Mitähän tuo uni mahtoi tarkoittaa?
Herätkää!-lehden Brasilian-kirjeenvaihtajalta
’VILKAISIN olkapääni yli ja näin, miten jokin valtava, hirveän näköinen otus juoksi minua kohti ottaakseen minut kiinni. Yritin juosta aseettomana ja melkein alastomana. Jalkani tuntuivat olevan kuin siirapissa! Katsoin vielä kerran taakseni ja . . . Sen jälkeen näin paloauton ajavan kello kilkattaen hurjaa vauhtia pitkin katua. Heräsin hiestä märkänä herätyskellon soittoon!’
Tuntuuko tällainen uni sinusta tutulta? Kenties tuntuu, sillä se sisältää tavallisten unien olennaiset ainekset: epämiellyttävän kokemuksen, epätavallisen vaatetuksen, nopean ympäristönvaihdoksen, juoksukyvyttömyyden ja sen, että jokin makuuhuoneen ääni antaa virikkeitä osalle unen tapahtumista. Onneksi me heräämme juuri parahiksi, että ehdimme paeta!
Mutta mitä uni tarkoittaa? Miksi me näemme unta? Ovatko jotkin unet profeetallisia?
Kiinnostus uniin ei uutta
Kiinnostus uniin on yhtä vanhaa kuin ihmiskunta. Ensimmäisen Raamattuun muistiin merkityn unen näki Abimelek noin vuonna 1900 eaa. (1. Moos. 20:3) Siellä kerrotaan myös monista Jumalan aiheuttamista unista, joita heprealaiset patriarkat näkivät. Me luemme unista pakanakansojen keskuudessa: ”Babylonialaiset luottivat uniin siinä määrin, että vähän ennen tärkeitten ratkaisujen tekoa he neuvojen toivossa nukkuivat temppeleissä.” Kreikkalaiset ja roomalaiset tekivät samoin. Egyptiläiset valmistivat taidokkaita unienselityskirjoja. Keskiajan Euroopassa ja vielä 60 vuotta sitten muslimiyhteiskunnassa tärkeitä valtionasioita ratkaistiin unien perusteella. Onko syytä uskoa, että nuo unet olivat Jumalalta tulleita ja että ratkaisut siksi lähtivät lujalta pohjalta? Miten on unien tulkinnan laita nykyään?
Sigmund Freud sanoi unia ”piilotajuntaan johtavaksi kuninkaalliseksi tieksi” ja yritti tulkita niitä tukahdutettujen halujemme ja varsinkin voimakkaan seksuaalivietin pohjalta. Kuitenkin unia on viimeisten vuosikymmenien aikana tutkittu paljon tieteellisissä keskuksissa, ja yksimielisiä ollaan siitä, että Freudin keksimä unien tulkinta oli liian pelkistettyä.
Unen ja unien näkemisen tutkimus
Sähköisin avaruusajan laittein tutkijat ovat tutkineet aivoaaltojen muutoksia ja eräitten aivosolujen toimintaa unennäön aikana. Tiede on vielä kaukana unien täydellisestä ymmärtämisestä, mutta eräät johtopäätökset hyväksytään nykyään aivan yleisesti. Esimerkiksi on osoitettu, että kaikki näkevät unia, sellaisetkin jotka pontevasti kieltävät näkevänsä niitä. Pikkulapset viettävät jopa 70 prosenttia nukkuma-ajastaan unia nähden, kun taas aikuiset viettävät vain noin 24 prosenttia. Kissoilla ja monilla muilla nisäkkäillä ilmenee aivotoimintaa niiden nukkuessa, ja niiden uskotaan myös näkevän unia. Varmasti nukkuva koira näkee unta, kun se vikisee ja haukkuu, samalla kun sen käpälät nytkähtelevät.
Kokeet, joissa on tutkittu ihmisiä, osoittavat, että uni voidaan jakaa vaiheisiin. Aluksi uni on kevyttä, mutta vähitellen uni syvenee niin, että neljännessä vaiheessa ihminen on jo syvässä unessa. Kevyemmän vaiheen jälkeen uni muuttuu sitten nopeiden silmän liikkeiden uneksi eli REM-uneksi (rapid eye movement). Kuten nimikin osoittaa, tässä vaiheessa silmät liikkuvat nopeasti, ikään kuin ne seuraisivat valkokankaalla näkyviä nopeita liikkeitä. Vaikka silmät ovatkin kiinni, tarkkailija näkee selvästi niiden liikkeet. (Tätä vaihetta nimitetään myös ”paradoksaaliseksi uneksi”, sillä aivoaaltojen tutkimus osoittaa aivojen toimivan ikään kuin ruumis olisi valveilla.) Unien näkeminen liittyy lähinnä REM-uneen.
Unta tutkittaessa tarkkailija herättää nukkujan, kun REM-unijakso on ohi, ja pyytää häntä kertomaan unessa. On havaittu, että kaikkien univaiheitten läpäisyyn ensimmäisestä vaiheesta aina REM-jaksoon asti kuluu yleensä noin 90 minuuttia, minkä jälkeen sama perusrytmi toistuu. Eräs kirjoittaja on sanonut: ”Yöllinen unirytmi on yhtä säännönmukaista kuin taivaankappaleitten liikkeet.” REM-unen alkuvaihe kestää vain 5–10 minuuttia, mutta se pitenee asteittain loppuvaiheeseen asti, joka kestää noin 50 minuuttia. Normaali yöuni sisältää yhteensä 90–120 minuuttia REM-unta eli unien näkemisaikaa. Näet siis yhdessä yössä yleensä yhtä paljon unia kuin jos katselisit tavallista elokuvaa. Ei lainkaan hassumpi tapa viettää yötä, vai mitä?
Valitettavasti unilla on tapana häipyä pois mielestämme pian sen jälkeen kun me olemme heränneet, ja me muistamme vain viimeisen unen, jos sitäkään. Emme siis voi kertoa kenellekään paljoa täyspitkästä yöllisestä elokuvastamme! On niin kuin Raamatussa Jobin kirjassa sanotaan: ”Niinkuin uni hän [paha luopio] lentää pois, eikä häntä enää löydetä.” (Job 20:8) Tästä syystä tutkijat herättävät unia näkevän siinä vaiheessa, jolloin silmien nopeat liikkeet lakkaavat.
Miksi me näemme unia
Tutkimusten mukaan jotkin unet ovat päivittäisten puuhiemme, aistimuksiemme ja ajatustemme tuotetta. Ann Faraday sanoo kirjassa What Your Dreams Mean, että ”suurin osa unista heijastaa jotenkin sitä, mikä on askarruttanut mieltämme parina edellisenä päivänä”. Toisaalta sotaneuroosin saaneet sotilaat kärsivät usein vuosia kauheista painajaisista palattuaan sodasta.
Jotkin kokeet osoittavat kiinnostavasti, että ”kaikki me näytämme tarvitsevan uniamme, ja mitä nuorempia me olemme, sitä tarpeellisempia ne näyttävät olevan. . . . Käyttämällä lääkkeitä, jotka poistavat valikoivasti vain REM-unen, tutkijat ovat osoittaneet aikuisten voivan tulla pitkään toimeen ilman uniaan. Samanaikaisesti näissä uninälkää näkevissä ihmisissä kuitenkin tapahtuu salakavalia persoonallisuuden muutoksia: heistä tulee kasvavassa määrin ärtyisiä ja levottomia eivätkä he usein myöskään pysty keskittymään.” Sen vahvistukseksi, että unilla on tärkeä osa meidän elämässämme, eräs toinen tutkija sanoi: ”REM-jaksojen (ja siis unien) olemassaololle on jokin syy tai syitä, ja päätellen siitä, missä määrin ruumis liittyy kuvaan, lähes varmasti jokin tärkeä syy.”
Unien tulkinta
Kaiken unien näkemiseen liittyvän huomioon ottaen käy yhä selvemmäksi se, miksi on epäviisasta ajatella uniemme merkitsevän jotakin tärkeää. Koska kaikki näkevät lähes joka yö unia, pitäisikö meidän ajatella, että unemme ovat epätavallisia ja että niillä on jokin nimenomainen tarkoitus? Kirjassa ”Sleep” (Uni) sen tekijät selittivät: ”Se, että unikertomuksia on eritelty kirjaimellisesti autokuormittain, ja laboratoriomenetelmien käyttö eivät anna toiveita siitä, että saataisiin koskaan pikakaavaa unien ymmärtämiseksi.”
Tosin on olemassa monia, jotka selittäisivät sinulle sinun uniasi, mutta heidän välisensä mielipide-erot ovat voimakkaimpia todisteita sitä vastaan, että unillasi olisi jokin merkitys. Tri Rosalind Cartwright on selittänyt: ”Luultavasti vaikuttavinta on se, miten valtavan paljon olemme havainneet yksilöllisiä eroavuuksia [unienselittäjien keskuudessa].” Hän on myös kirjoittanut: ”Monet psykoterapeutit väittävät yhä itsepintaisesta tuntevansa uniesi oikean tulkinnan . . . ilmeisesti unohtaen kokonaan sen, että toiset unienselittäjät voivat kertoa sinulle samasta unesta aivan erilaisia asioita.”
Nykyään jotkut tutkijat mieluummin opettavat ihmisiä tulkitsemaan omia uniaan kuin yrittävät selittää toisten unia. Koska jokainen tuntee omat kokemuksensa ja ongelmansa, ajatellaan, että hän itse pystyy parhaiten tekemään johtopäätöksiä uniensa merkityksestä. Mutta oletko koskaan yrittänyt keksiä, mitä surrealistisella taidemaalarilla on ollut mielessään hänen maalatessaan jotakin kuvaa? Miten moni ihminen jostakin ryhmästä antaisi samanlaisen selityksen? Tri Calvin Hallin mukaan unien tulkinta voi olla yhtä vaihtelevaa.
Yksi syy tähän on tietenkin se, että eri kulttuureista olevat unientulkitsijat selittävät täysin eri tavalla unessa nähtyjä vertauskuvia. Esimerkiksi kreikkalaiset uskoivat unessa nähdyn käärmeen merkitsevän sairautta, kun taas egyptiläisten mielestä se oli riidan päättymistä osoittava suotuisa merkki. Siksi sinun on viisasta olla suhtautumatta liian vakavasti luonnollisiin uniisi. Mutta sinä voit nauttia niistä. Eräs kirjoittaja, joka usein näkee hullunkurisia unia, sanoi: ”Minä ihmettelen usein, etteivät ihmiset herätä itseään nauramaan”!
Toisaalta jos painajaiset häiritsevät usein untasi, silloin sinun voisi olla parempi etsiä niiden mahdollista aiheuttajaa elämäntavastasi, sen sijaan että etsisit niille jonkinlaista selitystä. Miten totta onkaan se, mitä Raamattu sanoo: ”Sillä työn runsauden takia nähdään unia”! – Saarn. 5:6, UM.
Jumalan lähettämät unet
Ne, jotka etsivät unilleen selitystä, viittaavat usein Raamatussa kerrottuihin Jumalan henkeyttämiin uniin ja kysyvät: ’Eivätkö jotkin unet voisi nykyäänkin olla Jumalan henkeyttämiä?’ On totta, että raamatullisina aikoina Jumala käytti unia paljastaakseen asioita palvelijoineen, kuten esimerkiksi tunnetussa Joosefin unessa, jossa häntä varoitettiin pakenemaan Egyptiin vaimonsa Marian ja heidän lapsensa Jeesuksen kanssa. Jumala lähetti unia myös sellaisille ihmisille, jotka eivät palvelleet häntä, kuten silloin kun hän antoi Egyptin faraolle profeetallisia unia, joissa hän ilmoitti seitsemän nälkävuoden kohtaavan maata. – Matt. 2:13; 1. Moos. 41:1–7.
Kaikkien tällaisten Jumalan lähettämien unien oli määrä suojella ja opastaa hänen palvelijoitaan tai vaikuttaa siihen, että hänen tahtonsa ja tarkoituksensa menestyisivät. Kuitenkin apostoli Paavali kirjoitti: ”Jumala, joka kauan sitten puhui monissa tilaisuuksissa ja monin tavoin [myös unin] esi-isillemme profeettojen kautta, on näiden päivien lopulla puhunut meille Pojan kautta.” (Hepr. 1:1, 2) Meillä on Raamatussa muistiin merkittynä se, mitä Jumala ’on puhunut meille Poikansa kautta’. Siksi Jehova Jumalan ei tarvitse käyttää unia voidakseen puhua meille.
Jos siis mietit, mitä tulevaisuus on tuova sinulle, tai etsit ratkaisua ongelmiisi, voit löytää vastauksen, et uniesi tulkinnasta, vaan Jumalan sanasta, Raamatusta.