Täysin eriluontoiset serkukset

Herätkää-lehden Etelä-Afrikan-kirjeenvaihtajalta

MIKSI Michael Masonin oli vaikeaa tähdätä kiväärillään nubianvilliaasia, vaikka hän on kovapintainen suurriistanmetsästäjä? Hän kirjoittaa: ”Kenelle tahansa, joka on nähnyt vain kesyjä aaseja, on elinalueellaan porhaltavan villiaasin näkeminen jotakin aivan uutta. Niiden liikkeet ovat haavemieltä herättäviä! Se helppous, viehkeys ja nopeus, jolla näimme niiden ylittävän tai kapuavan noita hirvittävän rosoisia paljaita kallioita tai laskeutuvan niiltä – – olisi saanut rotuhevosen näyttämään reumaattiselta vanhalta kaakilta. Tasangoilla – – ne ovat niin nopeita ja väsymättömiä, ettei niitä koskaan saada millään ratsuhevosella tai -kamelilla kiinni.”

Tämän kauniin lajin pelätään kuolleen luonnontilaisena sukupuuttoon, sillä se ei ole kyennyt vastustamaan ihmisen nykyaikaisia aseita. On muitakin villiaasilajeja, mutta nekin ovat uhanalaisia. Raamatullisilta ajoilta tuttu syyrianvilliaasi nähtiin viimeksi Schönbrunnin eläintarhassa Wienissä 1929.

Kesyn aasin tilanne on paljon parempi. Se on vieläkin tärkeä kuormajuhta etenkin sellaisissa maissa, joissa elämäntahti ei ole muuttunut kuumeiseksi. Eri osissa maailmaa on yhä käytössä noin 40 miljoonaa aasia ja 10 miljoonaa muuliaa maataloudessa ja kuljetustehtävissä.

Kenties mietit nyt: Kuka kesytti aasin? Ja millainen se on verrattuna serkkuunsa villiaasiin?

Onko aasi ihmisen kesyttämä?

Eläintieteilijät sanovat ihmisen kesyttäneen aasin villiaasin afrikkalaisesta alalajista. Mitä todisteita on olemassa tämän väitteen tueksi?

”Lähes kaikki aasin kantamuotoihin liittyvä on arvausta”, myöntää The International Wildlife Encyclopedia. Vaikka afrikkalaiset villiaasit – nubian- ja somalianvilliaasi – muistuttavatkin enemmän kesyä eläintä kuin aasialaiset lajit, on olemassa selviä eroja. ”Näyttää olevan yleisesti hyväksyttyä, että somalianvilliaasilla on ollut vain vähän tai ei lainkaan vaikutusta kesyyn aasiin”, sanoo asiantuntija tri Colin Groves. Tärkeimpänä kantamuotona pidetystä nubianvilliaasista hän sanoo: ”Eroja on monia: edes nubialaisen rodun hartiakuvio ei ole samanlainen kuin aasin selvästi erottuva pitkä juova, ja korvantaukset ovat vaaleankellertävät eivätkä kanelinväriset. Se on tietenkin paljon kookkaampi, ja kallossakin on eroja. – – Epäilen suuresti, voidaanko nubianvilliaasia todella pitää aasin kantamuotona.”

Eikö sitten ole minkäänlaista luotettavaa auktoriteettia, joka voisi selittää mistä tyypilliset eroavuudet johtuvat? Miten on Raamatun laita? Se esittää seuraavanlaisen syyn sille, miksi nämä serkukset ovat näin erilaisia: ”Jumala teki metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja karjaeläimet, kunkin lajinsa mukaan.” Jehova Jumalalle, Luojalle, siis kuuluu kunnia kotieläinten, myös aasien, tekemisestä. Tässä hän ajatteli rakkaudellisesti ihmisen parasta. – 1. Mooseksen kirja 1:25.

Villiaasien ominaisuuksia

Tärkein villien ja kesyjen aasien ero on niiden luonteessa. Lapset mielellään silittävät aaseja tai ratsastavat niillä. Voisivatko he tehdä samoin villiaasien kanssa? Tri Felix kirjoittaa: ”Villiaasit ovat erittäin varovaisia ja säikkyjä, ja niitä on vaikea lähestyä. Vähäisimmänkin vaaran uhatessa ne ryntäävät kaikkiin suuntiin kavuten taitavasti jyrkkiä kalliorinteitä ylös ja alas.” – Animals of Africa.

Ne villiaasit, jotka ihminen on pyydystänyt ja joita hän on hoitanut, eivät menetä villiä luontoaan. Näin kuvaili Wienin eläintarhan johtaja edellä mainittua nykyään sukupuuttoon kuollutta eläintä: ”Raisuna ja aina valmiina hyökkäämään kimppuun – – hampaitaan ja kavioitaan käyttäen – – syyrianvilliaasi on kahlehtimattoman hurjuuden perikuva.”

Tämä pitää yhtä sen kanssa, miten Luoja kuvailee villiaasia Raamatussa: ”Kuka on laskenut villiaasin vapaaksi, kuka irroittanut metsäaasin siteet, sen, jolle minä annoin aavikon asunnoksi ja suola-aron asuinsijaksi? Se nauraa kaupungin kohinalle, ajajan huutoa se ei kuule; se tähystelee vuorilta laiduntansa ja etsii kaikkea vihantaa.” – Job 39:8–11.

No, elävätkö villiaasit nykyään tällaisilla seuduilla? Kirjassa Wild, Wild World of Animals sanotaan: ”Afrikkalaiset villiaasit asuvat autioilla, kivisillä seuduilla, joissa lämpötila voi kohota 50 asteeseen.” Danakilin alanteen suuri suolatasanko Pohjois-Etiopiassa on tylyä aavikkoa, jossa harvoin tapaa ihmisiä. Komea somalianvilliaasi viihtyy siellä hyvin, sillä suola on mieluinen osa sen ruokavaliota. Kookkain villiaasi, kiangi, elää Tiibetin vuoristoissa 4500 metrin korkeudessa. Jäätävän kylmistä talvista ja runsaasta lumesta huolimatta se tulee näillä vuorilla toimeen etsimällä ”kaikenlaista vihantaa”. Eräs kirja sanoo tästä: ”Kiangit syövät heinää ja matalakasvuisia kasveja, varsinkin kovaa suoheinää, jonka sisältämä runsas piihappo polttaisi ja repisi muiden aasien arempaa suuta.” – Horses, Asses and Zebras in the Wild.

Voidaanko villiaaseja houkutella pois tällaisilta alueilta? ”Janosta kärsiessäänkin ne pysyttelevät kaukana ihmisasutuksesta”, sanoo The International Wildlife Encyclopedia. Kaikessa tässä ne ovat luonteeltaan täysin erilaisia kuin kesyt aasit.

Kesy aasi – ihmisen aulis palvelija

Se on luonteeltaan rauhallinen, ja se kuljettaa auliisti ihmisen lastaamia raskaita kuormia. Kovan päivätyön jälkeen se on tyytyväinen saadessaan hieman kuivaa heinää ja puhdasta vettä. Koska se on kärsivällinen ja sitkeä, jotkut halveksivat sitä ja tuo halveksunta tulee esiin ilmaisussa: Tyhmä kuin aasi! Mutta onko aasi tyhmä? Asiantuntijoitten mielestä ei. ”Aasin ajoittainen itsepäisyys sen kieltäytyessä sille liian raskaasta työstä on tullut sananparreksi, mutta sen yhtälailla sananparreksi muuttunut tyhmyys on todennäköisesti vailla todellisuuspohjaa ja johtuu sen suhtautumisesta julmaan kohteluun ja puutteelliseen hoitoon. Se on luonnostaan kärsivällinen ja sinnikäs, ja saadessaan osakseen lempeää kohtelua se kiintyy isäntäänsä.” – Encyclopædia Britannica.

Itse asiassa aaseja pidetään älykkäämpinä kuin hevosia. Ne kuvastavat jossakin määrin isäntiään ja osoittavat vastakaikua ystävälliselle koulutukselle. (Sananlaskut 12:10) Kokenut aasinkasvattaja Averil Swinfen kirjoittaa: ”Aasin taidot riippuvat suurimmaksi osaksi siitä, mitä sen isäntä haluaa opettaa sille – – Sillä on terävä käsityskyky ja se tottuu helposti ihmiseen. Siksi eläimen käyttäytyminen kuvastaa suuressa määrin sen ihmisisännän tai opettajan käyttäytymistä.”

Aasin hyvä muisti on osoitus sen älykkyydestä. Kuljettuaan kerran jotakin reittiä se ei unohda sitä. Jotkut omistajat päästävät ohjakset löyhälle ottaakseen nokoset rattailla, ja aasi vie heidät kotiin. Eräs mies muistelee, miten hänen aasinsa veivät hänet kouluun samalla kun hän luki rattaissa läksyjään.

Kaikki rodut eivät ole yhtä voimakkaita. Eräitten asiantuntijoitten mukaan aasit pystyvät ottamaan selkäänsä keskimäärin 75 kilon kuorman ja vetämään jopa 2500 kiloa. Toisin kuin hevonen se on profiililtaan soikeampi, mikä tekee siitä ihanteellisen kuormienkantajan.

Erinomaisen kuljetuskykynsä ja varmajalkaisuutensa ansiosta aasi on korvaamaton vuoristoisessa maassa. Aasit ovat arvokasta omaisuutta vuoristoisessa Lesothon kuningaskunnassa eteläisessä Afrikassa. Koska maanteitä on vähän, näillä vuorilla asuvat ihmiset todella tarvitsevat aasejaan kuormien kuljettamiseksi pelloilta ja kaupoista. Tämä tuo mieleemme rikkaan Job-nimisen miehen, joka luultavasti asui lähellä vuoristoista Edomia. Hän varmasti arvosti tuhannen aasintammansa suorittamia palveluksia. – Job 42:12.

Teknologian kehittyessä aasi on käynyt monissa osissa maailmaa vanhanaikaiseksi. Mitä tulevaisuudella siis on tarjottavana kesylle aasille, ihmisen auliille palvelijalle?

Voimme olla varmat siitä, että ihmisen rakkaudellinen Tekijä alkaa toimia oikeaan aikaan sekä aasien että koko maallisen luomakuntansa pelastamiseksi täydelliseltä tuholta. Hän on luvannut, että maapallo tullaan muuttamaan maailmanlaajuiseksi paratiisiksi. Sen kauneutta tulevat osaltaan lisäämään villi- ja kotieläimet, jotka kykenevät täyttämään tehtävänsä Jumalan niille antaman luonteen mukaisesti. Millaista iloa tämä tuokaan tottelevaiselle ihmissuvulle! – 1. Mooseksen kirja 1:28; Hoosea 2:18; Ilmestys 11:17, 18; 21:3–5.

[Alaviitteet]

[Kaavio/Kuva s. 21]

(Ks. painettu julkaisu)

Hevonen on komearakenteinen, mutta aasi sopii rakenteensa vuoksi paremmin raskaitten kuormien kuljettamiseen

AASI

RINTAONTELO

OKAHAARAKE

SELKÄLIHAS

SELKÄNIKAMA

KYLKILUU

RINTAONTELO

HEVONEN

[Kuva]

AASI

HEVONEN

[Kuva s. 22]

Varmajalkaisuutensa ja taakkojenkuljetuskykynsä ansiosta aasit ovat arvokasta omaisuutta Lesothon vuorilla