26. luku
Jumalaa ylistävät lapset
OLETKO koskaan pysähtynyt ajattelemaan, miksi sinulla on suu? Miten sinä käytät sitä? –
On varmasti totta, että me tarvitsemme suuta syödäksemme. Mutta suu ei ole ainoastaan syömistä varten. Useimmat meistä syövät vain muutamia kertoja päivässä. Mutta eikö olekin totta, että käytät suutasi paljon enemmän puhumiseen? – Huulesi, kielesi, hampaat, kitalakesi ja monet muut elimet suorittavat osansa joka kerta kun puhut.
Ajattelehan vain, millaista olisi, jos et voisi puhua. Miten surullista olisi, jollet koskaan voisi kertoa kenellekään toiselle mitä ajattelet! Etkö olekin iloinen siitä, että Jehova antoi meille suun? – Ja koska hän antoi meille suumme, niin etkö myönnäkin, että sitä pitäisi käyttää tavalla, joka tuottaa hänelle kunniaa? –
Kuningas Daavid ajatteli niin. Hän oli Jumalan palvelija. Ja hän sanoi: ”Jehovan ylistystä minun suuni puhuu.” Myönnätkö sinä, että on hyvä tehdä suullamme näin? – Jos myönnät, niin toistakaamme yhdessä, mitä hän sanoi: ”Jehovan ylistystä minun suuni puhuu.” – Ps. 145:21, Um.
Eräs nuori israelilaistyttö käytti suutaan tällä tavalla. Hänen elinaikanaan Syyrian kansa ja Israelin kansa olivat toistensa vihollisia. Syyrialaiset taistelivat eräänä päivänä Israelia vastaan ja ottivat tuon nuoren tytön vangiksi. Hänet lähetettiin Naemaniksi kutsutun sotapäällikön taloon. Hänestä tuli siellä Naemanin vaimon palvelija.
Naemanilla oli spitaaliksi kutsuttu sairaus. Ketkään lääkärit eivät olleet kyenneet auttamaan häntä. Mutta Israelista tulleella nuorella tytöllä oli vahva usko Jehovaan. Hän tiesi, että Hän voi tehdä ihmeitä. Ja hän uskoi, että joku Jumalan erityisistä palvelijoista, joku profeetta, voisi auttaa Naemania. Naeman ja hänen vaimonsa eivät tietenkään uskoneet Jehovaan. Heillähän oli toinen uskonto. Olisiko nuoren tytön kerrottava heille, mitä hän tiesi? Ehkä he eivät haluaisi edes kuunnellakaan sitä. Mitä sinä olisit tehnyt? –
Tyttö tiesi, että hänen pitäisi puhua. Olisi huomaavaista tehdä niin. Ja se osoittaisi hänen rakastavan Jumalaa. Niinpä hän sanoikin: ’Kunpa Naeman voisi mennä Jehovan profeetan luo Israeliin. Silloin hän voisi parantua spitaalistaan.’
Naeman halusi kovasti parantua. Niinpä hän kuunteli tyttöä. Hän meni Jehovan profeetan luo. Kun hän teki mitä profeetta käski häntä tekemään, niin hän parantui. Tämä sai aikaan sen, että Naemanista tuli tosi Jumalan palvoja. Miten iloinen hänen onkaan täytynyt olla sen johdosta, että tuo Israelista tullut nuori tyttö ei ollut pelännyt ylistää Jehovaa! – 2. Kun. 5:1–15.
Haluaisitko auttaa jotakuta tuntemaan Jehovaa, niin kuin tuo nuori tyttö auttoi? – Keitä sinä voisit auttaa? –
On luonnollista, että ensin he eivät ehkä ajattele tarvitsevansa apua. Mutta sinä voisit puhua heille Jehovan hyvistä teoista. He saattaisivat kuunnella. Eikö olisi suurenmoista, jos he alkaisivat rakastaa Jehovaa niin kuin sinä rakastat? – Tällaista tapahtuu, kun käytät suutasi Jehovan ylistämiseen.
Raamattu kertoo myös Timoteus-nimisestä nuoresta miehestä. Hänen isänsä ei uskonut Jehovaan. Mutta hänen äitinsä uskoi samoin kuin hänen isoäitinsäkin. Timoteus kuunteli heitä. Hän tunsi Raamattua jo hyvin pienestä pitäen. Meidän on tunnettava Raamattua ylistääksemme Jehovaa. Raamattuhan kertoo hänestä.
Kun Timoteus kasvoi suureksi, niin hänestä tuli oivallinen nuori mies. Paavali, Jeesuksen Kristuksen apostoli, vieraili eräänä päivänä Timoteuksen kotikaupungissa. Hän näki, miten suuresti Timoteus halusi palvella Jehovaa. Siksi hän kehotti tätä nuorta miestä tulemaan mukaansa palvelemaan Jumalaa vielä enemmän. He vaelsivat yhdessä toisiin paikkoihin. He kertoivat kaikkialla ihmisille Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksesta. – Apt. 16:1–5.
Timoteus oppi apostoli Paavalilta paljon siitä, miten tuli ylistää Jumalaa. Hän näki Paavalin pitävän puheita suurille ihmisjoukoille. Hän näki, miten Paavali meni ihmisten koteihinkin opettamaan heitä. Mutta Timoteus ei ainoastaan tarkkaillut. Hän osallistui työhön. Paavali sanoikin: ’Timoteus suorittaa Jehovan työtä niin kuin minäkin.’ – 1. Kor. 16:10.
Kaikki eivät pitäneet siitä, että Timoteus puhui Jumalasta. Mutta hän ei lopettanut. Hän ei sanonut haluavansa lähteä kotiin. Hän iloitsi voidessaan käyttää suutaan ylistääkseen Jehovaa.
Jotkut voivat nyt sanoa, että tämä on ainoastaan vanhempien ihmisten tehtävä. Mutta uskotko sinä niin? – Suuri Opettaja tiesi, ettei asia ole siten. Kun jotkut yrittivät eräänä päivänä estää pieniä poikia ylistämästä Jumalaa, niin Jeesus sanoi: ’Ettekö ole koskaan lukeneet Raamatusta: ”Pikkulasten suusta tulee ylistys”?’ – Matt. 21:16.
Me kaikki voimme ylistää Jehovaa, jos todella tahdomme. Se ei ole vaikeata. Jumala antoi meille suun, jolla puhua. Meidän ei tarvitse tietää kaikkea Raamatusta ennen kuin alamme. Me voimme kertoa toisille sen, mitä olemme jo oppineet. Haluaisitko sinä tehdä niin? –
(Toisia raamatunpaikkoja, jotka kannustavat nuoria palvelemaan Jumalaa, ovat Ps. 148:12, 13, Saarn. 12:1 ja 1. Tim. 4:12.)