Onnellisuus joka tulee ”alttiuden hengestä”
”SAANKO AUTTAA?” Nämä kaksi pientä huomaavaista sanaa ilmaisevat paljon niiden esittäjästä. Mitä ne osoittavat? ”Alttiuden henkeä.” Jonkun auttaminen tai merkitykselliseen työhön osallistuminen tuottaa mittaamatonta iloa ja onnea ihmiselle. Nykyään monet saavat paljon onnea osallistumisesta siihen maailmanlaajuiseen työhön, jota Jeesus käski suorittaa. Mikä työ se on? ”Ja tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu.” (Matt. 24:14) Jehovan todistajien maailmanlaajuinen raportti palvelusvuodelta 1977 osoittaa, että 2 223 538 henkeä ilmaisi tätä käskyä totellen alttiuden henkeä vuoden 1977 aikana ja käytti 321 424 305 tuntia tämän ”hyvän uutisen” kertomiseen toisille 216:ssa eri maassa ja merensaaressa. Siinä on totisesti suurenmoinen täyttymys Daavidin profeetallisille sanoille, kun hän sanoi: ”Altis on sinun kansasi sinun sotaanlähtösi päivänä”! – Ps. 110:3.
Tällaista alttiuden henkeä on ilmennyt Jehovan palvojien keskuudessa aina Aabelin päivistä nykyaikaan saakka, jolloin myös on vanhurskautta rakastavia. Jehova on antanut suuren siunauksen, kun hänen kansansa on ilmaissut tällaista alttiutta. Miten kiitollisia me olemmekaan siitä, että hän on suonut meille tilaisuuden ilmaista sitä omaksi onneksemme! Ne, joilla nykyään on tällainen henki, voivat ymmärtää Jeesuksen omat sanat, kun hän sanoi: ”Onnellisempaa on antaa kuin saada.” (Apt. 20:35) Oletko sinä kokenut tämän? Tosi onnellisuus tulee tosiaan toisille jakamisesta, osallistumisesta, auliudesta auttaa. Se, että tiedämme, mitä antaa ja miten antaa, voi suuresti lisätä omaa onnellisuuttamme.
Harkitse, miten Jehova toimi Israelin kansan kanssa muinoin. Israelilaisille suotiin monta tilaisuutta ilmaista alttiuden henkeä, ja kun he ilmaisivat sitä, he saivat suuren siunauksen. 2. Mooseksen kirjan 19:7, 8:ssa kerrotaan meille ajasta, jolloin ”Mooses tuli takaisin, kutsui . . . kokoon kansan vanhimmat ja puhui heille kaikki ne sanat, jotka Herra oli hänen käskenyt puhua”. Miten israelilaiset suhtautuivat siihen? ”Niin koko kansa vastasi yhtenä miehenä ja sanoi: ’Kaiken, mitä Herra on puhunut, me teemme’.” (Ks. myös 2. Moos. 24:3 ja 24:7.) Kertomus osoittaa, että niin kauan kuin he ilmaisivat tätä alttiuden henkeä, he menestyivät.
Toisin ajoin ilmaantui muunlaisia tilaisuuksia. Kun israelilaiset olivat erämaassa, piti koota tarvikkeita tabernaakkelin rakentamista varten. Mooses sanoi: ”Ottakaa siitä, mitä teillä on, anti Herralle; jokainen, jonka SYDÄN on siihen ALTIS, tuokoon anniksi Herralle kultaa, hopeata ja vaskea, punasinisiä . . . lankoja” ynnä muuta. (2. Moos. 35:4–9, 20–29) Israelilaisten alttius oli ilmeistä, sillä he eivät antaneet ainoastaan tarpeeksi rakennustyötä varten, vaan 2. Mooseksen kirjan 36:6, 7 mainitsee, että ”Mooses käski kuuluttaa leirissä ja sanoa: ’Älköön kukaan, mies tai nainen, enää valmistako mitään anniksi pyhäkköä varten’. Ja niin kansa lakkasi tuomasta lahjoja. Sillä kaikkea työtä varten, mitä oli tehtävä, oli jo koottu riittävästi, jopa liiaksikin.” Miten kansan onkaan täytynyt iloita!
Tämän jyrkkänä vastakohtana monet kirkot ja uskonnolliset järjestöt ovat nykyään vakavissa rahavaikeuksissa ja muidenkin ongelmien edessä siksi, että niiden jäsenet eivät ilmaise alttiutta. Rahan keräämiseen käytetään kaikenlaisia keinoja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa käytetään kirkon järjestämiä bingopelejä, arpajaisia, kolehtihaaveja, rahankeräyskirjekuoria, ja nyt on otettu käyttöön ”Las Vegasin illat”, joissa jäljitellään tuossa kaupungissa harjoitettavaa uhkapelin peluuta. Eräässä New Yorkin kaupungissa ilmestyvässä sanomalehdessä mainittiin 407 papin New Yorkin arkkihiippakunnassa esittäneen ajatuksensa kirkkonsa kriittisestä taloudellisesta tilasta. He sanoivat pysyvänsä ”juuri ja juuri pystyssä” nykyään ja ”pelkäävänsä huomista”. Lehti sanoi edelleen: ”Tämän pelon takia monet papit suunnittelevat perustaa yleisölle avoimia uhkapelikasinoita, kun niin sanotut Las Vegasin illat laillistetaan hyväntekeväisyyslaitoksiksi 1. helmikuuta 1977. He eivät ehkä pidä uhkapelistä, mutta he tarvitsevat sen tuottamia tuloja.” Voitko kuvitella, että Kristus Jeesus olisi perustanut sellaisia laitoksia temppeliin omana aikanaan? Raamatun kertomus osoittaa selvästi, mitä hän ajatteli kaupallismielisistä ihmisistä, jotka yrittivät sellaista. – Matt. 21:12, 13.
Sellaisia menetelmiä eivät koskaan käyttäneet myöskään varhaiskristityt. Heillä oli alttiuden henki. Sen ajan historioitsijoiden mukaan ei ole olemassa mitään mainintaa siitä, että he olisivat kuljettaneet kolehtihaaveja, osallistuneet uhkapeliin tai kymmenyksien keruuseen. Tertullianus, joka kääntyi kristillisyyteen noin vuonna 190, kirjoitti: ”Vaikka onkin jonkinlainen arkku, niin se ei täyty sisäänpääsymaksuista, ikään kuin uskonto olisi sopimusasia. Jokainen tuo kerran kuussa jonkin vaatimattoman rovon – milloin haluaa, ja vain jos hän haluaa ja jos hän voi, sillä ketään ei pakoteta; se on vapaaehtoinen uhri.” (Apology, XXXIX, 5) Varhaiskristityt antoivat sydämestään, ja se teki heidät onnellisiksi. Heillä oli alttiutta.
Kun joku tuntee olevansa pakotettu tai velvoitettu antamaan painostuksen, uteliaitten katseitten tai otsanrypistysten vuoksi, niin hän ei saa siitä onnea ja iloa. Jotkut aineellisesti rikkaat taas haluavat ehkä antaa runsaudestaan, mutta mahdollisesti vain saadakseen mainetta. Vaikka sellaiset ihmiset ovatkin ehkä saaneet palkkansa täysimääräisenä nyt, ”kunniaa ihmisiltä”, hekin menettävät sen siunauksen ja onnellisuuden, josta Jeesus puhui. (Matt. 6:1–4) Miten suuresti voimmekaan arvostaa apostoli Paavalin rohkaisevia sanoja: ”Tehköön kukin niin kuin hän on sydämessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä Jumala rakastaa iloista antajaa. Kaikessa te rikastutte kaikenlaiseen anteliaisuuteen, mikä saa meidän välityksellämme aikaan kiitoksen ilmaisun Jumalalle”! – 2. Kor. 9:7, 11.
Vaikka meillä kaikilla on oma henkilökohtainen vastuumme osallistua Valtakunnan työhön ja avustaa sitä eri tavoin, monet ovat todenneet sopivaksi ja sydäntä tyydyttäväksi tehdä vapaaehtoisia rahalahjoituksia suoraan Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran päätoimistoon, joka sijaitsee New Yorkin kaupungissa Yhdysvalloissa. Miksi? Sen suunnattoman maailmanlaajuisen raamatullisen opetustyön avustamiseksi, jota tämän Seuran yhteydessä suoritetaan niissä paikoissa, joissa emme itse voi olla mukana. Muissa maissa todistajat osoittavat lahjoituksensa paikallisiin haaratoimistoihin. Näiden haaratoimistojen osoitteet on lueteltu useimpien Seuran kirjojen ja kirjasten takakannessa. Suomessa osoite on Jehovan todistajat, Kuismatie 58, 01300 Vantaa 30. Täten menettelemällä monet ovat saaneet iloa tietäessään, että he osallistuvat Jehovan työhön, koska kaikki lahjoitukset käytetään yksinomaan Jumalan valtakunnan julistustyön tukemiseen. Tämän tilaisuuden hyväksikäyttäminen voi tuottaa meille paljon onnellisuutta. Merkityksellistä on alttius, kuten seuraavat esimerkit osoittavat.
Jonkin aikaa sitten Vartiotorni-seura sai kirjeen, jossa sanottiin muun muassa: ”Rakkaat veljet! Ohessa on lahjoitus äidiltäni, joka on 86-vuotias. Hän pyysi minua kertomaan teille, että hän pitää suuressa arvossa Vartiotorni- ja Herätkää!-lehtiä, jotka hän saa säännöllisesti postitse. . . . Hän voi erittäin hyvin hengellisesti, koska hän lukee säännöllisesti Raamattua Vartiotornin lisäksi, josta hän kiittää alituisesti Jehovan rakkaudellista huomaavaisuutta.” Eräässä toisessa kirjeessä sanottiin: ”Rakkaat Beetelin veljet! Minun nimeni on Marisa. Olen 8-vuotias. Asun Iowassa. Isoisäni lähetti minulle kaksi dollaria, minkä vuoksi lähetän teille yhden dollarin, koska haluan säästää toisen suurta konventtia varten. Lähetän tämän dollarin, niin että voitte valmistaa uusia Vartiotorneja . . . Pidän Vartiotornien kauniista kuvista . . . Milloinkahan paratiisi oikein tulee?” Jehova antaa varmasti siunauksensa tällaisten nuorten alttiuden hengelle! Sellainen henki ilmaisee myös vanhempien antaneen hyvää valmennusta ja kehittäneen alttiuden henkeä, joka kysyy: ”Saanko auttaa?”
Tällainen alttiuden henki ja rakkaudellinen tuki on tosiaan auttanut tätä Jehovan todistajien välikappaleenaan käyttämää Seuraa toteuttamaan monenlaisia toimintoja, jotka kaikki ovat olleet siunaukseksi Hänen kansalleen. Harkitsehan niistä muutamia: Sitä on käytetty kierros-, piiri-, kansallisten ja kansainvälisten konventtien järjestämiseen kaikkien vanhurskautta rakastavien rohkaisuksi ja hengelliseksi rakennukseksi. Sen avulla lähetetään kypsiä miehiä matkustavina valvojina auttamaan seurakuntia toimimaan Jumalan tahdon mukaan. Sitä käytetään Vartiotornin Raamattukoulun Gileadin pitämiseen lähetystyöntekijöiden valmentamiseksi ja sitten näiden lähetystyöntekijöiden ylläpitämiseksi kaikissa osissa maailmaa, jopa joissakin sellaisissa paikoissa, joissa ”hyvää uutista” ei ole saarnattu koskaan aikaisemmin. Sen antaman raha-avun turvin ”erikoistienraivaajat” voivat olla syrjäisillä alueilla opettamassa Raamattua ja järjestämässä uusia seurakuntia. Tämän Seuran välityksellä pidetään myös huolta eri puolilla maailmaa 96 haaratoimistossa työskentelevistä, jotka kaikki ilmaisevat alttiuden henkeä. Joka vuosi käytetään miljoonien markkojen arvosta rahaa näiden kokoajantyöntekijöiden ylläpitämiseen, joita on nykyään yli 22 700.
Ota myös huomioon, että näille tuhansille erikoisedustajille annetun suoranaisen raha-avustuksen lisäksi on Vartiotorni-seuran kautta annettu raha-apua luonnononnettomuuksien, hätätilanteiden, maanjäristysten ja pyörremyrskyjen uhreille. Lisäksi onnettomuusalueille lähetetään vaatteita ja ruokaa kärsimysten lievittämiseksi.
Meillä kaikilla on siis paikallisissa olosuhteissamme erinomaisia tilaisuuksia onnellisuuden saamiseen ilmaisemalla tätä alttiuden henkeä. Millainen on tilanne omassa seurakunnassasi? Tarvitaanko varoja valtakunnansalia varten – vuokranmaksuun, rakennuskuluihin, ylläpitoon, lämmitysaineeseen, valoon, vesimaksuihin jne.? Koska tiedämme, että sellaisista asioista on pidettävä huoli, niin olemmeko valppaita osallistumaan, auttamaan? Alttiuden henki poistaa kaikki näihin asioihin liittyvät ongelmat.
Kun Valtakunnan saarnaamisen ja opetuslasten tekemisen työ laajenee ja edistyy voimakkaasti, olemme vakuuttuneita siitä, että Jehova Jumala on todella työnsä ja kansansa Tukija. Kun tällainen työ laajenee kautta maailman, etsikäämme jatkuvasti tilaisuuksia alttiuden osoittamiseen ja kokekaamme sitä todellista iloa, jota sellainen henki saa aikaan. Silloin tunnemme niin kuin Daavid, kun hän sanoi: ”Anna minulle jälleen autuutesi ilo, ja tue minua alttiuden hengellä.” – Ps. 51:14.