Ansaitsevatko ihmisjohtajat luottamuksemme?
VIIME vuosina on tapahtunut dramaattisia hallitusmuutoksia useissa maissa ympäri maailman. Yhdysvaltalainen uutisselostaja Howard K. Smith huomautti, että vuoden 1974 ”erikoispiirre” ”oli . . . valtionpäämiesten kukistumisepidemia”.
Se iski mm. seuraaviin maihin: Argentiina, Etiopia, Ranska, Iso-Britannia, Israel, Italia, Japani, Portugali, Länsi-Saksa ja Amerikan Yhdysvallat. Eräs tunnettu uutislehti sanoi: ”Ainakin jotkin näistä valtioiden johdossa tapahtuneista muutoksista kuvastivat sellaisten henkilöitten levotonta etsintää, jotka kykenisivät ohjaamaan maailmaa tulevaisuuteen, mikä näytti synkemmältä ja vaarallisemmalta kuin se oli aikaisempina vuosina näyttänyt.” – Time, 6.1.1975.
Menneinä aikoina ei ole ollut epätavallista, että valtionpäämiehet pysyivät vallassa vuosikausia. Kuitenkin yhtenä ainoana vuonna – 1974 – monet valtionpäämiehet kukistuivat valta-asemistaan. Voisi näin ollen syystä kysyä: ansaitsevatko ihmisjohtajat luottamuksemme?
MITÄ ON SANOTTAVA IHMISTEN VAIKUTTIMISTA?
Epäilemättä monilla poliittiseen elämään astuneilla on ollut jalot aikeet. Mutta ihmisjohtajilla on kuitenkin ollut useasti taka-ajatuksia. Esimerkiksi Adolf Hitler huiputti Saksan työläisiltä suunnattomat summat rahaa William L. Shirerin mukaan, joka kirjoitti kirjassa Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho:
”Hän sanoi että jokaisella saksalaisella tai ainakin jokaisella saksalaisella työläisellä pitäisi olla auto, aivan kuin Yhdysvalloissa. . . . Hitler määräsi että työläisille oli rakennettava autoja vain 990 saksanmarkan hinnasta . . .
”Koska yksityinen teollisuus ei kyennyt rakentamaan autoa sillä hinnalla, Hitler antoi käskyn että valtakunnan tuli se tehdä ja antoi tehtävän työrintamalle. . . . Työrintama antoi viisikymmentä miljoonaa saksanmarkkaa pääomaksi. Mutta se ei ollut tärkein rahoittamismuoto. Tohtori [Robert] Leyn näppärä suunnitelma tarkoitti, että työläisten pitäisi itsensä hankkia tarvittava pääoma menetelmällä, joka sen jälkeen tunnettiin nimellä ’maksa ennen kuin saat sen’. Halukkaiden autonostajien piti maksaa autonsa vähittäin viiden saksanmarkan viikkoerin, tai jos asianomainen työläinen arveli kykenevänsä siihen, kymmenen ja viidentoista saksanmarkan viikkoerin. Kun 750 saksanmarkkaa olisi maksettu, saisi ostaja tilaustodisteen, joka oikeuttaisi hänet saamaan auton heti kun niitä olisi saatavissa. Poloiset työläiset – ainoaakaan autoa ei koskaan annettu tilaajille Kolmannen valtakunnan elinaikana. Saksalaiset palkannauttijat maksoivat kymmeniä miljoonia saksanmarkkoja eikä pfennigiäkään siitä koskaan saatu takaisin” Kolmannelta valtakunnalta. Kun toinen maailmansota alkoi, tämä vasta rakennettu autotehdas ”siirtyi valmistamaan maavoimien kannalta hyödyllisempiä tuotteita”.
Ihmisjohtaja saattaa myös kääntyä poliittisia liittolaisiaan vastaan, ja hän voi saattaa kansan yleensä kärsimään suuresti. Ajatelkaamme esimerkiksi Josif Stalinia, joka oli Neuvostoliiton diktaattori vuosina 1929–1953. The World Book Encyclopedia sanoo: ”Stalin hallitsi hirmuvallalla suurimman osan diktaattorina olonsa vuosista. Hän ei sallinut kenenkään vastustaa päätöksiään. Stalin teloitti tai vangitsi useimmat niistä, jotka olivat auttaneet häntä kohoamaan valtaan, koska hän pelkäsi heidän voivan uhata hänen valtaansa. Hän oli myös vastuussa niiden miljoonien Neuvostoliiton talonpoikien kuolemasta, jotka vastustivat hänen kolhoosijärjestelmäänsä (hallituksen valvomien maatilojen ohjelmaansa).” Kun Stalin siirsi maatilojen, maanviljelysvälineiden ja karjan valvonnan valtiolle, niin maanviljelijät yrittivät vastustaa tuhoamalla noin puolet maan karjasta ja suuren osan maataloustuotteista. ”Rangaistukseksi”, sanoo tämä hakuteos, ”Stalin lähetti noin miljoona perhettä maanpakoon. Karjan ja viljan tuhoaminen aiheutti laajan nälkiintymisen. Talous edistyi, mutta miljoonien ihmishenkien kustannuksella.”
Pyhä Raamattu sanoo täysin todenmukaisesti: ”Kun vanhurskaat ovat vallassa, ihmiset iloitsevat, mutta kun jumalaton on virassa, he huokaavat.” (Sananl. 29:2, The New English Bible) Johtajan toimenpiteet voivat tosiaan lopulta todistaa, ettei hän ansainnut kansan luottamusta.
MAHDOLLISUUS JOKA EDELLEEN JÄYTÄÄ LUOTTAMUSTA
Jotkut ihmisjohtajat ovat ilmeisesti tunteneet olevansa voittamattomia. Valaisemme asiaa: Muinaisen Assyrian kuningas Eesarhaddon selitti eräässä piirtokirjoituksessa: ”Minä olen voimakas, minä olen kaikkivoipa. Minä olen sankari, minä olen jättiläinen, minä olen kolossi.” Siitä huolimatta yksinvaltias ei kyennyt pakenemaan yhtä asiaa, kuolemaa. ”Ihmislasten käy niinkuin eläintenkin; sama on kumpienkin kohtalo”, sanoo Raamattu. ”Niinkuin toiset kuolevat, niin toisetkin kuolevat; . . . Kaikki on tomusta tullut, ja kaikki palajaa tomuun.” – Saarn. 3:19, 20.
Kaikki ihmisjohtajat ovat kiistattomasti kuolevia luomuksia. Ketkään eivät kykene pelastamaan itseään eivätkä ketään muutakaan kuoleman mahdollisuudesta. Sen tähden Raamattu neuvookin viisaasti: ”Älkää luottako ruhtinaihin älkääkä ihmislapseen, sillä ei hän voi auttaa. Kun hänen henkensä [elinvoimansa] lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen; sinä päivänä hänen hankkeensa [ajatuksensa, UM] raukeavat tyhjiin.” (Ps. 146:3, 4) Yksikään ihmisjohtaja ei ole kuolematon. Hänen kuollut ruumiinsa hajoaa lopulta ja palaa maahan, josta ihminen alun perin otettiinkin. (1. Moos. 2:7; 3:19) Jollei mikään muu, niin ainakin kuoleman mahdollisuus jäytää luottamusta ihmisjohtajiin.
MIKSI IHMISJOHTAJAT EPÄONNISTUVAT
On olemassa perussyitä, joiden vuoksi ihmisjohtajat pakostakin epäonnistuvat. Ensiksikin ihmiskunnan Luoja sanoo: Ei ole ”miehen vallassa, kuinka hän vaeltaa ja askeleensa ohjaa”. (Jer. 10:23) Mutta ihmisjohtajat ovat yrittäneet ohjata askeleitaan, samalla kun he jättävät Jumalan ja hänen Sanansa, Raamatun, huomioon ottamatta. Maailman olosuhteet todistavat kuitenkin sen totuudenmukaisuuden, mitä Luoja sanoi. Vain sille, joka ”rakastaa Herran lakia”, kuuluu Raamatun vakuutus, että ”kaikki, mitä hän tekee, menestyy”. – Ps. 1:1–3.
Jehova Jumala, joka voi nähdä, mitä tapahtuu, ei ainoastaan maan päällä vaan myös näkymättömässä maailmassa, sanoo meille, miksi ihmishallitsijat eivät voi onnistua. Hänen Sanansa Raamattu liittää pahat henkivoimat maailmanvaltojen yhteyteen. Se sanoo esimerkiksi, että ”Persian valtakunnan enkeliruhtinas” seisoi kerran vastustamassa erästä vanhurskasta enkeliä 21 päivää. (Dan. 10:12–14, 20, 21) Ainoastaan paha henki-”ruhtinas” saattoi tehdä näin eikä kukaan vähäpätöinen ihmisjohtaja. Kenen valtuuttamana? Saatana Panettelijan, ”demonien hallitsijan” ja ”tämän asiainjärjestelmän jumalan”. – Matt. 9:34; 2. Kor. 4:4; Ef. 6:11, 12.
On kiinnostavaa panna merkille, että Ilmestyskirja Raamatussa mainitsee vertauskuvallisen ”pedon” ja sanoo, että ”lohikäärme”, joka on Saatana Panettelija, ”antoi pedolle voimansa ja valtaistuimensa ja suuren vallan”. (Ilm. 12:7–9; 13:1, 2) Danielin ennustuksessa käytetään erilaisia eläimiä, mm. hyvin raivokkaita petoja, tarkoittamaan poliittisia mahteja. (Dan. 7:1–28; 8:3–8, 20–22) Sen tähden se vertauskuvallinen ”peto”, jolle Lohikäärme antoi voiman, valtaistuimen ja vallan, on Panettelijan näkyvä maanpäällinen poliittinen järjestö. Ei ole ihme, että ihmiset huomaavat ihmishallitukset epätyydyttäviksi.
MIHIN PANNA LUOTTAMUKSENSA
Jättääkö tämä meidät vaille toivoa? Ei, sillä Pyhä Raamattu, joka sanoo: ”Älkää luottako ruhtinaihin”, osoittaa, mihin voimme panna luottamuksemme. Se selittää: ”Autuas se, jonka apuna on Jaakobin Jumala, se, joka panee toivonsa Herraan, Jumalaansa, häneen, joka on tehnyt taivaan ja maan, meren ja kaiken, mitä niissä on.” (Ps. 146:3–6) Niin, luottamus on pantava Jehovaan.
Miljoonat ihmiset ovat kärsineet ihmisjohtajien virheitten takia. Monet ovat joutuneet petoksen, epäoikeudenmukaisuuden ja vilpin uhreiksi. Orvot, lesket, nälkäiset ja monet muut tarvitsevat tosi toivoa. Jehovahan on ”Jumala, joka antaa toivoa”. Raamattu ilmaisee hänet Siksi, ”joka pysyy uskollisena iankaikkisesti, joka hankkii oikeuden sorretuille, joka antaa leivän nälkäisille. Herra [Jehova, UM] vapauttaa vangitut, Herra avaa sokeain silmät, Herra nostaa alaspainetut, Herra rakastaa vanhurskaita. Herra varjelee muukalaiset, holhoo orvot ja lesket, mutta jumalattomain tien hän tekee mutkaiseksi. Herra on kuningas iankaikkisesti.” – Ps. 146:6–10; Room. 15:13.
Voiko olla mitään epäilystä, että Jehova Jumala pystyy toteuttamaan tällaiset hyvät asiat? Ajattelehan: Ihmisjohtajat kuolevat, mutta Jehova on ikuinen. Heprealainen profeetta Habakuk sanoi: ”Oi Jumalani, minun Pyhäni, sinä et kuole.” (Hab. 1:12, UM) Onko Jumalalla voima tehdä hyvää? Kukahan vastaa maan vetovoimasta? Kuka hallitsee merta, niin kuin ilmenee siitä, miten rantaviivat pitävät sen rajoissa? (Job 38:8–11; Jer. 5:22) Kuka loi auringon, tuon jättiläismäisen tulipätsin, jonka sisäinen lämpötila on 15–20 miljoonaa astetta? Kuka tiivisti suunnattoman energian pienen pieniin atomeihin? Ei varmastikaan kukaan ihmisjohtaja. Tällaisen dynaamisen voiman vertaa vailla oleva Lähde on Jehova Jumala. Lisäksi hän on se, ’joka puhuu vanhurskautta, joka on voimallinen auttamaan’, kuten Raamattu sanoo. – Jes. 63:1.
Ihmisjohtajilta voi odottaa vain epäonnistumisia. Mutta Jehova Jumalan voima on vastustamaton, ja hänen tekonsa ovat vanhurskaat. Hänen tarkoituksensa eivät epäonnistu, ja ne ovat ihmiskunnan hyväksi. Jehova on jo ryhtynyt ratkaisevaan toimintaan ihmisen hyväksi perustamalla taivaassa kuolemattoman, kirkastetun Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, valtakunnan. Tämä valtakunta syrjäyttää pian ihmisjohtajat ja -hallitukset. (Dan. 2:44; 1. Kor. 2:6; Ilm. 11:15–18) Sitten ihmiskunta tuntee tosi vapautta ja onnea.
Luottamus Jumalan hallitukseen ei osoittaudu väärin kohdistetuksi. Yltäkylläisiä siunauksia virtaa pian taivaasta niille, jotka elävät Kuninkaan Jeesuksen Kristuksen hyvää tekevän vallan alaisuudessa. Toimi nyt Jumalan hallitusvallan kannattajana, niin voit kuulua hänen onnellisten alamaistensa joukkoon, jonka Jehova Jumala on varannut ”kansojen ruhtinaaksi ja käskijäksi”. – Jes. 55:1–4.