Miten pääsemme pakoon?
”Pysykää siis hereillä koko aika rukoillen, että teidän onnistuisi päästä pakoon tätä kaikkea, minkä on määrä tapahtua, ja seisoa Ihmisen Pojan edessä.” – Luuk 21:36.
1. Miksi pakenemisen mainitseminen on aina toimintaan kannustavaa, ja miten sitä voitaisiin valaista?
PAKOON! Se on aina toimintaan kannustava sana. Sitä ei käytetä, ellei ole olemassa todellista vaaraa ja kiireellisen toiminnan tarvetta. Esimerkiksi jonkin Jehovan todistajien paikallisessa valtakunnansalissa pidetyn kristillisen kokouksen jälkeen meidän on ehkä jostakin syystä kiirehdittävä kotiin. Mutta me emme sanoisi, että meidän täytyi paeta, paitsi jos näimme yhtäkkiä savupilven. Tai ajattelehan toista kuvausta: Näemme, että jossakin kerrostalossa on tulipalo, ja kiiruhdamme paikalle. Eräässä yläkerroksen ikkunassa katselee kauhun vallassa oleva nainen lapsi sylissään! Hän on liian korkealla uskaltaakseen hypätä ja olisi hyvin vaarallista pudottaa lapsi. Mitä toivoa hänellä on? Joko palomiesten täytyy tavoittaa nämä uhrit tikkailla tai heidän täytyy käyttää nopeasti varauloskäytävää.
2. Mitä seikkoja liittyy pakoon?
2 Pakoon liittyy aina enemmän kuin yksi tunnusomainen piirre. Niitä ovat seuraavat perusseikat: 1) paikka tai uhkaava tilanne, josta meidän täytyy paeta kiireesti ja välttämättä; 2) turvapaikan tarve, jotta voimme mennä suojaan ja turvaan, ja 3) tarve noudattaa jonkun sellaisen ohjeita, joka näkee tukalan tilanteemme, voi tarjota turvapaikan ja haluaa auttaa meitä pääsemään sinne. Sellainen persoona on erittäin tärkeä.
”PAKOTIENI AVAAJA”
3. a) Mitä Psalmin 18 ensimmäinen jae voi palauttaa mieleemme? b) Mitä seikkoja tähdennetään Psalmissa 18:2–7?
3 Jehova Jumala on vertaansa vailla oleva pakotien Avaaja. Ota esiin Psalmi 18 ja pane merkille, että sen ensimmäisessä jakeessa Daavidin kerrotaan sepittäneen sen ”sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa vallasta ja Saulin kädestä”. Israelin ensimmäisen ihmiskuninkaan Saulin mainitseminen voi palauttaa mieleemme, kuinka usein Daavidin on täytynyt tuntea katsoneensa kuolemaa silmästä silmään. Kolme kertaa kuningas yritti keihästää Daavidin seinää vasten! (1. Sam. 18:11; 19:10) Sen jälkeen Daavid oli useita vuosia pakomatkalla ja Saul ajoi häntä hellittämättömästi takaa. (1. Sam. 26:20) Tämän muistaessamme voimme hyvin kuvitella, miten syvällisin tuntein Daavid esitti Psalmin 18 alkujakeet, joissa sanotaan: ”Sydämestäni minä rakastan sinua, Herra, minun voimani, Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani [pakotieni Avaaja, UM], minun Jumalani, vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, autuuteni sarvi ja varustukseni. Ylistetty olkoon Herra! – niin minä huudan, ja vihollisistani minä pelastun. Kuoleman paulat piirittivät minut, turmion virrat peljästyttivät minut. . . . Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa ja huusin avuksi Jumalaani; hän kuuli minun ääneni temppelistänsä, ja minun huutoni hänen edessään kohosi hänen korviinsa.” – Jakeet 2–7.
4. Mikä suurenmoinen nimi on annettu Jehovalle, ja miten Psalmi 18 todistaa sen sopivaisuuden?
4 Mikä suurenmoinen ja lohdullinen nimi annettiinkaan Jehovalle – ”pakotieni Avaaja”. Osoittautuiko Jehova Jumala sellaiseksi? Osoittautui, sillä kuvailtuaan Jehovan mahtavia tekoja Daavid sanoi edelleen: ”Hän pelasti minut voimallisesta vihollisestani, minun vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämmät. He hyökkäsivät minun kimppuuni hätäni päivänä, mutta Herra tuli minun tuekseni. Hän toi minut avaraan paikkaan, hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun.” – Ps. 18:18–20.
5, 6. a) Miten Psalmi 37 auttaa Jehovan kansaa panemaan luottamuksensa häneen ’pakotien Avaajana’? b) Miten kiireellisyyttä korostetaan Psalmissa 70?
5 Kautta Psalmien kirjan Daavid käsitteli monta kertaa tätä samaa teemaa. Neljässä Psalmissa hän nimittää Jehovaa ”pakotieni Avaajaksi”. (Ps. 18:3; 40:18; 70:6; 144:2; UM) Kun me Jehovan todistajina puhumme toisille Jehovan hyvistä ominaisuuksista ja tarkoituksista, me usein mainitsemme otteita Psalmista 37. Mutta kiinnitä nyt huomio sen suurenmoisiin loppusanoihin: ”Vanhurskasten pelastus tulee Herralta, hän on heidän linnansa ahdingon aikana. Herra auttaa heitä ja vapahtaa heidät, vapahtaa jumalattomista ja pelastaa heidät; sillä he turvaavat häneen.” (Jakeet 39, 40) Kuinka näiden sanojen pitäisikään saada Jehovan kansa panemaan luottamuksensa häneen!
6 Psalmi 70 välittää eloisasti ajatuksen kiireellisyydestä. Tuntiessaan tarvitsevansa epätoivoisesti apua Daavid anoi: ”Jumala, riennä minua pelastamaan, riennä minun avukseni, Herra. . . . minä olen kurja ja köyhä; Jumala, riennä minun tyköni. Sinä olet minun apuni ja vapauttajani [pakotieni Avaaja, UM]; Herra, älä viivy.” – Ps. 70:2, 6.
7. Millaista asennetta ilmaisten me voimme sopivasti rukoilla Jehovaa, kun tarvitsemme kiireellisesti apua?
7 Onko sinusta koskaan tuntunut samanlaiselta? On sekä lohdullista että uskoa vahvistavaa tietää, että me Jehovan palvelijoina voimme luottaa siihen, että hän ’rientää’ avuksemme. Hän tuntee meidän tarpeemme ja osaa täyttää ne. Rakkaudellinen taivaallinen Isämme on tosiaan ’pakotien Avaaja’ juuri silloin, kun me tarvitsemme sitä. Joskus me Daavidin tavoin toteamme, että omat puutteemme ovat saattaneet meidät vaikeaan tilanteeseen. Mutta Daavidin tavoin me voimme lähestyä Jehovaa vilpittömästi, ehkäpä ”särjetyin hengin”, luottaen siihen, että Hän kuulee rukouksemme ja vastaa siihen. Me voimme pyytää niin kuin Daavid: ”Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki.” – Ps. 51:12, 19.
8. Mikä osuus Jeesuksella Kristuksella on siinä, että me saamme ”apua oikeaan aikaan”?
8 Yksi mielessä pidettävä seikka on, että Jumalamme on antanut Ylimmäisen Papin, joka voi ”suhtautua myötätuntoisesti heikkouksiimme” ja jonka kautta me voimme lähestyä ”ansaitsemattoman hyvyyden valtaistuinta, jotta saisimme armon ja löytäisimme ansaitsemattoman hyvyyden avuksi oikeaan aikaan”. Me olemme todellakin kiitollisia tästä myötätuntoisesta Ylimmäisestä Papista, Jeesuksesta Kristuksesta, joka Isän johdolla voi ’vapauttaa’ meidät avaamalla pakotien hengellisestä orjuudesta. – Hepr. 2:15; 4:15, 16.
9. a) Milloin ainoastaan Jeesus puhui ’pakoon pääsemisestä’? b) Mitkä kaksi piirrettä täytyy ottaa huomioon, kun paetaan?
9 Evankeliumikertomusten mukaan Jeesus Kristus, Suurempi Daavid, mainitsi vain kerran ’pakoon pääsemisen’. Kun hän puhui ”asiainjärjestelmän päättymisestä”, hän kehotti opetuslapsiaan: ”Pysykää siis hereillä koko aika rukoillen, että teidän onnistuisi päästä pakoon tätä kaikkea, minkä on määrä tapahtua, ja seisoa Ihmisen Pojan edessä.” (Luuk. 21:36; Matt. 24:3) Mutta ennen kuin tarkastelemme tätä kohtaa yksityiskohtaisesti, kertaamme muutamia Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa esitettyjä jännittäviä pakokertomuksia ja kiinnitämme niissä huomion joihinkin tärkeisiin läksyihin, jotka meidän pitäisi niistä oppia ja joita meidän pitäisi soveltaa itseemme. Kun olemme vaarallisessa tilanteessa, meidän on aina ryhdyttävä joihinkin tarpeellisiin toimiin ja vältettävä joitakin tiettyjä seikkoja, jotta onnistuisimme pakoon pääsemisessä. Tulemme näkemään tämän, kun tarkastelemme muutamia historiallisia tapahtumia.
VEDENPAISUMUSTA PAKOON
10, 11. Mistä Nooan ja hänen perheensä pako riippui, mutta milloin pakoon pääseminen käy mahdottomaksi?
10 Ensimmäinen tarkasteltavana oleva kertomus on varmasti jännittävä, sillä se koski pahojen maailmanlaajuista tuhoa. Pääsisikö sitä kukaan pakoon? Muista, mitä Jehova sanoi Nooalle: ”Katso, minä annan vedenpaisumuksen tulla yli maan hävittämään taivaan alta kaiken lihan, kaiken, jossa on elämän henki; kaikki, mikä on maan päällä, on hukkuva.” (1. Moos. 6:17) Jehova oli kuitenkin jo antanut Nooalle yksityiskohtaiset ohjeet arkin rakentamisesta. Sen jälkeen kun varoitus maailmanlaajuisesta vedenpaisumuksesta oli annettu, Jumala antoi Nooalle ohjeita siitä, mitä hänen ja hänen perheensä piti tehdä, jotta he samoin kuin eräät muut elolliset luomukset voivat säilyä elossa ja päästä pakoon tuhoisaa vedenpaisumusta.
11 Mistä pakoon pääseminen riippui? Se käy selvästi ilmi seuraavista sanoista: ”Ja Nooa teki näin; aivan niin kuin Jumala hänen käski tehdä, niin hän teki.” (1. Moos. 6:22) Kun Jumala antaa selviä käskyjä tai ohjeita, vaaditaan niiden luottavaista tottelemista. Jos jotakin ohjeesta tai varoituksesta jätetään huomioon ottamatta, pako käy mahdottomaksi. Seuraus olisi verrattavissa siihen, mitä tapahtui ihmissuvun muille jäsenille Nooan aikana. Jeesus sanoi heidän asenteestaan ja sen seurauksista: He eivät ”panneet merkille, ennen kuin vedenpaisumus tuli ja pyyhkäisi heidät kaikki pois”. (Matt. 24:39) Pako ei ollut mahdollinen sellaisille ihmisille, koska he eivät tunnustaneet tilanteen vakavuutta eivätkä kiinnittäneet mitään huomiota ’pakotien Avaajan’ Nooan välityksellä antamiin pako-ohjeisiin.
12. Miten ”kahdeksan sielua” pääsi pakoon Nooan aikana Pietarin 1. kirjeen 3:20:n mukaan?
12 Tässä kertomuksessa on vielä yksi erittäin huomionarvoinen seikka. Miten nämä ”kahdeksan sielua” pelastuivat? Pane tarkoin merkille, mitä apostoli Pietari vastasi. Heidät ”vietiin turvallisesti veden läpi”. (1. Piet. 3:20) He olivat itse tapahtumain keskellä eikä heitä pelastettu siten, että heidät olisi otettu pois maapallolta, esimerkiksi kuumatkalle. Kuten tulemme näkemään, sama voi pitää paikkansa niistä jotka nykyään palvelevat Jehovaa.
LOOTIN PAKO SODOMASTA
13. Miten Loot tuli asumaan Sodomaan?
13 Ajatelkaamme seuraavaksi Lootin pakoa Sodomasta. Palauta mieleesi tapahtuman tausta. Koska laidunmaata ei ollut riittävästi kaikille Aabrahamin ja Lootin eläimille, Aabraham antoi Lootille tilaisuuden päättää, mihin suuntaan hän lähtisi. ”Niin Loot valitsi itselleen koko Jordanin lakeuden ja siirtyi itään päin, . . . ja siirtyi siirtymistään telttoineen Sodomaan asti. Mutta Sodoman kansa oli kovin pahaa ja syntistä Herran edessä.” Loot varmasti tiesi Sodoman asukkaiden huonomaineisuudesta. Mutta tuolla alueella oli mahdollista saada aineellista omaisuutta, sillä se oli ”runsasvetistä seutua . . . niinkuin Herran puutarha”. – 1. Moos. 13:5–13.
14. Miten kiireellistä toimintaa edellyttävään varoitukseen suhtautuivat a) Lootin vävyt? b) Loot itse kahdessa tapauksessa? c) Lootin vaimo?
14 Aikanaan kaksi ihmisiksi aineellistunutta enkeliä tuli Sodomaan ja kertoi Lootille Jehovan päättäneen ’hävittää kaupungin’. Loot varoitti heti tulevia vävyjään. Mutta ymmärsivätkö he tilanteen uhkaavuuden ja tarpeen paeta nopeasti, mikä on yksi onnistuvan paon pääedellytyksiä? Eivät, sillä ”hänen vävynsä luulivat hänen [Lootin] laskevan leikkiä”. (1. Moos. 19:12–14) Aamun sarastaessa ”enkelit kiirehtivät Lootia”, jotta hän olisi ryhtynyt välittömästi toimeen. Miten Loot menetteli? ”Hän vielä vitkasteli.” Mutta ”koska Jehova tunsi sääliä häntä kohtaan” (UM), enkelit johdattivat Lootin, hänen vaimonsa ja kaksi tytärtään nopeasti pois kaupungista. Silloin heitä kiirehdittiin seuraavin sanoin: ”Pakene henkesi tähden, älä katso taaksesi . . . Pakene vuorille, ettet hukkuisi.” Miten Loot jälleen suhtautui kannustukseen? ”Mutta Loot sanoi heille: ’Oi Herrani, ei niin! . . . Katso, tuolla on kaupunki lähellä, vähän matkan päässä, paetakseni sinne; salli minun pelastua sinne – onhan se vähän matkan päässä – jäädäkseni eloon.’” Jehovan armollisen säälin takia Lootin pyyntöön suostuttiin, ja hän pakeni Sooarin kaupunkiin. Mutta miten Lootin vaimon kävi? Hän jätti tahallaan huomioon ottamatta selvät ohjeet. ”Lootin vaimo, joka tuli hänen jäljessään, katsoi taaksensa, ja niin hän muuttui suolapatsaaksi.” – 1. Moos. 19:15–26.
15. a) Oliko se, että Loot pääsi pakoon tuhoa, hänen omaa ansiotaan? b) Mitä henkilökohtaisia kysymyksiä Lootin pako saattaa herättää?
15 Mitä me opimme kaikesta tästä? Oliko se, että Loot onnistui pääsemään pakoon, täysin hänen omaa ansiotaan? Ei, sillä Aabrahamin hartailla armonanomuksilla oli myös osuutensa. (1. Moos. 18:20–33) Niinpä, ”kun Jumala tuhosi sen lakeuden kaupungit, muisti Jumala Aabrahamia ja johdatti Lootin pois hävityksen keskeltä”. (1. Moos. 19:29) Lisäksi Jumala vapautti Lootin siksi, että hän ”vanhurskaana” miehenä ei lainkaan hyväksynyt niiden ”lakia uhmaavien ihmisten” jumalatonta käytöstä, joiden keskuudessa hän asui. (2. Piet. 2:7) Loot ei kuitenkaan pitänyt kiirettä päästäkseen pois Sodomasta, missä hänellä oli joitakin kiinnostuksen kohteita. Häntä täytyi hoputtaa ja jopa ottaa kädestä. (1. Moos. 19:16) Ajatellessamme Lootin pakoa meidän saattaa olla aiheellista kysyä itseltämme: Suhtaudummeko asioihin tosiaan täysin eri tavalla kuin jumalattomat, lakia uhmaavat ihmiset? Ja haluammeko pitää tärkeämpinä hengellisiä etuja kuin otaksuttuja aineellisia etuja pakoon päästäksemme? – Matt. 6:33.
16. Mikä vastakohtaisuus ilmeni Lootin ja Aabrahamin suhtautumistavoissa?
16 Ajattele vastakohdaksi Lootin haluttomuudelle paeta nopeasti sitä, mitä tapahtui, kun ”Jumala koetteli Aabrahamia” ja käski hänen esittää rakas poikansa Iisak polttouhriksi. Kysymyksessä ei tosin ollut pakoon lähteminen. Mutta miten Aabraham suhtautui tähän? Vitkasteliko hän? Vai pyysikö hän jotakin toista uhria? Ei! ”Varhain seuraavana aamuna Aabraham” nousi ja lähti heti kolmen päivän matkalle Iisak mukanaan. Hän meni niin pitkälle, että ”tarttui veitseen teurastaakseen poikansa”, kun Jumala tuli väliin, niin että Iisak säilyi elossa. – 1. Moos. 22:1–14.
17. a) Minkä läksyn pitäisi vaikuttaa meihin syvästi, kun ajattelemme juuri käsiteltyjä asioita? b) Mitkä Jeesuksen sanat auttavat meitä, hänen seuraajiaan, arvioimaan asenteemme nykyiseen asiainjärjestelmään?
17 Tässä on läksy, jolla voi olla meihin syvä vaikutus. Älkäämme kulkeko vanhurskauden tietä vain passiivisesti tyytyen varsinaisen huonon käytöksen välttämiseen. Meidän ei pitäisi koskaan viivytellä nähdäksemme, kuinka lähellä tämän pahan asiainjärjestelmän reunaa voimme oleskella pysyäksemme hyvissä väleissä sen kanssa ja yrittääksemme saada niin paljon sen aineellisia etuja ja huveja kuin suinkin. Se, että Jeesuksen seuraajien ei pitänyt olla asenteeltaan maailmallisia, tehtiin selväksi, kun Kristus sanoi rukouksessaan Jumalalle: ”Minä olen antanut heille sinun sanasi, mutta maailma on vihannut heitä, koska he eivät ole osa maailmasta, niin kuin en minäkään ole osa maailmasta.” – Joh. 17:14.
MITEN ONNISTUA PAKOON PÄÄSEMISESSÄ
18. Miten Jeesus liitti yhteen Nooaa ja Lootia koskevat kertomukset, ja soveltuuko tämä meihin nykyään?
18 Erään kerran Jeesus liitti Nooaa ja Lootia koskevat kertomukset yhteen ja sanoi niiden olevan profeetallisia tulevien ”Ihmisen Pojan päivien” suhteen. Vaikka niillä oli täyttymys Jeesuksen aikaisessa sukupolvessa, niillä on suurempi täyttymys meidän aikanamme, tänä ”lopun aikana”. (Luuk. 17:26–33; Dan. 12:1–4) Raamatun kertomuksen mukaan ihmiset ”Lootin päivinä” eivät ainoastaan syöneet ja juoneet niin kuin Nooan aikana, vaan myös ostivat, myivät, istuttivat ja rakensivat. Miten nykyajan kaltaista, jolloin on niin helppo uppoutua täysin jokapäiväisen elämän asioihin! Tosiaankin esimerkiksi inflaatiosta ja kansallismielisyydestä aiheutuva haitallinen painostus on voimakkaampaa kuin koskaan ennen samoin kuin houkutus toimia oman mielensä mukaan ja menestyä maailmassa.
19. Minkä kehityksen uhkaavaksi tilanteeksi Jeesus esitti maan päällä lausumassaan suuressa profetiassa, ja mikä kehotus sitä seurasi?
19 Ajattele nyt Jeesuksen suurta profetiaa, joka kuvailee meidän aikanamme tapahtuvan asiain kehityksen, joka johtaa niin uhkaavaan ja vaaralliseen tilanteeseen, että siitä on välttämättä päästävä pakoon. Hän sanoi, että olisi ”kansojen ahdinko, . . . kun ihmiset tulevat voimattomiksi pelosta ja sen odotuksesta, mikä kohtaa asuttua maata”. Tämä huipentuisi ”suureen ahdistukseen”, jolloin Saatanan ”taivaat ja maa” poistetaan. (Luuk. 21:10–33; Matt. 24:21; 2. Piet. 3:7) Sitten tulee ajankohtainen kehotus: ”Mutta kiinnittäkää huomiota itseenne, ettei sydämenne koskaan rasittuisi liiasta syömisestä ja paljosta juomisesta ja elämän huolista ja se päivä kohtaisi teitä äkkiä samassa hetkessä kuin ansa. Sillä se kohtaa kaikkia koko maan pinnalla asuvia. Pysykää siis hereillä koko aika rukoillen, että teidän onnistuisi päästä pakoon tätä kaikkea, minkä on määrä tapahtua, ja seisoa Ihmisen Pojan edessä.” – Luuk. 21:34–36.
20. a) Miten Nooa ”vaelsi Jumalan yhteydessä” kaikkina aikoina? b) Mitä meidän pitäisi samoin tehdä huolellisesti?
20 Miten me sitten pääsemme pakoon? Emme siten, että meidät otettaisiin pois toimintanäyttämöltä. Sen sijaan meidän tarvitsee jäljitellä Nooan esimerkkiä, hänen joka oli huolellisen tottelevainen rakentaessaan ja sen jälkeen mennessään perheensä kanssa sisään Jumalan varaamaan pelastusvälineeseen, arkkiin. Hän säilytti noina vaikeina vuosina hyväksytyn aseman Jehovan edessä. Nooa ”vaelsi Jumalan yhteydessä”. (1. Moos. 6:9) Meidän täytyy Nooan tavoin ymmärtää, että on olemassa uhkaava tilanne, josta meidän täytyy kiireesti paeta. Tuon uskon miehen tavoin meidän pitäisi myös huolellisesti totella ’pakotien Avaajaa’ ja noudattaa Jumalan ohjeita näinä vaarallisina aikoina. Toisaalta meidän täytyy varoa olemasta nautinnonhaluisia ruokahalumme tyydyttämisessä liiallisessa määrin tai tulemasta jokapäiväisen elämän huolten rasittamiksi, mikä johtaisi uneliaaseen ja vitkastelevaan asenteeseen. Siten me kärsisimme häviön, kun se päivä tulee äkkiä kuin ansa. Toisaalta meidän täytyy olla aina valppaita ja pysyä hengellisesti hereillä ja lähestyä Jumalaa rukouksessa hartain pyynnöin. Mielessämme ei saa olla mitään epäilystä siitä, millä puolella me olemme – Jumalan valtakunnan puolella, joka on hänen Kuninkaansa, Kristuksen Jeesuksen, johdossa. – Matt. 6:31–34.
21. Miten meitä kannustetaan säilyttämään hyväksytty asema kaikkina aikoina?
21 Meidän on välttämättä pyrittävä säilyttämään hyväksytty asema Ihmisen Pojan, Jeesuksen Kristuksen, edessä läpi näiden kriittisten aikojen. Se saattaa olla koettelevaa, mutta se ei ole vaikeampaa kuin voimme kestää, jos pysymme hereillä ja tottelevaisina. Apostoli Paavali vakuuttaa: ”Jumala on uskollinen, eikä hän anna kiusata teitä yli kestokykynne, vaan kiusauksen ohella hän myös varaa poispääsytien [ei välttämättä tilanteesta poispääsyä, vaan] voidaksenne kestää sen.” Meidän täytyy siten kehittää kestävyyttä, jotta voittaisimme kiusaukset ja koetukset ja ’seisoisimme’ uskollisina tässä ’asiainjärjestelmän lopussa’. – 1. Kor. 10:11–13; Matt. 24:3.
22. Mistä meidän pitäisi etsiä opastusta pakoonpääsyä varten ja miksi?
22 Mutta onko meillä muuta sanottavaa vastaukseksi kysymyksiin: Miten pääsemme pakoon? Minne tulemme pakenemaan? On kyllä, ja tutkikaamme sitä varten edelleen Jumalamme Jehovan sanaa, hänen joka tuntee tarpeemme ja välittää meistä, kun me nöyrästi etsimme hänen ohjaustaan. – 1. Piet. 5:6, 7.
[Kuvat s. 18]
Nooa ja hänen perheensä noudattivat Jumalan varoitusta
[Kuva s. 20]
Enkelin varoituksen noudattaminen Lootin aikana