Kansainvälinen ylistys ainoalle Jumalalle

”Ylistäkää Jehovaa, kaikki kansat.” Ps. 117:1, Um; Room. 15:11

 1. Mitä kaikki kansat tulevat vielä tekemään?

KAIKKI kansat tulevat sen vielä tekemään. Ne kaikki hylkäävät vielä ne miljoonat jumalat joita ne nyt palvovat, ja yhtyvät ainoan Jumalan palvontaan. Vain ainoa tosi Jumala voi tällä tavalla saada kaikkien nykyään uskonnollisessa suhteessa jakaantuneitten kansojen palvonnan.

 2. Millaisiksi maailmanvaltojen kaikki jumalat ovat osoittautuneet, mutta kenen palvonta on jatkunut tähän asti antaen toivon, suojeluksen ja vapautuksen palvojille?

² Muinaisen Egyptin jumalat ovat hävinneet kykenemättöminä pitämään sitä sinä maailmanvaltana, mikä se kerran oli. Samoin ovat sitä seuranneen maailmanvallan, Assyrian, jumalat hävinneet. Mahtavan maailmanvallan Babylonian jumalat ovat hävinneet. Niin ovat niidenkin maailmanvaltojen, Meedo-Persian, Kreikan ja Rooman, jotka seurasivat järjestyksessään, kaikki jumalat hävinneet jättäen palvojiensa imperialismin vain häipyväksi muistoksi. Missä on egyptiläinen kolminaisuus: Isis, Osiris ja Horus? Missä Assyrian Assur ja Nisrok? Missä Babylonian Beel ja Marduk? Missä ovat Persian Ahura madza, Kreikan Zeus ja Rooman Juppiter? Yksi Jumala on kilpaillut muinaisaikojen vuosisadat kaikkien noiden jumalien kanssa ja osoittanut ne vääriksi. Yksi Jumala on pysynyt voittajana, ja hänen palvontansa on jatkunut sellaisena, kuin sen pitääkin olla, tähän päivään asti. Hän tietää kuka hän on. Hän tietää, ettei ole ketään muuta tosi Jumalaa kuin hän, ja kaikki maailman kansojen väärät jumalat osoittautuvat nyt niin kuin menneisyydessäkin avuttomiksi miljardeille palvojilleen, mutta tämä ainoa Jumala on palvojiensa toivo ja suoja ja vapautus. Hän sanoo meille selvästi, kuka hän on, siinä kirjassa, jonka kirjoittamisen hän henkeytti. Hänen pyhän historiansa eräs tutkija sanoi hänen pyhän henkensä vaikutuksesta:

 3. Mitä eräs Hänen pyhän historiansa tutkija kirjoitti hänestä Psalmissa 135 hänen henkensä vaikutuksesta?

³ ”Minä itse tiedän hyvin, että Jehova on suuri, ja meidän Herramme on enemmän kuin kaikki muut jumalat. Kaiken, mihin Jehova on mielistynyt, hän on tehnyt taivaissa ja maassa, merissä ja kaikissa kuohuvissa vesissä. Jehova, sinun nimesi pysyy määräämättömään aikaan asti. Jehova, sinun muistosi pysyy sukupolveen sukupolven jälkeen. Kansojen epäjumalat ovat hopeaa ja kultaa, maan ihmisen kätten tekoa. Niillä on suu, mutta ne eivät voi puhua mitään; niillä on silmät, mutta ne eivät voi nähdä mitään; niillä on korvat, mutta ne eivät voi kuunnella mitään. Eikä niiden suussa ole lainkaan henkeä. Ne, jotka niitä tekevät, tulevat aivan heidän kaltaisikseen, jokainen, joka turvaa niihin. Kiitetty olkoon Siionista Jehova, joka asustaa Jerusalemissa. Ylistäkää Jahia, ihmiset!” – Ps. 135:5, 6, 13, 15–18, 21, Um.

 4. Mikä hallitsijoitten ja kansojen nykyinen menettely ennustettiin 2. Psalmissa, ja mikä ylistyskäsky annettiin kuitenkin profeetallisesti?

⁴ Katsahdus asioihin näyttää nykyään kuolettavan kaiken uskon ja todennäköisyyden sen suhteen, että kaikki maan kansat yhdistettäisiin onnellisesti jonain päivänä palvomaan tätä ainoata Jumalaa, jolla ainoalla on nimi Jehova. Hänen ennustuskirjassaan edeltäkerrottiin nykyinen tila seuraavin runollisin sanoin: ”Miksi ovat kansat metelöineet ja ihmiset itse mutisseet tyhjiä? Maan kuninkaat ottavat asenteensa, ja korkeat virkailijat itse ovat kokoontuneet kuin yhtenä Jehovaa vastaan ja hänen voideltuaan vastaan [sanoen]: ’Repikäämme heidän siteensä rikki ja heittäkäämme heidän köytensä luotamme!’” (Ps. 2:1–3, Um) Ja siitä huolimatta, että Jehova henkeytti tämän ennustuksen itseensä Jumalana ja voideltuun Poikaansa Jeesukseen Kristukseen uuden maailman Kuninkaana kohdistetusta nykyisestä vastustuksesta, hän antoi kuitenkin tämän käskyn kansoihin kuuluville ihmisille: ”Ylistäkää Jehovaa, kaikki kansat, kiittäkää häntä, kaikki heimot.” (Ps. 117:1, Um) Eräs Kristuksen kahdestatoista apostolista valitsi myöskin tämän käskyn ja toisti sen Rooman kristityille Rooman maailmanvallan päivinä sanoen: ”Ylistäkää Jehovaa, kaikki kansat, ja kiittäkööt häntä kaikki kansakunnat.” – Room. 15:11, Um.

 5. Miten yli neljänkymmenen viimeisen vuoden tosiasiat osoittavat, ettei ylistyskäskyä ollut annettu hukkaan?

⁵ Tätä käskyä ylistää ainoaa elävää tosi Jumalaa ei säilytetty kirjoitettuna tähän päivään hukkaan, ilman että se ei täyttyisi. Käsky ylistää Jehovaa on herättänyt huomattavaa vastakaikua useammassa kuin 160 maan kansassa jo yli neljäkymmentä vuotta niiden metelöimisestä huolimatta. Eikä tämän käskyn noudattamisen loppu ole vielä tullut. Käsky etenee jatkuvasti kasvavalla voimalla. Yhä useammat ihmiset kuulevat sen ymmärtäen. Vielä useammat kaikista kansoista noudattavat sitä varmasti ja ylistävät tätä ainoata Jumalaa, Jehovaa. Tämä merkitsee heille pelastusta.

SATA VIISIKYMMENTÄ PSALMIA

 6. Miksi hänelle annettavan ylistyksen kirjaa nimitetään, ja ketkä sen sepittivät ja minkä avulla?

⁶ Kokonainen kirja on kirjoitettu hänen ylistyksekseen. Tätä kirjaa kutsuttiin sillä alkukielellä, millä se kirjoitettiin, nimellä Te-hillim, mikä merkitsee ”Ylistyksiä”. Mutta niiden keskuudessa, jotka eivät puhu hepreaa, sitä sanotaan yleisesti Psalmeiksi. Psalmi on runo, mikä tulee laulaa sellaisten kielisoittimien kuin harpun säestyksellä. Juudean Beetlehemistä kotoisin oleva paimen Daavid, josta tuli Jerusalemin kuningas, ei sepittänyt kaikkia 150 Psalmia. Daavidin nimi on seitsemänkymmenen kolmen psalmin otsikossa. Toisten sepittäjien nimet on mainittu muiden psalmien otsikoissa: Daavidin poika Salomo, profeetta Mooses, runoilijat Aasaf, Heeman ja Eetan ja sitten Koorahin pojat. Neljälläkymmenellä yhdeksällä ei ole kenenkään sepittäjän nimeä. Mutta kuka nuo 150 Psalmia sepittikin maan päällä, niin ne olivat pyhän hengen henkeyttämiä.

 7. Mitä Daavid ja monet muut sanoivat Psalmien henkeytyksestä, ja miten näin ollen käy ylistämiskehotuksen?

⁷ Kuningas Daavid, joka oli tuotteliain psalmien kirjoittaja, sanoi: ”Iisain pojan Daavidin lausunto ja sen miehen lausunto, joka ylennettiin korkeuteen, Jaakobin Jumalan voideltu, ja Israelin sävelmien lemmikki. Jehovan henki puhui minun kauttani, ja hänen sanansa oli minun kielelläni.” (2. Sam. 23:1, 2, Um) Kristitty apostoli Pietari sanoi eräässä Jerusalemissa pidetyssä kokouksessa vahvistaen tämän henkeytyksen: ”Miehet, veljet, sen kirjoituksen piti välttämättä täyttyä, minkä pyhä henki puhui etukäteen Daavidin suun kautta.” (Apt. 1:15, 16, Um) Hän, joka kirjoitti heprealaisille, sanoi Psalmista 95 lainaten: ”Tästä syystä, niin kuin pyhä henki sanoo: ’Jos te kuulisitte tänään hänen äänensä, niin älkää paaduttako sydäntänne.’” (Hepr. 3:7, 8; 4:7, Um) Varhaiskristityt rukoilivat Jumalaa arveluttavaan aikaan puhutellen häntä Sinä, ”joka sanoi pyhän hengen välityksellä esi-isämme Daavidin, teidän palvelijanne, suun kautta: ’Mitä varten kansat tulivat metelöiviksi ja kansakunnat harkitsevat turhia?” (Apt. 4:24, 25, Um) Koska Psalmien kirja on siis Kaikkivaltiaan Jumalan henkeyttämä, niin Psalmissa 117:1 oleva käsky ylistää häntä täyttyy varmasti.

 8. Kuka pystyy parhaiten ratkaisemaan Psalmien henkeytyksen ja profeetallisuuden, ja miten Psalmit ennustivat hänen korotuksensa taivaaseen, niin kuin Pietari vahvistaa?

⁸ Kukaan muu kuin Jeesus Kristus, kristillisyyden Perustaja, ei voinut paremmin ratkaista Psalmien henkeytystä ja profeetallisia ominaisuuksia. Hän oli enemmän kuin pelkkä niiden kaltainen profeetta, jotka Jumala oli lähettänyt ennen häntä. Hän oli Jumalan esikois-Poika taivaasta. (Hepr. 1:1, 2) Vaikka hän olikin Daavidin etäinen poika, niin hän oli tästä syystä kuningas Daavidin Herra. Jeesus sanoi uskonnollisille johtajille osoittaakseen, että Psalmien kirja ennusti hänen korotuksensa taivaaseen paljon ylemmä kuningas Daavidia: ”Mistä johtuu, että he sanovat, että Kristus on Daavidin poika? Sillä Daavid itse sanoo Psalmien kirjassa: ’Jehova sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealla puolellani, kunnes minä teen sinun vihollisistasi jakkaran sinun jaloillesi.’ Daavid sanoo häntä siis ’Herraksi’. Miten hän on sitten hänen poikansa?” (Luuk. 20:41–44, Um) Puhuen Jumalan hengen vaikutuksesta apostoli Pietari sanoi tämän 110. Psalmin täyttyneen Jeesuksessa Kristuksessa, joka herätettiin kuolleista ja ylennettiin Jumalan oikealle puolelle, jotta hän tulisi hänen voitelemakseen uuden maailman Kuninkaaksi. Tämän maailman kansat ovat metelöineet tätä Jehovan Voideltua vastaan vuodesta 1914 lähtien, ja kuninkaat ovat ottaneet asenteensa, ja korkeat virkailijat ovat kokoontuneet yhteen, mutta he eivät tee koskaan tyhjäksi sitä, että hän hallitsee tuhat vuotta ihmiskuntaa.

 9. Miten Jeesus osoitti ylösnousemuspäivänään Psalmien profeetallisuuden?

⁹ Jeesus ilmestyi äkisti opetuslapsilleen eräässä Jerusalemin huoneessa sen päivän iltana, jona hänet herätettiin kuolleista, jotta hänestä olisi tullut Daavidin Herra taivaassa. Hän osoitti heille selvästi, että hän oli se Jeesus, joka oli surmattu kidutuspaalussa vain kolme päivää aikaisemmin. Todistaakseen, sitten että Psalmit olivat sekä henkeytettyjä että profeetallisia, hän ”sanoi heille: ’Nämä ovat minun sanani, jotka minä puhuin teille ollessani vielä teidän kanssanne, että kaiken, mitä Mooseksen laissa ja Profeetoissa ja Psalmeissa on minusta kirjoitettu, täytyy täyttyä.’ Sitten hän avasi heidän mielensä käsittämään Kirjoitusten merkityksen, ja hän sanoi heille: ’Tällä tavalla on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja nouseva kuolleista kolmantena päivänä, ja hänen nimensä perusteella pitää saarnattaman katumusta syntien anteeksiantamiseksi kaikissa kansoissa, alkaen Jerusalemista. Teidän tulee olla näiden seikkojen todistajia.” – Luuk. 24:44–48, Um.

10. Mitä voidaan tämän mukaisesti todistaa Psalmien kirjan avulla Jeesuksesta, vaikka mitä voitaisiinkin sisällyttää ”Psalmeihin”?

¹⁰ Voidaanko Psalmeista todistaa tämän mukaisesti, että Jeesuksen Kristuksen piti kärsiä ja kuolla ja tulla herätetyksi kuolleista ja että hänen nimeään piti sitten saarnata kaikille kansoille keinona, millä ne voivat pelastua synneistään? Kyllä se voidaan tehdä yksistään Psalmien kirjasta. Sanottakoon kumminkin, että Jeesus jakoi muinaiset Heprealaiset Kirjoitukset kolmeen osaan: ”Mooseksen lakiin” ja ”Profeettoihin ja Psalmeihin”. 150 Psalmin kirja oli ensimmäinen kirja siinä osassa, mikä tunnettiin Pyhinä Kirjoituksina eli Hagiographana, jotka sisälsivät kolmetoista kirjaa. Koko kolmanteen osaan viitattiin tästä syystä Psalmeina lyhyyden vuoksi. Tarkastelkaamme kuitenkin tässä erityisesti 150 Psalmin henkeytettyä kirjaa.

11. Ketkä noudattivat Jeesuksen esimerkkiä lainaamalla Psalmeista, ja mitä Psalmit ovat sen tähden pikemminkin kuin hempeitä, tunteellisia runoja?

¹¹ Jeesuksen kaksitoista apostolia ja heidän opetuslapsitoverinsa noudattivat Jeesuksen esimerkkiä ja lainasivat usein Psalmien kirjasta. Kahdeksan henkeytettyä kristillistä kirjoittajaa lainasi Kristillisten Kreikkalaisten Kirjoitusten kahteenkymmeneen seitsemään kirjaan, Matteuksesta Ilmestyskirjaan, 103:sta Psalmista,a joita, on kaikkiaan 150, eli 2:sesta Psalmista 149:nteen Psalmiin. Psalmit eivät ole sen tähden pelkkiä hempeitä ja tunteellisia runoja. Ne ovat historiallisia, ne ovat myöskin profeetallisia, ne ovat kristityn rukouksen ja ylistyksen oppaita, ja ne opastavat kristittyjä hänen jumalanpalvelustyössään. Ne muodostavat tärkeän osan ”koko Raamatusta”, joka ”on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen opetukseksi, nuhteluksi, asiain asettamiseksi kohdalleen, kuritukseksi vanhurskaudessa, jotta Jumalan ihminen olisi täysin pätevä, täydelleen varustettu jokaiseen hyvään työhön”. – 2. Tim. 3:16, 17, Um.

JUMALAA KOSKEVA TÄRKEIN KYSYMYS

12. Miksi tärkein kysymys heräsi koko kaikkeuden eteen, ja miten Psalmit 90 ja 91 puhuvat tästä kysymyksestä?

¹² Psalmien kirja viittaa huomattavalla tavalla tapahtumien koko sarjaan taivaan ja maan luomisesta ihmisen olemassaolon tuhansien vuosien ja meidän aikamme kautta aina koko kaikkeuden edessä olevan tärkeimmän kysymyksen ratkaisuun asti. Tämä tärkein kysymys on ainoan Jumalan kaikkeudenyksinvaltius, hänen, jonka nimi on Jehova. Tämä kiistanalainen kohta eli kysymys heräsi siksi, että synti tuli ihmiskunnan keskuuteen. Sellaisen synnin palkka on kuolema ihmiskunnalle ja paluu maan tomuun. Profeetta Mooseksen kirjoittama Psalmi sanoo tästä: ”Jehova, sinä itse olet osoittautunut todelliseksi asumukseksi meille sukupolvesta sukupolveen. Ennen kuin vuoret itse olivat syntyneet tai sinä ryhdyit esiintuomaan kuin synnytyskivuin maata ja tuottavaa maata, määräämättömästä ajasta määräämättömään aikaan olet sinä, Jumala. Sinä panet kuolevaisen ihmisen palaamaan jauheeksi, ja sinä sanot: ’Palatkaa, ihmisen pojat.’ Sillä tuhat vuotta ovat sinun silmissäsi vain kuin eilispäivä, kun se on mennyt, ja kuin vartio yöllä. Sinä olet pyyhkäissyt heidät pois, he tulevat kuin pelkäksi uneksi.” (Ps. 90:1–5, päällekirjoitus, Um) Seuraavan psalmin kaksi ensimmäistä jaetta puhuvat tästä Iankaikkisesta Korkeimpana, Kaikkivaltiaana, Jehova Jumalana. Psalmit puhuvat myöskin Jehova Jumalasta Yksinvaltiaana Herrana kannattaen hänen puoltaan tärkeimmässä kysymyksessä.

13. Mitä Yksinvaltias Herra voi asemassaan tehdä kannattajilleen, ja miten Psalmit eivät yritä lainkaan ennakkoluuloisesti kätkeä hänen nimeään ja arvonimiään ja yksinvaltiuttaan?

¹³ Koska hän on Yksinvaltias Herra, kaikkeuden Yksinvaltias, niin hän voi suojella ja varjella ne, jotka nousevat hänen kaikkeudenyksinvaltiutensa puolesta. Kuningas Daavid sanoi psalminkirjoittajana: ”Yksinvaltias Herra Jehova, minun pelastukseni voima, sinä olet suojellut minun pääni aseistetun joukon päivänä.” ”Minun silmäni ovat sinuun päin, Yksinvaltias Herra Jehova. Sinussa minä olen ottanut turvani. Älä vuodata pois minun sieluani.” (Ps. 140:7; 141:8, Um) ”[Tosi] Jumala on meille paljastavien tekojen Jumala, ja Yksinvaltiaalle Herralle Jehovalle kuuluvat kuolemasta pois johtavat tiet.” ”Mutta mitä minuun tulee, niin Jumalan lähestyminen on hyvä minulle. Minä olen pannut turvani Yksinvaltiaaseen Herraan Jehovaan julistaakseni kaikkia sinun töitäsi.” (Ps. 68:20; 73:28; 69:7; 109:21) Psalmien kirja mainitsee 848 kertaab Jumalan nimen Jehova yrittämättä ennakkoluuloisesti kätkeä hänen omaa persoonallista nimeään, neljäkymmentä kolme kertaa se viittaa häneen hänen lyhennetyllä nimellään Jah, ja 475 kertaa se viittaa häneen hänen arvonimellään Jumala eli Elohim. Me luemme Psalmista 50:1 (Um): ”Tuo Jumalallinen, Jumala, Jehova, on itse puhunut.” Psalmissa 103:20–22 (Um) esitetään hänen yksinvaltiutensa eli ylivaltansa taivaassa ja maassa, tämän käskyn antamiselle: ”Kiittäkää Jehovaa, te hänen enkelinsä, mahtavat voimassa, jotka toteutatte hänen sanansa kuunnellen hänen sanansa ääntä. Kiittäkää Jehovaa, kaikki hänen sotajoukkonsa, te hänen palvelijansa, jotka teette hänen tahtonsa. Kiittäkää Jehovaa, kaikki hänen työnsä, kaikissa hänen valtansa paikoissa. Kiitä Jehovaa, sieluni.”

14. Mitä se aiheutti meille, että Aadam ja Eeva asettuivat väärälle puolelle kiistakysymyksessä, ja miksi Jumalalle kävi välttämättömäksi varata täysin vastaava uhri?

¹⁴ Kun Aadam ja Eeva asettuivat Jehova Jumalan kaikkeudenyksinvaltiutta koskevassa kiistassa väärälle puolelle, niin se aiheutti heille kuolemantuomion, joten me kaikki synnyimme epätäydellisinä ja kuolemantuomion alaisina. Kun Daavid oli tehnyt raskaan synnin, niin hän rukoili murheessaan Jumalaa: ”Katso, erheen seuraamana minä tulin esiin synnytyskivuin, ja synnissä minun äitini alkoi kantaa minua. Jospa puhdistaisit minut synnistä isopilla, jotta minä olisin puhdas! Jospa pesisit minut, jotta minä tulisin vieläpä lunta valkeammaksi!” (Ps. 51:5, 7, Um) Kuningas Daavid ja toiset palvojat uhrasivat silloin muinoin eläinuhreja Jehova Jumalalle synnin edestä, mutta psalminkirjoittaja henkeytettiin sanomaan, että sellaiset eläinuhrit, jollaisia rikkaat saattoivat ostaa ja uhrata runsaasti, eivät voineet poistaa todellisuudessa syntiä eikä nostaa ihmiskunnalta pois kuolemantuomiota: ”Yksikään heistä ei voi millään muotoa lunastaa veljeäkään eikä antaa Jumalalle lunnaita hänen puolestaan (ja heidän sielunsa lunastushinta on niin kallis, että se on lakannut olemasta määräämättömään aikaan asti), jotta hän eläisi vielä iankaikkisesti näkemättä kuilua. Sillä hän näkee, että viisaatkin kuolevat.” (Ps. 49:7–10, Um) Tästä syystä kävi kaikkeuden Yksinvaltiaalle välttämättömäksi varata täydellinen ihmisuhri koko ihmiskunnan puolesta. Miten?

15. Miten Jumala varasi täydellisen ihmisuhrin, ja minkä tiedon perusteella Jeesus esittäytyi riittäväksi uhriksi?

¹⁵ Kaikkeuden Yksinvaltias Herra lähetti maan päälle ainoasyntyisen Poikansa taivaasta syntymään ihmisenä, jolla on täydellinen ruumis, jotta hänestä tulisi Messias eli Voideltu, josta tämä Psalmi puhuu profeetallisesti. Tämä Jumalan taivaallinen Poika syntyi tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten kuningas Daavidin kuninkaallisesta perheestä, ei kuitenkaan missään suurenmoisessa palatsissa, vaan eräässä tallissa Daavidin synnyinkaupungissa Beetlehemissä. Seimi oli hänen vuoteenaan. Hänen nimekseen pantiin Jeesus, mikä nimi merkitsee ”Jehova on pelastus”, ja hänen piti pelastaa kansansa, kristityt, heidän synneistään tällä nimellä. (Matt. 1:20, 21) Ei ole ihme, että hän sanoi toistamiseen tulleensa Isänsä nimessä. Hänet kastettiin kolmenkymmenen vuoden iässä Jordanin virran vedessä, mutta ei sen vertauskuvaksi, että hän oli syntinen, vaan merkiksi Jumalan ja pyhien enkelien sekä Johannes Kastajan edessä siitä, että hän antautui Isänsä Jumalan laajakantoisempaan palvelukseen. Jumala voiteli Jeesuksen heti tämän kasteen jälkeen pyhällä hengellä taivaasta käsin, ja niin hänen nimeensä lisättiin arvonimi ”Kristus” eli Voideltu, hänestä tuli Jeesus Kristus. Täydellinen Jeesus tiesi, että juutalaisten eläinuhrit eivät vastanneet ihmisen arvoa eivätkä voineet sen tähden olla ihmiskunnan lunastushinta, niiden veri ei voinut pesä pois ihmiskunnan syntejä. Koska Jeesus tiesi oman täydellisyytensä ihmisenä, niin hän esittäytyi sen tähden päteväksi uhriksi.

16. Mitkä 40. Psalmin sanat Jeesus toteutti siten tehdessään, ja mitä tämä hänestä esitetty lausunto merkitsi?

¹⁶ Kun Jeesus teki siten, niin hän toteutti Psalmin 40:6–8 (Um) olevat sanat: ”Sinä et mielistynyt teurasuhriin etkä ruokauhriin, nämä minun korvani sinä avasit [mutta ruumiin sinä valmistit minulle]. Sinä et pyytänyt polttouhria etkä syntiuhria. Näin ollen minä sanoin: ’Nyt minä olen tullut, minusta on kirjoitettu kirjakäärössä. Minä olen ihastunut sinun tahtosi tekemiseen, Jumalani, sinun lakisi on minun sisimmässäni.’” (Alaviite; Hepr. 10:5–10) Tämä merkitsi sitä, että Jeesuksen piti kuolla synnittömänä, uhrina, luopuen tällä tavalla ainiaaksi siitä täydellisestä ruumiista, minkä Jehova Jumala oli ihmeen kautta valmistanut hänelle. Hänen täytyi kuluttaa tämä uhri eikä ottaa sitä takaisin.

17. Millä tietyllä tavalla Jeesuksen piti kuolla 22. Psalmin mukaan?

¹⁷ Jeesuksen piti kuolla tietyllä tavalla Psalmien ja muiden profeetallisten kuvausten mukaan. Ei Jerusalemissa olevan Jehovan temppelin alttarilla. Se ei ollut ihmisuhreja varten. Jeesuksen tuli kuolla kidutuspaalussa ja naulattuna siihen käsistä ja jaloista, kuten Psalmi 22:16 ennusti hänestä: ”Koirat ovat ympäröineet minut, itsensä pahantekijäin joukko on ympäröinyt minut. Kuin jalopeura [he ovat] minun käsissäni ja jaloissani [He lävistivät minun käteni ja jalkani].” – Um, reunam.

18. Minkä muiden 22. ja 69. Psalmien osien täyttyminen osoittaa Jeesuksen ennustetuksi Messiaaksi?

¹⁸ Kun luemme loput Psalmista 22 sen myöhemmän täyttymyksen valossa, niin voimme kuulla niiden vihollisten, jotka suunnittelivat hänen naulaamisensa kidutuspaaluun, pilkkaavan häntä sanoen: ”Hän uskoutui Jehovalle. Hankkikoon Hän hänelle pelastuksen! Vapauttakoon hän hänet, koska on mielistynyt häneen!” Voimme nähdä roomalaiset sotilaat, jotka riistivät Jeesukselta hänen vaatteensa ennen hänen naulaamistaan paaluun, heittämässä arpaa hänen alusvaippansa omistamisesta: ”He jakavat keskenään minun vaatteeni, ja minun puvustani he heittävät arpaa.” Me voimme kuulla Jeesuksen valitsevan juuri ennen kuolemaansa Psalmin 22:1 (Um) sanat: ”Jumalani, Jumalani, miksi sinä olet jättänyt minut? [Miksi sinä olet] kaukana siitä, että pelastaisit minut, minun huutoni sanoista?” Ja kun hän vetää lopuksi viimeisen henkäyksensä ja roomalainen sotilas lävistää hänen kupeensa keihäällä, mistä vuotaa verta ja vettä, niin me näemme seuraavien sanojen täyttymyksen: ”Minut on vuodatettu kuin vesi, ja kaikki minun luuni on erotettu toisistaan. Minun sydämeni on tullut kuin vahaksi, se on sulanut syvälle sisimpääni. Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja minun kieleni on pantu tarttumaan ikeniini, ja sinä asetat minut kuolon tomuun.” (Ps. 22:8, 14, 15, 18, Um; Matt. 27:43, 46; Joh. 19:23, 24) Se sappikin, jota he olivat yrittäneet juottaa hänelle, ja etikka, mitä sotilaat tarjosivat sienessä hänen suuhunsa sammuttaakseen hänen janonsa, oli ennustettu: ”Soimaus on tosiaan murtanut minun sydämeni, ja [haava] on parantumaton. Ja minä toivoin jatkuvasti jonkun olevan myötätuntoinen, mutta ei kukaan ollut, ja [toivoin] lohduttajia, mutta en löytänyt ketään. Mutta ravinnoksi he ryhtyivät antamaan [minulle] myrkyllistä kasvia, ja janossani he koettivat juottaa minulle etikkaa.” (Ps. 69:20, 21, Um; Joh. 19:28–30) Tällaiset täyttymykset ilmaisevat Jeesuksen ennustetuksi Messiaaksi!

19. Miten Jehova ennusti Psalmeissa Jeesuksen ylösnousemuksen, ja miten hän täytti tämän ennustuksen?

¹⁹ Mutta kuollut Jeesus ei olisi kunniaansaattanut itseään Jumalan Poikana, joka oli uskollinen kuolemaan asti, eikä olisi kunniaansaattanut Jehova Jumalaa kaikkeuden Yksinvaltiaana Herrana, jolla on kaikki voima ja valta. Tätä silmällä pitäen Jehova ennusti Psalmeissa Jeesuksen ylösnousemuksen kuolleista. Kuollut Jeesus haudattiin eräässä kalliossa olevaan läheiseen hautaan, ja niin hänen sielunsa, jonka hän oli vuodattanut kuolemaan, meni sheoliin eli ihmiskunnan yhteiseen hautaan. Mutta Jeesus kuoli täydessä ylösnousemustoivossa, ja hänen toivonsa on ilmaistu Psalmissa 16:8–11 (Um): ”Minä olen asettanut alituisesti Jehovan eteeni. Koska [hän] on minun oikealla puolellani, niin minua ei saada horjumaan. Siksi minun sydämeni iloitsee, ja minun kunniani on halukas riemuitsemaan. Minun oma lihanikin lepää turvassa. Sillä sinä et jätä minun sieluani sheoliin. Sinä et salli laupeuden-miehesi nähdä kuilua. Sinä saatat minut tuntemaan elämän tien. Yltäkylläinen iloitseminen vallitsee sinun kasvojesi edessä, sinun oikealla puolellasi on miellyttävyyttä iankaikkisesti.” Jotta tämä ja toiset Psalmien ennustukset olisivat täyttyneet, niin Jehova Jumala pyyhkäisi pois Perkeleen ehkäisytoimenpiteet ja herätti Jeesuksen kuolleista vapauttaen hänet sheolista kolmantena päivänä. Jumala palkitsi hänet henkiruumiilla uhratun ihmisruumiin sijaan, jotta hän olisi jälleen tuntenut elämän tien ja miellyttävyyden Jumalan oikealla puolella iankaikkisesti. – Apt. 2:22–31.

SEURAKUNTA JA VALTAKUNTALIITTO

20. Mikä työ Jeesuksen piti suorittaa maan päällä Psalmin 40:8–10 mukaan, miten hänestä tuli paimen, ja kenet hän vuorostaan tunnusti paimenekseen?

²⁰ Mutta ennen kuin Jeesus lopetti juoksunsa maan päällä, hänen oli suoritettava eräs työ. Hänen työnsä oli ainoan tosi Jumalan nimen ja yksinvaltiuden tunnetuksi tekeminen; sen piti olla ensisijainen todistus Jehovasta ja sen piti koota hänen ympärilleen opetuslasten, hengellisten veljien, seurakunta, joka oli jatkava sitä Valtakunnan todistamistyötä maan päällä, minkä hän oli aloittanut, ja lopettava sen. Tämä kuului osana Jehovan tahtoon Jeesuksen suhteen, niin kuin Psalmi 40:8–10 ennusti: ”Sinun tahtosi, Jumalani, minä olen tehnyt mielelläni, ja sinun lakisi on minun sisimmässäni. Minä olen kertonut vanhurskauden hyvää uutista suuressa seurakunnassa. Katso, minä en estä huuliani. Jehova, sinä itse tiedät sen hyvin. Minä en ole peittänyt sinun vanhurskauttasi sydämessäni. Minä olen julistanut sinun uskollisuuttasi ja pelastustasi. Minä en ole kätkenyt sinun laupeuttasi enkä sinun todenmukaisuuttasi suuressa seurakunnassa.” Jeesus alkoi koota kahtatoista apostolia ja toisia opetuslapsia ympärilleen tämän ennustuksen mukaisesti, mikä oli kirjoitettu hänestä Jumalan Raamattu-kääröön. Hän oli tälle ”pienelle laumalleen” Jehovan Oikea Paimen, mutta hän itse oli ”Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin”, ja niin hän saattoi sanoa psalminkirjoittajan Daavidin tavalla Isälleen Jumalalle: ”Jehova on minun Paimeneni. Minulta ei ole puuttuva mitään. Hän panee minut lepäämään ruohoisilla laitumilla, hän johdattaa minua hyvin kastelluilla lepopaikoilla.” – Ps. 23:1, 2, Um.

21. Minkä julkisen tunnustuksen hän antoi seuraajistaan, ja miten tämä oli ennustettu 22. Psalmissa?

²¹ Jeesus vei mukaansa monta opetuslastaan tähän saarnaamistyöhön valmentaakseen heitä tulevaan palvelukseen. Hän ei hävennyt sanoa heitä veljikseen hengellisessä merkityksessä. Psalmin 22:22 seuraavat sanat ennustivat tämän: ”Minä ilmoitan sinun nimesi veljilleni, minä ylistän sinua seurakunnan keskellä.” (Hepr. 2:11, 12, Um) Kun joku suuresta joukosta sanoi, että hänen äitinsä ja tämän toiset pojat halusivat tulla puhumaan hänelle, niin hän viittasi opetuslapsiinsa ja sanoi: ”Katso, minun äitini ja minun veljeni!” Hän ilmestyi ylösnousemuspäivänään Maria Magdalenalle ja sanoi: ”Mene minun veljieni luo ja sano heille: ’Minä nousen Isäni ja teidän Isänne luo ja Jumalani ja teidän Jumalanne luo.’” – Matt. 12:46–50; Joh. 20:17, Um.

22. Minkä liiton Jeesus teki tunnetuksi viettäessään Herran illallista, ja miten tämä oli ennustettu 50. Psalmissa?

²² Jeesus ilmoitti näille uskollisille opetuslapsilleen sen luvatun uuden liiton, minkä piti ottaa sen vanhan lakiliiton paikka, minkä Mooses oli välittänyt Jehova Jumalan ja Israelin välillä. Kun Jeesus mainitsi uuden liiton ollessaan viimeisellä illallisella apostoliensa kanssa ennen kuolemaansa, niin hän tarkoitti sitä uutta liittoa, mikä piti solmia hänen oman ihmisuhrinsa perusteella ja mikä oli ennustettu Psalmissa 50:4, 5 (Um): ”[Jumala] kutsuu taivaat ylhäältä ja maan toteuttaakseen tuomion kansalleen: ’Kootkaa minun luokseni minun laupeuteni ihmiset, ne, jotka solmivat minun liittoni uhrin perusteella.’”

23. Mikä ansaitsematon hyvyys piti uskovien tämän uuden liiton kautta saada tekemään heidät mitä onnellisimmiksi, ja mitä otetaan kansoista tämän liiton mukaan?

²³ Heidän piti saada tämän uuden liiton kautta syntinsä todellisesti anteeksi siihen ihmisuhriin omaamansa uskon perusteella, minkä kautta tämä liitto saatettiin voimaan, ja heidät piti tehdä siten onnellisimmaksi kansaksi maan päällä. Daavid ennusti Psalmissa 32:1, 2 (Um): ”Onnellinen on se, jonka rikkomus on annettu anteeksi, jonka synti on peitetty. Onnellinen on se mies, jonka tilille Jehova ei pane hairahdusta ja jonka hengessä ei ole petosta.” (Room. 4:5–8; Jer. 31:31–34) Meidät otetaan tämän liiton kautta kaikista maailman kansoista kansaksi Jehovan nimelle, so. Jehovan onnellisiksi, vanhurskaiksi todistajiksi. (Apt. 15:14) Niiden jäännös, joille Jehova on osoittanut laupeuttaan, on koottu näinä viimeisinä päivinä hänen luokseen auttamaan hänen valtakuntansa todistajina kaikkia kansoja koko asutussa maassa.

24. Minkä tarkoituksen Valtakunta täyttää, ja kenen piti panna alulle ajatus sitä koskevasta liitosta, ja puhuvatko Psalmit myöskin tästä?

²⁴ Valtakunta täyttää Jehovan ylevässä järjestelyssä mitä tärkeimmän tarkoituksen. Se on se erityinen keino, minkä avulla Jehova kunniaansaattaa asemansa kaikkeuden Yksinvaltiaana Herrana. Hänellä on tässä valtakunnassa edustajanaan valtaistuimella se, jonka hän voitelee Kuninkaaksi. Jehova herätti varhain vedenpaisumuksen jälkeen Nooan päivänä maan päällä kuninkaan, joka esikuvasi Jehovan voitelemaa uuden maailman Kuningasta. Hänen nimensä oli Melkisedek, ja hän oli Saalemin kaupungin kuningas ja samalla Korkeimman Jumalan pappi. Kukaan luomus taivaassa tai maassa ei voinut toimittaa itseään uuden maailman kuninkaaksi. Jehovan piti panna alulle ajatus tällaisesta, kuninkaasta ja tehdä liitto eli juhlallinen sopimus jonkun kanssa, jolla hän halusi tämän kuninkuuden olevan. Jeesus Kristus on juuri se, jonka Jehova on voidellut Kuninkaaksi, se, jonka kanssa hän on tehnyt taivasten valtakuntaa koskevan erityisen liiton. Koska Jeesus osoitti opetuslapsilleen, että Psalmit puhuvat niin paljon profeetallisesti hänestä, niin löydämmekö me sellaisia psalmeja, jotka kertovat valtakuntaliitosta ja Melkisedekistä? Kyllä me löydämme. Jehova valitsi kuningas Daavidin sukuhaaran siksi, jonka kautta Messiaan, uuden maailman voidellun Kuninkaan, piti tulla. Jehova teki sen tähden Daavidin kanssa liiton pysyvästä valtakunnasta.

25. Miten esrahilainen Eetanim vetoaa 89. Psalmissa Jumalaan valtakuntaliiton nimessä?

²⁵ Esrahilainen Eetanim vetoaa Psalmissa 89 Jehova Jumalaan tämän valtakuntaliiton nimessä ja mainitsee Jehovan sanovan: ”Minä olen solminut liiton valittuni hyväksi, minä olen vannonut palvelijalleni Daavidille: ’Minä vahvistan lujaksi sinun siemenesi määräämättömään aikaan saakka, ja minä perustan sinun valtakuntasi sukupolvelle sukupolven jälkeen.’ Hän itse huutaa minulle: ’Sinä olet minun Isäni, minun Jumalani ja minun pelastukseni Kallio.’ Minä itse myös asetan hänet esikoiseksi, korkeimmaksi maan kuninkaista. Minä säilytän määräämättömään aikaan saakka laupeuteni häntä kohtaan, ja minun liittoni on luotettava hänelle. Ja minä korotan varmasti hänen siemenensä ainiaaksi ja hänen valtaistuimensa kuin taivaan päivät. Minä en loukkaa liittoani, enkä minä muuta huulteni ilmaisua. Kun minä olen kerran vannonut pyhyydessäni Daavidille, niin minä en kerro valheita. Hänen siemenensäkin osoittautuu pysyväksi määräämättömään aikaan saakka ja hänen valtaistuimensa niin kuin aurinko minun edessäni. Se on oleva lujasti vahvistettu niin kuin kuu määräämättömään aikaan saakka ja on oleva uskollinen todistaja taivaissa.” – Ps. 89:3, 4, 26–29, 34–37, Um.

26. Miten psalminkirjoittaja muistutti Jehovaa valtakuntaliitosta 132. Psalmissa, ja miksi Jehova ei peräänny siitä, mitä hän vannoi Daavidille, vaikkakin kauan sitten?

²⁶ Toinenkin psalminkirjoittaja, mahdollisesti kuningas Hiskia, joka istui Daavidin valtaistuimella, muistuttaa Jehova Jumalaa hänen valtakuntaliitostaan sanoen: ”Älä torju voideltusi kasvoja palvelijasi Daavidin tähden. Jehova on vannonut Daavidille, eikä hän totisesti peräänny siitä: ’Minä asetan sinun valtaistuimellesi sinun kupeesi hedelmän. Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun muistutukseni, mitkä minä opetan heille, niin heidän poikansakin istuvat ikuisesti sinun valtaistuimellasi.’ Sillä Jehova on valinnut Siionin, hän on halunnut sen asumuksekseen: ’. . . Siellä minä panen Daavidin sarven kasvamaan. Minä olen kunnostanut lampun voidellulleni. Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänellä loistaa hänen otsaripansa.’” (Ps. 132:10–18, Um) Koska Valtakunta on se voimakas väline, minkä Jehova on valinnut kunniaansaattaakseen kaikkeudenyksinvaltiutensa, niin miten voisimme ajatellakaan, että Jehova peräytyisi siitä, mitä hän on juhlallisesti vannonut kuningas Daavidille, vaikka se tapahtuikin kolmetuhatta vuotta sitten! Hän on Jumala, joka pitää uskollisesti liittonsa.

27. Kenen kanssa Jehova teki sen tähden valtakuntaliiton jälkeenpäin, ja keiden kanssa tämä taas teki liiton samasta valtakunnasta?

²⁷ Täyttäessään valtakuntaliittoaan hän pani Poikansa Jeesuksen Kristuksen maan päälle kuningas Daavidin jälkeläiseksi ja teki Jeesuksen kanssa liiton ei ainoastaan maan valtakunnasta, vaan myöskin taivasten valtakunnasta. Siksi Jeesus sanoi uskollisille apostoleilleen sen päivän edellisenä iltana, jona hän kuoli tämän valtakunnan todistajana: ”Te olette . . . niitä, jotka ovat pysyneet minun kanssani minun koetuksissani, ja minä teen liiton teidän kanssanne, samoin kuin minun Isäni on tehnyt liiton minun kanssani, valtakunnasta.” (Luuk. 22:28, 29, Um) Tästä syystä Jeesus haluaa saada samalla Jumalan hengellä voideltujen veljiensä muodostaman seurakunnan perijätoverikseen taivasten valtakunnassa.

28. Miten Jeesuksesta piti tulla maan kuninkaita korkeampi?

²⁸ Jeesuksen ennustettiin tulevan korkeammaksi kuin yksikään konsanaan maan päällä ollut kuningas, niin, korkeammaksi kuin itse kuningas Daavidkin. Vaikka hän onkin Daavidin poika, niin hänestä tulee täten Daavidin Herra. Hän voi tulla Daavidin Herraksi ainoastaan tulemalla taivaalliseksi Kuninkaaksi, joka on istuutunut Jumalan oikealle puolelle taivaissa. Hänestä oli tuleva pappi Daavidille, ja koska Daavid oli ainoastaan kuningas, mutta ei pappi, niin Jeesuksesta oli jälleen tuleva enemmän kuin Daavid: hänestä oli tuleva samanlainen Kuningas-Pappi kuin muinainen Melkisedek, Saalemin kuningas.

29. Millä tavalla Jeesus kiinnitti huomion näihin seikkoihin vaientaakseen vihollisensa, ja miten Pietarikin viittasi näihin asioihin helluntaipäivänä?

²⁹ Jeesus vaiensi vihollisensa kiinnittämällä huomion näihin tosiasioihin. Hän lainasi heille Psalmista 110, missä kuningas Daavid sanoi profeetallisesti Jeesusta Kristusta Herrakseen puhuen näin: ”Jehovan lausunto minun Herralleni: ’Istu minun oikealla puolellani, kunnes minä panen sinun vihollisesi jakkaraksi sinun jaloillesi’. Jehova lähettää sinun voimasi valtikan Siionista: ’Mene kukistaen vihollistesi keskelle.’ Jehova on vannonut (eikä hän ole pahoillaan): ’Sinä olet pappi määräämättömään aikaan asti Melkisedekin tavalla!’ Jehova itse murskaa varmasti sinun oikealla puolellasi kuninkaita palasiksi vihansa päivänä.” (Ps. 110:1, 2, 4, 5, Um; Matt. 22:41–45) Jotta tämä Jeesukselle annettu kehotus istua Jehovan oikealla puolella ja hänen vannomansa vala tehdä siihen istuutuneesta Jeesuksesta Melkisedekin kaltainen iankaikkinen kuningas tulisi toteutetuksi, niin Jehova herätti Jeesuksen kuolleista kolmantena päivänä, niin että hän voi mennä näkymättömiin taivaisiin. Hänen opetuslapsensa näkivät hänet neljäntenäkymmenentenä päivänä sen jälkeen Öljymäellä kohoavan kohti taivasta Isänsä luo. Apostoli Pietari saarnasi kymmenen päivää tämän jälkeen yli 3 000:lle juutalaiselle ja otti lainauksen Psalmista 110 sekä todisti heille, että Jeesus oli silloin, sinä päivänä, ylhäällä taivaassa Jehovan oikealla puolella Daavidin Herrana ja Kristuksena. – Apt. 2:32–36.

VALTAKUNTA TOIMINNASSA

30. Miksi nuo tuhannen yhdeksänsadan vuoden takaiset asiat eivät ole liian kaukana menneisyydessä vaikuttaakseen meihin?

³⁰ Mutta se tapahtui enemmän kuin tuhat yhdeksänsataa vuotta sitten. Mitä tekemistä sillä on meidän kanssamme nykyään? Miten se voisi vaikuttaa meihin nykyään tänä vetypommien ja ydinsodan aikakautena? Meidän ihmisten ei pitäisi ajatella sen kaiken olevan liian kaukana menneisyydessä, jotta sillä olisi mitään merkitystä tai arvoa meille tänä aikana. Tuhat yhdeksänsataa vuotta taaksepäin näyttää meistä olleen kauan, kauan sitten. Mutta aluttomasta, loputtomasta Jehova Jumalasta, jolle tuhat meidän vuottamme ovat kuin vain yksi päivä, on se, mikä sattui tuhat yhdeksänsataa vuotta takaperin, kuin vähemmän kuin pari päivää sitten tapahtunut. Kaikkien kansojen toiminnat vuodesta 1914 lähtien vaativat enemmän kuin koskaan aikaisemmin tärkeimmän kysymyksen ratkaisua: Jehovan yksinvaltiuden kunniaansaattamista maahan samoin kuin taivaaseenkin nähden. Sitä varten tarvitaan nykyään Hänen Melkisedekin kaltaisen Kuninkaansa loistavaa hallitusta.

31. Miten tämä valtakunta on ollut vuodesta 1914 lähtien, ja miten se on mennyt kukistaen Kristuksen vihollisten keskelle?

³¹ Tämä valtakunta on nyt käsillä tukemassa Jehovan puolta kaikkeudenyksinvaltiuskysymyksessä. Tämä valtakunta syntyi taivaissa v. 1914 Jehovan Daavidin Herralle vannoman valan toteutumiseksi. Jeesus oli istunut tuohon vuoteen saakka määräajan taivaallisen Isänsä oikealla puolella. Vuonna 1914 oli siis tullut Jehovalle aika alkaa tehdä Kristuksen vihollisia jakkaraksi hänen jaloilleen. Oli tullut Jehovan aika lähettää Kristuksen voiman valtikka taivaallisesta Siionista käskien: ”Mene kukistaen vihollistesi keskelle.” Jehova Jumala teki täsmälleen vuonna 1914 noin. Hänen Kristuksen hallitsema valtakuntansa on nyt toiminnassa. Saatana Perkele ja kaikki hänen paholaisensa huomaavat nyt tämän valtakunnan toiminnan tähden olevansa singotut alas ja rajoitetut tämän maan seutuville odottamaan siitä läheistä aikaa, jolloin Jehova itse murskaa voidellun Kuninkaansa oikealla puolella maan viholliskuninkaat kappaleiksi sinä päivänä, jona hän kunniaansaattaa kaikkeudenyksinvaltiutensa.

32. Miksi Kristuksen veljien seurakunnalla on nyt poikkeuksellisen toiminnan ja todistamisen päivä?

³² Tämä on näin ollen Kristuksen maan päällä olevien veljien seurakunnan poikkeuksellisen toiminnan päivä. Tämä on kaikkeuden Yksinvaltiaan voideltujen todistajien poikkeuksellisen todistamisen päivä. Se on se Jeesuksen Kristuksen ennustama päivä, jolloin Jumalan perustetun valtakunnan hyvää uutista saarnataan kaikille maan asukkaille todistukseksi kaikille kansoille, ennen kuin näiden loppu tulee ”Kaikkivaltiaan Jumalan suuren päivän sodassa”. Kaikki riemuitkoot tästä päivästä, sillä se on Psalmissa 96 olevien Jumalan käskyjen täyttymispäivä: ”Laulakaa Jehovalle uusi laulu. Laulakaa Jehovalle, kaikki maa [sen ihmiset]. Laulakaa Jehovalle, siunatkaa hänen nimeään. Kertokaa päivästä päivään hänen pelastuksensa hyvää uutista. . . . Sanokaa kansojen joukossa: ’Jehovasta itsestään on tullut kuningas.’” Ja seuraava psalmi käskee suurissa ja pienissä maissa olevia kansoja iloitsemaan, koska Jehova on saattanut kuninkaallisen hallituksensa syntymään, sanoen: ”Jehovasta itsestään on tullut kuningas! Olkoon maa iloinen. Riemuitkoot monet saaret. Sillä sinä, Jehova, olet koko maan Korkein, sinä olet kohottautunut hyvin korkealle yli kaikkien muiden jumalien.” (Ps. 97:1, 9, Um) Me olemme totisesti viisaita, jos me iloitsemme uskossa Jumalan valtakunnan perustamisesta emmekä sure tämän jumalattoman maailman valtakuntien tulevaa kukistumista.

33. Mitä iloitsevat tekevät, ja mikä on ollut seurauksena siitä, että he menettelevät näin?

³³ Mitä nämä iloitsevat tekevät? He ovat täyttäneet silmiinpistävästi vuodesta 1918 lähtien Psalmia 145:10–13 (Um): ”Kaikki sinun työsi ylistävät sinua, Jehova, ja sinun laupeutesi ihmiset [valtakuntaliitossa olevien seurakunta] siunaavat sinua. He haastelevat sinun kuninkuutesi kunniasta, ja he puhuvat sinun mahtavuudestasi tehdäkseen tunnetuksi ihmisten pojille hänen valtavat tekonsa ja hänen kuninkuutensa loiston kirkkauden. Sinun kuninkuutesi on kaikkien määräämättömien aikojen kuninkuus, ja sinun yliherruutesi pysyy läpi kaikkien perättäisten sukupolvien.” Tämä puhuminen Jehovan kuninkuuden kunniasta kaikin monin saarnaamistavoin ei ole mennyt hukkaan. Sadat tuhannet ihmisten lapset, joille Jehovan kuninkuuden loisto on tehty tunnetuksi useammalla kuin sadalla kielellä, ovat jo uskoneet ja hyväksyneet Valtakunnan sanoman ja iloitsevat siitä. Ja vielä enemmän: he toimivat sen mukaisesti täyttäen psalminkirjoittajan rukouksen: ”Minun suuni puhuu Jehovan ylistystä, ja siunatkoon kaikki liha hänen pyhää nimeään määräämättömään aikaan asti, vieläpä iankaikkisesti.” (Ps. 145:21, Um) Heistäkin on tullut Jehovan Valtakunnan-todistajia.

34. Miten Kristuksen morsianluokka on Kuninkaan tytär, ja ketkä ovat liittyneet nyt häneen hänen lähestyessään hääpäiväänsä?

³⁴ Psalmien kirja kertoo ihastuttavalla kielellä Valtakunnan perillisten saarnaavan jäännöksen iloisista tovereista. Jäännöksen muodostavat Kristuksen morsiamena kuvaillun maan päällä olevan luokan viimeiset jäljelläolevat jäsenet. Jehova Jumala on siittänyt eli tuottanut heidät elämänantavalla hengellään, joten heistä on tullut kuin suuren iankaikkisuuden Kuninkaan, Jehovan, kaikkeuden Yksinvaltiaan, tytär. Kun Jumalan rakkaan Pojan, heidän Ylkänsä, valtakunta on nyt perustettu, niin heidän häänsä hänen kanssaan lähestyvät ”ensimmäisessä ylösnousemuksessa”. Koska morsianluokan jäännös lähenee hääpäivää, niin siihen kuuluvat kertovat kaikille Jumalan hallitusta rakastaville Yljästään, josta on tehty Kuningas Jehovan oikealle puolelle taivaaseen. Kun he menevät eteenpäin tämän maailman läpi kohti lopullista yhdistymistään Yljän kanssa, niin heihin liittyy hyvää toivottavia tovereita, jotka haluavat tulla heidän Ylkä-Kuninkaansa alamaisiksi. Näistä tulee jäännöksen morsiusneitoja.

35. Miten Psalmi 45 kuvailee nämä morsiamen toverit, ja kuinka he ovat nyt kuninkaan palatsissa?

³⁵ Psalmi 45:13–15 (Um) kuvailee sekä morsianluokkaa että morsiusneitoja seuraavin ihanin sanoin: ”Kuninkaan tytär on kauttaaltaan ihana sisällä [talossa]. Hänen vaatteensa ovat kultakoristeiset. Hänet tuodaan kuninkaan luo kudotussa puvussa. Hänen seurueessaan hänen tovereinaan olevat neitsyet tuodaan . . . riemuiten ja iloiten; he astuvat kuninkaan palatsiin.” Nämä niin sanoaksemme morsiusneitoset, jotka ovat kaikista kansoista, ennustettiin täten onnellisena ihmisjoukkona, ja he ovatkin nyt sanomattoman onnellisia. He ovat onnellisia, koska heillä on etu esittää toisille Valtakunnan hyvää uutista läheisessä toveruudessa morsianluokan jäännöksen kanssa. He ovat kaikkeuden Kuninkaan, Jehovan, palatsissa, koska he ovat nyt hänen hengellisessä temppelissään suorittamassa hänelle jatkuvasti pyhää palvelusta.

36. Miten Psalmi 22:27, 28 on täyttynyt heissä?

³⁶ Tämä morsiusneitojen suuri joukko tulee maan ääristä asti, joihin Valtakunnan sanomaa on saarnattu, ja he kuuluvat kansojen kaikkiin heimoihin, sillä Jumala on puolueeton kaikkia kohtaan. He ovat saaneet kuulla Jehovan nimestä ja ovat kääntyneet pois vääristä jumalista, joilla on eri nimiä, palvoakseen Jehovaa Jumalana ja palvellakseen häntä oikeana Kuninkaana. Heissä täyttyy Psalmi 22:27, 28 (Um): ”Kaikki maan ääret muistavat ja kääntyvät takaisin Jehovan puoleen. Ja kaikki kansojen heimot kumartuvat sinun edessäsi. Sillä kuninkuus kuuluu Jehovalle, ja hän hallitsee kansoja.”

ONNELLISUUDET (AUTUUDET)

37. Mitä Psalmien kirja tarjoaa meille opastukseksemme onneen, kuten Psalmeissa 1 ja 2 osoitetaan?

³⁷ Kun maailman kansat tuskailevat ahdistuksessaan ja epävarmuudessaan, ja kun ne marssivat edelleen Harmagedonin yleissodassa tapahtuvaan tuhoonsa, niin me voimme olla onnellisia. Haluammeko me olla onnellisia? Me voimme olla. Millä tavalla? Psalmeissa mainitaan kaksikymmentä neljä onnellisuutta eli autuutta, mitkä kertovat meille sen salaisuuden, miten olla onnellinen sellaisesta onnesta, mikä ei lopu koskaan. Eräiden näiden autuuksien kuuleminen on opettavaista meille. Psalmien kirja jo alkaa eräällä autuudella: ”Onnellinen on se mies, joka ei ole vaeltanut jumalattomien neuvossa eikä ole seisonut syntisten tiellä eikä istunut pilkkaajien istuimella. Vaan hänen ilonsa on Jehovan laissa, ja hän lukee hänen lakiaan hiljaisella äänellä päivät ja yöt.” (Ps. 2:1, 2, Um) Toisen Psalmin autuus on sellainen, mikä ei ainoastaan maailman hallitsijoitten, vaan meidän kaikkien Harmagedonin varjossa elävien pitäisi ottaa huomioon: ”Palvelkaa Jehovaa peläten ja iloitkaa vavisten. Suudelkaa poikaa, jotta Hän ei kiivastuisi ja te ette tuhoutuisi tieltä, sillä hänen vihansa leimahtaa helposti. Onnellisia ovat kaikki, jotka turvautuvat häneen.” – Ps. 2:11, 12, Um.

38. Mitkä muut onnellisuudet mainitaan Psalmeissa 40, 41, 94, 112, 119?

³⁸ Me emme voi uhmata Jumalaa ja kertoa valheita hänestä ja olla onnellisia. ”Onnellinen on se voimakas mies, joka on ottanut Jehovan turvakseen ja joka ei ole kääntänyt kasvojaan uhmaavien ihmisten eikä valheeseen lankeavien puoleen.” (Ps. 40:4, Um) Ne, jotka iloitsevat antamisen onnesta, varjellaan Harmagedonin läpi: ”Onnellinen on jokainen, joka menettelee huomaavaisesti alhaista kohtaan, Jehova varaa hänelle pelastuksen onnettomuuspäivänä. Jehova itse varjelee häntä ja suojelee hänet elossa. Hänet julistetaan onnelliseksi maassa, etkä sinä voi mitenkään luovuttaa häntä hänen vihollistensa syvän halun valtaan.” (Ps. 41:1, 2, Um, reunam.) Jehovalta tulevan oikaisun on tarkoitettu koituvan meidän onneksemme: ”Onnellinen on se voimakas mies, jota sinä oikaiset, Jah, ja jolle sinä annat opetusta omasta laistasi suodaksesi hänelle rauhan onnettomuuspäiviltä, kunnes jumalattomalle on kaivettu kuilu.” (Ps. 94:12, 13, Um) Tottelevaisuus Jumalan käskyä kohtaan koituu poikkeukselliseksi onneksi: ”Onnellinen on se mies, joka pelkää Jehovaa, jonka käskyihin hän on erittäin mielistynyt.” Onnellisia ovat tiellään moitteettomat, jotka vaeltavat Jehovan laissa. Onnellisia ovat ne, jotka noudattavat hänen muistutuksiaan. He etsivät häntä jatkuvasti koko sydämestään.” – Ps. 112:1; 119:1, 2, Um.

39. Mitä aineellisesti rikkaat sanovat onnelliseksi tilaksi, mutta mitä Jehovan todistajat sanovat päinvastoin?

³⁹ Aineellisesti rikkaat saattavat kerskua perheistään ja maallisista omaisuuksistaan ja sanoa sitten: ”’Onnellinen on se kansa, jonka laita on samaten.’” Mutta Jehovan todistajien hengellisesti rikas uuden maailman yhteiskunta sanoo päinvastoin: ”Onnellinen on se kansa, jonka Jumala on Jehova!” (Ps. 144:12–15, Um) ”Onnellinen on se, jonka apu on Jaakobin Jumala, jonka toivo on Jumalassaan Jehovassa, taivaan ja maan Tekijässä.” – Ps. 146:5, 6, Um.

HALLELUJA

40. Mitä meidän tulee tehdä yhdessä pysymiseksemme, ja mikä meidän päätöksemme tulee siis olla?

⁴⁰ Psalmit ovat luotettavana oppaana meidän korkeimmaksi onneksemme nyt ja tulevassa maailmassa sen suhteen, mikä on hänen tahtonsa meihin nähden nykyään. Kun me lähestymme sitä päivien päivää, jolloin Jehova lopettaa sodat maan ääriin asti murskaten vihollisen aseistukset kappaleiksi ja suorittaen hämmästyttäviä tapahtumia maan päällä, niin meidän on pysyttävä yhdessä hänen kansanaan ja kokoonnuttava yhteen niin usein kuin se vain voidaan järjestää. ”Katso, miten hyvää ja miellyttävää on veljien asua yhdessä yksimielisyydessä!” (Ps. 133:1, Um) Meidän tulee tarttua tilaisuuteen ja rakentaa toisiamme uskovina tovereina ja palvelijatovereina edistääksemme tätä yhdessä yksimielisinä asumisen hyvyyttä ja miellyttävyyttä. Me emme tule yhteen ainoastaan ylistämään kaikkeuden Yksinvaltiasta ja hänen valtakuntaansa, vaan myöskin auttaaksemme toisiamme ylistämään häntä niiden ulkopuolella olevien ihmisten edessä, jotka tarvitsevat pelastusta. Meidän päätöksemme pitäisi olla: ”Mitä minuun tulee, niin minä vaellan nuhteettomuudessani. Lunasta minut ja osoita minulle suosiosi. Minun oma jalkani on seisova varmasti tasaisessa paikassa, kokoontuneitten joukkojen keskellä minä siunaan Jehovaa.” (Ps. 26:11, 12, Um) ”Minä ylistän sinua suuressa seurakunnassa, lukuisan kansan joukossa minä kiitän sinua.” – Ps. 35:18, Um.

41. Mitä meidän tulee kehottaa ulkopuolella olevia ihmisiä tekemään, kuten ilmaistaan 107. ja 149. Psalmissa?

⁴¹ Meidän tulee kehottaa ulkopuolella olevia onnettomia, harhaantuneita, vaaraan joutuneita ihmisiä liittymään kanssamme iloisiin, rakentaviin kokouksiin: ”Ylistäkööt ihmiset Jehovaa hänen laupeutensa ja hänen ihmisten lapsille tekemiensä ihmeellisten töitten takia. Ja kiittäkööt he häntä kansan seurakunnassa, ja ylistäkööt he häntä vanhahkojen miesten istuimella.” (Ps. 107:31, 32, Um) ”Ylistäkää Jehovaa, ihmiset! Laulakaa Jehovalle uusi laulu, hänen ylistystään laupeuden ihmisten seurakunnassa. Riemuitkoon Israel suuresta Tekijästään, Siionin lapset – iloitkoot he Kuninkaastaan.” – Ps. 149:1, 2, Um.

42. Miten Jehova on erottanut kansansa kansoista ja pannut sen vastasyntyneeseen maahan?

⁴² Me emme asu niin kuin muinainen Israel kokonaan omassa maassamme, niin että me olisimme itseksemme emmekä olisi missään tekemisissä rajojemme ulkopuolella olevien kansojen kanssa. Me asumme hajaantuneina ympäri maailmaa maailmallisten kansojen keskuudessa, joiden jumalattomia tapoja ja uskomuksia ja kansallisylpeyttä ja kunnianhimoa meidän täytyy vastustaa. Jehova on silti erottanut kansaansa kuuluvat tästä maailmasta totuudellaan, joka on tehnyt heidät vapaiksi, sekä heidän muodostamalla järjestöllään, jotta he kaikki toimisivat yhdessä täyttäessään hänen yksinomaista tahtoaan heihin nähden. Jehova on tuonut esiin tänä päivänään hengellisen Israelinsa muodostaman kansan, joka ei ole minkään tämän maailman kansojen vanki. Hän on antanut sille hengellisen aseman edessään, teokraattisen aseman, mitä ei ole keillään toisilla maan päällä, niin että hän on ikään kuin pannut ’maan syntymään’ tänä Jehovan suurena päivänä sen asuttavaksi. Hän on vienyt sinne vaimonsa Siionin hengelliset lapset, ja hän on koonnut sinne heille satoja tuhansia hyvää tahtovia tilapäisasukkaita.

43. Mitä meidän on tehtävä arvostaaksemme hengellistä kansallisuuttamme, ja mikä siunaus meille tulee sen tekemisestä?

⁴³ Jotta me arvostaisimme hengellistä kansallisuuttamme, kansallista yksimielisyyttämme, niin meidän on tultava säännöllisesti yhteen kokouksiimme. Siellä on sopiva paikka puhua Jumalasta, joka on tehnyt meistä järjestetyn kansansa. Siellä meidän on ilmaistava veljiemme edessä ja kanssa ilomme Jehovasta, josta on tullut meidän kuninkaamme vuonna 1914. Tästä meille koituva siunaus on se, että meidän rakkautemme syventyy häntä ja hänen Kristustaan sekä veljiämme kohtaan ja meidän toisiimme yhdistävä side vahvistuu pitämään meidät koossa koko maailmaa vastaan, joka on liittynyt yhteen Jehovaa ja meitä, hänen todistajiaan, vastaan.

44. Mitä tekemään meitä käsketään menemään kokouksistamme, ja ketkä myös osallistuvat tähän Psalmin 68:11, 12 mukaan?

⁴⁴ Meitä käsketään menemään kokouksistamme viemään todistusta ja kaiuttamaan varoitusta kaikille kansoille viimeisestä ajasta, koska niiden loppu on ajoitettu tapahtuvaksi Harmagedonissa. Me näemme hänen voittonsa uskossa ennustusten valossa ja voimme iloita siitä, mitä tuo voitto merkitsee hänen omalle kaikkeudenyksinvaltiudelleen sekä kaikkien häntä rakastavien ja palvelevien siunaamiselle. Kun me menemme alueellemme antamaan todistusta julkisesti ja talosta taloon, niin hän antaa meille nyt voitonriemuisen sanomansa. Tähän voitonriemuiseen julistukseen ei tule liittyä ainoastaan miesten, jotka tavallisesti suorittavat taistelemisen, vaan myöskin naisten. Psalmi 68:11, 12, (Um) on toteutunut tässä suhteessa: ”Jehova itse antaa sanoman, hyvää uutista kertovia naisia on suuri armeija. Sotajoukkojen kuninkaatkin pakenevat, ne pakenevat. Mitä häneen tulee, joka pysyy kotona, niin hän osallistuu saaliiseen.” Meidän tulee kertoa kodeissammekin teokraattisista voitoistamme, joita olemme saaneet saarnatessamme Jehovan voittoisan valtakunnan hyvää uutista.

45. Missä sana ”Halleluja” esiintyy ensiksi, ja miten monta kertaa tämä kehotus annetaan meille Psalmeissa iästämme tai sukupuolestamme huolimatta?

⁴⁵ Kun katsahdamme eteenpäin Jehovan Harmagedonissa saamaan voittoon, kuten psalminkirjoittaja teki, niin voimme yhtyä sanomaan hänen kanssaan: ”Syntiset lopetetaan maan päältä, ja mitä jumalattomiin tulee, niin heitä ei ole enää oleva. Siunaa Jehovaa, sieluni! Ylistäkää Jahia, ihmiset!” (Ps. 104:35, Um) Tässä esiintyy ensimmäisen kerran pyhä heprealainen huudahdus Hallelujah! nimen Jah ollessa lyhennetty muoto nimestä Jehova. Meillä, jotka olemme nyt nähneet hänen valtakuntansa syntymisen ja kokeneet suuria siunauksia sen alaisuudessa, on täysi syy ylistää Jehovaa. Meille annetaan Psalmien kirjan loppuosassa kaksikymmentä kolme kertaa tämä kehotus ylistää: Halleluja! Kaikkia nykyään maan päällä eläviä ihmisiä käsketään ylistämään kaikkeuden Yksinvaltiasta siitä huolimatta, mikä asema heillä on maan päällä, ja siihen katsomatta, mikä heidän ikänsä tai sukupuolensa on: ”Ylistäkää Jehovaa maasta, . . . te maan kuninkaat ja kaikki te kansalliset ryhmät, te ruhtinaat ja kaikki maan tuomarit, nuoret miehet ja myöskin neitsyet, te vanhat miehet yhdessä teidän kanssanne, pojat. Ylistäkööt he Jehovan nimeä, sillä hänen nimensä yksin on saavuttamattoman korkea. Hänen arvoasemansa on maata ja taivasta korkeampi. Ja hän korottaa kansansa sarven, kaikkien laupeuden miesten, Israelin lasten, häntä lähellä olevan kansan, ylistyksen. Ylistäkää Jahia, te ihmiset [Halleluja]!” – Ps. 148:7–14, Um. reunam.

46. Mitä meidän on nyt aika tehdä Psalmien kirjan viiden doksologian mukaan?

⁴⁶ Me lähestymme tämän vanhan maailman ja sen valtakuntien lopun ajan päättymistä. Ihmisten ja ihmisten muodostamien järjestöjen ja laitosten kunnioittamisaika on mennyt. Nyt on ratkaiseva aika kaikille, jotka haluavat elää ja ylistää Luojaamme ja Yksinvaltiastamme. Meillä on tärkeä tilaisuus ottaa huomioon hänen siunaamistaan koskeva käsky. Viisi doksologiaa eli viisi siunausjulistusta ainoalle elävälle tosi Jumalalle, Jehovalle, jakaa Psalmien kirjan viiteen osaan: ensimmäinen doksologia on 41. Psalmin lopussa, toinen 72. Psalmin lopussa, kolmas 89. Psalmin lopussa, neljäs 106. Psalmin lopussa, ja viides lopettaa koko Psalmien kirjan. Se sisältää itse asiassa koko 150. Psalmin. Se sisällyttää kaiken taivasten avaruudessa ja maan päällä jokaiselle antamaansa käskyyn liittyä yhteen suurenmoiseen Hallelujaan. ”Ylistäkää Jahia, te ihmiset! Ylistäkää Jumalaa hänen pyhäkössään. Ylistäkää häntä hänen väkevyytensä laajuudessa. . . . Joka ainoa hengittävä – ylistäköön se Jahia. Ylistäkää Jahia, te ihmiset [Halleluja]!” – Ps. 150:1–6, Um, reunam.

47. Mitä Psalmi 150 vaatii, ja mihin meidän tulee näin ollen mennä eteenpäin?

⁴⁷ Tämä vaatii nyt kansainvälistä ylistystä ainoalle Jumalalle. Henkeytetyn psalminkirjoittajan tunne häntä kohtaan oli tällainen. Meidän tunteemme on myös sellainen häntä kohtaan, joka on yleismaailmallisen ylistyksen arvoinen. Eteenpäin siis saarnaten käskettyä Valtakunnan hyvää uutista kaikkiin kansoihin kuuluville ihmisille lopullisessa todistuksenannossa, jotta kiitolliset voisivat liittyä yleiseen Hallelujaan täyttäen tämän ennustuksen ja saattaisivat uhkua Jehovan ylistystä iankaikkisesti hänen uudessa maailmassaan!

[Alaviitteet]