Suru vaihtuu juhlaksi
1. Miksi tosi kristityt eivät ole ymmällä, kun vaino tulee?
TOSI kristityt tietävät, että tämä maailma vihaa heitä, koska maailma vihasi Jeesustakin, jopa tappoi hänet julmasti. (Joh. 15:18–25) Apostoli Pietari kirjoitti kristilliselle seurakunnalle: ”Rakkaani, älkää oudoksuko sitä [vainon] hellettä, jossa olette . . . vaan iloitkaa, sitä myöten kuin olette osallisia Kristuksen [Messiaan] kärsimyksistä, että te myös hänen kirkkautensa ilmestymisessä saisitte iloita ja riemuita.” – 1. Piet. 4:12, 13.
2, 3. a) Minkä tilaisuuden vaino tarjosi Mordokain ja Esterin tapauksessa, mutta miksi Mordokai ryhtyi suremaan? b) Miten Mordokai päätti ruveta toimimaan, ja miten Ester suhtautui siihen?
2 Sekä Mordokai että Ester osoittivat tämän edun osallistua Jumalan nimen kunniaan saattamiseen kestävyyden kautta ja luottamalla Jehovan vapautusvoimaan, kun Haaman suunnitteli kaikkien juutalaisten hävittämistä. Määräys, joka mainitsi adarkuun 13. päivän kohtalokkaaksi päiväksi, julkaistiin persialaisten ja meedialaisten valtakunnan 127 maakunnassa Suusan, kuninkaan linna, mukaan luettuna. Kun Mordokai sai siitä tiedon, niin hän pukeutui säkkipukuun ja rukoili epäilemättä hartaasti Jehovaa, niin kuin muutkin Jumalan palvelijat ovat tehneet. (Dan. 9:3; Ps. 12:2) Kun Ester tiedusteli syytä tähän Mordokain syvään suruun, niin hän kertoi Esterille kaiken, mitä oli tapahtunut, ja käski häntä tulemaan kuninkaan luo ja tekemään hänelle suoraan anomuksen oman kansansa puolesta.
3 Tämän Mordokain käskyn syvästi liikuttamana Ester muistutti hänen mieleensä, että meedialaisten ja persialaisten lain mukaan piti jokainen, joka tulisi kutsumattomana kuninkaan eteen, surmattaman. Hän saisi jäädä eloon vain siinä tapauksessa, että kuningas ojentaisi häntä kohti kultaisen valtikan. Sitä paitsi Ester ilmoitti Mordokaille, ettei hän ollut saanut kutsua kuninkaan luo 30 päivään. Jos hän nyt tekisi siten kuin Mordokai pyysi kuninkaan kutsumatta, niin se saattaisi merkitä hänen kuolemaansa. Mutta Mordokai oli järkkymätön ja vastasi Esterille: ”Älä luulekaan, että sinä, kun olet kuninkaan linnassa, yksin kaikista juutalaisista pelastut. Jos sinä tänä aikana olet vaiti, tulee apu ja pelastus juutalaisille muualta, mutta sinä ja sinun isäsi perhe tuhoudutte. Kuka tietää, etkö sinä juuri tällaista aikaa varten ole päässyt kuninkaalliseen arvoon?” Esterin tottelevaisuus Mordokaita kohtaan ja hänen rakkautensa kansaansa voitti. Hän vastasi: ”Mene ja kokoa kaikki Suusanin juutalaiset, ja paastotkaa minun puolestani; olkaa syömättä ja juomatta kolme vuorokautta, yöt ja päivät. Myös minä palvelijattarineni samoin paastoan. Sitten minä menen kuninkaan tykö, vaikka se on vastoin lakia; ja jos tuhoudun, niin tuhoudun.” – Est. 4:1–17.
ARVOSTELUKYKY VAARAN UHATESSA
4. Millaista asennetta sekä Ester että Mordokai osoittivat, ja millaisen esimerkin ne antavat, joita he kuvasivat?
4 Ester ei luottanut liiaksi suhteeseensa kuninkaaseen. Eikä Mordokaikaan turvannut omaan uskollisuuden tekoonsa, joka oli jäänyt palkitsematta tähän mennessä. (Est. 2:21–23) Kumpikin luotti yksinomaan Jehovaan ja etsi hänen ohjaustaan menettelyynsä palvellakseen välikappaleina Jumalan kansan varjelemiseksi elossa. Pannen elämänsä kämmenelleen Ester pukeutui kuninkaallisesti ja asettui kuninkaan eteen. ”Kun kuningas näki kuningatar Esterin seisovan esipihassa, sai tämä armon hänen silmiensä edessä, ja kuningas ojensi Esteriä kohti kultavaltikan, joka hänellä oli kädessä.” (Est. 5:1, 2) Ester-luokka on nytkin samassa vaarassa kuin Mordokai-luokka. Mutta siihen kuuluvat eivät peräänny, he osoittavat tosi rakkautta kaikkia Jumalan kansaan kuuluvia kohtaan ja työskentelevät Mordokai-luokan ohella täysin yksimielisesti ja yrittävät suojella niitä, jotka Jumala kutsuu tästä maailmasta edustamaan häntä tänä ”lopun aikana”. (Matt. 12:30; Ps. 133:1) Millainen esimerkki tämä onkaan niille, jotka ovat Jehovan voideltujen yhteydessä ja ovat varmoja lopputuloksesta luottaessaan Suurempaan Ahasverokseen, Jeesukseen Kristukseen.
5. Minkä pyynnön Ester esitti, mutta miten hänen menettelynsä Haamania kohtaan ei ollut vastoin Mordokain menettelyä?
5 Ester lähestyi kuningasta, mutta pyysi vain, että kuningas tulisi pitoihin, jotka hän oli valmistanut hänelle ja Haamanille. Kuningas suostui mielellään. (Est. 5:3–5) Sisällyttämällä Haamanin tähän järjestelyyn Ester ilmeisesti ilmaisi hänelle suosiota, päinvastoin kuin Mordokai. Tämä on sopusoinnussa sen seikan kanssa, ettei Ester-luokka vastakuvassa Mordokai-luokan ohjeitten alaisena yritä väkivalloin hävittää kristikunnan nimikristillistä papistoa. Se ei yritä hajottaa niiden kirkon ja valtion välistä kiinteää liittoa. (Ef. 6:12) Sen täytyy ilmetä Raamatun ennustusten mukaan täysimmässä määrässään. Haaman-luokka paljastaa itsensä siksi, mikä se todellisuudessa on: Jumalan viholliseksi olemalla maailman ystävä. Sen, että ne, joita Haaman kuvaa, muodostavat Jumalan edessä ”laittomuuden ihmisen”, joka on ehdottomasti tuomittu tuhoon, täytyy käydä hyvin ilmeiseksi. – 2. Tess. 2:3, 4, 8.
6. Miten Haaman suhtautui tähän Esterin näennäiseen suosioon, mutta mitä hän päätti nyt Mordokain suhteen?
6 Ester ei kuitenkaan paljastanut, mitä hänen sydämessään oli. Toimien epäilemättä Jehovan ohjauksessa, kuten myöhemmät tapahtumat voimakkaasti antavat ymmärtää, hän pyysi kuningasta palaamaan toisiin pitoihin, joissa Haamankin olisi läsnä. Haaman meni ulos ”iloisena ja hyvillä mielin”. Mutta kun hän näki, ettei kuninkaan portissa ollut Mordokai kumartanut eikä vavissut hänen tähtensä, niin hän joutui heti raivon valtaan. Haaman hillitsi kuitenkin itsensä ja tuli taloonsa, missä hän kerskasi suuruudestaan vaimolleen ja ystävilleen. He iloitsivat Haamanin kanssa, mutta olivat samaa mieltä hänen kanssaan, kun hän valitti, että ”tämä kaikki ei minua tyydytä, niin kauan kuin minä näen juutalaisen Mordokain istuvan kuninkaan portissa”. Silloin Seres ja kaikki hänen ystävänsä neuvoivat häntä: ”Tehtäköön hirsipuu, viittäkymmentä kyynärää korkea, ja pyydä huomenaamuna kuninkaalta, että Mordokai ripustetaan siihen, niin voit mennä kuninkaan kanssa pitoihin iloisena.” Tämä miellytti Haamania tavattomasti. Hän päätti varhain seuraavana aamuna mennä kuninkaan eteen ja pyytää sitä häneltä kiihkeästi. – Est. 5:6–14.
JEHOVA OHJAILEE ASIOITA
7. Mikä odottamaton tapaus sinä yönä muutti tilanteen Mordokain eduksi?
7 Tapahtumat saivat nyt odottamattoman käänteen. Sinä yönä, jona Haaman punoi pahaa Mordokaita vastaan, kuningas Ahasveros meni vuoteeseen, mutta ei saanut unta. Hän päätteli, että hän oli jättänyt tekemättä jotain, että hän oli syypää johonkin laiminlyöntiin, ja tuotatti itselleen aikakirjan ja pyysi palvelijoitansa lukemaan. He kävivät läpi luettelon nähdäkseen, oliko mitään jäänyt tekemättä. Lopulta ”huomattiin kirjoitetun, kuinka Mordokai oli ilmaissut, että Bigtan ja Teres, kaksi kuninkaan hoviherraa, ovenvartijoita, oli etsinyt tilaisuutta käydäkseen käsiksi kuningas Ahasverokseen. Niin kuningas kysyi: ’Mitä kunniaa ja korotusta on Mordokai tästä saanut?’ Kuninkaan palvelijat, jotka toimittivat hänelle palvelusta, vastasivat: ’Ei hän ole saanut mitään’.” Kuningas päätti heti kunnioittaa Mordokaita. – Est. 6:1–3.
8. Mikä asiainkehitys varmisti Mordokaille jatkuvan osan Jehovan tarkoituksen toteutumisessa?
8 Varhain seuraavana aamuna Haaman saapui kuninkaan eteen, ja kuningas Ahasveros antoi hänen tulla sisään. Mutta ennen kuin Haaman voi toteuttaa päätöksensä Mordokain suhteen, kuningas esitti ensin kysymyksensä siten muuttaen tapahtumain kulun, jonka lopputulos olisi saattanut olla aivan erilainen. Jos Haamanin olisi sallittu pyytää ensin Mordokain hirttämistä, niin kuningas, joka koetti kunnioittaa Mordokaita, olisi hyvinkin voinut kääntyä siinä paikassa Haamania vastaan ilman kuningatar Esterin tai Mordokain väliintuloa. Näin heidän osansa tässä näytelmässä olisi toteutunut ennen aikaansa, eivätkä he olisi olleet hyödyksi Jehovan sodankäynnin lopettamisessa amalekilaisia vastaan. – Est. 6:4, 5.
9. Miten Haaman nöyryytettiin Mordokain edessä?
9 Kuningas puhui ensin Jehovan tarkoituksen mukaisesti: ”Mitä on tehtävä miehelle, jota kuningas tahtoo kunnioittaa?” (Est. 6:6) Haaman, jonka mielessä olivat vielä tuoreina hänen kerskauksensa edellisestä illasta, ei voinut ajatella kenenkään muun kuin itsensä olevan korkeimmassa arvossa kuninkaan silmissä, ja hän päätteli, että hänen täytyy olla se, jota kuningas halusi kunnioittaa. Siksi hän neuvoi kuningasta omien kunnianhimoisten tavoitteittensa mukaisesti: ’Tuotakoon kuninkaan oma hevonen kruunu päässä ja mies, jota on kunnioitettava, asetettakoon istumaan hevosen selkään, ja kuninkaan valtapiirin päävirkailijan tulee ottaa hevonen ja kuljettaa tätä suosittua miestä hevosen selässä kaupungin torille ja huutaa hänen edellään: ”Näin tehdään miehelle, jota kuningas tahtoo kunnioittaa”.’ Itsevarmana Haaman odotti kuninkaan vastausta, mutta kuulikin hänen vain sanovan: ”Hae joutuin puku ja hevonen, niinkuin sanoit, ja tee näin juutalaiselle Mordokaille, joka istuu kuninkaan portissa.” Haaman oli täysin murtunut. Mutta hän ei voinut tehdä muuta kuin totella. Käskyn laiminlyöminen olisi merkinnyt varmaa kuolemaa. Kun oli erittäin tarpeellista, että Mordokaita muistettiin, Jehova näin toimi hänen hyväkseen hänen suojelemisekseen ja hänen henkensä pelastamiseksi. Haamanin päinvastoin piti myöntää, että se, jota kuningas halusi kunnioittaa, ei ollutkaan hän, vaan tuo vihattu, halveksittu juutalainen Mordokai. – Est. 6:6–11.
OSIEN TÄYDELLINEN VAIHTUMINEN
10. Mikä johti Haamanin alennukseen, ja mikä rinnakkaisuus tapahtuu nykyään?
10 Haaman oli ylpeä mies. Sananl. 16:18 sanoo: ”Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.” Tämän periaatteen mukaan Haamania ei voinut kohdata muu kuin väistämätön alennus. Nykyään on tapahtumassa täsmälleen samalla tavalla. Papit on aikojen kuluessa korotettu korkeimpaan asemaan tässä asiainjärjestelmässä. Vaikka papit ovat väittäneet hallitsevansa Jumalan armosta ja hänen Kuninkaansa Jeesuksen Kristuksen kautta, niin heillä ei ole mitään todellista asemaa Jumalan edessä, mikä tosiasia käy lisääntyvässä määrässä ilmeiseksi kaikille ennakkoluulottomille tarkkailijoille. (Matt. 7:15–23) Mordokai-luokka on sitä vastoin pääsemässä yhä suurempaan suosioon Herran Jeesuksen Kristuksen silmissä; niin on tapahtunut varsinkin vuodesta 1926 lähtien, jolloin se julistautui suosiolliseksi Jumalaa kohtaan tuon vuoden tammikuun 1. päivän englanninkielisen Vartio-Tornin (suom. toukok.) pääkirjoituksessa ”Kuka haluaa kunnioittaa Jehovaa?” Monet tapahtumat ovat sen jälkeen vahvistaneet nämä tosiasiat. Vuodesta 1922 vuoteen 1928 Jehovan todistajat levittivät sarjan julistuksia, joista monien tarkoitus oli papiston paljastaminen. Vuonna 1930 julkaistiin kaksi ”Valo”-nimistä Ilmestyskirjaa selittävää kirjaa, ja nekin paljastivat kristikunnan papiston ja samalla ylistivät Herran Jeesuksen Kristuksen hallitsemaa Jumalan valtakuntaa. Kaikki nämä julistukset ja paljastukset iskivät kristikunnan pappeja nöyryytyksellä. He eivät kuitenkaan voimansa huipullakaan kyenneet estämään näiden ja monien muiden julkaisujen levittämistä maailmanlaajuisesti miljoonin kappalein.a Tämä muistiin merkitty tieto on yhä olemassa, ja se on osoittautunut nykypäivien tapahtumien valossa entistäänkin todenperäisemmäksi. Ne, jotka haluavat katsoa muistiin merkittyjä tietoja, voivat itse nähdä, ettei pappien uskottomuus Raamattua kohtaan eikä se, etteivät he ole kiinnostuneita ihmisten moraalin vahvistamisesta, ole uutta, vaan juuri sitä, minkä Jehovan todistajat ovat paljastaneet tuosta varhaisesta ajasta lähtien, jolloin Jumala osoitti suosionsa tosi palvelijoilleen, Mordokai-luokalle, papiston kustannuksella ja papiston häpeäksi. Sen, mikä tuleva lisänöyryytys odottaa heitä ennen heidän häpeällistä loppuaan, yksin tulevaisuus paljastaa.
11. Millaisen tulevaisuuden Haamanin vaimo ja ystävät näkivät häntä nyt odottavan?
11 Haaman hiipi kotiin perheensä ja ystäviensä luo, mutta ei saanut sieltä lainkaan lohtua. Päinvastoin ”sanoivat hänelle hänen viisaansa ja hänen vaimonsa Seres: ’Jos Mordokai, jonka edessä olet alkanut kaatua, on syntyjään juutalainen, et sinä voi hänelle mitään, vaan kaadut hänen eteensä maahan asti’.” Tuskin he olivat ehtineet lausua nämä tuomiosanat, kun kuninkaan hovivirkailijat saapuivat ja ryhtyivät viemään Haamania toisiin pitoihin, jotka Ester oli valmistanut kuninkaalle. – Est. 6:12–14.
TUNNISTUS JA PALJASTUS
12. Miten Ester suoritti Haamanin paljastamisen, ja mikä seuraus siitä oli Haamanille?
12 Nyt, toisten pitojen lopussa, oli tullut aika Esterin esittää anomuksensa kuninkaalle. ”Jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä, kuningas, ja jos kuningas hyväksi näkee, niin annettakoon minulle oma henkeni, kun sitä pyydän, ja kansani, kun sitä haluan. Sillä meidät on myyty, minut ja kansani, hävitettäviksi, tapettaviksi ja tuhottaviksi. Jos meidät olisi myyty vain orjiksi ja orjattariksi, olisin siitä vaiti, sillä sen vaivan takia ei kannattaisi kuningasta vaivata [olisin ollut vaiti. Mutta ahdinko ei ole sopiva, kun siitä on vahinkoa kuninkaalle, Um].” Kuningas oli kovin liikuttunut. ‵Kuka se on, ja missä se on, joka on rohjennut tehdä sellaista?’ Silloin Ester vastasi: ’Se vastustaja ja vihamies on tuo paha Haaman’.” Kuningas, joka ei kyennyt hillitsemään raivoaan, vetäytyi palatsin puutarhaan saavuttaakseen mielenmalttinsa. Haaman, kauhistuneena tästä tapahtumain käänteestä, pyysi hartaasti Esteriltä henkeään, koska tiesi kuninkaan kääntäneen kasvonsa häntä vastaan. Hänen hartaat anomuksensa olivat niin kiihkeät, että hän lankesi Esterin leposohvalle hänen viereensä juuri kuninkaan palatessa puutarhasta. Nähdessään tämän kuningas sanoi: ”’Vai tekee hän vielä väkivaltaa kuningattarelle linnassa, minun läsnäollessani!’ Tuskin oli tämä sana päässyt kuninkaan suusta, kun jo Haamanin kasvot peitettiin. Ja Harbona, yksi kuningasta palvelevista hoviherroista, sanoi: ’Katso, seisoohan Haamanin talon edessä hirsipuu, viittäkymmentä kyynärää korkea, se, minkä Haaman on teettänyt Mordokain varalle, jonka puhe kerran koitui kuninkaan hyväksi’. Kuningas sanoi: ’Ripustakaa hänet siihen’. Niin ripustettiin Haaman hirsipuuhun, jonka hän oli pystyttänyt Mordokain varalle. Sitten kuninkaan viha asettui.” – Est. 7:1–10.
13. a) Miten Ester-luokan tunnistus tapahtui; miten se on lisäksi paljastanut Haaman-luokkaa? b) Mitä se kuvaa, että Haaman hirtettiin Mordokaille valmistetussa hirsipuussa?
13 Kun Ester paljasti Haamanin pääviholliseksi, niin se pakotti hänet ilmaisemaan oman henkilöllisyytensä. Milloin Ester-luokkaan kuuluvat ilmaisivat itsensä tänä aikana historiallisen muistiinmerkinnän mukaan? Paras todistus on se tunnistus, joka tapahtui sunnuntaina 26. heinäkuuta 1931 Jehovan kansan konventissa Columbuksessa Ohiossa. He hyväksyivät tuolloin päätöksen, jolla he ilmaisivat itsensä omaksuen nimen ”Jehovan todistajat”. (Jes. 43:10, 12, Um) Tämän päätöksen sisältävä kirjanen julkaistiin ja sitä levitettiin laajalti. Tämä tunnistus vaikutti myös pappisluokan paljastamiseksi. Viha, joka oli jo ilmennyt Jumalan tosi palvelijoita kohtaan, paljastettiin nyt vielä voimakkaammalla toiminnalla, ja Haaman-luokka tuli nyt ilmaistuksi vielä ehdottomammin Jumalan vastustajaksi, joka oli päättänyt hävittää Jumalan palvelijat. (Matt. 23:29–36) Jehovan kansa ryhtyi vastatoimenpiteisiin tarmokkaammin kuin koskaan aikaisemmin historiansa aikana.b Sen täyttymyksen, kun Haaman hirtettiin Mordokaille valmistetussa hirsipuussa, ei tarvitse odottaa Suuren Babylonin tuhoon asti, sillä Haaman-luokka oli noiden tekojen takia tästä ajankohdasta lähtien kuollut Jumalan ja kaikkialla maailmassa olevien vilpitönsydämisten ihmisten silmissä. Sitä paitsi Haamanin kymmenen poikaa jäivät henkiin hänen jälkeensä kuvauksen jatkamiseksi lisätäyttymystä varten.
14. Minkä lisätyön nähtiin nyt olevan Mordokai-luokan edessä?
14 Samana vuonna 1931 julkaistiin englanniksi ensimmäinen osa kolme kirjaa käsittävästä Puolustus-sarjasta, ja tuossa samassa konventissa pidettiin puhe, joka selitti yksityiskohtaisesti Hesekielin 9. luvun. Tässä puheessa tunnistettiin vastakuvallisessa täyttymyksessä pellavavaatteisiin puettu mies, jolla oli kirjoitusneuvot mukanaan, samoin kuin nekin, jotka huokasivat ja valittivat ja jotka piti merkitä otsastaan, ja ne temppelin edessä olevat 25 miestä, jotka palvoivat aurinkoa Jehova Jumalan asemesta. Mordokai-luokka ja Ester-luokka ymmärsivät nyt yhdessä, että niillä oli edelleen tehtävänä työ, mitä varten niitä pidettiin maan päällä vielä jonkin verran kauemmin. Tämä työ oli niiden löytäminen, jotka huokasivat ja valittivat niiden aiheuttamien olosuhteitten takia, jotka vääristivät Jumalan tosi palvonnan ja joita 25 aurinkoa palvovaa kuvasivat, nimittäin pappisluokan. Tämän elämän pelastamisen piti tapahtua ennen kuin oli määrä tuottaa hävitys kaikille, jotka eivät saaneet merkkiä otsaansa. Jehovan kansan tunnistaminen tuolla merkitsevällä nimellä Jehovan todistajat tuli siis Jumalan kansalle aikana, jolloin se sitä suuresti tarvitsi, ja samanaikaisesti kuin alkoi uusi ja tärkeä vaihe Jumalan tarkoituksessa tänä ”lopun aikana”.
JÄRJESTETYT PUOLUSTAUTUMAAN JA HYÖKKÄÄMÄÄN
15. a) Minkä asiain muutoksen Mordokai-luokalle Jeesus ennusti? b) Mikä uhka oli vielä juutalaisten edessä, ja mihin toimenpiteisiin Mordokai ryhtyi sen torjumiseksi?
15 Mordokai oli nyt korotettu ja saanut kuninkaan sinettisormuksen, mikä oli otettu Haamanin sormesta ennen kuin hänet hirtettiin. Täyttymys on sopusoinnussa Jeesuksen ennustuksen kanssa, kun hän sanoi: ”Sentähden minä sanon teille [ts. hänen aikansa papeille]: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä.” (Matt. 21:43) Tämä on todella ollut huomiota herättävä muutos, joka on tapahtunut meidän aikanamme. Mutta jotain muutakin piti tehdä. Vaikka Mordokain oma elämä oli säästynyt ja hänet oli korotettu, niin Haamanin kymmenen poikaa olivat vielä elossa, ja yhä oli olemassa säädös tuhota perinpohjin kaikki juutalaiset kautta valtakunnan adarin 13. päivänä. Mordokai ymmärsi, että juutalaisilla oli yksi pääsytie, jota Haamanin säädös ei ollut ottanut huomioon. Se oli Jehovan kansan valtuus kokoontua yhteen ja taistella vastaan itsepuolustukseksi. Nyt juutalaiset voivat tehdä aloitteen niitä vastaan, jotka halusivat tuhota heidät, ja hävittää tuon ilkeän vihollisen. Kuningas suostui tähän toimenpiteeseen, ja säädös sinetöitiin hänen sormuksellaan ja jäljennökset lähetettiin kaikkiin 127 maakuntaan. – Est. 8:1–14.
16. a) Mikä muuttunut asenne juutalaisten keskuudessa ilmeni nyt? b) Miten se on täyttynyt nykyaikana?
16 Tämä aiheutti suuren muutoksen. Juutalaiset alkoivat nyt keskuudessaan vallinneen suuren surun ja paaston ja itkun ja valituksen asemesta iloita ja kokoontua ja liittyä yhteen asennoituen vihollisiaan vastaan. Lisäksi valtasi maan kansat juutalaisten pelko, ja monet alkoivat julistautua juutalaisiksi. (Est. 8:15–17) Tämä osa näytelmästä täyttyi vaikuttavasti 1930-luvulla. Jumalan palvelijat ymmärsivät, että heillä oli oikeus ryhtyä kaikkiin rauhaisiin, lainmukaisiin toimenpiteisiin henkensä suojelemiseksi, ja alkoivat vedota tuomioistuimiin ja hallituksiin sen Jumalalta saamansa työn puolesta, mikä oli niiden löytäminen, jotka vilpittömästi olivat suopeita Jehovaa ja hänen kansaansa kohtaan. Muitakin askeleita yhdistämiseksi otettiin, ja järjestön teokraattinen rakenne toteutui täysin vuonna 1938. Jumalan kansa oli nyt täysin yksimielinen ja valmis, kun adarin 13. päivän vastakuvallisen täyttymyksen aika tulisi.c
17. Milloin adarin 13. päivän vastakuva koitti, ja mitä tapahtui?
17 Tämä aika tuli toisen maailmansodan kuluessa. Kaikki todistukset viittaavat sellaiseen johtopäätökseen, että Jumalan kansan viholliset olivat päättäneet käyttää tuota sotatilannetta isänmaallisuusaatteineen, kansallismielisyyksineen, ennakkoluuloineen ja väärine syytöksineen toisaalta kommunismin ja toisaalta natsismin taholta päästäkseen käsiksi Jehovan todistajiin ja tuhotakseen heidät. Kehittyi maailmanlaajuinen hyökkäys, ja näytti siltä kuin se voisi tehdä tyystin lopun maailmanlaajuisesta saarnaamisesta, jota Mordokai- ja Ester-luokat sekä näiden toverit, jotka olivat nyt alkaneet liittyä heihin, suorittivat.d Se olisi saattanut todella olla synkkä päivä, murheen päivä, mutta nämä Jumalan uskolliset palvelijat eivät ottaneet toimettomina vastaan tätä yhdistynein voimin tehtyä hyökkäystä. Jehovan todistajat taistelivat tuona adarin 13. päivän edustamana aikana tarmokkaammin kuin milloinkaan aikaisemmin. He kävivät hengellisen taistelun varjellakseen hengellisen elämänsä kaikkialla ympäri maailman ja taistelivat keskitetystä päätoimistosta käsin ja esiintyivät järjestäytyneenä rintamana vihollista vastaan. Oli tappioita, mutta Jehovan kansa ei taistellut lihallisin asein. (2. Kor. 10:3, 4) Keskitysleireissäkin Jehova siunasi tämän todistajiensa osoittaman rohkeudennäytteen, ja tämän taistelun tuloksella on ollut pysyvä vaikutus niihin, jotka huokaavat ja valittavat kristikunnassa, koska papit paljastivat selvemmin kuin milloinkaan olevansa Jumalaa ja Kristuksen valtakuntaa vastaan.e (2. Tess. 1:4, 5) Adarin 13. päivänä tapettujen Haamanin kymmenen pojan kuolema esittää hyvin tätä papiston jatkuvaa hengellistä kuolemaa vilpitönsydämisten ihmisten silmissä. Heidän ohellaan surmattiin 500 Jumalan vihollista Suusanissa ja 75 000 kautta koko muun valtakunnan. Taistelu jatkui adarin 14. päivänä Suusanin linnassa, ja vielä surmattiin 300 juutalaisten vihollista, jota vastoin juutalaiset juhlivat voittoaan syrjämaakunnissa. – Est. 9:1–19.
MURHE KÄÄNTYY ILOKSI
18. Mikä oli seuraus vihollisen yrityksistä hävittää Jumalan kansa, ja mikä kuvaa tämän hengellisen sodankäynnin jatkumista?
18 Tästä päivästä, joka oli suunniteltu surun päiväksi, olikin tullut juhlapäivä, voiton, vapautuksen ja ilon päivä! Se pitää paikkansa nykyäänkin! Kun toinen maailmansota alkoi vuonna 1939, oli 71 509 Jehovan kansaan kuuluvaa yksimielisenä puolustamassa tosi palvontaa. Kun sota oli ohi maailman kansojen keskuudessa, niin kaukana siitä, että toimivien todistajien uskollinen pieni joukko olisi tullut tuhotuksi; se oli miltei kaksinkertaistunut, ja vuonna 1945 nähtiin 141 606:n jatkavan hengellistä sodankäyntiä Jumalan vihollisia vastaan. Mutta meidän hengellinen itsepuolustussotamme ei ole ohitse. Se on jatkunut tähän päivään asti, kuten kuvattiin vuotuisella ”puurim”-juhlalla, josta Mordokai määräsi, ”että heidän oli vietettävä adarkuun neljättätoista päivää ja saman kuun viidettätoista päivää joka vuosi, koska juutalaiset niinä päivinä olivat päässeet rauhaan vihollisistansa ja heille siinä kuussa murhe oli kääntynyt iloksi ja suru juhlaksi”. (Est. 9:20–32) Ortodoksiset juutalaiset viettivät tänä vuonna (1971) ”Esterin juhlaansa” 10. maaliskuuta ja puurim-juhlaansa 11. ja 12. maaliskuuta.
19, 20. Mikä lopputulos on varma, ja miten meidän tulee katsella kuningas Ahasveroksen määräämää ”työveroa” sen täyttymyksessä?
19 Kun täydellinen todistus Jehovan suorittamasta vapautuksesta on jo osa sekä menneisyyden että nykyajan historiallista kertomusta, me katsomme eteenpäin luottavaisina ja odotamme innokkaasti edessä olevaa ”suurta ahdistusta”, jolloin kaikki Haaman-luokkaan kuuluvat ja heidän kannattajansa korjaavat kirjaimellisesti sitä, mitä ovat kylväneet, niin kuin kuningas Ahasveros julisti Haamanista, ”että Haamanin pahan juonen, jonka hän oli punonut juutalaisia vastaan, tuli kääntyä hänen omaan päähänsä”. (Est. 9:25; Matt. 24:21, 22) Kun se aika tulee, niin suurempi Ahasveros tekee kirjaimellisesti lopun kaikista vihollisistaan ja korottaa Mordokai- ja Ester-luokat niille Messiaan valtakunnassa varattuun asemaan. – 2. Tess. 1:6–10.
20 Sillä välin täytyy muiden Kuninkaan alamaisten lopullinen valmistaminen suorittaa sen mukaisesti kuin Jehova on tälle ”lopun ajalle” tarkoittanut. Tämä ilmenee Est. 10:1:stä: ”Kuningas Ahasveros saattoi työveron alaisiksi sekä mannermaan että merensaaret.” Miten siunattu etu onkaan nyt Messiaan ”muihin lampaisiin” kuuluvilla mukautua kokosydämisesti ja uskollisesti nykyiseen palvelusmääräykseen! He tekevät näin olemalla yhteistoiminnassa omaksi ikuiseksi hyödykseen niiden kanssa, jotka ottavat johdon Mordokailla esikuvattujen voideltujen kristittyjen tekemässä ”tarmokkaassa työssä” (Um). ”Sillä juutalainen Mordokai oli kuningas Ahasveroksen lähin mies ja oli suuri juutalaisten keskuudessa ja rakas lukuisille veljillensä, koska hän harrasti kansansa parasta ja puhui koko heimonsa onnen puolesta.” – Est. 10:2, 3.
[Alaviitteet]
a Ks. huomattavaa tapausta kirjasta ”Jehovan todistajat Jumalan päätöksissä” s. 117, 118.
b Ks. yksityiskohtia kirjasta ”Jehovan todistajat Jumalan päätöksissä” s. 125, 126, 128–147.
c Ks. kirjaa ”Jehovan todistajat Jumalan päätöksissä” s. 126, 127, 147–149.
d Ks. kirjaa ”Jehovan todistajat Jumalan päätöksissä” s. 150–153.
e Ks. kirjaa ”Jehovan todistajat Jumalan päätöksissä” s. 154–185.
[Kuva s. 279]
Ester paljasti Haamanin pääviholliseksi ilmaisten myös siten oman henkilöllisyytensä