja kertaa lukemasi sisällys. Jos merkitys on hämärä tai epäselvä, niin tee asia selväksi mielessäsi ennen kuin yrität mennä eteenpäin.”

Kun sinä siis olet saanut yleissilmäyksen, niin pelkkä Raamatun aineiston läpikäyminen ei ole tavoitteesi Raamatun lukemisessa. Jotkut kertovat mielellään toisille, kuinka monta kertaa he ovat lukeneet Raamatun. Joka kerta, kun he aloittavat uudelleen, he silmäilevät aineiston ymmärtämättä. Jos sinä et käytä puolta aikaasi miettimiseen, niin lukuaikasi saattaa tuottaa sinulle vain vähän hyötyä. Tämä merkitsee sitä, että tahdin on oltava hidas, koska mietintä ja ymmärtäminen ovat pyrkimyksenä eikä pelkkä sivujen ahmiminen. Raamattu ei luonteensa takia palkitse hätäistä silmäilyä syvällä ja pysyvällä näkemyksellä ja käsittämisellä.

Painottaen ajattelemista, niin, syvällistä harkitsemista apostoli Paavali kirjoitti Timoteukselle: ”Harkitse näitä asioita.” Ja jälleen: ”Tarkkaa [ajattele alati, Um], mitä sanon; Herra on antava sinulle ymmärrystä kaikkeen.” (1. Tim. 4:15, Um; 2. Tim. 2:7) Timoteuksen piti tehdä enemmän kuin vain lukea Paavalin kirjeitä, hänen piti harkita niiden sisältämiä periaatteita. Nämä periaatteet ovat toimintasääntöjä, ja tämän nuoren valvojan piti ajatella, miten ja milloin hänen tuli sovelluttaa näitä periaatteita. Hänellä piti olla periaatteet hyvin mielessään, niin että kun pulmat tulivat, hän voi sanoa: ’Tällä tavalla me vaellamme, ja tämä on se periaate, mikä tähän soveltuu.’ Näin ajattelemalla ja miettimällä Timoteus oli saava ymmärrystä. Jumalallinen ymmärrys ei tule toimettomasta mielentilasta, vaan ’harkitsemalla näitä asioita’.

HENKILÖKOHTAINEN SOVELLUTUS JA KYSYMYKSET

Mikä muun muassa auttaa antoisassa Pyhän Raamatun lukemisessa? Ensinnäkin henkilökohtainen sovellutus. Raamatun lukijan täytyy olla valmis vastaanottamaan uusien syväluotausten hänestä itsestään antamat tiedot, vaikka ne olisivat tuskallisiakin, ja ennen kaikkea hänen on oltava valmis tarkistamaan uudelleen tai muuttamaan kantansa ja toimintansa näiden syväluotausten mukaisesti. Kun sinä siis luet, niin tähyile, mitkä periaatteet soveltuvat sinun elämääsi. Kysy itseltäsi: Miten tämä vaikuttaa minun elämääni? Vaatiiko tämä minua tekemään joitakin korjauksia saattaakseni toimintani sopusointuun tämän Jumalan tahdon ilmauksen kanssa? Esimerkiksi kun Jumalan tosi palvelija lukee Paavalin neuvon: ”Tehkää kaikki nurisematta ja epäröimättä”, niin hän tutkii sydäntään, mukautuuko hän todella tässä suhteessa Jumalan tahtoon. – Fil. 2:14.

Kun kristitty lukee Raamattuaan, niin hänen on oltava alituisesti valpas huomatakseen ja sovelluttaakseen periaatteita, mitkä ovat hänen jokapäiväisen elämänsä oppaita, eikä ainoastaan sitä, vaan hän harkitsee, miten hänen lukemassaan kirjoituksessa olevat raamatunpaikat tukevat niitä Raamatun totuuksia, joita hän käsittelee Valtakunnan palveluksessaan. Jotta hän voisi käyttää näitä kohtia tulevaisuudessa, hän tekee muistiinpanoja niistä. Evankeliumin palvelija saattaa huomata viittaavansa usein Ilmestyskirjan 21:4:nteen osoittaakseen toisille, että Aadamilta peritty kuolema hävitetään, joten hän lukiessaan 1. Korinttolaiskirjeen 15. lukua merkitsee muistiin kohdan: ”Sillä hänen pitää hallitseman ’siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle’. Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.” Näin Jumalan palvelija suunnittelee käyttävänsä tätä raamatunpaikkaa Jumalan päätösten opettamiseksi toisille. – 1. Kor. 15:25, 26.

Edelleen on sellaisten kysymysten teko lukemisen apuna kuin: Miksi on näin? ja: Miksi tämä tapahtui? Tällaiset kysymykset herättävät ajattelua. Joku voi esim. lukea Matteuksen 4:1, 2:sen: ”Sitten Henki vei Jeesuksen ylös erämaahan perkeleen kiusattavaksi. Ja kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, tuli hänen lopulta nälkä.” Voisit kysyä itseltäsi: ”Miksi tarvittiin neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä?” Joku saattaisi ajatella Jeesuksen käyttäneen tuon ajan hyvin, mietiskellen Jumalan sanaa. Mutta miksi kuitenkin noin pitkän ajan? Kun pohditaan asiaa, niin voit mielleyhtymän avulla tulla ajatelleeksi toisia samanlaisia ajanjaksoja, kuinka sekä Mooses että Elia kokivat ne. (2. Moos. 24:18; 34:28; 5. Moos. 9:25; 1. Kun. 19:8) Ajatteleminen tuo edelleen mieleen kirkastusnäyn, missä Jeesus muuttui muodoltaan Mooseksen ja Elian kanssa, ja tämä ajattelu auttaa sinua käsittämään, että Jeesus meni erämaahan nimenomaan noin pitkäksi ajaksi mukautuakseen näihin esikuviin ja että kirkastusnäky vaati tätä mukautumista. Kun sinä siis teet itsellesi kysymyksiä ja sitten harkitset asiaa, niin sinun ymmärryksesi saattaa lisääntyä suuresti.

PROFEETALLINEN MERKITYS JA TAUSTATIETO

Kun luet, niin tähyile siis sekä pienemmällä että suuremmalla tavalla tapahtuneita profeetallisia täyttymyksiä. Jos luet Luukkaan 9. luvusta Jeesuksen kirkastumisesta, niin voisit kysyä valppaana profeetallisen sisällyksen suhteen: ”Mitä tämä merkitsee?” Jos sinä et ajateltuasi asiaa saa tyydyttävää vastausta, niin tutki asiaa. Käänny Vartiotornin jonkin julkaisun sisällysluettelon puoleen. Katso Luukkaan 9:29, 30:ttä (tai Matteuksen ja Markuksen vastaavia jakeita) tai asiahakemistosta sanaa ”kirkastuminen”. Kun teet näin, niin siellä viitataan julkaisuihin, mitkä sanovat kirkastusnäyn esittäneen Jeesuksen läsnäoloa Valtakunnan voimassa ja että hän suorittaa sellaista työtä kuin Mooses ja Elia. Sinä saat myöskin tietää, että kirkastuminen merkitsi Pietarille sen Jeesuksen lupauksen täyttymystä, että eräät hänen opetuslapsensa eivät maistaisi kuolemaa, ennen kuin he olisivat ensin nähneet ihmisen Pojan kuninkaallisessa vallassaan.

Toisinaan sinä huomaat lukiessasi haluavasi etsiä tausta-aineistoa ymmärtääksesi paremmin asian. Otaksukaamme, että sinä luet Esterin kirjaa ja havaitset toiminnan tapahtuvan suureksi osaksi ”Suusanin linnassa” tai ”Suusanin kaupungissa”. (Est. 1:2; 3:15) Sinä kysyt itseltäsi: Missähän tämä kaupunki on? Millainen se oli? Kun katsot Raamatun sanakirjaa, niin huomaat, että Suusan oli todellisuudessa Persian kuninkaallinen aarrekaupunki Suusa ja että se oli kuninkaan talviasuntopaikka. Joissakin sanakirjoissa on ilmavalokuva Suusan raunioista, ja sinä näet sen sijainneen Karkheh-joen varrella ja nykyisen Lounais-Persian kohdalla. Nimi ”Suusan” merkitsee nyt sinulle paljon enemmän, kun sinä luet tätä kertomusta, missä mainittu nimi esiintyy usein.

LUKEMASI MUISTAMINEN

Eräät Raamatun luvut ovat erityisesti omiaan herättämään mielikuvia mikä auttaa suuresti muistamista. Useimmat meistä muistavat sanojen avulla, mutta näitä sanoja ei ole yhtä helppo palauttaa mieleen kuin kuvia. Ehkä jotkut sanovat tämän tähden voivansa muistaa jonkun henkilön kasvot, mutta ei nimeä. Jotakin tilannetta kuvailevien sanojen paljous voidaan usein kääntää kuviksi. Toisin sanoen, kuvittele sanojen kuvailema näkymä.

Otaksukaamme, että sinä luet Johanneksen 21. luvusta, miten opetuslasten kalastaessa Jeesus ilmestyy heille, miten he nostavat verkon, joka on täynnä 153 suurta kalaa, miten Pietari sukeltaa veteen ja ui kohti Jeesusta, miten he syövät aamiaista järven rannalla ja miten Jeesus opettaa Pietarille toisten opettamisen tärkeää asiaa. Kuvittelehan nyt näkymää: opetuslapset veneessä järvellä ilman kalaonnea. Kuvittele Jeesuksen käskevän heitä laskemaan verkkonsa toiselle puolelle ja kuvaile mielessäsi suuri verkko täynnä kaloja, loiskahdus, kun Pietari sukeltaa veteen ja ui ponnekkaasti kohtaamaan Jeesusta, hiilivalkea ja leivän ja kalan syönti. Kun Jeesus neuvoo Pietaria ’ruokkimaan hänen karitsoitaan’, niin lukija voi kuvitella näkevänsä pienen lammaslauman ja Jeesuksen viittaavan siihen. Nämä kuvat mielessäsi sinä muistat paljon tuosta Johanneksen luvusta.

Eräs apukeino, mikä vaikuttaa melkoisesti samalla tavalla kuin kuvittelu, on pitkien kertomusten aineiston supistaminen lyhyisiin muistiinmerkintöihin, joista kukin palauttaa mieleen monta kerrottua kohtaa. On hämmästyttävää, miten paljon tietoja voidaan muistaa, jos tehdään tällainen lyhyt jäsennys. Ottakaamme Johanneksen 21. luku esimerkiksi luvun supistamisesta lyhyeksi yhteenvetojäsennykseksi.

Jeesuksen ilmestyminen Tiberiaan meren rannalle

A. Ihmeellinen kalansaanti

B. Pietarin tulee ruokkia lampaita

C. Johanneksen jääminen Jeesuksen tuloon

Jotta voisi hallita täysin jonkin luvun aineiston, niin luku on supistettava mielessäsi, ennen kuin siirryt toiseen lukuun. Lyhyen jäsennyksen tekeminen on eräs luvun supistamistapa. Katso huolellisesti merkintöjäsi. Pane ne pois ja yritä muistaa, miltä sanat näyttivät. Katso sitten, tuovatko ne mieleesi monia tärkeitä seikkoja, mitä ne koskevat.

Voidaan siis tehdä paljon raamatunlukemisesi tekemiseksi antoisaksi. Lue ymmärtääksesi. Hanki yleisnäkemys. Kun tarvitaan, niin etsi tausta-aineistoa ymmärtääksesi paremmin. Harkitse profeetallista sisältöä. Ota selville periaatteet, mitkä ovat oppaina jokapäiväiselle elämällesi, sekä raamatunpaikat, mitkä auttavat sinua evankeliuminpalveluksessasi. Tee kysymyksiä lukiessasi ja anna mielleyhtymien auttaa itseäsi vastaamaan niihin. Jollet ymmärrä jotain asiaa, niin älä sivuuta sitä, ikään kuin se oli vähäpätöinen. Jumala ei ole kerrotuttanut Raamatussa yhdentekeviä asioita. Se, mitä on varattu, on meidän neuvoksemme ja opastaa meitä ratkaisujen tekemisessä ja Jumalan tahdon mukaan elämisessä. Älä osoita halveksuntaa Jumalaa kohtaan sivuuttamalla aineistoa, mitä et käsitä. Tutki, etsi jonkin Vartiotornin julkaisun sisällysluettelosta. Varaa aikaa lukeaksesi Raamattua ymmärtäen.